Numero 6 (2/2013) Yritykset sosiaalipummeja sivu 18 Urut auki vaaleihin sivut 4, 16, 27 ja 28 Viestintäalusta valmiina sivu 22
Hannu Siltala Duunarin ääni TEAMspirit ilmestyy tällä kertaa entistäkin tuhdimpana; keskeisin syy siihen on 2015 järjestettävät TEAMin liittototovaalit ja valmistautuminen niihin. Toinen merkittävä syy on marras joulukuussa 2013 pidettävät viestintäalojen luottamusmiesja työsuojeluvaalit sekä kemianalojen työsuojeluvaalit. TEAMspirit jatkaa entistä vahvemmin linjalla, jossa tuomme esiin kannattajiemme ja sidosryhmiemme ajatuksia työn arjesta, ruohonjuuritason edunvalvonnasta sekä ay- ja yhteiskuntapolitiikasta. TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmä on juuri sellainen ja sen näköinen, mitä ovat kasvot ja toimijat sen takana. Julistusten ja juhlapuheiden sijaan duunarin vahvistuva ääni on voima, joka lehti lehdeltä kantaa meidät hyvään vaalitulokseen. Lehden vahvistamisen lisäksi olemme uudistaneet ryhmän kotisivut osoitteessa www.teamvasemmisto.fi. Uudet sivut mahdollistavat entistä monipuolisemman tiedonvälityksen ja interaktiivisen vuorovaikutuksen ryhmän kannattajien ja aktiivien välillä. TEAM Vasemmisto sitoutumattomat piti Kiljavalla 12. 13.10.2013 TEAMin hallinnon edustajiensa ja alueaktiiviensa suunnittelu- ja koulutustilaisuuden Kohti liittovaaleja 2015. Innostavassa ja luovassa tilaisuudessa ryhmä antoi aimo potkun kohti liittovaaleja pohtiessaan ryhmän linjan sisältöuudistuksia ja vaalitavoitteita, niin yleisiä kuin sopimusalakohtaisiakin. Alustavat ideoinnit ja pohjatyöt tätä työtä varten tehtiin touko syyskuussa järjestetyissä alueryhmien kokouksissa. Linja ja tavoitteet vahvistetaan marraskuussa liiton valtuuston yhteydessä pidettävässä TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n kokouksessa. Kannattaa seurata ryhmän kotisivuja. Maahan saatiin pitkän väännön jälkeen tehtyä työllisyyden ja kasvun nimissä keskitetty sopimus. TEAM -liittokin neuvotteli kaikilla sopimusaloillaan raamin mukaiset niukat korotukset; 20 euroa/kk ensimmäisenä vuonna ja 0,4 prosenttia seuraavana vuonna ilman että suostuttiin työnantajien esittämiin työehtosopimusten heikennyksiin tai kriisilausekkeisiin. Näin halvalla eivät työnantajat ole miesmuistiin saaneet Päätoimittajalta ostetuksi työrauhaa, eivätkä olisi saaneet nytkään, jos valtiovalta ei olisi ollut mukana omine lupauksineen parantamassa mm. työttömien asemaa. Yhteiskuntarauhan pitäisi nyt olla sitten ainakin kahdeksi vuodeksi taattu, mutta vaarana on kuitenkin sen rakoileminen, sillä sen verran Työnantajilla näytön paikka. kovat paineet on kunnissa kunnallisverojen ja erilaisten maksujen korotuksille. Vaarana on koko ajan kuntapuolella valuminen entistä enemmän kohti tasaveroja, jotka rokottavat suhteellisesti eniten pienituloisia palkansaajia, työttömiä ja eläkeläisiä. Kuva: Juha Ruotsalainen Se on varmaa, että työehtosopimuksen kolmannen vuoden neuvotteluille latautuu kovia palkankorotuspaineita, jos maailmantalous vähänkin paranee ja vienti alkaa vetää entistä paremmin. Maailman tappiin ja vuodesta toiseen eivät palkansaajat voi olla niitä, joiden pitää kantaa päävastuu kansakunnan hyvinvoinnista. Erityisen suuret paineet kohdistuvat työnantajiin. Työnantajilla on nyt näytön paikka: kykenevätkö he luomaan uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja tähän maahan. Pelkäänpä, että ahneuden markkinat ja omistajien voittojen maksimointi jatkuu entiseen malliin. Yhteisöveron alentaminen ei ainakaan ole näkynyt palkansaajan näkökulmasta muuta kuin tulonsiirtona omistajille ja lisääntyneinä lomautuksina ja irtisanomisina. Maan hallituksella on kolmikannan osapuolena tässä tekemistä. Pelkillä kokoomusjohtajien moraalipohdiskeluilla ei ahneita pörssiyhtiöitä ja niiden johtajia saada ruotuun. Hallitus voisi katsoa peiliin. Sen verran on lunta tullut tupaan mm. omistajaohjauksen puutteista, pääministerin kyseenalaisista Himas-sotkuista, telakkateollisuuden huonosta hoidosta, Kreikan tukipäätösten salailusta jne. Oikeuskanslerin lausunnotkin kärsivät inflaation, kun niillä ei tunnu olevan mitään merkitystä toimitaan sitten kuinka kyseenalaisesti tahansa. Ahneuden markkinoita korkeilla johtajapalkkioillaan edustavat myös eläkevakuutusyhtiöt, joissa ay-liikkeenkin edustajat ovat päätöksentekijöinä mukana. Jeesustelu ainakin tältä osin voisi loppua. Jos olet kiinnostunut TEAM vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän toiminnasta ja haluat vaikuttaa liiton tulevaisuuteen porukassa, jossa laitetaan urut auki liittovaaleihin, ota rohkeasti yhteyttä. Yhteystiedot ryhmän hallinnon jäsenistä, toimitsijoista ja aluevastaavista löydät tästä lehdestä ja kotisivuiltamme. Kirjoittaja toimii TEAM -liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä.
Voitto Riekkinen Teksti: PAAVO SALO Liiton pitkäaikainen aktiivijäsen Voitto Riekkinen menehtyi 3. toukokuuta 2013. Hänen lukuisista luottamustoimistaan voisi mainita mm. 15 vuotta Kemiran, sittemmin Yaran Siilinjärven tehtaiden pääluottamusmiehen tehtävät, liiton valtuuston 1. varapuheenjohtajuus, sekä pitkäaikainen liiton valtuuston jäsenyys. In memoriam Voitto Riekkisen tuhkauurna laskettiin lapsuudenaikaisen kotitilansa läheisyydessä sijaitsevalle Nilsiän Niinimäen hautausmaalle 8. kesäkuuta 2013. Ohessa hänen tyttärensä Kirsi Riekkisen vuonna 1993 kirjoittama aine, jonka hän luki isänsä siunaustilaisuudessa. Kirjoittaessaan ainetta Kirsi Riekkinen on ollut 18-vuotias ja lukion kolmannella luokalla. Hänen isänsä oli tuolloin 42-vuotias. Tehtävänanto oli tuolloin käsitellä Runebergiä ja nyky-suomen Saarijärven Paavoa. Väliotsikointi TEAMspiritin toimitus. Kirjoittaja toimii TEAM -liiton edun valvontaosastolla työehtosihteerinä. Isäni on nykyaikainen Saarijärven Paavo Teksti: KIRSI RIEKKINEN Runebergin romanttinen kuvaus suomalaisesta talonpojasta Saarijärven Paavossa ei ole aivan uskottava. En usko, että yksikään ihminen voi ottaa vastoinkäymiset niin tyynesti ja nöyrästi vastaan menettämättä hitustakaan uskostaan. Jos Paavon lausahduksen Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra. tilalla olisi pari perkelettä ja hampaiden kiristelyä, löytäisin Suomesta ainakin yhden Paavon: isäni. Runebergin Paavo on hurskas ja hyvätapainen uskova, joka luottaa Herran hyvyyteen. Minun isä on ateisti, joka ei kuulu kirkkoon ja hän on jo kauan aikaa sitten lakannut luottamasta Herran hyvyyteen. Isäni uskoo työväenliikkeeseen. Hän ei ole nöyrä niin kuin Paavo. Hän uskaltaa sanoa mielipiteensä ja puolustaa sitä. Hän myös aina puolustaa vähäosaisempia. Uupumaton uurastaja Voitto Riekkinen. Paavolla ja isällä on yhteistä ahkeruus. Molemmat raatavat tahollaan. Paavo pellolla ja isä