Helsinki No YS 1534

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 17.11.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 183 121 No YS 1534 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee vesipitoisten massojen kuivatusta ja välivarastointia Helsingin Kyläsaaressa. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA HKR Ympäristötuotanto PL 1570 00099 Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vesipitoisten massojen kuivatus ja välivarastointi Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon lietteensakeutusaltaissa Toimialatunnus: 90020 Liike ja yhteisötunnus: 0201256 6 Helsinki Kyläsaarenkatu 8 RN:o 091 021 0676 0003 Kiinteistön maanomistaja on Helsingin kaupunki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdat 12 c ja 12 d MAKSU 3 920 A13 121 AT2030 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus

2 (22) ASIAN VIREILLE TULO Ympäristölupahakemus tuli vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 14.4.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET Uudenmaan ympäristökeskus antoi HKR Ympäristötuotannolle päätöksen No YS 1031/10.9.2004 koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. Päätös koski Viikin ja Kyläsaaren lumensulatusaltaista poistettujen maa ainesten koeluonteista kuivattamista Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon sakeutusaltaissa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö Kaavoitustilanne Toiminta sijoitetaan 1990 luvulla toimintansa lopettaneen Kyläsaaren jäteveden puhdistamon alueelle osoitteeseen Kyläsaarenkatu 8. Alueella on jäljellä osa jätevedenpuhdistamon rakenteista, mm. kolme lieteallasta, joita toimintaan on tarkoitus käyttää. Alue toimii nykyisin Helsingin rakennusviraston tukikohta alueena, jolla sijaitsee toimisto ja varastorakennuksia. Alueen itäpuolella on Helsingin kaupungin Kyläsaaren pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä sekä kaupungin omistamaa pilaantuneeksi todettua rakentamatonta aluetta. Alueen eteläpuolella on pienyritysalue, lähimpänä entinen Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, jonka tiloissa toimii mm. kierrätyskeskus ja muita pienyrityksiä. Lähin suojelualue on noin kilometrin etäisyydellä sijaitseva Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu ja Natura 2000 alue. Kiinteistö on asemakaavassa merkitty ympäristöhaittoja aiheuttamattoman teollisuuden ja varastorakennusten sekä toimistorakennusten korttelialueeksi (TYK). Alueen maaperä ja pohjavesiolosuhteet Alue on vanhan merenpohjan päälle tehtyä täyttöaluetta. Maaperäkartan perusteella tontin eteläosassa kalliopinta on noin 0 3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Alueen orsivedellä on todennäköisesti yhteys mereen ja sen pinta noudattelee pääosin merenpinnan korkeutta. Alue on pääosin asfaltoitu, asfaltoidulla alueella pintavedet on viemäröity.

3 (22) SUUNNITELTU TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vastaanotettavat massat Ympäristölupaa haetaan vesipitoisten massojen kuivatukseen ja välivarastointiin Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon sakeuttamisaltaissa. Altaissa kuivatetaan ja välivarastoidaan Helsingin kaupungin lumensulatusaltaisiin sedimentoitunutta massaa ja muita vastaavia Helsingin kaupungin alueelta peräisin olevia märkiä massoja enintään 20 000 m 3 vuodessa. Toiminnalle haetaan lupaa vuoden 2010 loppuun asti. Altaissa on tarkoitus kuivattaa ja välivarastoida lumensulatusaltaista poistettuja massoja sekä muita vesipitoisia massoja. Lumensulatusaltaiden massat Lumensulatuksessa syntyvät massat ovat peräisin Viikin (Viikintie 31 35) ja Kyläsaaren (Hermannin Rantatie 24) lumenvastaanottopaikoista. Viikin ja Kyläsaaren lumensulatusaltaista poistettavia massoja muodostuu vuosittain noin 3 000 5 000 tonnia. Viikin lumenvastaanottopaikalla lumet kaadetaan altaaseen, johon johdetaan Viikinmäen puhdistamolta puhdistettua, lämmintä jätevettä. Altaasta vesi pumpataan meriviemäriin. Altaassa massat lajittuvat painovoimaisesti hienoainespitoiseen jakeeseen ja karkeampaan hiekoitushiekkajakeeseen. Kyläsaaren lumenvastaanottopaikka sijaitsee kallioluolassa välittömästi Helsingin vankilan pohjoispuolella. Lumensulatusallas on entinen jätevesitunnelin ajoramppi, joka oli käytössä tunnelin rakentamisen aikana. Se on yhteydessä Helsingin Veden jätevesitunneliin. Lumensulatustunnelin massat ovat lajittuneet siten, että luolan suulla on pääasiassa hiekoitushiekkaa ja syvemmällä luolassa massa on huomattavasti hienoainespitoisempaa. Tunnelin suulta ensimmäinen noin 30 metriä on pääasiassa hiekoitushiekkaa. Lumensulatusaltaisiin kertyneiden massojen haitta ainepitoisuuksia tutkittiin vuonna 2004. Viikin altaasta otettiin näytteitä viidestä tutkimuspisteestä ja Kyläsaaresta kolmesta tutkimuspisteestä. Näytteistä tutkittiin arseenin, raskasmetallien, mineraaliöljyn sekä PCB ja PAH yhdisteiden pitoisuudet. Viikin massoissa todettiin Samase raja arvot ylittäviä kadmiumin (maksimipitoisuus 27 mg/kg), sinkin (maksimipitoisuus 730 mg/kg) ja mineraaliöljyn (maksimipitoisuus 14 000 mg/kg) pitoisuuksia. Lisäksi todettiin Samase ohjearvot ylittäviä kromin, kuparin, elohopean, lyijyn ja nikkelin pitoisuuksia. Kyläsaaren lumensulatustunnelista otetuissa näytteissä ei todettu Samase ohjearvoja ylittäviä haittaainepitoisuuksia. Kyläsaaren näytteet otettiin ainoastaan karkeaksi lajittuneesta altaan pintamassoista. Massoista otettiin lisäksi näytteitä koeluonteisen kuivatuskokeen yhteydessä vuonna 2004. Näytteitä otettiin sekä ruoppaustyön yhteydessä lu

