Maakunnan tiedotuslehti Helmikuu 2012 - Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen 2-3 Maakunnan tulevaisuus 4-5 Yhteishaku alkaa 8 Nuoret vaikuttamassa
2 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi www.kainuu.fi Kainuun maakunnan tiedotuslehti 3 Kainuun kuntapalvelut turvataan Kainuun maakuntakokeilun jatkokausi kompastui yllättävään yhteistyötaidon puutteeseen maakunnan sisällä. Takana oli monivuotinen lainsäädännön ja toimintojen edelleen kehittämisen valmistelu, jossa pyrittiin turvaamaan kansalaisten palvelut harvaan asutussa maakunnassamme. Valmistelu tähtäsi samalla maakunnan hallinnolliseen ja toiminnalliseen rauhoitusaikaan lähivuosien kuntarakenneuudistuksen, valtionosuusuudistuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain uudistuksen, EU-rakennepolitiikkauudistuksen ja aluehallintouudistuksen muutoksissa. Toisin kuitenkin kävi, kokeilun jatko kaatui Puolangan poisjääntiin muiden kuntien yhteisesti hyväksymästä perussopimusmallista. Nyt olemme kohtaamassa takamatkalla ja varustautumattomina kaikki edellä mainitut myrskyt. Suomessa piirrellään nyt suurkuntia peruspalvelujen ja lähidemokratian säilymisen ja toisaalta suurkuntatehokkuuden puristuksessa. Monilla alueilla haikaillaan ratkaisuna Kainuun mallia, joka toteuttaisi molemmat uuden kuntamallin tavoitteet. Uuden kainuulaisen toimintamallin rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Kunnat ovat Puolankaa lukuun ottamatta lausuneet hyvin yksituumaisen poliittisen kannan järjestelmän periaatteista. Sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan pitää edelleen yhdessä. Samoin hallinnon tukipalvelut mukaanlukien kuntien talous-, palkanlaskenta- ja tietotekniikkapalvelut. Kainuun liitto palautuu normaaliksi maakunnan liitoksi, sen tehtävät on vaivatonta järjestää joko yhteisen tai oman uuden kuntayhtymän puitteissa. Lukiot ovat palaamassa taloudellistoiminnallisten syiden vuoksi kunnille. Kunnat sopivat keskenään ammatillisesta koulutuksesta. Luontevana perusvaihtoehtona on edelleen Kainuun ammattiopisto. Vaihtoehtona kahden uuden kuntayhtymän perustamiselle on edelleen kaikki edellämainitut kattavan yhden kuntayhtymän perustaminen. Kun viiden työryhmän esiselvitys on valmis, poliittinen ohjausryhmä määrittelee lopullisen yhteistyömuodon. Samalla se määrittelee yhteisten palvelujen vastuutahon. Rahoitus on edelleen kuntien tulokantaan perustuva, jolloin kansalaisten samanarvoisuus korostuu ja byrokratia vähenee. Ongelmana on Puolangan kunnan rooli, sillä se ei ole järjestelyä hyväksynyt. Pakollisten kuntayhtymien maakunnan liiton ja sairaanhoitopiirin lainsäädäntö ei ole kuntayhtymiä vaan kuntia velvoittava. Jokaisen kunnan on sovittava muiden osapuolten kanssa kuuluvansa johonkin lakisääteiseen kuntayhtymään, mutta ei välttämättä oman maakuntansa kuntien perustamaan organisaatioon. Nyt näyttää siltä, että Kainuun seitsemän kuntaa jatkavat mahdollisimman yhtenäisenä sellaisella järjestelmällä, mitä ne hallintokokeilun jatkoksi suunnittelivat. Puolangan on hankittava palvelunsa jostain muualta tai sopeuduttava muiden kuntien tahtoon. Kunnalliset palvelut ovat ihmisiä ja asukkaita varten. Päätavoite muutoksessa on palveluiden saatavuuden ja laadun tasapuolinen turvaaminen sopeutettuna alueen kantokykyyn. Kainuussa on toteutumassa jatkossakin yhteisvastuun periaate riippumatta muista rakennemuutoksista. Suunniteltu kuntauudistus ei mahdollista sitä, että jokainen kunta hoitaisi itse myös raskaimmat peruspalvelut. Yhdessä olemme jatkossakin vahvempia kuin kukaan yksin. Jokainen muutos on myös mahdollisuus. Kansalaispalautteet palveluiden toimivuudesta ja riittävyydestä sekä toisaalta talousvaateet ovat osittain vastakkaisia. Yritämme ottaa toiveet huomioon luodessamme ja kehittäessämme uutta toimintamallia. Maakuntayhtymä on todella suuri toimija ja pelkästään uusi juridinen paperisota on valtava urakka. Seitsemästä vuodesta on jäänyt käteen paljon hyviä käytäntöjä kaikilla maakuntamallin kolmella toiminta-alueella. Hallintokokeilun tilinpäätöksessä on huolehdittava näiden hyvien asioiden jatkuvuuden turvaamisesta. Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2013 alusta Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta päättyy 31.12.2012. Kokeilun jatkuminen olisi vaatinut kaikkien kahdeksan kunnan myönteisen päätöksen. Seitsemän kuntaa teki myönteisen päätöksen ja yksi kielteisen päätöksen. Kainuun kuntien omistama maakuntakuntayhtymä on tuottanut koko kokeilun ajan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut niin perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, erikoissairaanhoidossa, erityishuollossa kuin ympäristöterveydenhuollossakin. Nyt kunnat ovat miettineet, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan vuoden 2013 alusta. Seitsemän kuntaa on linjannut, että ne pyrkivät tuottamaan palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa. Puolanka on ilmoittanut halukkuutensa olla mukana vain osassa palveluiden tuotantoa. Kainuulaiset tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ensi vuonnakin riippumatta palveluiden tuottajasta. Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on edistää yhdessä kainuulaisten kanssa heidän itsenäistä selviytymistään, omatoimisuuttaan, terveyttään, sosiaalista turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan. Kuntalaisen eniten tarvitsemat palvelut tuotetaan suurelta osin edelleen lähipalveluina kotikunnassa. Harvemmin tarvittavia palveluita voidaan tuottaa kunnissa, alueellisina tai seudullisina palveluina. Erikoissairaanhoito järjestetään sairaanhoitopiireissä. Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä oli olemassa ennen Kainuun hallintokokeilua. Sen tehtävänä oli järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai muulla tavalla. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää kuntien puolesta muuta toimialaan liittyvää palvelutoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee sairaanhoidon sekä kehitysvammahuollon laitoksia ja muita toimintayksiköitä. Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkuntien maksuosuuksilla, ulkokuntien sekä muilla myyntituloilla, asiakasmaksuilla ja muilla lakiin tai sopimuksiin perustuvilla tuloilla. Ympäristöterveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä ympäristöterveydenhuollon palvelut alueellaan sen mukaan, mitä ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueesta annetussa laissa (410/2009) säädetään. Lakia sovelletaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua koskevien tehtävien järjestämiseen kunnassa tai kuntien välisenä yhteistoimintana. Jos kunta huolehtii ympäristöterveydenhuollosta itse, sillä on oltava lain määräämät minimihenkilöresurssit tähän tehtävään. Jos kunnalla ei ole käytettävissään riittäviä henkilöresursseja, sen on yhdessä jonkin toisen tai useamman kunnan kanssa muodostettava yhteistoiminta-alue, kuntien yhteinen toimielin tai kuntayhtymä. Kainuun kahdeksan kuntaa on linjannut järjestävänsä ympäristöterveydenhuollon mukaan lukien eläinlääkäripalvelut yhteistyössä samassa kuntayhtymässä kuin erikoissairaanhoito. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin on huolehdittava asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Kunnan tai sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava suunnitelma, jossa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä, kuvantamisesta, lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista, yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Seitsemän kunnan tavoitteena on järjestää perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto yhteisesti samassa kuntayhtymässä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi tarvitsee lisäksi terveyskeskuksiin, Toisen asteen oppilaitokset jatkavat kuntien ylläpitäminä hoitolaitoksiin ja muihin yksikköihin potilaiden ruokahuollon, tilojen siivouksen, tarvikehankinnat, tietojärjestelmät, kiinteistöhuollon, palkanlaskennan ynnä muita palveluita, joiden tuottamista samassa kuntayhtymässä kunnat ovat esittäneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulee toimia tämän vuoden lopussa ja uuden vuoden yönäkin ilman katkoksia, joten palveluiden suunnittelun ja organisoinnin pitää edetä ripeästi. Uuden alku on aina myös mahdollisuus. Maire Ahopelto sosiaali- ja terveysjohtaja Kainuun palvelumalli 2013 Maakunnan tiedotuslehti Päätoimittaja: Eeva Mäntymäki. Tekstit: Alpo Jokelainen, Maire Ahopelto, Anssi Tuominen, Henna Mikkonen-Kemppainen, Outi Hyvönen, Niina Komulainen, Terttu Karjalainen, Petra Pitkänen, Miikka Kortelainen, Tommi Anttalainen ja Katri Tirkkonen. Kuvat: KAO, Kalevi Yliniemi, Mervi Holappa, Pohjolan Mylly, MaNulaiset, Seppälän Koulukuvat. Kannen kuvassa: Tuomas Kaleton, Leo Leppävuori, Samuli Aihos, Hemmi Tuhkanen ja Niko Kaleton. Taitto: Pohjolan Mylly Oy. Paino: Kajaanin Kirjapaino. Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, PL 400, 87070 KAINUU. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY Kesäkuussa 2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimiala vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä Kainuussa ja lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Kuusamon kaupungissa. Toimialalla on henkilöstöä noin 620, kokopäiväopiskelijoita noin 5 500 ja talousarvioiden loppusumma on noin 52 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen tulosalue toimii Kainuun ammattiopisto -nimisenä kunnallisena liikelaitoksena (KAO). Sillä on kiinteät toimipaikat Kajaanissa, Kuhmossa, Kuusamossa, Sotkamossa ja Suomussalmella sekä lisäksi aikuiskoulutuksen osalta Vantaalla ja Virossa. Lukiokoulutuksen tulosalueen toimipaikat sijaitsevat Kajaanissa, Kuhmossa, Paltamossa, Puolangalla, Sotkamossa ja Suomussalmella. Filiaalilukion muodostavat Suomussalmen, Paltamon ja Puolangan lukiot. Koulutustoimialan toimintaa voidaan pitää sekä toiminnan että talouden näkökulmasta onnistuneena. Toimialan organisaatiota on suoraviivaistettu koko ajan. Molempien tulosalueiden vahvuuksia on kehitetty ja molempien osaamista on siirretty vuorovaikutuksessa koko toimialan käyttöön. Koulutustoimialalla on koko ikäluokan kouluttamisvelvollisuus. Tähän tehtävään sisältyy valtavasti yhteiskuntavastuuta. Hallintokokeilun aikana Kainuun hieman yli tuhannen perusopetuksensa päättävän nuoren ikäluokasta keskimäärin vain kaksi nuorta on ollut koulujen alkaessa vailla toisen asteen koulutuspaikkaa. Viime syksynä ilman koulutuspaikkaa ei jäänyt yksikään. Tämä on varmasti parasta mahdollista syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyden edistämistä. Koulutustoimiala on kiinnittynyt vahvasti maakunnan johtamis- ja suunnittelujärjestelmiin. Käytettävissä olevat resurssit on kohdennettu perustehtävään eli opetuksen järjestämiseen. Kainuun koulutustoimiala on saavuttanut valtakunnallisesti tunnustetun aseman suomalaisten koulutuksen järjestäjien joukossa. Kuntien