Viranomaistyön käytännöt ja toteuttaminen Nuorisopalveluiden johtaja Eija Ahola, Vantaan kaupunki Nuorisolakiuudistuksen koulutuskierros,, Helsinki Kiasma
Sisältö monialaisen yhteistyön taustaa ja onnistumisen edellytyksiä käytännön esimerkkejä monialaisesta yhteistyöstä Vantaalla monialaisen yhteistyön haasteita Vantaan kaupunki, Ahola Eija 2
Monialainen yhteistyö - mistä kaikki alkoi? Vantaalla on pitkät perinteet monialaiselle yhteistyölle. Vantaan monialaiselle toimintatavalle on tyypillistä ratkaisukeskeisyys, muutosten ja nuorten tilanteiden ennakointi. Nuorten asiat ja heidän osallisuutensa ovat yhteistyön keskiössä. Vantaa on niitä harvoja suuria kaupunkeja, jotka kykenevät sijoittamaan jatkokoulutukseen, työharjoitteluun tai työhön kaikki peruskoulunsa päättäneet nuoret vuodesta 2008 lähtien. Tämän asian ratkaiseminen oli sysäys entistä syvemmälle monialaiselle yhteistyölle, jonka tarkoituksena on nuoren kiinnittäminen yhteiskuntaan ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy entistä varhaisemmassa vaiheessa. Vantaan kaupunki, Ahola Eija 3
Monialaisen yhteistyön onnistumisen edellytyksiä nuorten tarpeet ja nuorten osallisuuden toteutuminen keskeistä - muutoin työstetään organisaatioiden ongelmia luottamus eri toimijoiden välillä - ilman luottamusta ei ole yhteistyötä tunnetaan henkilöt ja toimintakäytännöt - yhteydet toimivat ei arvailla mitä toiset tekevät kunnioitetaan ja arvostetaan kunkin toimijan osaamista ja kokemusta yhdessä sovitut pelisäännöt muodostavat rakenteet työskentelylle tarvitaan positiivinen tahtotila ja yhteinen näky tulevaisuudesta kyetään kriittiseen monia tulkintoja sisältävään dialogiin, uuden tiedon tuottamiseen ja tilannekuvan saamiseen työskentelyn tueksi yhteistyö koetaan mielekkääksi ei "lakisääteiseksi pakkopullaksi" pitkäjänteinen kehittävä yhteistyö - yhteistyö vaatii aikaa, sitä pitää kehittää ja sen pitää aidosti tukea nuorten kasvua ja kehittymistä - siis olla vaikuttavaa ja tuloksekasta Vantaan kaupunki, Ahola Eija 4
Monialaisen yhteistyön muotoja Vantaalla Yhteistyöryhmät Nuorten koulutus- ja työllisyysryhmä: nivelvaiheyhteistyö peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ja työelämään ohjaamiseksi, kokonaisuuksien hahmottaminen, muutosten paikantaminen ja haasteiden ratkaiseminen. Keskushallinnon, sivistystoimen (Varian rehtori, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja, aikuiskoulutusjohtaja aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluista), sosiaali-ja terveystoimen (johtava sosiaalityöntekijä perhepalveluista) nuorisopalveluiden johtaja ja te-toimiston edustus. Mukana tarpeen mukaan kumppaneita sisäisista ja ulkoisista yhteistyöverkostoista. Toimii myös eri hankkeiden ohjausryhmänä. Toiminut jo 15 vuotta. Kipinätyöryhmä: auttaa ja tukee pääasiassa 15-17-vuotiaita ilman koulutuspaikkaa jääneitä nuoria. sivistystoimen, nuorisopalvelujen, sosiaali-ja terveystoimen edustus. Nuorten asiakaskuntoutusryhmä: auttaa alle 25- vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat erityispalveluja. Sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen nuorisopalveluiden edustus, asiakkaiden tarpeiden mukainen edustus eri palveluista. Vantaan kaupunki, Ahola Eija 5