4 (22) mensulatusaltaista nostetusta hiekoitushiekasta että kuivatusaltaista ennen niiden tyhjentämistä. Hiekoitushiekkajae todettiin puhtaaksi. Kuivatusaltaista otetuissa näytteissä todettiin Samase raja arvon ylittäviä öljypitoisuuksia (maksimipitoisuus 8 700 mg/kg) sekä Samase ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia kadmiumia, kromia, kuparia, elohopeaa ja sinkkiä. Kuivatusaltaiden näytteissä haitta ainepitoisuuksia todettiin sekä Viikin että Kyläsaaren lumensulatusaltaiden massoissa. Muut vastaanotettavat vesipitoiset lietteet ja massat Lumensulatusaltaiden massojen lisäksi kuivatusaltaisiin vastaanotetaan Helsingin kaupungin alueelta peräisin olevia muita vesipitoisia pilaantuneita massoja kuivatettavaksi ja/tai välivarastoitavaksi. Vesipitoiset massat voivat olla joko maamaista tai lietemäistä ainesta. Lietemäiseen ainekseen lasketaan kuuluvaksi myös meren pohjasedimentti. Kuivatettavaksi ja välivarastoitavaksi tuotavien pilaantuneiden massojen mahdollisesti sisältämiä haitta aineita voivat olla raskasmetallit, arseeni, boori, bromi, fluoridi, sulfidi, TBT, mineraaliöljy, PAH yhdisteet, PCB /PCT /PBB yhdisteet, PCDD/PCDF yhdisteet, kloorifenolit ja muut heikosti haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joiden vastaanotosta sovitaan erikseen Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Massat voivat olla joko lievästi tai voimakkaasti pilaantuneita. Osittain massojen haitta ainepitoisuudet voivat ylittää myös ongelmajätteen rajaarvopitoisuuden esimerkiksi öljyhiilivetyjen osalta. Vastaanotettavien maiden öljyhiilivetyjen enimmäispitoisuus on 20 000 mg/kg. Suuremmista pitoisuuksista neuvotellaan erikseen Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Kyläsaaren altaissa on mahdollista kuivattaa ja välivarastoida myös puhtaita massoja. Massat ovat peräisin Helsingin kaupungin alueelta. Vesipitoiset massat voivat olla joko maamaista tai lietemäistä ainesta. Lietemäiseen ainekseen lasketaan myös meren pohjasedimentti. Puhtaiden massojen välivarastoinnissa ei ole välttämätöntä rakentaa tai käyttää erillistä vedenkeräysjärjestelmää. Massojen poisto lumensulatusaltaista Massat poistetaan Viikin ja Kyläsaaren lumensulatusaltaista kaivinkoneella ja lastataan kuorma auton lavalle. Karkeampi hiekoitushiekka ja kuorman tyhjennyspaikasta kauemmaksi kulkeutunut hienojakoinen aines poistetaan erikseen. Puhdas hiekoitushiekka eritellään aistinvaraisesti ja laboratorioanalyysein varmentaen jo kaivuvaiheessa pilaantuneesta sedimentoituneesta maasta. Puhdasta hiekoitushiekkaa ei kuljeteta kuivatusaltaisiin. Lumensulatusaltaista poistettavista massoista tehdään karkeat ennakkotutkimukset, joiden tarkoituksena on kartoittaa hiekoitushiekan ja hienoainespitoisen massan rajaa. Saadut tulokset ohjaat kaivua siten, että pilaantuneet massat toimitetaan Kyläsaarenkatu 8:n kuivatusaltaisiin ja puhtaat hiekoitushiekat välivarastoon kuivatusaltaiden viereen tai Viikin tai Kyläsaaren pilaantuneiden maiden välivarastokentille.

5 (22) Massojen kuivatus Kuljetusmatka Viikin lumenvastaanottopaikasta Kyläsaaren kuivatuspaikkaan on 4,6 km ja Kyläsaaren lumenvastaanottopaikasta alle 1 km. Kuljetus tehdään kuorma autoilla, jotka on varustettu tiiviillä lavoilla. Kuljetettava massa on erittäin märkää. Kuorman loiskuminen estetään tarvittaessa peitteillä. Allasrakenteet Massojen kuivatusaltaat ovat toimineet aiemmin jätevedenpuhdistamon sakeutusaltaina. Maanpäälliset altaat on rakennettu 1970 luvulla. Altaat on todettu hyväkuntoisiksi. Altaita on kolme, joista kunkin tilavuus on noin 1 000 m 3. Altaat ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 18 metriä. Reunoilla altaiden syvyys on noin kolme metriä. Altaan pohja viettää keskustaa kohti, jossa altaan syvyys on noin viisi metriä. Altaiden pohjaan on asennettu poistoputki, jonka kautta suotautuvaa vettä poistetaan märästä maasta. Altaiden pohjalle levitetään tarvittaessa noin 0,5 metrin paksuinen sepelikerros, jonka sisälle asennetaan salaojaputkisto. Tarvittaessa sepelikerroksen päälle asennetaan suodatinkangas. Putkisto tehdään säteittäiseksi siten, että keskellä on keräävä salaojaputki, jota pitkin vedet johdetaan pois altaasta. Putkina käytetään esimerkiksi 160 mm:n tuplasalaojaputkea. Yhden altaan keskelle on asennettu halkaisijaltaan 600 mm:n pystysalaojaputki tehostamaan massan kuivumista. Tarvittaessa pystysalaojat voidaan asentaa myös muihin altaisiin. Massojen kuivatus tehdään pohjarakennekuivatuksella ja/tai pystysalaojilla. Kuivatus voidaan tehdä myös muulla vastaavan lopputuloksen antavalla tekniikalla kuten pohjaveden pumppausputkistolla tai ns. geosäkillä/geotekstiilillä. Muut tekniikat joko täydentävät salaojakuivatusta tai toimivat omina itsenäisinä kuivatusprosesseina. Jokaisessa tekniikassa massasta poistetaan vettä ja veden laatua tarkkaillaan ennen viemäriin johtamista ja tarvittaessa vettä puhdistetaan. Kuivatus ja vesien johtaminen Kuivatuksen tarkoituksena on kerätä massoista suotautuva vesi ja suodattaa veden mukana kulkeutuvaa hienoainesta. Kuivatuksen tehostamiseksi altaan päälle voidaan tarvittaessa levittää suodatinkangas, jonka päälle levitetään painopenkereeksi sepeliä tai muuta tarkoitukseen soveltuvaa materiaalia. Tarvittaessa kuivattaviin massoihin lisätään saostuskemikaaleja, joiden avulla massan kuivuminen tehostuu. Ennen kemikaalilisäystä varmistetaan, ettei kemikaalista ole haittaa massojen loppusijoitukselle. Viranomaisille esitetään toimenpiteestä suunnitelma ennen sen toteuttamista. Kuivatusaltaiden pohjasta vedet johdetaan allaskohtaisiin umpikaivoihin. Umpikaivoista vedet pumpataan joko suoraan viemäriin tai kahteen 5 m 3 :n kaivoon ja niistä edelleen viemäriin. Veden pumppaus on tarkoitus toteuttaa jatkuvatoimisesti. Vaihtoehtoisesti vesisäiliönä voidaan käyttää käytöstä poistetun jätevedenpuhdistamon noin 800 m 3 :n proses

