Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin Saimaan imagot: huomioinen ja kartoitus Saimaa mahdollisuutena: modernia periferiaa vai sivistynyttä erämaata? Saimaa osana suomalaista mielikuvamaisemaa; uhka vai mahdollisuus?
Taustaa Imago- ja mielikuvakeskustelun tulo Suomeen 1990-luvulla. Tutkimuksia, käsiteselvityksiä, kaupunkien ranking-listoja. Markkinoinnin mekanismien koekenttä. Toimijoina Kuntaliitto, muutamat markkinoinnissa onnistuneet kunnat, eräät mainos- ja markkinointitoimistot.
Imagon merkityksestä Imago on ymmärrettävä organisaation toimintaa kuvaavaksi tekijäksi; imagotyön on ulotuttava horisontaalisesti kaikkiin asioihin, joita organisaatio tekee. Hyvä imagotyö tuottaa organisaatiosta haluttua (tavoiteltua) mielikuvaa. Hyvä mielikuva aiheuttaa hyviä juttua. Mielikuva on peili, josta muut näkevät kohteen heijastuksen.
Yhteenvetoa käsitteistä: imago, mielikuva, maine ja brandi Analyyttisessa tarkastelussa imago ja mielikuva tarkoittavat eri asiaa. Imagotyöllä rakennettua mielikuvaa ja sitä pidetään yllä markkinoinnilla ja viestinnällä. Maine on koettua mielikuvaa, mielikuva on tausta, kohtaaminen luo maineen. Imagotyö luo pohjan; se on strateginen ominaisuus organisaatiolle. (Mielikuvamarkkinointi ja brandäys ovat toimenpiteitä, operatiivisia keinoja.)
Saimaan imagot: huomioiminen ja kartoitus Mitkä asiat kertovat Saimaan nykytilanteesta? (uutiset, kuntien nettisivut, tarinat?) Oman erityispiirteen kartoitus: miten meidän saaristomme on erilainen kuin muualla? (kilpailuasetelma Suomessa, maailmalla) Mielikuvaselvitysten sisällöt tarjoavat pohjan huolelliselle imagoanalyysille (rehellisyys itselle, kuntalaiselle, yrittäjille jne.)
Kartoitustapoja...: Saimaan saaristoalueen mielikuvan selvittäminen (kyselyt, gradu-projektit ) Olemassa olevan materiaalin kanssa osallistuminen kilpailuun (esim. Piiri-toiminta) Matkailullisten merkitysten analysointi (talous, liikkuminen, kakkosasuminen...) Kokonaisvaltaiset saaristo- ja vesistöimagojen tutkimukset (akateeminen ja soveltava ote, horisontaalinen kehittämistavoite)
Saimaan imagomahdollisuudet Saimaa asumisen, työn ja vapaa-ajan alueena moderni periferia? Saimaan syles asumisen kulttuurinen pääoma koituu asukkaan, hänen työnantajan ja yleisön eduksi Matkailuelinkeino (ulkomaalaiset matkailijat) sivistynyt erämaa? Nostalgia
Saimaan matkailualueen määrittäminen: verkostot ja vahvuudet Kuopio Iisalmi Saimaan Pohjoinen Portti, Puijo, talvi, jää Mökkiläisten Saimaa, Saimaan Gibraltar Joensuu Mikkeli Savonlinna Punkaharju Lpr Imatra Puumala Saimaan Eteläinen Portti, kaupunki, historia Saimaan Venetsia, korkeakulttuurin Saimaa Kulttuurinen siirtymä alue- ja alueellisesta identiteetistä toiseen
Kansallinen mielikuvamaisema Suomalaisuuden omakuva mikä on Saimaan ja yleensä vesistöjen rooli? (suojelu, kestävyys) Saaristojen erilaisuus: suomalaisuuden ja suomalaisten alueiden erilaisuus Saimaa ( Saimaan sisäsaaristo ) Turun saaristo (Itämeri, Airisto) Case: Saimaan Sisäsaaristo Ympäristö kokonaisuudessaan, ympäristön suojelu, ympäristön kulttuuriset arvot ja arvostaminen, ympäristön kestävä käyttö, virkistysaluesäätiöt, elinkeinot, uudisasukkaat,...
Saaristoalueet yhteiskunnassa Saaristoalueiden kehittäminen: asuminen (vapaa-aika ja pysyvä), kaupalliset palvelut (matkailijat ja asukkaat), liikenneratkaisut, vapaaajan (mökkeily, veneily) käyttö Saaristoalueiden imagotyö: palvelut, ympäristö, ilme (esitteet, aineistot jne.), identiteetti, LifeStyle
Saaristoalueet yhteiskunnassa... Suomen vesistöjen puhtauden turvaaminen. Toteutetaan vesistömatkailun tuotetarjontaa ja kysyntää selvittävää tutkimusta sekä välitetään tietoa. Tuotekehitys, liiketoimintaosaaminen ja markkinointi. Erityisesti saaristojen ja saarten hyödyntäminen. Verkostojen luonti ja kehittyminen. Erityisesti kannustetaan yrityksiä hyödyntämään toistensa kapasiteettia ja tuotekokonaisuuksia eri sektorien kanssa. Vesistömatkailukeskittymät luonnon ja infrastruktuurin puolesta suotuisimmille vesistömatkailualueille. Vesistötuotteet Suomen matkailun kärkituoteteemana
Tulemia, tulevaksi Saimaan saaristoalueen kuntien, yrittäjien ja muiden toimijoiden tulisi pohtia vakavasti imagotyönsä lähtökohtia: Mitä enemmän painotetaan vapaa-aikaa vesistöalueen käytössä, sitä vaikeampi asia on: ihmisten ympäristöarvostukset pohjautuvat henkilökohtaisiin mielikuviin (vrt. kollektiivinen käsitys ympäristöstä). Saariston imagoja on tarkasteltava myös suunnittelun ja palveluiden näkökulmista laaja-alaisesti (asukkaat, matkailijat jne.)
Yhteystiedot: Topiantti Äikäs Dos., FT topiantti.aikas@oulu.fi 050 536 2646 www.oulut.fi