Monialaisen yhteistyön muotoja Vantaalla, joissa nuorisotyö mukana ennaltaehkäisevä lastensuojeluun liittyvä laajeneva yhteistyö oppilashuoltotyöryhmät turvallisuussuunnittelun yhteistyöryhmä: paikallinen turvallisuusyhteistyö. Kaupungin toimialat, poliisi, pelastustoimi, kansalaisjärjestöt, nuorisotyön edustus työllisyysasioiden neuvottelukunta: työllisyys- ja elinkeinopolitiikan toimijoiden yhteistyöfoorumi monialaiset yhteistyöryhmät eri Vantaan suuralueilla. Perustuvat paikallisiin tarpeisiin koostumukset ja tehtävät paikallisesti määriteltyjä eri toimialojen ja tulosalueiden johtoryhmäyhteistyö: mm. sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi; perhepalvelut, vapaa-aikaja asukaspalvelut; nuorisopalvelut nettinuorisotyö: monialainen auttamis- ja tukityö, netari.fi Vantaan kaupunki, Ahola Eija 6
Monialainen strategia- ja ohjelmatyö nuorten palvelut Vantaan strategioissa: kaupunkitasoinen tuloskortti nivelvaiheyhteistyön tuloskortti: sivistystoimi, nuorisopalvelut kulttuurinuorisotyön tuloskortti: nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut nuorten osallisuusmallin kaupunkitasoinen jalkauttaminen lasten ja nuorten palvelujen koordinaatio: yhteistyö eri toimialojen kanssa. Lasten ja nuorten palveluiden koordinaattori Vantaan kaupunki, Ahola Eija 7
Monialainen hankeyhteistyö Kehitetään yhdessä nuorille suunnattuja palveluja: etsitään uusia toimintatapoja rakennetaan puuttuvia palveluja yhdistetään eri toimialojen kokemus ja osaaminen hankitaan ulkoista asiantuntemusta, kumppanuuksia ja resursseja tarpeen mukaan Näin myös testataan, sovelletaan ja edistetään monialaista yhteistyötä syvemmin ja konkreettisesti. Vantaan kaupunki, Ahola Eija 8
Koulutus- ja yhteiskuntatakuu Vantaalla Ohjautuvuuden monikanavaisuus Nuorten kasvun tukeminen ja yhteiskuntaan liittyminen Etsivä työ nuorten työpajojen tukena -hanke Ohjauskeskus KIPINÄ KIPINÄpaja Nuorten tulevaisuus TE-toimisto Nuorten työpajatoiminta Peruskoulu päätökseen eteenpäin opintiellä -hanke Nuorten SISÄÄNTULO palveluihin Nuorten osallisuus: kuuleminen, vuorovaikutus ja potentiaali Kuntouttava työtoiminta alle 25 -v UNO-hanke sähköinen palveluohjaus -hanke KOTILA -projekti Nuorten asiakaskuntoutustyöryhmä (2010) Nuoret kouluun ja työhön hanke ESR palveluohjaushanke Nuorten monikanavainen JATKO-OHJAUS olemassa oleva toiminta kehitteillä oleva toiminta Vantaan kaupunki, Ahola Eija 9
Esimerkkejä monialaisen yhteistyön käytännöstä Vantaan nuorten työpajatoiminta: kohderyhmä 16-24-vuotiaat koulutukseen ohjaavaa ja sitä täydentävää nuorisopalvelut: ylläpito, hallinto, kehittäminen, pääprosessin omistajuus te -toimisto: ohjaus työpajoille, työmarkkinatuki sivistystoimi: nivelvaihetyöskentely, toiselle asteelle siirtyminen, ammattiopinnoissa keskeyttäneet, peruskoulunumeroiden korotus pajoilla, nuorten tuettu oppisopimus sosiaali- ja terveystoimi: pajakuraattoripalvelut, psykiatrinen sairaanhoitaja, nuorten asiakaskuntoutustyöryhmä, sosiaaliset etuudet/tuki v.2009 aloittaneita 415, toiminnassa oli 597 nuorta v.2009, palkkatuella työllistettyjä ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli toiminnassa 106 nuorta, tuetussa oppisopimuksessa oli 48 nuorta pajatoiminnan sisältö: lähtökohtana nuoren tarpeet, koulutukseen kannustaminen, työelämätaidot, elämänhallintataidot ja kurssitoiminta Vantaan kaupunki, Ahola Eija 10