6 (22) Altaiden tyhjennys Polttoaine sivesisäiliötä tai erillistä maanpäällistä 20 40 m 3 :n säiliötä. Jos veden haitta ainepitoisuudet alittavat Helsingin Veden asettamat pitoisuusrajat, se voidaan pumpata jätevesiviemäriin. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin suodatus ja puhdistuslaitteiston kautta tai toimitetaan erilliseen käsittelyyn. Kuivatusaltaat tyhjennetään massojen kuivuttua tarpeeksi. Massat poistetaan kuivatusaltaista kaivinkoneella ja toimitetaan pilaantuneisuuden mukaisiin vastaanottokohteisiin. Kuivatuksen ja välivarastoinnin päätyttyä massoista tutkitaan ne haitta aineet, joita massoissa epäillään olevan. Massojen välivarastointi altaissa kestää enimmillään yhden vuoden. Mikäli vesipitoinen massa on kuivatuksen tai välivarastoinnin jälkeen edelleen erittäin vesipitoista, esitetään, että kyseiseen massaan olisi mahdollista lisätä sementtiä tai muuta sideainetta kuljetusta ja massan käsiteltävyyttä helpottamaan. Sideaineen lisäämisen vaikutuksista massan olomuotoon tehdään tarvittaessa ennakkotutkimukset laboratoriossa ja massan vastaanottavan luvanvaraisen loppusijoituskohteen kanssa sovitaan erikseen menetelmän soveltuvuus. Sementin lisäykselle ei määritellä tiiveysvaatimuksia, sillä tarkoitus on vain helpottaa kuljetusta ja massan mahdollista käsiteltävyyttä loppusijoituskohteessa. Sideaineena käytetään sementtiä tai muuta yleisesti käytettyä sideainetta. Erikoissideaineista sovitaan erikseen ympäristöviranomaisten kanssa. Kaivinkoneen polttoaine säilytetään tontin alueella kaksoisvaippasäiliössä. Tukikohta alue on aidattu ja alueella on kameravalvonta. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltaminen Pilaantuneen maaperän käsittelylle ei ole määritelty parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Suunnitellun toiminnan voidaan arvioida täyttävän pilaantuneen maan käsittelyn normaalin tason, mikä voidaan käsittää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana tässä kohteessa ja näissä olosuhteissa. Toiminnan tarkoituksena on kuivattaa haitta ainepitoiset massat, jonka jälkeen ne voidaan joko hyötykäyttää tai loppusijoittaa. Kuivatusaltaiden käytön katsotaan olevan ympäristön kannalta paras käytäntö. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään, pohja ja pintavesiin Päästöjä maaperään, pohja tai pintavesiin voi tapahtua kuljetuksen aikana tai altaiden tulviessa. Suotovedet voivat lisäksi päästä maaperään ja edelleen pohja ja pintavesiin suotautumalla tai kulkeutumalla mahdollisten halkeamien kautta allasrakenteiden läpi.

7 (22) Päästöt ilmaan Kuljetuksen aikaiset päästöt pyritään estämään tiiviillä lavoilla ja tarvittaessa peittämällä kuormat. Kuivatusaltaat voivat tulvia voimakkaiden sateiden aikana. Tulviminen estetään pumppaamalla säännöllisesti vettä altaista. Pinnalle voidaan asentaa uppopumppu ja tarvittaessa altaat voidaan peittää. Lisäksi altaissa on ylivuotomahdollisuus, josta vedet voidaan kerätä pumpattavaksi asianmukaiseen käsittelyyn. Massoista erottuva vesi pumpataan jatkuvatoimisesti jätevesiviemäriin. Tarvittaessa vesi johdetaan suodatus ja puhdistuslaitteiston läpi viemäriin. Ensimmäistä vesierää ei viemäröidä ennen kuin veden viemäröintikelpoisuus on varmennettu. Pumpattavan veden haitta ainepitoisuuksia seurataan. Kuivatukseen käytettävien altaiden kunto on todettu hyväksi. Altaiden kunto tarkistetaan niiden tyhjennyksen yhteydessä. Helposti haihtuvat yhdisteet voivat päästä haihtumaan massojen käsittelyn aikana. Massoille tehdyissä tutkimuksissa haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä. Massoissa todetut orgaaniset yhdisteet ovat olleet raskaampia jakeita, jotka eivät ole helposti haihtuvia. Käsiteltävät massat ovat märkiä, joten niiden pölyäminen on vähäistä. Kuorma autojen ja kaivinkoneiden käyttö lisää ilmapäästöjä alueella. Päästöjä rajoitetaan välttämällä turhia ajoja ja koneiden käyttöä alueella. Jätteet ja roskaantuminen Melu Massojen seassa alueelle ja altaisiin saattaa kulkeutua jätejakeita. Kaivinkoneella tms. karkeasti eroteltavat suurimmat jätejakeet poistetaan massan seasta, varastoidaan jätelavoilla ja toimitetaan säännöllisesti asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Massojen ajot on tarkoitus tehdä arkisin pääasiassa klo 7 18 välisenä aikana. Tarvittaessa työtä tehdään myös klo 18 20 välillä, jos se työmaan aikataulutuksen vuoksi on tarpeellista. Klo 18 jälkeen tehtävistä töistä neuvotellaan tarvittaessa erikseen viranomaisten kanssa. Alueella on läheisistä vilkasliikenteisistä kaduista johtuen jo entuudestaan kohtalaisesti liikenteen melua. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Massojen kuivatus tapahtuu teollisuusalueelle, joten kuivatuksella ei katsota olevan vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen. Massojen kuljetusmatkat on minimoitu kuivatusaltaiden sijaitessa lumensulatusaltaiden läheisyydessä.