oppilaitoksiksi Vuoden 2013 alusta jokainen oppilaitos siirtyy oman sijaintikuntansa ylläpitämäksi oppilaitokseksi. Ylläpitomallissa palataan hallintokokeilua edeltäneeseen aikaan. Kunnat voivat nyt kytkeä oppilaitokset kiinteäksi osaksi omaa perustoimintaansa ja hakea tiivistä yhteistyötä oman kuntansa ja lähialueen muiden oppilaitosten ja yhteisöjen kanssa. Päätösvalta oppilaitosten tulevaisuudesta on tiukasti kunnalla. Pienten lukioiden osalta ylläpitomalli turvaa valtion maksamat korotetut yksikköhinnat Kainuun nuorisoikäluokkien määrä on laskenut rajusti viime vuosikymmeninä ja perusopetuksen jälkeinen koulutus on keskittynyt Kajaanin alueelle. Jatkossa Kajaanin tulee kantaa korostunutta vastuuta koko Kainuun toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksesta. Yhteistyömallien pienempien koulutuksen järjestäjien kanssa tulee olla toimivia. Lähtökohtana on se, että nykyisen koulutustoimialan vahvuudet voidaan yhdessä säilyttää ja ongelmat korjata. Tällainen keskinäinen yhteistyö edellyttää toisen kunnioittamista ja arvostamista. Toisen asteen koulutuksen suunnittelussa on muistettava, että opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus kaikkiin toisen asteen oppilaitoksiin ympäri maakunnan ja koko Suomen. Perusopetuksen päättävä nuori täyttää netissä sähköisen valintakortin ilman huoltajan allekirjoitusta. Koulutusta tulee siis suunnitella ja toteuttaa nimenomaan opiskelijoita ja ympäröivää yhteiskuntaa varten. Työ- ja elinkeinoelämän kehittyminen vaatii jatkossa entistäkin kannustavampaa ja tehokkaampaa paikallista koulutuspolitiikkaa. Koulutusjärjestelmä on nähtävä jatkumona varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle asti. Yhteiskunnan suurimmat haasteet ovatkin yhteisiä sekä koulutoimelle että sosiaali- ja terveystoimelle. On kuulutettava kaikille huolehtimisen ja välittämisen perinnettä. Helmikuun puolivälissä on auki vielä Kainuun ammattiopiston Suomussalmen ja Kuhmon toimipaikkojen lopullinen ylläpitomalli. Jatkossa Kajaani toimii ammatillisen koulutuksen järjestäjänä Kuusamossa niin sanotulla vastuukuntamallilla. Tämä ratkaisu on mahdollinen myös Kuhmon ja Suomussalmen osalta, mikäli edellä mainitut kunnat niin päättävät. Vastaavaa keskustelua käydään myös Sotkamon lukion tulevaisuuden osalta. Kajaani aikoo toteuttaa toisen asteen koulutuksen liikelaitosmallilla. Tulevaisuuden haaste Koulutuksen järjestäjän tulee olla niin vahva, että se kykenee pitkäjänteiseen ennakointi- ja strategiatyöhön. Tulevaisuuden ennakointiosaamisen tärkeitä kriteerejä ovat kyky ymmärtää, että kaikki asiat eivät muutu, kyky erottaa toisistaan muuttuvat ja pysyvät asiat, ja kyky oivaltaa, että asiat muuttuvat eri tahtiin. Keskenään samanarvoisten oppilaitosten tuloksellinen yhteistyö on taitolaji erityisesti silloin, jos jaetaan niukkuutta heikkenevän kehityksen alueella ja jokaisella toimijalla on veto-oikeus päätöksenteossa. Suomalainen koulutusjärjestelmä sisältää valtavan määrän verkostoja ja yhteistyöryhmiä, mutta ehtivätkö ja uskaltavatko ne tehdä ajan vaatimia isoja ratkaisuja. Kuka niistä on lopulta vastuussa? Elämme taas kerran mielenkiintoisia aikoja. Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja
4 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi www.kainuu.fi Kainuun maakunnan tiedotuslehti 5 Yhteishaku Hakuaika: 27.2. - 16.3.2012 Hae osoitteessa: www.haenyt.fi Pääsykokeita: 23.4-25.5.2012 Valintatulokset: 14.6.2012 Opiskelupaikan vastaanotto: 28.6.2012 Hakutoimisto: 044 777 3115 hakutoimisto@kao.fi Ketunpolku 1, Tieto 2, 87100 Kajaani Avoinna: ma-to klo 8-15, pe klo 8-14 Yhteishaussa tarjolla lähes 1300 opiskelupaikkaa Kevään yhteishaku toisen asteen koulutuksiin alkaa 27. helmikuuta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Ammatillinen koulutus (KAO) aloituspaikat syksyllä 2012 Kajaani 519 Kuhmo 36 Suomussalmi 34 Vuokatti 32 Kuusamo 159 Yhteensä 780 Erillishaku Ava 10 Ammattistartti 32 Mava 16 Yhteensä 58 KAO yhteensä 838 Hakijan oppaan kanteen ovat päässeet tänä vuonna medialukion opiskelijat Fanni Järvinen (vas.) ja Irene Kangasniemi KAO:n kulttuurialalta. Yläkouluille ja TE-toimistoihin on postitettu Hakijan opas 2012, johon on koottu Kainuun toisen asteen koulutustarjonta. Hakijan oppaita saa myös hakutoimistosta. Lukiokoulutus aloituspaikat syksyllä 2012 Kajaanin lukio 204 Kuhmon yhteislukio 64 Sotkamon lukio 120+25 IB*=145 Paltamon lukio 32 Puolangan lukio 32 Suomussalmen lukio 64 Lukiot yhteensä 516+25 IB - Kainuussa aloituspaikkoja on 1 137, joista lukioissa on 516 ja Kainuun ammattiopistossa (KAO) 780, kertoo koulutussihteeri Maija-Liisa Valtanen Kainuun maakunnan hakutoimistosta. Lisäksi Kainuussa on tarjolla 58 ammatillisen koulutuksen erillishaun aloituspaikkaa. Erillishaussa ovat mukana ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AVA), ohjaava ja valmistava koulutus eli ammattistartti sekä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus (MAVA). Kaupunkiympäristö houkuttelee opiskelijoita Viime vuonna ensisijaisia hakijoita toisen asteen oppilaitoksiin oli 1 426. Kainuussa peruskoulun päättäviä oppilaita oli yhteishaun hakuaikana 1 057. Peruskoulun päättäneiden lisäksi ensisijaisissa hakijoissa ovat mukana myös aikaisemmin peruskoulun päättäneet, toisen asteen koulutuksesta vaihtavat ja muualta Suomesta Kainuuseen hakevat. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimialueen peruskoulujen 9.