Esimerkkejä monialaisen yhteistyön käytännöistä Nuorten tuettu oppisopimus Oppisopimusopisto : nuorisopalvelut: työnantajana toimiminen, työpaikkojen etsiminen ja valinta, hallinto, kehittäminen, pääprosessin omistajuus te- toimisto: nuorten osoittaminen oppisopimusprosessiin sivistystoimi: oppisopimusten solmiminen, tietopuolisen opetuksen tilaaminen ja ostaminen oppilaitokset: tietopuolisen opetuksen toteuttaminen mallin jatkuva kehittämistyö kaikkien toimijoiden kanssa, myös nuoret mukana kehittämisessä, Helsingin Diakonia opisto ELY:n ja Vantaan kaupungin rahoitus Vantaan kaupunki, Ahola Eija 11
Nuorten tuettu oppisopimus - Oppisopimusopisto Työttömille vantaalaisille pääasiassa 20-25-vuotiaille nuorille tarkoitettu palvelu, jota toteutetaan yhteistyössä koulutusorganisaatioiden ja Vantaan kaupungin työpisteiden kanssa sekä yhteistyöverkostojen kanssa Oppisopimusta edeltää työharjoittelujakso, jonka aikana nuoret tutustuvat alaan ja jonka aikana selvitetään edellytykset oppisopimuksen tekemiselle Keskeistä työskentelyssä nuorten osallisuus, yksilöllinen oikeaaikainen tuki, nuorten vertaistuki ja toimintatavan jatkuva kehitystyö Opetus- ja ohjausmenetelmien ja sisällön kehittäminen palvelee nuoria Ei tarvitse perustaa oppilaitosta Oppisopimuksia käynnissä tällä hetkellä yli 50, kymmenelle eri ammattialalle Pysyvä ja täydentyvä oppisopimuspaikkojen verkosto Vantaan kaupunki, Ahola Eija 12
Esimerkkejä monialaisen yhteistyön käytännöistä Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä: nuorisopalvelut: hallinto, kehittäminen yhteydenpito, pajatoimintaosaaminen ja verkostot pääprosessin omistajuus yhdessä sivistystoimen kanssa sivistystoimi: yhteydet perus- ja toisen asteen opetukseen, opintojen ohjaus sosiaali- ja terveystoimi: psykososiaaliset palvelut, nuorten kuntoutus ja erityispalvelut OKM:n ja Vantaan kaupungin rahoitus Vantaan kaupunki, Ahola Eija 13
Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä Etsivä työ Vantaalla 2010-2013 Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä vantaalaisten 15-24-vuotiaiden syrjäytymistä, painopiste 15-17-vuotiaat. Jokaiselle nuorelle tarjotaan ohjauspalveluja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä sisältää monialaiset toimet, joilla vantaalaisille nuorille mahdollistetaan koulutusohjaus, jatkoohjaus, palveluohjaus ja päivätoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa. Palvelun kehittämisessä kootaan yhteen nykyisen Kipinätyöryhmän, nuorten työpajatoiminnan, Etsivän työn ja Kesäohjaamon kokemukset ja osaaminen. OKM:n ja Vantaan kaupungin rahoitus Vantaan kaupunki, Ahola Eija 14