siellä missä häntä tarvitaan. Isän rakentamia ovat sekä meidän talo ja mökki kaikkine pikku lisäyksineen. Palkatta isä tekee mummolle metsäsavotat tarvittaessa ja hankkii puulämmitteisessä talossa asuvalle siskolleen polttopuut talven varalle. Uupumatta hän myös uurastaa työkavereidensa puolesta toimiessaan luottamusmiehenä. Saarijärven Paavo -runossa Paavon vaimo on kuvattu heikkouskoiseksi ihmiseksi, joka vastoinkäymisten tultua vaipuu epätoivoon. Äitini on isäni tavoin työväenliikkeen kannattaja, joten hän kannustaa isää toimimaan ammattiyhdistysliikkeessä. Joskus hän tosin valittaa isälle jatkuvasta kokouksissa juoksemisesta. Isä ja äiti ovat molemmat köyhistä kodeista ja he ovat molemmat kokeneet lapsuudessaan syrjintää työläistaustansa vuoksi. Lapsuudesta asti meille on kerrottu tarinoita kommunistien syrjinnästä, Lapuan liikkeestä, sisällissodasta ja työläisten syrjinnästä. Isäni on kertonut meille ammattiyhdistysliikkeen tarpeellisuudesta varmasti yhtä hartaasti kuin Paavo on opettanut omille lapsilleen Jumalan armoa. Paavo antoi naapurilleen, jonka viljan vei halla, puolet omasta viljastaan. Isäni ei ole antanut kenellekään puolta omaisuudestaan, mutta hän siirtyi osastoltaan vapaaehtoisena lakkautusuhanalaiselle tehtaalle. Hän ajatteli, että miehen työttömäksi joutuminen ole niin suuri menetys meille, kun se olisi jollekin muulle perheelle. Työstä eväät maailmalle En väitä, että isäni on täydellinen pyhimys. Ei hän ole edes täydellinen kasvattaja. Hänen periaatteenaan on saada meidät pois kotoa ja toimimaan omillamme. Tämän vuoksi ensimmäinen työpaikka minulla oli 12-vuotiaana ja siitä lähtien olen työskennellyt joka kesä palkallisessa työssä. Jo neljättä vuotta olen käynyt koulun ohella viikonloppuisin töissä. Samalla tavalla on siskonikin työskennellyt, ja olen varma, että pikkuveljenikin hankkii itselleen työn, kunhan kasvaa. Isä on kaiken muun työnsä ohella onnistunut, äidin kanssa yhdessä, kasvattamaan kolme lasta, joten kaikista näistä ansioista myöntäisin hänelle oikeuden käyttää arvonimeä, nyky-suomen Saarijärven Paavo. Tosin olen melko varma, ettei isä olisi siitä mielissään vaan luennoisi torppareiden surkeasta asemasta Saarijärven Paavon aikana ja kehotuksen lukea Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla paremman kokonaiskuvan aikaansaamiseksi.
Timantit on ikuisia Teksti: SARI UUSIVIRTA Kuvat: JUHA RUOTSALAINEN ja REIJO KORHONEN Marko Lähteenmäki on liittovaltuuston jäsen. Tätä juttua hiotaan TEAM Vasemmiston valtakunnallisessa ryhmätapaamisessa Kiljavalla lokakuun syksyisissä tunnelmissa Kaikki puitteet ovat kohdallaan; keli on upea ja ryhmä kovassa vedossa ajatukset kirkkaina. Olemme valmiit kertomaan Pirkanmaan alueryhmän tavoitteista ja toiminnasta. Pirkanmaan alueryhmän johtokunta koostuu pienestä ydinjoukosta, joka on sitäkin aktii vimpi toiminnassaan. Suominen Joustopakkaukselta tulee ryhmän itseoikeutettu puheen johtaja, monitoimimies Matti Poutiainen. Matilla on päämäärätavoite aina korkealla, mutta mitenkä muuten sitä voisikaan torninosturikuskin poika elämää käsitellä. Nokian Renkailta kevyeltä puolelta on pääluottamusmies Petri Sorvali. Peteä voisi kuvata arkipäivän humanistiksi, jolla on aito halu olla ihmiselle ihminen. Toki täytyy myöntää, että Peten lempeä sarkasmi kolahtaa joskus aika mukavasti. Kokemusta on! Möykäten