-luokkalaisista noin 90 prosenttia haki ensisijaisesti oman alueen yhteisvalintaan kuuluvaan koulutukseen. Viime vuonna eniten hakijoita oli ammatilliseen koulutukseen Kajaaniin. Myös Kajaanin lukion aloituspaikat täyttyivät. Suomussalmen kunnan peruskoululaisista haki KAO:n Suomussalmen toimipaikkaan ensisijaisesti vain neljä prosenttia. Kuhmon peruskoululaisista ensisijaisesti kahdeksan prosenttia hakeutui KAO:n Kuhmon toimipaikkaan. Myös paikkakuntien lukioissa oli aloituspaikkoja reilusti enemmän kuin hakijoita. - Lukuvuonna 2012 2013 Kuhmon yhteislukiossa on todennäköisesti enemmän opiskelijoita kuin tällä hetkellä. Arvioimme, että ensi syksynä saamme kaksi lukion aloittavien ryhmää. Abiturientteja on tänä keväänä vain yksi ryhmä, joten opiskelijamäärän pitäisi kasvaa, Kuhmon toimipaikan esimies Eila Vilen sanoo. Vetovoimaiset alat Kainuussa Kainuun ammattiopistoon ja Kainuun lukioihin haettiin myös Kainuun ulkopuolelta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin 10 prosenttia on Kainuun ulkopuolelta. Lukiokoulutuksessa heitä on keskimäärin noin 8 prosenttia. Eniten opiskelijoita Kainuun ulkopuolelta, peräti 25 prosenttia, tulee Sotkamon lukioon, missä urheilu ja kansainvälinen IB -linja houkuttelevat. Kuhmoon ja Suomussalmelle muutamia hakijoita tulee lähialueilta, kuten Venäjältä ja Koillismaalta. Lukioihin opiskelijoita houkuttelevat urheilumahdollisuuksien lisäksi erityislinjat, kuten musiikki ja kuvataide. Jatkossa Vuokatti Urheiluakatemian toiminnan uskotaan lisäävän kiinnostusta Kainuun ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden keskuudessa. Yksinkertaisesti myös halu opiskella Suomessa tuo hakijoita Venäjältä rajan läheisyydestä. Toisen asteen koulutuksen opetuskieli on suomen kieli, jota opiskelijan on osattava ja ymmärrettävä. Ammatillisen koulutuksen saralla valtakunnallisesti vetovoimaisia ovat luonnollisesti alat, joita jokainen ammattiopisto ei tarjoa. Musiikkiala, turvallisuusala ja eläintenhoitoala ovat näistä suosituimmat. Valtakunnalliset trendit näkyvät myös Kainuussa Viime vuonna ammatilliseen koulutukseen oli valtakunnallisesti muutaman prosentin verran enemmän hakijoita kuin edellisenä vuonna. Lukioihin oli sen sijaan hieman vähemmän hakijoita kuin aiemmin. Kainuun hakijatilastot seuraavat valtakunnallisia trendejä. - Kainuun perusopetuksen päättävästä ikäluokasta haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen 45 prosenttia ja lukiokoulutukseen 41 prosenttia, Maija-Liisa Valtanen hakutoimistosta kertoo. Suosituin ala ammatillisessa koulutuksessa oli sosiaali- ja terveysala. Seuraavina tulivat liiketalous sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikka. Kainuussa alojen suosio seuraa jotensakin valtakunnallisia suuntaviivoja. Hakijapaine kohdistui viime vuonna Kajaanin toimipaikkoihin, erityisesti hyvinvointialalle sekä tekniikan ja liikenteen alalle. Suosituimpia perustutkintoja olivat Kajaanin logistiikan, autoalan, hiusalan ja turvallisuusalan perustutkinnot, joihin oli jokaiseen yli kaksinkertainen hakijamäärä suhteessa aloituspaikkoihin. Miten yhteishaku etenee Kevään yhteishaku toisen asteen koulutuksiin alkaa 27. helmikuuta. Haku koulutuksiin tapahtuu osoitteessa www.haenyt.fi. Yhteishaussa voi hakea enintään viiteen koulutukseen. Hakija valitaan lukiokoulutukseen keskiarvon mukaisessa paremmuusjärjestyksessä, valintaan vaikuttavat myös mahdolliset pääsykoepisteet. Ammatillisen koulutuksen valinnassa käytetään yhteisvalintapisteiden mukaista järjestystä. Oppilaitokset lähettävät huhtikuun puolivälissä hakijoille kutsut pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin ja kielikokeisiin. Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 14. kesäkuuta. Koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 28.6. - Kevään yhteishaussa vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja voi tiedustella suoraan oppilaitoksista valinnan tulosten julkaisun jälkeen. Kainuun maakunnan toisen asteen koulutus ei ole mukana valtakunnallisessa täydennyshaussa. Avoimeksi jääneistä opiskelupaikoista tiedotetaan oppilaitosten www-sivuilla. Paikkoja voi tiedustella myös hakutoimistosta, Valtanen kertoo. Tietoa koulutuksista ja opiskelusta Toisen asteen yhteishakuun liittyvissä asioissa neuvoo Kainuun maakunnan hakutoimisto. Tietoa opiskelupaikoista ja koulutuksista saa oppilaitosten www-sivuilta ja esitteistä. - Kainuun ammattiopiston yhteishakuesitettä on postitettu kaikkiin yläkouluihin opojen kautta. Esitteitä on saatavana myös TE-toimistoissa. Lukioiden esitteitä on niin ikään saatavana yläkouluilla sekä suoraan lukioilta. Lisäksi Hakijan opas 2012 on postitettu yläkouluihin ja TE-toimistoihin. Hakijan oppaaseen on koottu Kainuun toisen asteen koulutustarjonta. Kaikkia esitteitä voi tilata myös hakutoimistosta, Valtanen kertoo. Peliala tulee toiselle asteelle. Pelialaa opetetaan 10 opintoviikon verran myös teknologialukiossa, missä suoritetaan tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto. Teknologialukioon, samoin kuin pelilukioon, haetaan toisen asteen yhteishaussa Kainuun ammattiopiston kautta. Yhteishaussa olevat ammatilliset perustutkinnot löydät netistä sivulta www.kao.fi/hakijalle. Sivun oikeassa reunassa on koulutushakukone. Saat listan kaikista yhteishaussa olevista koulutuksista laittamalla ruksin kohtaan yhteishaku. Tämän jälkeen paina Hae. Pelialalle peruskoulusta Ripeästi kasvavalle ja kansainväliselle pelialalle voi suuntautua jo peruskoulun jälkeen KAO:ssa tai Kajaanin