Esimerkki Kipinä-työryhmän toiminnasta 15-17-vuotias nuori ohjataan Kipinä-työryhmään, jos hän on jäämässä ilman jatkokoulutuspaikkaa perusopetuksen jälkeen tai jättämässä opintonsa kesken tai jää kotiin ilman jatkosuunnitelmaa. Nuoren ohjaa Kipinään vastuuhenkilö kuten oppilaanohjaaja, opinto-ohjaaja, sosiaalityöntekijä, nuorisotyöntekijä tai koulukuraattori. Vastuuhenkilö täyttää tiedonsiirtolupalomakkeen nuoren/perheen kanssa, jonka jälkeen Kipinäryhmä ottaa yhteyden vastuuhenkilöön, nuoreen ja perheeseen Mikäli ratkaisua ei löydy, nuori/perhe tulee ryhmän kokoukseen, jossa etsitään nuoren kannalta sopiva koulutuspaikka, tukimuoto tai erityispalvelu Kipinä-työryhmä on monialainen ryhmä, jonka työskentelyyn osallistuu erityisopetuksen asiantuntija, lääkäri ja lastensuojelun erityisasiantuntija, nuorten työpajojen esimies ja ammattiopisto Varian opinto-ohjaaja. Puheenjohtajana on sivistystoimen oppilaan ohjauksesta vastaava suunnittelija. Tarvittaessa mukaan kutsutaan myös muita asiantuntijoita. Ryhmä ohjaa lukuvuosittain noin 100 nuorta. Toimintamalli kehitetty v. 2007. Kipinä-työryhmän toiminta integroituu syksyllä 2010 osaksi nuorten ohjaus-ja tukikeskuksen kehittyvää toimintamallia. Tällöin huomioidaan nuorisolain muutokset mm. tiedon siirtoon liittyen. Vantaan kaupunki, Ahola Eija 15
NUORTEN OHJAUS- JA TUKIKESKUS KIPINÄN TOIMINTA - kehitettävän mallin kuvaus Yksilöllinen ohjausja neuvontatyö Tuki Koulutusohjaus Jatko-ohjaus Palveluohjaus Päivätoiminta käytännöntoiminta monialainen yhteistyö Tavoite: Perusopetuksen päättäneet saavat opiskelupaikan tai muun kiinnekohdan elämäänsä Toimintamalli: Saattaen vaihto. Yhteistyötahot: Perusopetuksen oppilaanohjaajat, huoltajat Tavoite: Kaikilla toisen asteen opintonsa päättäneillä on jokin kiinnekohta Toimintamalli: Ennen kuin toiselta asteelta saa erotodistuksen on oltava yhteydessä ohjauskeskukseen, jos nuorella ei ole kiinnekohtaa mihinkään Yhteistyötahot: Toisen asteen opintoohjaajat ja muu henkilökunta Monialainen työryhmä (nyk. Kipinä-työryhmä) Seuranta ja arviointi Verkostot Tavoite: Kaikilla 16-24-vuotiailla nuorilla on mahdollisuus saada ohjausta Toimintamalli: Palveluohjausta, tarvittaessa "kädestä pitäen" ohjausta ja nuorten etsimistä verkostojen kautta sekä konkreettisesti tapaamalla nuoria heidän omassa ympäristössään, Etsivän työn-hankkeen kokemusten hyödyntäminen Yhteistyötahot: Vantaan nuorten kanssa työskentelevät tahot Tavoite: Kaikilla 16-21-vuotiailla nuorilla on mahdollisuus osallistua tuettuun toimintaan Toimintamalli: elämänhallintaa ja terveyttä tukevaa toimintaa, nuoren tilanteen selvittely ja jatko-ohjaus Yhteistyötahot: Vantaan nuorten kanssa työskentelevät tahot Ohjausryhmä Yhteistyö TE-toimiston ja sosiaalitoimiston kanssa M-MH 20.10.2009 Vantaan kaupunki, Ahola Eija 16
Esimerkkejä monialaisen yhteistyön käytännöistä Perusopetus päätökseen hanke: kohderyhmä pääasiassa maahanmuuttajanuoret nuorisopalvelut: hallinto, kehittäminen, pajatoiminta-osaamisen soveltaminen, verkostot pääprosessin omistajuus te- toimisto: nuorten osoittaminen hankkeeseen sivistystoimi: erityisopetus, todistusten myöntäminen, kieliopinnot sosiaali- ja terveystoimi: sosiaalipalvelut, erityispalvelut, Nuorisotutkimusseura: hankkeen tutkimusosuus ESR-rahoitus 2010-2013 ja Vantaan kaupungin rahoitus Vantaan kaupunki, Ahola Eija 17