ja räyhäten Timanttiryhmä pohtimassa Pirkanmaan vaaliteemoja. Takon Kotelotehtaalta tulee pääluottamusmies Marko Lähteenmäki, jolla ayura on lähtenyt möykkäämällä ja räyhäämällä omien oikeuksien puolesta. Tokihan sellainen käytös herättää työkaverit: Tuossahan on sellainen kaveri, joka on selkeästi sopiva ajamaan mui denkin etuja. Ja niinhän siinä sitten kävi, että luottamusmiehen tehtävien myötä heräsi Markon omatunto, halu ja tahto kantaa vastuuta muistakin työntekijöistä. Tapio Ruohonen toimii Ahlstrom Tampereen kuitukangastehtaan pääluottamusmiehenä. Tapsa on myös pitkään toiminut ammattiyhdistysliikkeen monissa tehtävissä. Tapsa on tunnollinen ja huolellinen luottamusmies, jolle työntekijän edunvalvonta on ykkösasia. Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä Pilkington Automotivelta jutun kirjoittaja, pääluotta musmies Sari Uusivirta. Muu porukka on ay-toiminnassa pitkän linjan puurtajia. Itse olen siinä suhteessa aika tuore.muutama vuosi on ay-tehtäviä takana, mutta myönnän, että työ läiskodin kasvattina edunvalvonta on ollut lähellä sydäntä läpi koko elämän. Ja onhan sitä joskus nuorena likkana tullut oltua pesulassakin pääluottamusmiehenä. Puoluepolitiikka ei näy kentällä Tällä hetkellä alueryhmän ajatuksissa ja työlistalla on valmentautuminen tuleviin liittovaa leihin vuonna 2015. Siinäpä sitä riittää työsarkaa. Varsinkin kun ryhmän päämäärä ja ykköstavoite on voittaa Pirkanmaalla enemmistö äänistä vasemmistolle. Joka on
meidän ryhmämme mielestä tällä hetkellä ainoa todellinen vaih toehto. Oikeasti duunaripuolue kentällä toimiessaan. Emme edes tahdo ottaa kantaa ken tällä toimiessa näihin vasemmistopuolueen suurimpiin Petri Sorvali toimii myös valtuustossa. linjauksiin esim. hallituksessa. Muutenkin tuli ryhmän keskustelussa ilmi, että vasemmistoliittoon ollaan yhteydessä lähin nä vain TEAMin vasemmistoryhmän kautta. Muuten ei kentällä töitä tehdessä puoluepolitiikka juurikaan näy ja näin sen asian pitää kin olla! Tarkoituksemme on hoitaa edunvalvontaa kaikille tasapuolisesti puolueesta riippu matta. Miksi me sitten olemme vasemmistoliittolaisia? Meistä jokainen kokee vasemmiston arvo maailman kohtaavan omat arvot, vaikka hallituspuolueena vasemmistoliitto on paljon jou tunut kompromisseja tekemäänkin. Ehdottomasti aivan liikaakin. Terveiset liittoon Myös TEAM -liiton toiminnasta ryhmällä on paljon ajatuksia. Kentällä työntekijät kokevat lii ton kaukaisena asiana. Liiton toiminta ei koske- Matti Poutiainen ta tavallista vetää Pirkanmaan työntekijää alueryhmää. juuri muuten, kuin työehtosopimusneuvottelujen aikana. Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettuvalinnat tehdään kaksivuotiskausittain, mutta liit to on junnannut paikoillaan. Voiko liitto enää näyttää jäsenistöltään, kun demokraattisia vaaleja ei ole käyty vuosikausiin? On syytä muistaa, että pääosin pääluottamusmies on se, joka työntekijää puolustaa ja siksipä liiton on oltava pääluottamusmiestensä näköinen. Liittovaaleja on odotettu kentällä vuosikausia. Onneksi nyt on tulossa oikeat vaalit, joissa jokainen työntekijä voi vaikuttaa omalla äänellään. Näillä äänillä Pirkanmaan alueryhmä uskoo saavuttavansa to della kovan tavoitteen vaalivoitosta vuonna 2015. Alkua vaaliteemoille Suurimpana teemana on ajaa suomalaisen työntekijän ammattitaidon ar vostusta. Sen arvostuksen on