lukiossa. KAO:n kulttuurialalla alkava pelilukio yhdistää audiovisuaalisen viestinnän ja lukion opintoja luovalla tavalla. Ammatillisissa opinnoissa painotetaan audiovisuaalisuutta; miltä verkkosivu tai peli näyttää tai kuulostaa. Koulutuksessa tehdään yhteistyötä Kajaanin lukion ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa, joka on profiloitunut korkealle pelialan koulutuksen tarjoajien joukossa. Game Development Lab -ympäristössä opiskelijat tekevät erilaisia pelituotantoprojekteja. Opinnoissa tehdään pelituotteita, www-sivuja ja yritysten audiovisuaalisia markkinointivälineitä. Opintoihin sisältyy myös mm. videokuvauksen perusteet ja verkkojulkaisun tuotantoa. - Alalla uskotaan, että pelit siirtyvät yhä vahvemmin verkkoon ja jopa kokonaan digitaaliseen jakeluun. Pelilukion käyneet hallitsevat myös nämä asiat, tutkintovastaava Jouko Kämäräinen kulttuurialalta sanoo. Kajaanin lukiossa alkaa uusi pelitaidon oppiaine. Pelitaito antaa pelialalla tarvittavia perusvalmiuksia ja luo vankan pohjan alan opintoja varten toisella tai korkea-asteella. Oppiaineen soveltavia kursseja ovat muun muassa peliohjelmointi, 3D-kurssi, pelien psykologia ja musiikin teknologia. Esimerkiksi pelien psykologiassa tutkitaan informaatio- ja sosiaalipsykologisen tiedon avulla pelien ominaisuuksia. Kurssilla tutkitaan esimerkiksi mitä symboleja, sanomia ja viestejä pelit sisältävät ja välittävät, miten pelit vaikuttavat pelaajiin ja mitkä omaisuudet tekevät peleistä hyviä ja hauskoja. Tekstit: Henna Mikkonen-Kemppainen markkinointisuunnittelija
6 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi www.kainuu.fi Kainuun maakunnan tiedotuslehti 7 Pikku-Peten kyytiin pääsee Lue lisää käytännönläheistä ja ajantasaista tietoa potilasturvallisuudesta www.thl.fi/potilasturvallisuus kuka tahansa Mauri Heikura pyöräyttää palvelubussi Pikku-Peten ketterästi kadunpäässä ja tarkistaa samalla tilauslistalta, minkä talon eteen kyyti koukkaa linjaltaan seuraavaksi. Minä täällä, ota kyytiin riittää usein puhelinkeskusteluksi, sillä Heikura tuntee äänestä kyytinsä vahvistavat vakioasiakkaansa. Noin 8 000 asiakasmatkaa vuodessa tekevä Pikku-Pete kuuluu Kajaanin joukkoliikenteeseen, joten sen kyydissä voi kulkea kuka tahansa. Kättö Kuurna Komiaho-reitti ajetaan toisena neljästä päivittäisestä kierroksesta. Auto pysyy aikataulussaan, vaikka jokaista asiakasta palvellaan kiireettömästi. Olemme markkinoineet puskaradion kautta Pikku-Peteä ystäville, että käyttäkää, kun on näin hyvä palvelu tarjolla, asiakas Arja Putkonen painottaa. Myös Marjatta Patronen ja Tuulikki Oikarinen kehuvat kyytiä: Pikku-Petellä pääsee kätevästi kaupunkiin asioille ja harrastuksiin sekä takaisin kotiovelle. Pikku-Petellä keskussairaalalle Palvelubussi on hyvä vaihtoehto esimerkiksi Kainuun keskussairaalalla asiointiin. Yhteyden tarpeellisuus on huomattu vuoronumerollisen näytteenoton siirryttyä pääterveysasemalta Kainuun keskussairaalaan. Pikku-Pete voi hakea asiakkaan keskustastakin reittiin kuulumattomilta kaduilta oman asunnon edestä, jos pysäkille meneminen on liian haastavaa esimerkiksi liikuntarajoitteisuuden takia. Asiakkaat varmistavat kyydin soittamalla suoraan autoon, jolloin kuljettaja tietää tehdä poikkeaman reitiltä. Asioilta tullessa kuljettaja avustaa ja kantaa ostokset kotiovelle. Olemme halunneet tarjota palvelun, joka on mahdollista toteuttaa, kun Kajaanin kaupunkikin on mukana. Pelkästään yksin kuntayhtymänä eivät resurssit riittäisi vastaavaan palvelubussiin, sanoo Kainuun maakunta -kuntayhtymän kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen. Veteraanit ilmaiseksi Osa asiakkaista valitsee Pikku-Peten taksin sijaan sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusetuuksien käyttökohteeksi. 14-paikkaisessa palvelubussissa kyydin maksuksi kelpaa eurot, matkahuollon yleiset lipputuotteet ja kuntayhtymän matkakortti. Vanhukset voivat hakea kuntayhtymältä päätöstä kuljetuspalveluetuudesta, jolloin lipun saa puoleen hintaan. Kajaanin kaupunki tarjoaa veteraaneille ilmaiseksi Pikku-Peten kyydit, lisää Kajaanin kaupungin suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen. 2,5 tuntia asiointiin Pikku-Pete liikennöi aamuyhdeksän ja iltapäiväkolmen välillä. Kahteen kertaan ajattavat reitit mahdollistavat noin 2,5 tunnin asiointiajan kaupungissa. Matalalattia-autoon on helppo tulla, ja tilaa on niin rollaattorille kuin kauppakasseille. Viemme asiakkaat kauppojen ja virastojen ovelle asti. Sopivankokoinen pikkubussi mahtuu hyvin puikkelehtimaan myös asuintalojen pihaan, yrittäjä Mauri Heikura kuvailee. Pikku-Pete on Kajaanin kaupungin ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän yhteinen palvelu. Maakunta maksaa siitä 70 prosenttia ja kaupunki 30, sillä tilastojen mukaan sitä käyttää enempi maakunnan palvelukyytejä tarvitsevat. Vuoden 1997 syyskuussa aloittanut palvelu on löytänyt paikkansa kajaanilaisten arjessa. Jo ensimmäisistä kyydeistä lähtien kuljettajana on ollut rempseä Mauri Heikura, jota tyytyväiset asiakkaat ovat toivoneet ehdolle vuoden kajaanilaisen valintaan. Kuntayhtymän osuus maksetaan nyt matkakortilla Joulukuusta lähtien Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelukuljetuksien maksamiseen on käytetty matkakorttia. Kortti käy kaikkialla Kainuussa takseihin ja Kajaanissa myös Pikku-Peteen. Asiakas maksaa kyydistään tuttuun tapaan linja-autoliikenteen taksan mukaisen omavastuun, ja loput summasta veloitetaan pankkikorttia