8 (22) Toiminnalla ei katsota olevan luontoon, luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Massojen tarkkailu Kuivatusaltaista poistettavien massojen laatu selvitetään kerran kuivatuksen aikana. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä niin, että yksi näyte kuvaa noin 200 m 3 :n massaerää. Kaikista näytteistä analysoidaan laboratoriossa arseenin ja raskasmetallien (Hg, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn) ja mineraaliöljyn pitoisuudet. Muita haitta aineita tutkitaan tarpeen mukaan. Mikäli massojen haitta ainepitoisuudet on ennakkotutkimuksissa varmistettu riittävällä tarkkuudella ennen altaisiin siirtämistä, ei muita haittaainetutkimuksia tehdä. Kuivatusvesien tarkkailu Pohjaveden tarkkailu Rakenteiden tarkkailu KIRJANPITO JA RAPORTOINTI Massojen kuivatuksessa muodostuvan ja viemäriin jatkuvatoimisesti pumpattavan veden laatua tarkkaillaan vesinäyttein. Vesinäytteitä otetaan aluksi kerran viikossa pumppauksen aikana. Mikäli vesi täyttää viemäröintikelpoisuuden kolme viikkoa peräkkäin, tarkkailua harvennetaan kerran kahdessa viikossa tapahtuvaksi. Suotautuvan vesimäärän vähennyttyä tarkkailu tehdään tarvittaessa. Ennen jatkuvan pumppauksen aloittamista veden viemäröintikelpoisuus varmennetaan laboratorioanalyysein. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, sinkin ja mineraaliöljyn pitoisuudet. Lisäksi vedestä analysoidaan kiintoainepitoisuus. Analyysit tehdään suodattamattomista näytteistä. Kohteessa ei katsota olevan tarvetta pohjaveden tarkkailulle. Kohteen maaperä on jo nyt pilaantunutta tai sijaitsee aivan pilaantuneeksi todetun alueen läheisyydessä. Alueen pohjavesi on lisäksi yhteydessä mereen. Tarkkailun tuloksia ei pystyttäisi kohdentamaan kuivatettavien massojen käsittelyyn liittyvään toimintaan. Allasrakenteita tarkkaillaan altaiden tyhjennysten yhteydessä. Pohjarakenteiden sorakerrokset ja salaojat korjataan tarvittaessa. Altaassa mahdollisesti esiintyviä halkeamia tarkkaillaan ja ne korjataan ennen altaiden seuraavaa täyttöä. Toiminnassa kirjattavia asioita ovat ainakin alueelle tuotavien ja alueelta poistettavien massojen määrät, alkuperä ja toimituspaikka, kuivatuksessa muodostuvien ja viemäriin pumpattavien vesien määrät ja pumppausajat, tarkkailunäytteenoton havainnot ja analyysitulokset sekä onnettomuudet ja poikkeamat suunnitelmista.

9 (22) Toiminnasta laaditaan vuosittain raportti, jossa esitetään toiminnan, massojen, kuivatusvesien ja rakenteiden tarkkailu. Raportti toimitetaan Uudenmaan ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksille. TOIMINNAN ALOITTAMINEN HKR Ympäristötuotanto hakee lupaa toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina aloittamisluvalle HKRympäristötuotanto toteaa, että toiminnan aloittaminen välittömästi luvansaamisen jälkeen on välttämätöntä, jotta lumenvastaanottoaltaat saadaan tyhjennettyä syksyllä 2005 ennen talven tuloa. Lumenvastaanottoaltaat tyhjennetään vuosittain eikä niitä vuonna 2005 ole vielä tyhjennetty. Massat on tarkoitus kuivattaa Kyläsaarenkatu 8:n altaissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta täydennettiin 11.7.2005, 19.7.2005 ja 19.10.2005. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla 1.8.2005 16.9.2005 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvustadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Lupahakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus tehtiin 5.10.2005. Tarkastuksesta on laadittu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistio No YS 1306/10.10.2005. Lupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta, Helsingin kaupunginhallitukselta, Helsingin Vedeltä, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja Etelä Suomen lääninhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta toteaa 13.9.2005 päivätyssä lausunnossaan puoltavansa lupahakemuksen hyväksymistä. Ympäristölautakunta toteaa, että hakemuksen käsittelyssä tulisi huomioida hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavat seikat: Massoja kuivattaessa tai varastoitaessa altaiden tulviminen estetään ja voimakkaasti pilaantuneita massoja kuivattaessa tai varastoitaessa altaat mieluiten peitetään.