moni työnantaja on unohtanut. On lu kuisia esimerkkejä yritysten epäonnistuneista tuotantolinjojen siirroista halvempiin mai hin. Omakohtaisiakin kokemuksia löytyy Pilkingtonin tapauksesta. Samasta työstä sama palkka ja yleinen tasa-arvo on myös tavoite, jota on vuosikausia viety eteenpäin. Ja yhä edelleen on sillä saralla paljon työtä edessä. Emme suinkaan tarkoita, että kaikki palkat pitäisi laskea samalle tasolle. Perusaja tus on, että sukupuolesta riippumatta alapää hilataan yläpään tasolle palkoissa siis! Pirkanmaalla tavoitteena vaalivoitto. Marko Lähteenmäki Kiljavalla ryhmäkokouksessa. Liiton toiminnan tuominen lähemmäksi työntekijöitä on myös yksi tavoitteista. Mutta miten tuoda se toiminta lähemmäs työpaikkoja? Mietinnässä on, kuinka saisimme luotua Pirkan maalle palvelumallin, joka tukisi ja palvelisi pienten työpaikkojen ihmisiä. Heillä ei lähes kään aina ole luottamusmiestä tukenaan. Aivan yhtä tärkeää on tukea niitä yksin puur tavia luottamushenkilöitä. Pitäväthän ihmiset lähiruuastakin miksi ei lähiliitosta? Tässä alkua alueryhmän vaalityölistasta. Jutun teon varrella on särmiä hiottu ja nyt ryhmän mielestä timantti on val mis. Olemme kertoneet Pirkanmaan alueryhmän johtokunnasta ja tavoitteista olennaisen. Var sinainen työ kohti vaaleja voi alkaa. Timanttiryhmä lopettaa jutun tähän, mutta toiminta jatkuu. Ennen vaaleja ja vaalien jälkeen. Kirjoittaja toimii pääluottamusmiehenä ja on TEAM -liiton hallituksen jäsen. Sari Uusivirta Kiljavalla.
Mihin menet työsuojeluvalvonta? Teksti: KARI MÄKELÄ Muistui mieleeni tapaus vuosia sitten. Lähistöllämme asui omakotitalossa vahvasti alkoholisoitunut ja useimmiten räyhäviinaa nauttiva mieshenkilö. Eräänä lauantaipäivänä hän hoippui vastaan kadulla puukko tanassa ja selvästikin raivoon itsensä lietsoneena. Minä tietenkin livahdin nopeasti kotiin ja soittamaan Malmin poliisille. Päivystyksessä kysyttiin ensimmäiseksi, oliko kaveri lyönyt puukolla ketään. Totesin, että ei nyt ainakaan vielä. Poliisista sanottiin ystävällisesti, että mitään rikosta ei ollut tapahtunut. Siis ei tarvetta toimenpiteisiin. Poliisilla oli muita kiireitä. Juttu jäi tähän ja onneksi ei ehkä uhreja tullut. Samankaltainen tapaus sattui muutama viikko sitten. Eräältä työpaikalta varavaltuutettu ilmoitti vakavasta vaaratilanteesta. Iso osa hallin katosta oli palanut ja sadevesi valui sisään. Lisäksi kattorakenteiden kestävyydestä ei ollut takeita. Hallissa kuitenkin työskenneltiin koko ajan sähkölaitteilla ja johtoja oli vesilammikoissa. Kynnys liian korkea Ilmoitin asiasta aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle esimiesasemassa olevalle henkilölle. Lähetin myös pari valokuvaa tilanteesta. Kyseinen esimies valitteli aivan ensimmäiseksi, että nykyään työsuojeluvalvonnassa ei tällaista palokuntatoimintaa ole. Kynnys lähteä jonkin tilanteen takia välittömästi työpaikalle on korkea. Kyllä työpaikan työsuojeluvaltuutetun pitäisi pystyä vaikka keskeyttämällä työt hoitamaan tilanne, oli lääke viranomaiselta. Puhuin tästä asiasta myöhemmin työsuojeluvalvonnan ylimmän johdon kanssa ja hänen mukaansa työsuojelutarkastus on tehtävä viivytyksettä, jos on ilmeinen hengen tai terveyden menettämisen vaara. Mielestäni nyt oli sellainen. Nykyaikaisen työsuojeluhallinnon 40- vuotisjuhlia vietetään tänä syksynä. Suomi eli 