Esimerkkejä monialaisen yhteistyön käytännöistä PETRA - Nuoret työhön ja kouluun projekti on Vantaan kaupungin toteuttama ESR-projekti, jota rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke on palveluohjaushanke. Projektin tavoitteena on löytää vantaalaisille alle 25-vuotiaille työttömille nuorille työ-, koulutus- ja harjoittelupaikkoja, tärkeä painopiste yrityksiin ohjaus. Projektin kesto on 2010 2013. Yhteistyökumppaneina toimivat TE-toimisto, KELA, Vantaan yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari. Vantaan kaupunki, Ahola Eija 18
Esimerkkejä monialaisen yhteistyön käytännöistä LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS Lasten ja Nuorten Vantaa 2010 2012 turvataan lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet, nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. tavoitteena on nuorten osallisuuden lisääminen ja toimenpiteiden kohteena ovat kaikki vantaalaiset lapset ja nuoret toiminnassa tulee mahdollistaa osallisuuden kokemuksen syntyminen ja tulee aikaansaada konkreettisia muutoksia lasten ja nuorten elinympäristössä (koulu, nuorisotyö, vapaa-aika, koko kaupunki). Toimintaohjelma sisältää kaupungin hallinnossa mm. päätösten lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi toimialojen vastuuhenkilöt osallisuuden huomiointi suunnitelmissa ja tuloskorteissa osallisuuden työn mallintaminen toimialoittain lapsi- ja nuorisoasianvaltuutetun tehtävän perustaminen monialainen työryhmä kehittämään työtä Vantaan kaupunginhallitus on hyväksynyt toimenpideohjelman 2010 Vantaan kaupunki, Ahola Eija 19
Monialaisen yhteistyön haasteita jatkossa kansalaisjärjestöt, yhteisöt, vapaaehtoistyö ja vertaistoiminta mukaan - pelkästään viranomaisyhteistyö ei luo riittäviä puitteita lasten ja nuorten hyvinvoinnille onko monialainen yhteistyö autoritääristä, "pakottavaa" vai voimaannuttavaa? miten "lakitekstistä" pääsemme aidosti elävään toimintaan? miten hyödynnämme monialaisuuden "harmaata vyöhykettä" mahdollisuutena innovatiiviseen työskentelyyn? onko yhteistyöryhmiä paikallisesti liikaa? Miten nämä ryhmät seurustelevat keskenään? Miten monijohtajuus ja resurssiverkko toimii ja miten pelisäännöt saadaan sovituksi? miten tieto kulkee mm. koulunsa keskeyttäneistä, kuka kokoaa tiedon ja jatkosijoittaa nuoret? aitoa monialaista yhteistyötä tarvitaan myös valtion hallinnossa, ministeriöiden kesken. Politiikkaohjelmat eivät voi korvata tätä. Vantaan kaupunki, Ahola Eija 20
TOIMINTA MAKSAA, NIIN MAKSAA TOIMETTOMUUSKIN Nuorisolain muutos painottaa varhaisen tuen ja varhaisen puuttumisen toimintatapaa syrjäytyminen ja erityispalvelut maksavat yksi syrjäytynyt nuori maksaa 27 500 /v. (VTV:n raportti syrjäytymisen kustannuksista v. 2007), mikä on lähes nuorisotyöntekijän vuosipalkka nuorten työpajatoiminta on todettu yhdeksi tehokkaimmista keinoista estää syrjäytymistä työpajan suorittaneiden tulisi saada 3 pistettä yhteishaussa, kun pajatoiminta täyttää tietyt laatukriteerit mm. peruskouluarvosanojen parantaminen Vantaa panostaa nuorten työpajatoimintaan, nivelvaihetyöhön ja nuorten työllistämiseen ja hankkeisiin yhteensä noin 3 milj. euroa, josta nuorten työpajatoiminnan osuus on noin 2 milj. euroa. Nuorisopalveluilla on useita kehittämishankkeita. Vantaan nuorten työpajatoiminnan ja työllistämisen menot kattavat laskennallisesti 110 nuoren syrjäytymisen kustannukset. Eikä se ole paljon, kun toiminnassa on satoja syrjäytymisriskissä olevia nuoria. Vantaan kaupunki, Ahola Eija 21