10 (22) Altaissa ei kuivata runsaasti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältäviä lietteitä. Alueen, missä erityisesti pilaantuneita massoja siirretään, on oltava tiiviiksi pinnoitettu. Polttoainesäiliö sijoitetaan tiiviille alustalle, jolta mahdolliset vuodot voidaan korjata helposti talteen. Vuotojen imeyttämistä varten varataan imeytysainetta. Lisäksi ympäristölautakunta toteaa, että päätös voidaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa 15.9.2005 päivätyssä lausunnossaan, että ympäristöluvan myöntäminen edesauttaa kaupungin yhdyskuntateknisessä huollossa syntyvien erityisten massojen käsittelyä, lisää mahdollisuuksia yhdyskuntateknisen huollon toteuttamiseksi ja lisäksi luo edellytyksiä hallita tällaisten massojen ympäristövaikutuksia. Alue, jossa massoja kuivataan on nykyisinkin yhdyskuntateknisen huollon käytössä, eikä määräaikaisen ympäristöluvan myöntäminen aiheuta haittaa alueen tulevalle kaavoitukselle tai rakentamiselle. Helsingin Vesi toteaa 21.9.2005 päivätyssä lausunnossaan, että massojen kuivatuksessa syntyvä vesi voidaan johtaa kiintoaineen ja öljynerotuksen kautta viemäriverkkoon, mikäli veden haitta ainepitoisuudet alittavat seuraavat raja arvot: arseeni 0,1 mg/l, kadmium 0,01 mg/l, elohopea 0,01 mg/l, lyijy 0,5 mg/l, nikkeli 0,5 mg/l, kromi 1,0 mg/l, kupari 2,0 mg/l, sinkki 3,0 mg/l, mineraaliöljy 200 mg/l ja PAH yhdisteet 0,05 mg/l. Pumppausjaksojen aikana viemäriin johdettavasta vedestä tulee ottaa näyte, josta tutkitaan edellä mainitut aineet. Viemäriin pumppauksessa on noudatettava Helsingin Veden yleisiä toimitusehtoja ja jätevedelle asetettuja raja arvoja. Näytteiden analyysitulokset ja pumppausjaksojen vesimäärätiedot on toimitettava Helsingin Veden ympäristöpalvelut yksikölle. Helsingin kaupunginhallitus toimitti 28.9.2005 lausuntonaan Helsingin ympäristölautakunnan 13.9.2005 päivätyn lausunnon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 10.10.2005 päivätyllä kirjeellä No YS 1310 ja esittää vastineensa lupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muusta lupakäsittelyssä kertyneestä aineistosta. HKR Ympäristötuotanto toteaa 20.10.2005 päivätyssä kirjeessään vastineenaan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämiin seikkoihin, että altaissa käsitellään vesipitoisia ja märkiä mas

11 (22) soja, joten massojen pölyäminen ei ole mahdollista. HKR esittää, että altaat peitetään vain tarvittaessa. Asia on esitetty tarkemmin ympäristölupahakemuksessa, jossa käsitellään tarkemmin myös altaiden tulvimisen estämistä. Altaiden täyttö on tarkoitus tehdä siten, että kuorma autot ajavat mahdollisimman lähelle allasta ja tyhjentävät kuormat altaisiin siten, ettei massaa pääse valumaan altaan ulkopuolelle. Massoja kuormattaessa kuorma autot ja koneet työskentelevät mahdollisimman lähellä allasta. Lisäksi tarvittaessa massojen lastauksen ajaksi maahan levitetään ehjä pressu, joka estää koneen kauhasta mahdollisesti putoavien yksittäisten massanokareita pilaamasta ympäristöä. Lastauksen jälkeen pressut poistetaan siten, että siihen pudonneet maa ainekset ravistellaan takaisin altaaseen tai kuorma auton lavalle. Pressut pidetään siisteinä ja niiden kuntoa tarkkaillaan. Lisäksi HKR Ympäristötuotanto toteaa, että toiminnassa käytettävien koneiden polttoaine säilytetään tiiviillä alustalla HKR:n tukikohdan alueella. Tukikohta alue on aidattu ja kameravalvottu. Polttoainesäiliöiden vieressä on konttiin varattu haketta mahdollisen öljyvuodon imeytyksen varalta. Helsingin Veden lausunnosta HKR Ympäristötuotanto toteaa vastineessaan, että ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että altaista poistuvat vedet ohjataan vain tarpeen mukaan suodatus tai puhdistuslaitteiston kautta viemäriin. Koeluonteisen toiminnan aikana kesällä ja syksyllä 2004 vesien haitta aine ja hienoainespitoisuudet eivät ylittäneet vesienjohtamissopimuksen pitoisuusrajoja. HKR Ympäristötuotanto esittää edelleen, että suodatus ja puhdistuslaitteistoja käytetään vain tarvittaessa vesien puhdistamiseen. Lisäksi HKR Ympäristötuotanto esittää vastineessaan, ettei toiminnalle edellytettäisi asetettavaksi vakuutta, koska Helsingin kaupunki on vakavarainen ja vastuuntuntoinen yhteisö, joka pystyy vastaamaan toiminnan kuluista. Vakuuden asettamatta jättämisessä vedotaan Helsingin kaupungin rakennusviraston 14.10.2005 päivättyyn, Uudenmaan ympäristökeskukselle lähetettyyn kirjeeseen, jossa todetaan, että HKR varmistaa hankkeittensa rahoituksen ennen hankkeen aloittamista. Kirjeessään HKR katsoo, että toimiessaan pilaantuneen maan kunnostus ja käsittelyhankkeiden toimeenpanijana, se toimii myös viranomaisena, jonka hankkeiden takaajana toimii myös Helsingin kaupunki ja jonka hankkeista on päätetty muodossa tai toisessa aina kaupunginhallituksessa tai kaupunginvaltuustossa. Lisäksi yksittäisen hankkeiden osalta tehdään aina julkishallinnon vaatimat viranomaispäätökset tarkoituksenmukaisella tasolla. HKR esittää, ettei sen hakemiin ympäristölupiin sovellettaisi vakuus tms. järjestelyä. Ellei tämä riitä, HKR esittää, että vakuudeksi riittäisi kaupungininsinöörin antama kirjallinen vakuus siitä, että HKR kaupungin edustajana vastaa kaikin puolin kulloinkin käsiteltävänä olevan hankkeen läpiviennistä ja kustannuksista lupaehtojen mukaisesti.