muistuttavalta matkakortilta. Korttia ei tarvitse ladata, sillä se päivittää tietonsa automaattisesti. Nordeapankin tekemä kortti postitetaan asiakkaalle kuntayhtymästä. Matkakorttilaiset eivät tule kortin kautta kyseisen pankin asiakkaiksi. Korttia ei saa käyttää KELAn korvaamiin terveydenhuollon matkoihin. Matkakorttiin siirtyminen vähentää kuntayhtymän paperityötä jopa kolmen henkilötyövuoden verran. Pikku-Peten aikatauluja saa esimerkiksi matkahuollosta, KAKSilta, kaupungintalon infosta, terveyskeskuksen neuvonnasta sekä Pikku-Petestä. Aikataulun voi myös kysyä suoraan autosta numerosta p. 040 524 7380. Arja Putkonen (vas.) ja Tuulikki Oikarinen kehuvat kilpaa Pikku-Peteä: kotiovelta hakevan palvelubussin kyydissä pääsee kätevästi kaupunkiin ja takaisin. Tukea ikäihmisille kotona asumiseen Ikäihmiset haluavat yleensä asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Itsenäisen elämän kannalta on oleellista toimintakyvyn säilyminen ja päivittäisistä toimista selviytyminen. Ikääntyvä ihminen voi vaikuttaa toimintakykynsä säilymiseen omilla valinnoillaan. Terveyden ylläpitäminen, terveyden kokeminen sairauksista huolimatta sekä kokemus hyvästä olosta ja sosiaalisista suhteista edistävät kotona selviytymistä. Terveyden ja toimintakyvyn taustalla on ihmisen aikaisempi elämänhistoria omine tapoineen ja tottumuksineen. Liikunta ja hyvä ravitsemus pitävät yllä ja lisäävät fyysistä kuntoa. Yhdessäolo muiden ihmisten kanssa tuottaa mielen vireyttä. Myös samassa tilanteessa olevien ihmisten antama vertaistuki on tärkeää. Kainuun KYTKE -hankkeessa (asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun) kehitetään asiakaslähtöistä ikäihmisen Kotoa kotiin -prosessia. Toiminnan perusajatuksena on, että ikäihminen asuu kotona itsenäisesti tai oman verkostonsa turvin. Tarvitessaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja asiakas osallistuu aktiivisesti niiden suunnitteluun yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Kotona asumisen suunnitelma Ikääntymiseen ja sen mukanaan tuomiin toimintakyvyn muutoksiin tulisi varautua hyvissä ajoin. Muutoksista selviytyminen on helpompaa, kun ne on ennakoitu. KYT- KE -hankkeessa kehitetty Kotona asumisen suunnitelma aktivoi ikääntyvää tulevaisuutensa suunnitteluun ja toimintakykynsä ylläpitoon. Suunnitelma on hyvä täyttää ennen kuin toimintakyky on heikentynyt. Siihen voi tallentaa elämänsä tärkeimmät tapahtumat ja ilonaiheet, jotka antavat voimavaroja tulevaan. Sen avulla voi arvioida elinympäristöään ja siihen liittyviä muutostarpeita. Suunnitelma aktivoi arvioimaan omia voimavarojaan ja pitämään niitä yllä. Ikäihmisen oma verkosto läheiset, sukulaiset, ympäröivä yhteisö ovat tärkeä tuki kotona asumisessa. Tarkoitus on, että ikääntyvä täyttää suunnitelman itsenäisesti ja säilyttää sen itsellään. Jos ikäihminen tulee sosiaali- tai terveyspalvelujen piiriin, suunnitelmaa voidaan käyttää taustatietojen lähteenä hoidon ja palvelujen suunnittelussa. Suunnitelman koekäyttö on meneillään, ja se on jo saatavilla sähköisenä Kainuun omahoitosivustolta ja myöhemmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteistä. Toivottavasti mahdollisimman moni kainuulainen innostuu Kotona asumisen suunnitelman täytöstä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ikäihminen aktiivinen asiakas Yhteinen tavoitteemme on, että ikäihminen voi asua turvallisesti kotonaan mahdollisimman pitkään. Toimintakyvyn heiketessä tarvitaan tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joissa ikäihminen on aktiivinen osallistuja palvelujensa suunnittelussa ja toteutuksessa. Palvelutarpeen arviointi alkaa keskustelusta asiakkaan kanssa ja hänen oma verkostonsa on tärkeä yhteistyökumppani. Tarvittava palvelukokonaisuus rakennetaan asiakkaan tarpeiden pohjalta. Kotoa kotiin -prosessissa toimivien työntekijöiden yhteisenä tavoitteena on asiakkaan hyvä palvelukokemus ja kotona pärjääminen. Niina Komulainen projektipäällikkö Terttu Karjalainen kotiutustoiminnan kehittäjä gsm. 044 797 4203 Petra Pitkänen kehittäjätyöntekijä Inhimilliset erehdykset kuriin Kainuun maakunta -kuntayhtymän sairaaloihin tai terveysasemille saapuvia asiakkaita hoidetaan aina parhaalla mahdollisella tavalla. Ihmisten tekemään työhön liittyy kuitenkin inhimillisen erehdyksen riski. Vaaratapahtumien systemaattisella seurannalla, riskien ennakoinnilla ja niiden hallinnalla pyritään tätä riskiä pienentämään. Meillä on tarkistuslistoja eri osastoilla. Erityiset listat käydään aina läpi esimerkiksi ennen leikkausta, leikkauksen aikana ja vielä sen jälkeen. Myös tiedonvälityksen tulee toimia: potilasta siirrettäessä hänen hoitotietonsa on kuljettava osastolta toiselle, kertoo sosiaali- ja terveystoimialan laatupäällikkö Virpi Korhonen. Henkilöllisyyden kertova ranneke on yksi konkreettinen esimerkki potilasturvallisuudesta. Asiakkaalta saatetaan useaan otteeseen kysyä samoja asioita. Tämä ei tarkoita sitä, että asiakasta ei lainkaan kuunneltaisi vaan tietojen varmistaminen kuuluu käytäntöihimme, Korhonen painottaa. Perehdyttämistä ja koulutusta Kainuun keskussairaalan teho-osastolla potilasturvallisuutta vahvistetaan muun muassa työhön perehdyttämällä. Osastollamme henkilökunnalta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja osaamista muun muassa lääkehoidossa sekä laitteiden turvallisessa käytössä. Käytössämme on perehdytysohjelma, ja jokaisen työntekijän kanssa teemme säännöllisesti osaamiskartoituksen, kertoo