MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

Samankaltaiset tiedostot
TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa

TEKin Yrittäjyys RoadShow Lappeenrannassa

Yrittäjyys mörkö vai ei?

Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa. TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa DI Pirre Hyötynen, asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka

TEKin Yrittäjyys RoadShow Vaasan yliopistossa

TEKin Yrittäjyys RoadShow Vaasan yliopistossa

TEKin Yrittäjyys RoadShow Otaniemessä

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

Mitä arvioitiin?

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

YRITTÄJYYDEN PELIKIRJA KORKEAKOULULLE. Toimet yrittäjyyden edistämiseksi

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Curriculum mapping - mikä, miten ja mihin?

Miksi yrittäjyyskasvatusta?

Yliopistojen yrittäjyyssuositukset

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Karelian Yrittäjyyspolkukuulumisia. Lappeenranta,

Pirre Hyötynen Otto Kanervo TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET , 2014 VALMISTUNEET

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

InnoOmnia. Toisin nähden, toisin tehden toisin sanoen. Uusia tuulia opetukseen. Mervi Jansson

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Pienryhmätyöskentely

Anna Kuusala


LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjämäisyyttä Suomeen! Not a Bad Idea!

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

Löydämme tiet huomiseen

Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto

Yrittäjyyskasvatuksen ykkönen SEINAJOKI.FI

Saarijärven elinkeinostrategia.

Aalto-yliopisto. Raili Pönni


Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyden erillaistaminen Vihreä yrittäjyys. Moduuli 5 Vihreä yrittäjyys ja sen erityispiirteet

Sykäys -vuosikello

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tulevaisuuden osaaminen-työpajan kooste Koonnut: Pirre Hyötynen, TEK

Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia

YRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Mitä Yrtissä arvioitiin?

Korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksia ja yritysyhteistyön hyviä käytänteitä

Hallituksen yrittäjyyshanke


Flippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?


Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja

Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Kohderyhmät. Luovien alojen - Yrittäjät - Yritysneuvojat - Yrittäjyyden opettajat

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet

TEK Martti Kivioja

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Reformi puheesta nostettua

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Transkriptio:

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan akateemiset TEK

TEK teetti diplomityön: Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen tukeminen suomalaisessa tekniikan yliopistokoulutuksessa (Marko Oksanen, Aalto ylipisto, 2012) Tavoitteena oli selvittää yrittäjyyskoulutuksen nykytila ja keskeisimmät kehittämiskohteet tekniikan yliopistokoulutuksessa. Taustalla ajatus: DI:t tulisi kouluttaa työpaikkojen luojiksi, eikä vain työnhakijoiksi. Yrittäjämäistä asennetta pitää tuoda esille monin tavoin. 2

Yrittäjyyden määritteleminen suppeasti yrityksen perustamiseksi rajoittaa opiskelijoiden mahdollisuuksia oppia yrittäjyyttä. Opetukseen pitäisi sisällyttää laaja näkökulma yrittäjämäisestä toiminnasta. Yrittäjyys on asenne, mielentila ja toimintaa monissa erilaissa konteksteissa. (Yrittäjämäinen) toiminta ei välttämättä vaadi yritystä. Toiminnan taustalla voi olla muitakin motiiveja kuin taloudellinen hyöty. Yrittäjyysvalmiuksien kehittyminen on tärkeää kaikille opiskelijoille, ei ainoastaan tosiuskovaisille, joilla yrittäjyysura mielessä jo valmiiksi. Opiskelijoilla tulisi olla erilaisia mahdollisuuksia harjoitella yrittäjämäistä toimintaa oppimisympäristössään. Oppimisympäristö voi olla mikä tahansa fyysinen, tekninen, sosiaalinen tai virtuaalinen tila, jossa oppimista tapahtuu. Oppiminen ei siis rajoitu luentosaliin arkipäivinä. Henkinen kasvu ja kehittyminen voi tapahtua myös epäonnistumisten ja pettymysten kautta. Tutkimus, opetus, yritykset, hautomot, opiskelijayhteisöt, AMK-kumppanit ja muut keskeiset sidosryhmät tulisi osallistaa nykyistä laajemmin yhteistyöhön, jotta keksitään luovia tapoja tukea yrittäjyysvalmiuksien oppimista. 3

Diplomityön tulosten jalkauttamiseksi yliopistoilla TEK järjesti kampuskiertueen tekniikan yliopistoissa. Kampustapahtumat Turussa, Otaniemessä, Lappeenrannassa, Tampereella, Vaasassa ja Oulussa toteutettiin 3/2013 1/2014 yhteistyössä yliopiston, opiskelijayhteisöjen ja paikallisten yrittäjien kanssa. Kampuskiertueen tavoitteena oli myös verkottaa opettajia, opiskelijoita, yrittäjiä sekä muita yrittäjyyden sidosryhmiä pohtimaan yhdessä keinoja yrittäjyysvalmiuksien ja laajemmin yrittäjyyden edistämiseen. 4

5

Yrittäjyyteen houkuttelee: - Rajattomat mahdollisuudet - Oman näköinen työura - Saa tehdä työtä, jolla on itselle merkitystä - Vapaus ja vastuu omasta (työ-)elämästä - Taloudellinen menestys Yrittäjyydessä haasteellista: - Ajanhallinta ja työn ja perheen yhteensovittaminen - Taloudellinen epävarmuus - Byrokratia ja verotus. Verotuskohtelu vaihtelee, jo pelkkä yrittäjyyden määritelmä on erilainen eri viranomaisilla. - Verotuksen pitäisi perustua toteutuneeseen liikevaihtoon, eikä laskutukseen. - Yrittäjän työttömyysturva ja taloudellinen epävarmuus - Tuloloukut: Esim. yritystoimintaa ei saa harjoittaa lomautettuna tai työttömyysturvalla. Yhteiskunta ei kannusta työtöntä edes kokeilemaan yrittäjyyttä. 6

Yrittäjyysvalmiuksien tukemiseen on yliopistoissa herätty, mutta paljon on vielä tehtävää. Esim. innovaatioiden ja spinn-offien tukeminen. Opinnoissa tulisi nykyistä enemmän tukea itseluottamusta ja pystyvyyttä sekä rohkaistava kokeilemaan uusia asioita. Oikeat yrittäjä-caset luennoilla on must, mutta oleellisempaa olisi saada ihan tavallinen kurssiopetus tukemaan opiskelijan oma-aloitteisuutta ja asennetta. Opetusmenetelmiin ja opettajien pedagogiseen osaamiseen tulee panostaa. 7

Myös opetusansioista tulee meritoitua, ei vain tutkimuksesta. Yrittäjyysvalmiuksien edistämisessä myös yliopiston johdon sitoutuminen on oleellista. Opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöjen merkitys oppimisympäristöinä, kontaktien luojina ja yrittäjyyden edistäjinä tulee huomioida ja hyödyntää koulutuksessa. Poikkitieteellisessä yliopistossa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän eritaustaisten ihmisten osaamista. Käytännössä esimerkiksi eri alojen opiskelijat pitää saada kohtaamaan. Yliopistoilla on fasilitoiva rooli: hurjasti mahdollisuuksia törmäyttää eritaustaisia, osaavia ihmisiä. Se pitää käyttää! 8

OLEELLISTA OLISI SAADA AIKAAN YES, I CAN! ASENNE. MITÄ AIKAISEMMIN, SEN PAREMPI. 9