12 (22) VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää HKR Ympäristötuotannolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan vesipitoisten massojen kuivatukselle ja välivarastoinnille Kyläsaarenkatu 8:ssa seuraavin lupamääräyksin. Vastaukset yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta annetuissa lausunnoissa esitetyt seikat on huomioitu tämän päätöksen määräyksissä 2., 5., 6., 12. 15. ja 19. ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vastaanotettavat massat (YSL 43, 45 ) 1. Kyläsaarenkatu 8:n altaissa saa kuivattaa ja välivarastoida Helsingin kaupungin lumenvastaanottopaikoista poistettuja puhtaita ja pilaantuneita maa aineksia sekä muita Helsingin kaupungin alueelta peräisin olevia vesipitoisia puhtaita tai pilaantuneita maa aineksia, ruoppausmassoja ja lietteitä. Altaisiin vastaanotettavien massojen määrä saa olla noin 20 000 m 3 vuodessa. Kerrallaan kuivatettavana tai välivarastoitavana saa olla vain altaisiin mahtuva massamäärä. 2. Vastaanotettavat massat saavat sisältää ympäristölupapäätöksen sivulla neljä mainittuja haitta aineita. Vastaanotettavat massat eivät saa sisältää helposti haihtuvia yhdisteitä. Mikäli massat sisältävät muita kuin ympäristölupahakemuksen sivulla neljä mainittuja haitta aineita, on niiden vastaanotosta sovittava etukäteen Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Massojen vastaanotto (YSL 43, 45, JL 6, JL 51 ) 3. Vastaanotettavat massat on tutkittava ennalta riittävän hyvin kaikkien niiden sisältämien haitta aineiden selvittämiseksi. 4. Puhtaat massat, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat lievästi ja voimakkaasti pilaantuneet massat sekä ongelmajätteiksi luokiteltavat massat sekä eri tavoin pilaantuneet massat eivät saa sekoittua keskenään massojen lastausten, siirtojen, kuivatuksen, välivarastoinnin tai muun toiminnan aikana. Kuivatuksen ja välivarastoinnin toteuttaminen (YSL 43, 45, 46, JL 6, JA 8 ) 5. Altaiden täyttö ja tyhjentäminen on tehtävä siten, että massoja ei leviä ympäristöön. Kuormien tyhjennys ja lastauspaikka on pinnoi

13 (22) tettava tiiviillä alustalla esim. asfaltilla tai peitettävä pressulla lastauksen ja tyhjennyksen ajaksi. Altaiden eteläreuna on aidattava tai sinne on rakennettava muu vastaava altaisiin putoamisen estävä suojarakenne. 6. Altaiden tulviminen on estettävä joko peittämällä altaat tai jättämällä altaisiin riittävästi tyhjää tilaa kertyville sadevesille. Altaisiin kertyvä sadevesi on tarvittaessa poistettava pumppaamalla. 7. Mikäli massojen kuivatus tehdään muulla menetelmällä kuin ympäristölupahakemuksessa esitetyillä pohjarakenteilla tai pystysalaojarakenteilla tai mikäli niiden lisäksi käytetään jotain muita kuivatusmenetelmiä, on kuivatuksen toteuttamisesta esitettävä tarkennettu suunnitelma Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kuivatuksen aloittamista. 8. Ennen pilaantuneiden massojen poiskuljetusta on kuivatetuista tai välivarastoiduista massoista otettava edustavia kokoomanäytteitä vähintään ympäristölupahakemuksessa esitetyllä näytteenottotiheydellä (1 näyte/200 m 3 ). Näytteistä on analysoitava vähintään kyseisessä massassa ennakkotutkimuksissa todettujen haitta aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden massojen alapuolisessa kuivatuskerroksessa käytettyjen maa ainesten haitta ainepitoisuudet on tarkastettava ennen niiden poiskuljetusta. Maa aineksista on tutkittava kyseisessä altaassa varastoiduissa massoissa todettujen haitta aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden massojen ja jätteiden edelleen toimittaminen (YSL 43, 45, JL 6, 15 ) 9. Kuivatuksen ja/tai välivarastoinnin jälkeen pilaantuneet massat on toimitettava pitoisuuksiensa mukaisesti paikkaan tai laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely tai hyödyntäminen. 10. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät muut jätteet, kuten veden käsittelyssä syntyvät jätteet tai massojen mukana alueelle tulevat jätejakeet, on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätejakeita. Massojen kuljettaminen (YSL 43, 45, JL 6, 8, 9, JA 3 a, 7 ) 11. Alueelle tuotavien ja sieltä poistettavien massojen kuljetus on järjestettävä siten, että jätettä ei pääse valumaan ympäristöön. Tarvittaessa on käytettävä umpinaisia kuljetussäiliöitä tai kuormat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Ongelmajätteiksi luokiteltavien pilaantuneiden massojen kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirja siten, kuin valtioneuvoston päätök

14 (22) sessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Muiden kuin ongelmajätteiksi luokiteltavien pilaantuneiden massojen kuljetuksista on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät massaerän haitta ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, jätteenkäsittelypaikka ja määrä. Päästöt viemäriin (YSL 43, JL 6, JA 8 ) 12. Massoista suotautuvien vesien viemäriin johtamiseen on oltava Helsingin Veden antama lupa ja siinä on noudatettava Helsingin Veden antamia ohjeita ja määräyksiä. 13. Mikäli vesien kiinto tai haitta ainepitoisuudet ylittävät Helsingin Veden asettamat ehdot, vedet on käsiteltävä viemäröintikelpoisiksi esimerkiksi hiekan ja öljynerotinkäsittelyllä tai muulla asianmukaisella menetelmällä tai ne on toimitettava paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä vesiä. Tiedot käytettävästä vesien käsittelymenetelmästä ja sillä saavutettavasta puhdistustehosta on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja Helsingin Vedelle ennen vesien käsittelyn aloittamista. Päästöt ilmaan (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, JA 8 ) 14. Hiilivetyjä ja hajua aiheuttavia yhdisteitä sisältävät massat on varastoitava niin, että haihtuvia yhdisteitä ja hajua ei pääse leviämään ympäristöön lukuun ottamatta lyhytaikaisia siirto ja kuormaustilanteita. Polttoaineiden varastointi (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 15. Toiminnassa käytettävän polttoaineen säiliö on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaineesta ei vahinkotilanteissakaan aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle ja että polttoaineen pääsy viemäriin voidaan estää. Vahinko ja onnettomuustilanteita varten alueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, NaapL 17, YSA 30, JL 6, JA 8 ) 16. Tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista on ilmoitettava välittömästi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, JA 9 ) 17. Kun kuivatus ja välivarastointitoiminta lopetetaan, on altaat tyhjennettävä ja alue on puhdistettava ja siistittävä. Alueella ei saa toi