osastonhoitaja Tiina Kähkönen. Ei samaa virhettä uudelleen Potilaille aiheutuneita vaaratapahtumia tilastoidaan seurantaohjelmaan koko maakunnan laajuisesti. Selkeisiin epäkohtiin reagoidaan heti. Hoidossa tapahtuneen virheen jälkeen ei haeta syyllistä vaan pyritään selvittämään olosuhteet, miksi asia pääsi tapahtumaan. Virheistä opitaan, ja niiden läpikäymisen tarkoituksena on välttää samankaltaisen epäkohdan tapahtuminen uudelleen. Potilasturvallisuudesta KAJAANISSA KOKEILLAAN UUTTA IKÄIHMISTEN NEUVONTAPISTETTÄ huolehtiminen kuuluu kaikille hoitoon osallistuville: niin johtohenkilöille, hoitohenkilökunnalle, siistijöille kuin tekniikan väelle. Myös itse potilas ja hänen läheisensä voivat olla aktiivisia potilasturvallisuutensa varmistamisessa esimerkiksi kyselemällä ja kertomalla taustoista. Silti viime kädessä hoidon turvallisuus on aina ammatti-ihmisten vastuulla, Virpi Korhonen muistuttaa. Lainmukainen suunnitelma Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on vuodesta 2008 asti seurattu vaaratilanteita. Tilastojen pohjalta on luotu uusia toimintatapoja sekä tarkastuslistoja eri osastoille ja toimenpiteisiin. Myös henkilökunnan kouluttamisella pidetään yllä potilasturvallisuutta. Kainuussakin työstetään parhaillaan potilasturvallisuussuunnitelmaa, jossa kuvataan maakunnan potilasturvallisuuden johtamisen ja toteuttamisen rakenne. Keväällä 2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa, että suunnitelma on tehtävä jokaisessa terveydenhuollon organisaatiossa vuoteen 2013 mennessä. Kajaanin kaupungintalon ala-aulassa kokeillaan maksutonta neuvontaa ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Neuvontapisteessä jaetaan esimerkiksi kotihoidon esitteitä ja kerrotaan vanhuspalveluista Kajaanin alueella, sekä miten ja mistä palveluja haetaan. Kainuun maakunta -kuntayhtymän vanhuspalveluiden sosiaaliohjaaja Liisa Mikkonen on tavattavissa ilman ajanvarausta Kajaanin kaupungin Infossa, Pohjolankatu 13, seuraavasti: keskiviikkona 21.3.2012 klo 09.00 12.00 keskiviikkona 18.4.2012 klo 09.00 12.00 Muina aikoina sosiaaliohjaajan tavoittaa puhelimitse. Lisätietoja sosiaaliohjaaja Liisa Mikkonen, puh. 044 710 1901, liisa.mikkonen@kainuu.fi Tavoitteena on, että suunnitelma valmistuu tälle vuodelle. Suunnitelma tehdään sähköiseen muotoon, jolloin tiedon jakaminen on helppoa eri yksiköiden välillä, Korhonen toteaa. Outi Hyvönen Pohjolan Mylly Edistä potilasturvallisuuttasi Pyydä tietoa saamastasi hoidosta. Pyydä henkilökuntaa käyttämään selkokieltä ammattitermien sijaan. Kysy, jos huomaat poikkeavuutta hoidossasi (esimerkiksi lääkkeittesi väri erilainen kuin normaalisti). Jos hoidossa tai hoitotoimenpiteissä tapahtuu virhe, ota ensin yhteyttä yksikön esimiehiin kuten osastonhoitajiin. Heidän tehtävänään on ohjata, kuinka tilanteessa toimitaan.
8 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi Kuva: MaNulaiset Seppälän Koulukuvat Katri Tirkkonen: MaNu:n lyöttäydyin mukaan lukion ensimmäisellä vuosikurssilla, kun Kajaanin kaupungin nuorisosihteeri, joka toimii MaNu:n tutoraikuisena, ilmestyi lukion oppilaskunnan hallituksen kokoukseen. «Kannustan kaikkia nuoria osallistumaan MaNu:n toimintaan» Miikka Kortelainen (vasemmalla) «Yhdessä voimme vaikuttaa!» Tommi Anttalainen (oikealla) Miikka Kortelainen: Koko pienen elämäni ajan olen ollut kiinnostunut vaikuttamisesta, niin arkipäiväsiin pieniin asioihin kuin vähän suurempiinkin. Yläasteella en päässyt jostain syystä oppilaskuntatoimintaan mukaan, mutta tukioppilastoiminnasta löytyi silloin minun vaikuttamisen porttini. Amiksen ekalla menin rohkeasti mukaan toverini kanssa harrastetutor -koulutukseen, joka antaa eväitä järjestää aktiviteetteja toisille opiskelijoille niin kouluaikana kuin sen ulkopuolellakin. Amiksessa sain myös luokan vastuuoppilaan tehtävän. Nämä tehtävät avasivat portit oppilaskunta toimintaan, jonka kautta pääsin mukaan myös MaNuun. Kun minua ensimmäisen kerran pyydettiin kasvatusohjaajamme toimesta MaNu:n, en epäröinyt hetkeäkään lähtisinkö mukaan, vaan empimättä ilmoitin olevani mukana. No, jälkikäteenhän sitten kovastikin päänvaivaa aiheutti se, että mikä oikein on MaNu? Kenelläkään kun ei oikein ollut hajua siitä, mitä se tekee ja ketä siellä on. Muutamia huhuja kuulin ja minulle kerrottiin, että siellä on järkevää porukkaa ja toiminta on kivaa. Jännittyneenä sitten matkasin Vuokattiin ensimmäiseen kokoukseen. Yllätyin positiivisesti, kuinka mukava porukka oli ja kuinka tarmokkaasti saimme käytyä asioita läpi. Siitä se innostus sitten lähti. Näihin päiviin saakka olen saanut olla vaikuttamassa asioihin, jotka ovat ajankohtaisia kainuulaisille nuorille. MaNu:ssa toimiminen on ollut helppoa. Vaikeita kokouskäytänteitä ei ole ollut hallittavana, vaan kaikki voimavarat on käytetty asioiden käsittelemiseen. MaNu:ssa on hyvää myös se, että monesti syntyy hyvää keskustelua asioista ja jokainen saa tuoda näkökantansa esiin ilman pelkoa, että joku toinen lyttäisi sen. Kaikkien mielipiteitä kunnioitetaan. Ikäryhmittäin ja sukupuolellisesti manulaiset muodostavat varsin tasa-arvoisen joukon. Porukassa on tasaisesti kummankin sukupuolen edustajia ja iältään he ovat aina yläasteen 7. luokkalaisesta parikymppiseen varusmiespalvelusta suorittavaan henkilöön. Jo tämä luo omia hienoja sävyjään käytyihin keskusteluihin, eri-ikäisillä kun on erilaiset ajatukset samoista asioista. Kannustankin jokaista nuorta, joka kokee mielenkiintoa oman elinympäristönsä kehittämiseen