15 (22) minnan päätyttyä olla pilaantunutta maa ainesta eikä muita toimintaan liittyviä jätejakeita. Tarkkailu ja raportointimääräykset Rakenteiden kunnon tarkkailu (YSL 43, 46, JL 6, 52, JA 8 ) 18. Allasrakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja lohkeamista, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava välittömästi. Veden keräys ja johtamisjärjestelmiin liittyvien rakenteiden kunnosta ja tarvittaessa puhdistuksesta on huolehdittava säännöllisesti. Allasrakenteisiin tai vesien keräys ja johtamisjärjestelmiin tehtävistä merkittävistä korjaus tai muutostoimenpiteistä on esitettävä etukäteen suunnitelma tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesien tarkkailu (YSL 43, 46, JL 51 ) 19. Altaista viemäriin johdettavien vesien laatua on tarkkailtava säännöllisesti Helsingin Veden antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vesinäytteitä on otettava kuitenkin vähintään ennen viemäröinnin aloittamista sekä sen jälkeen ympäristölupahakemuksessa esitetyllä näytteenottotiheydellä. Näytteistä on tutkittava vähintään kiintoainepitoisuus, arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, sinkin ja mineraaliöljyn pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kulloinkin kuivatettavana tai välivarastoitavana olevissa massoissa todettujen haitta aineiden pitoisuudet. Vesinäytteiden tutkimustulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle määräyksessä 21. edellytetyn vuosiraportin yhteydessä. Kirjanpito ja raportointi (YSL 43, 45, 46, JL 51, JL 52 ) 20. Luvan saajan on pidettävä kirjaa seuraavista seikoista: vastaanotettujen massojen määrä, haitta ainepitoisuudet, alkuperä ja toimituspäivä ongelmajätteiden siirtoasiakirjat ja kuormakirjat eri kohteista peräisin olevien massojen kuivatuksen tai välivarastoinnin aloittamis ja päättymisajankohdat kuivatuksessa mahdollisesti käytettyjen seosaineiden määrä ja laatu massojen laadunvalvonnan ajankohdat, näytteenottomenetelmät ja tulokset alueelta poisvietyjen massojen määrä, haitta ainepitoisuudet, vientiajankohta, kohde sekä viejä viemäriin johdettavien vesien määrä, haitta ainepitoisuudet ja muut laatuominaisuudet

16 (22) allasrakenteiden ja vesien keräilyyn ja johtamiseen liittyvien rakenteiden tarkkailu ja kaivojen tyhjennykset tehdyt huolto, kunnostus ja korjaustoimenpiteet poikkeukselliset tilanteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Valvonta (YSL 43, JA 10 ) 21. Luvan hakijan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta, massojen kuivatuksesta ja välivarastoinnista. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Vakuus (YSL 45 ) 22. Luvan saajan on asetettava 80 000 euron vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely ongelmajätteiksi luokiteltavien pilaantuneiden massojen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan alueen kaavoitustilanne ei estä määräaikaisen ympäristöluvan myöntämistä suunnitellulle toiminnalle.

17 (22) Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvojen ja päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Valtioneuvoston päätöksen (861/1997) kaatopaikoista 2 :n mukaan kaatopaikkana ei pidetä muun muassa alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Kaatopaikkana ei myöskään pidetä alle yhden vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen käsittelyä. Toiminta sijaitsee varikkoalueella ja sen ympäristössä ei ole herkkiä kohteita. Alueella kuivatetaan ja välivarastoidaan hankalasti käsiteltäviä vesipitoisia massoja. Massojen kuivatus mahdollistaa niiden jatkokäsittelyn. Kuivatettavat ja välivarastoitavat massat sijoitetaan tiiviisiin altaisiin, jotka estävät päästöt maaperään ja pohjaveteen. Toiminnassa syntyvät suotovedet kerätään ja johdetaan yleiseen viemäriin tarvittaessa puhdistuslaitteiston läpi. Käsiteltävät massat ovat märkiä eivätkä pölyä. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajata tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Luvassa voidaan asettaa etusijalle tietyltä alueelta peräisin olevan jätteen käsittely. Helposti haihtuvia hiilivetyjä sisältävien massojen vastaanottoa ei ole sallittu, jotta toiminnasta ei aiheutuisi hiilivetyjen hallitsematonta haihtumista ilmaan. (Määräykset 1. ja 2.) Vastaanotettavien massojen haitta ainepitoisuudet tulee olla selvillä, jotta eri laatuisia puhtaita ja pilaantuneita massoja ei sekoiteta keskenään kuljetuksen ja käsittelyn aikana. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei erilaatuisia ongelmajätteitä sekoiteta keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Erilaisia haitta aineita sisältävät ja eri tavoin pilaantu

18 (22) neet massat on pidettävä erillään ja sijoitettava eri altaisiin, jotta massat voidaan toimittaa kuivatuksen tai välivarastoinnin jälkeen haittaainepitoisuuksiensa mukaisiin käsittelypaikkoihin. (Määräys 4.) Jäteasetuksen 8 :n mukaan ongelmajätteen vastaanottopaikan on oltava sellainen ja sitä on käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristön asutukselle, vastaanottopaikan käyttäjälle tai yleiselle turvallisuudelle eikä maaperän saastumista tai ympäristön roskaantumista ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäistään asianmukaisesti. Maanpinta altaiden eteläpuolella on altaiden reunan tasalla. Altaiden niihin osiin, joissa maanpinta on reunan tasalla, on edellytetty tehtäväksi suojarakenteet putoamisen estämiseksi. (Määräykset 5. 7., 12. 14., 16. ja 18.) Ympäristölupahakemuksen mukaan altaissa voidaan vaihtoehtoisesti kuivata massoja myös muilla menetelmillä kuin pohja ja pystysalaojarakenteilla, esim. geosäkkiä käyttäen. Mikäli vaihtoehtoisia menetelmiä aiotaan käyttää, on niistä edellytetty esitettäväksi suunnitelma ympäristöviranomaisille. (Määräys 7.) Altaista poistettavien massojen sisältämien haitta aineiden pitoisuuksien tutkimisella selvitetään niiden keskimääräiset haitta ainepitoisuudet ja määritetään massojen sijoittamiskelpoisuus. Altaiden pohjalle tehtävien rakennekerrosten haitta ainepitoisuudet on edellytetty selvitettäväksi, koska altaissa varastoitavat pilaantuneet massat ovat pääosin hienojakoisia ja ne voivat kulkeutua ja sekoittua alapuolisiin karkeampiin rakennekerroksiin. (Määräys 8.) Kuivatuksen ja välivarastoinnin jälkeen pilaantuneet massat on toimitettava haitta ainepitoisuuksiensa mukaisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jätelain 15 :n mukaan ongelmajätteen saa toimittaa vain laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ongelmajätteiden vastaanotto. Muut pilaantuneet massat on toimitettava paikkaan tai laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten massojen vastaanotto. Muut toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräykset 9. ja 10.) Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa ja kiviainekset sekä ruoppausmassat, jotka sisältävät vaarallisia aineita. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat rajaarvot. Asetuksessa No 1128/2001 esitettyjen raja arvojen lisäksi jätteen ongelmajäteluokituksen arvioinnissa käytetään sosiaali ja terveysministeriön asetuksissa vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005) ja kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (807/2001) esitettyjä raja arvoja. Öljyn suhteen maa ainesten ja ruoppausmassojen ongelmajäteraja arvona käytetään öljypitoisuutta 10 000 mg/kg. (Määräykset 9. ja 11.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä anne

19 (22) taan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirjan on oltava mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Muiden kuin ongelmajätteiksi luokiteltavien pilaantuneiden maa ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 11.) Massoista suotautuvat vedet tulee johtaa viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle asianmukaisesti käsiteltäväksi. Hiekan ja öljynerottimilla tai muilla käsittelymenetelmillä vähennetään tarvittaessa viemäriin kulkeutuvan kiintoaineksen ja haitta aineiden määrää. (Määräykset 12. ja 13.) Pilaantuneet maa ainekset voivat sisältää terveydelle haitallisia yhdisteitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa, mikäli haitta aineiden ja hajun leviämistä ei tarvittaessa estetä esim. peittämällä altaat. (Määräys 14.) Toiminnassa käytettävä polttoaineen varastointi on edellytetty tehtäväksi siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai haittaa ympäristölle. (Määräys 15.) Poikkeuksellisten tilanteiden huomioimisella varmistetaan, ettei haittaainepitoisista massoista aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa alueella työskenteleville tai ympäristöhaittaa, ja ettei haitta ainepitoisia massoja leviä ympäristöön. (Määräys 16.) Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Jäteasetuksen 9 :n mukaan jätteiden hyödyntämis tai käsittelypaikka on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jäteasetuksen 8 :ssä tarkoitettua vaaraa tai haittaa. (Määräys 17.) Allasrakenteiden ja vesien keräys ja johtamisjärjestelmien säännöllisellä tarkkailulla havaitaan mahdolliset viat ja puutteet ja ne voidaan korjata ennen haitallisten aineiden leviämistä maaperään ja vesiin. (Määräys 18.) Viemäriin johdettavan veden haitta ainepitoisuuksien tutkimisella seurataan viemäriin johdettavan veden haitta ainepitoisuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia sekä viemäröitävälle vedelle asetettujen pitoisuusrajojen noudattamista. (Määräys 19.) Jätelain 52 :n mukaan valvontaviranomaisella on pyynnöstä oikeus saada jätteen haltijalta tai muulta jätehuoltoa järjestävältä taikka roskaantuneen alueen puhdistamisvelvolliselta tämän lain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten valvontaa tai tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. (Määräykset 20.) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden hyödyntämis tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis tai käsittelypaikan pitäjän

20 (22) määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hyödyntämis tai käsittelypaikan vastaava hoitaja. (Määräys 21.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ongelmajätteen hyödyntämis tai käsittelytoiminnalta on vaadittava poikkeuksetta vakuus tai sitä vastaava järjestely. Massojen kuivatukseen käytettävien altaiden tilavuus on yhteensä noin 3 000 m 3. Vakuussumman suuruutta asetettaessa on oletettu, että altaissa olevien massojen määrä on pienempi kuin altaiden tilavuus johtuen altaisiin tehtävistä kuivatuskerroksista ja rakenteista ja että altaissa samanaikaisesti olevista massoista vain osa on ongelmajätteiksi luokiteltavia. (Määräys 22.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa 31.12.2010 saakka. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta HKR Ympäristötuotanto on hakenut lupaa toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 a ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 53, 54, 55, 56, 96, 97, 100, 101, 101 a Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 8, 9, 15, 19, 45, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 7, 6, 8, 10 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

21 (22) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 920 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja sen nojalla annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis tai käsittelylaitoksen tai paikan, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä, lupa maksaa 3 920. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös HKR Ympäristötuotanto PL 1570 00099 Helsingin kaupunki Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta Etelä Suomen lääninhallitus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Helsingin Vesi Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Helsingin kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )

22 (22) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Ilmoituksen päätöksestä saavat Liite 2. Valitusosoitus