ja nuorten aseman parantamiseen, olemaan yhteydessä oman kuntansa nuorisotyöntekijöihin. He vastaavat oman kuntansa edustuksesta MaNu:ssa. Ole rohkea ja lähde kokeilemaan miltä toiminta tuntuu, takaan että et pety! Toivon todella, että jonain päivänä, kenties 40-vuoden päästä, voin todeta, että kainuulaiset nuoret ovat niin sankoin joukoin haluamassa manulaisiksi, että täytyy oikein vaalit järjestää. Pikku G:n sanoin: Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus Muistakaapa nykyiset päättäjät se asia, sillä aikanaan me olemme päättämässä siitä, kuinka monta hoitajaa teitä on vanhainkodissa hoitamassa Tommi Anttalainen: Vaikuttamisen vahva voima Maakunnallisessa nuorisovaltuustossa Vaikuttaminen. Tuo vahva sana on ollut osa minunkin elämääni aina. Yhdeksännellä luokalla menin ehdolle Kajaanin nuorisovaltuustoon ja pääsinkin sinne ensimmäisellä kerralla. Sen kautta olen oppinut vaikuttamisesta paljon, niin sen hyvät kuin varjopuoletkin. Olen aina kuitenkin ollut sitä mieltä, että jos haluaa vaikuttaa, täytyy avata suunsa ja kertoa mielipiteensä, vaikka se ei olisi kaikkien mieleen. Vaikka välillä kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, ei pidä lannistua, vaan ottaa opiksi ja miettiä mitä ja miten voisi tehdä asiat paremmin. Nuorisovaltuuston kautta olen ajautunut moniin erilaisiin vaikuttamiskanaviin, kuten oppilaskuntatoimintaan ja poliittisiin järjestöihin. Viimeisin ja vaikuttavin paikka on kuitenkin ollut Maakunnallinen nuorisovaltuusto. Sen kautta voi vaikuttaa koko Kainuun nuorten asioihin, jos vain on halua ja tarmoa, ja sitähän meiltä ei puutu. MaNu on helppo paikka toimia, voi vapaasti sanoa asiansa ja kaikki ovat tasa-arvoisia ilman turhaa byrokratiaa ja puheenjohtajia. MaNu:ssa kaikkien mielipiteet otetaan huomioon ja niitä voidaan parannella yhdessä. Olin ollut pitkään kiinnostunut Maakunnallisen nuorisovaltuuston toiminnasta, mutta en tiennyt miten sinne pääsisi. Kun meidän lukiomme oppilaskunnan edustajat jäivät pois toiminnasta, pääsin sinne, eikä mukanaolo ole kaduttanut yhtään. Sitä huomaa, ettei ole ainoa nuori, joka haluaa aidosti vaikuttaa asioihin. Yhdessä se on paljon helpompaa ja tehokkaampaa! On tärkeää, että on olemassa MaNu:n kaltainen yhteisö. Se on linkki muihin kainuulaisiin nuoriin, ja siellä voi tutustua muiden alueiden nuorten tekemisiin ja vaikuttamisideoihin. Lisäksi täytyy muistaa, että tulevaisuus on meidän nuorten käsissä. Me voimme omilla valinnoilla ja tekemisillä vaikuttaa tulevaisuuden Kainuuseen ja sen toimivuuteen. Toimintaa voidaan edelleen kehittää ja toivottavasti jatkossa saadaan kaikista Kainuun kunnista aktiivisia nuoria mukaan vaikuttamaan! Jos on yhtään kiinnostunut vaikuttamisesta, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan MaNu:n toimintaan. Jos oikein innostuu, niin ehdottomasti kannattaa liittyä mukaan! MaNu:sta, jos mistä, löytyy sitä tekemisen meininkiä! MaNu:ssa parhaita asioita ovat suvaitsevaisuus, rentous ja nuorisolähtöisyys. Kaikki manulaiset ovat erilaisia nuoria, joita yhdistää Kainuu ja halu vaikuttaa. Noin kerran kuussa järjestetyissä tapaamisissa ollaan edetty sen mukaan, miten juttu on luistanut. MaNu:ssa ei myöskään koko mukanaoloaikanani ole ollut erityistä puheenjohtajaa, vaan kaikki jäsenet ovat aina olleet samanarvoisia. Toistaiseksi MaNu on toiminut vapaaehtoisuuden pohjalta. Olemme pyrkineet siihen, että jokaisesta Kainuun kunnasta olisi ainakin yksi edustaja. Näin nuorten ääni saadaan mahdollisimman hyvin kuuluviin, riippumatta siitä missä nuori asuu, ja asioihin pystytään vaikuttamaan jokaisessa Kainuun kunnassa. Yksi merkittävimmistä väylistä, jonka kautta MaNu on saanut tietoa nuorten asioista, on kaksi kertaa vuodessa järjestettävää Kainuun nuorisofoorumi NuFo. Se järjestetään vuorotellen Kainuun eri kunnissa, ja sinne ovat aina olleet tervetulleita kaikki kainuulaiset nuoret, jotka ovat kiinnostuneita nuorten asioista. Yleensä NuFo:ssa on ollut joku ajankohtainen teema, johon päivän aikana pidetyt työpajat ovat liittyneet. Koska MaNu oli aloittaessani vasta nuori valtuusto, sen toimintatavat muovautuivat pikkuhiljaa ideoidemme myötä. Alkuun kirjoittelimme paljon aloitteita maakuntavaltuustolle erilaisista, kulloinkin esillä olleista asioista. Tuntui kuitenkin hassulta, ettei näillä kahdella valtuustolla, jotka molemmat toimivat maakunta-kuntayhtymän alueella, ollut selkeämpää yhteistyötä. Tällaisista mietteistä lähti ajatus kummivaltuutetuista: maakuntavaltuutetut, jotka tekisivät yhteistyötä kanssamme ja veisivät tietoa valtuustolta toiselle. Puolueettomana vaikuttajana toivoimme MaNu:ssa tasapuolista osallistumista jokaiselta valtuustopuolueelta, mutta tärkeimpänä kriteerinä kummeille oli aito kiinnostus nuorten asioita kohtaan. Kummivaltuutettujen mukaan tuleminen oli mielestäni iso askel eteenpäin MaNu:n tiellä vakituiseksi ja vaikutusvaltaiseksi nuorten asioiden hoitajaksi. Tulevaisuuteen on vaikea nähdä, mutta itse pidän tavoitteena MaNu:n vakiintumista maakuntavaltuuston osaksi ainakin jollakin tasolla. Lisäksi olisi mahtavaa, jos joku vuosi MaNu:n toiminta olisi laajentunut niin, että valtuutetut valittaisiin vaaleilla, tällöin jokaisella nuorella olisi mahdollisuus päättää siitä, kuka hänen asioitaan ajaa. Nämä ovat vain toivekuvia. Tärkeintä on, että MaNu saa jatkaa toimintaansa yhtä nuorisolähtöisenä kuin tähänkin mennessä, ja että mukaan saataisiin lisää innokkaita nuoria jokaisesta Kainuun kunnasta!