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa vahvaa työväenliikkeen nousukautta. Tuon ajan poliittista aikaansaannosta on työsuojeluhallinnon ja -valvonnan rakentaminen sekä työsuojeluyhteistoiminnan luominen työpaikoille. Tapaturmatilastot kertovat hyvin ne positiiviset vaikutukset, kun työympäristöä ja koneita alettiin valvoa tehokkaasti sekä puutteita korjata. Työsuojelutarkastajat joskus jopa liiankin kärkkäästi ja voimakkaalla otteella puuttuivat ongelmiin ainakin työnantajien mielestä. Työnantajaleirissä toiminta nähtiin poliittisena. He olivat siinä osittain oikeassa. Kuva: 123RF
Olihan työsuojeluhallinnossa äärivasemmistolaisia tahoja, jotka näkivät työsuojelutoiminnan yhtenä osana suurempaa vallankumousta. Työpaikoilla yhteistoiminta onneksi alkoi kehittyä hiljalleen aidoksi, vaikka alkuvuosina työntekijät ja työnantajat olivat omissa juoksuhaudoissaan. Työsuojeluhallitus ja työsuojelupiirit luotiin 1970-luvun alussa. Lähes tarkalleen 20 vuotta myöhemmin, suuren laman aikana, tehtiin seuraava suuri uudistus. Työnantajataho ja poliittinen oikeisto pääsi kuittaamaan. Työsuojeluhallitus lakkautettiin ja työsuojelupiirejä yhdisteltiin. Samalla hallinnon ylimpiä virkamiehiä potkittiin ulos poliittisista syistä. Ei voi kuitenkaan sanoa, että työsuojelun käytännön valvonta olisi tästä radikaalisti heikentynyt. Ehkä hallintoon oli oikeasti syntynyt pöhötystä. Suomen työsuojeluun alkoi vaikuttaa myös uusi vahva tekijä EU. Samalla myös lisääntyvä kansainvälistyminen toi uusia tuulia, niin hyviä kuin huonoja. Isot yritykset ovat tuoneet hyviä turvallisuuskäytäntöjä, mutta myös harmaa talous kasvaa. Valvonnan alasajo Kuva: 123RF Taas kului lähes 20 vuotta ja sitten uusi mullistus. Vanhasen keskustajohtoinen hallitus oli päättänyt muuttaa koko aluehallinnon. Syntyi kuusi aluehallintoaluetta ja työsuojeluvalvonta puristettiin näiden sisään. Enää ei ollut tuttuja itsenäisiä työsuojelupiirejä, vaan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueita. Ay-liike vastusti tätä kehitystä voimakkaasti perustelemalla, että ILO:n sopimuksen mukaan työsuojeluvalvonnan pitää olla itsenäistä ja riippumatonta. Nyt kokemukset noin kolmen vuoden ajalta ovat huonoja. Lähes kaikki osapuolet ovat samaa mieltä. Mitään myönteistä ainakaan työsuojelun kannalta ei ole tapahtunut. Työsuojeluviranomainen etääntyy työn tekijöistä, työpaikoista ja yleensäkin kansalaisista. Tarkastajia ei tahdo saada kiinni ja koko valvontakoneiston aika menee joutavaan byrokratiaan suuressa viranomaismyllyssä. Silloin ei tietenkään jää aikaa itse tarkastuskäynteihin. Nyt näitä syntyneitä ongelmia on pienimuotoisesti yritetty paikkailla siinä kuitenkaan onnistumatta. Mikäli työväenpuolueet menestyvät seuraavissa eduskuntavaaleissa, tulee työsuojeluvalvonnan kehittäminen kokonaisvaltaisesti ottaa uudelleen pöydälle. 30 vuotta työsuojeluasioissa toimineena minulla on selkeä visio. Työsuojelu takaisin juurilleen Suomi on vain 5,5 miljoonan asukkaan maa, mutta pinta-alaltaan laaja. Meille riittää yksi riippumaton valtakunnallinen työsuojeluviranomainen, valvontapolitiikka ja johto. Aluehallinnot tai piirit pitää unohtaa. Tietenkin on selvää, että valvontatoimistoja tulee sijoittaa koko Suomeen työpaikkojen määrien suhteessa. Tällä toimella päästää eroon byrokratiasta ja asian tuntijaresursseja voidaan liikuttaa joustavasti. Työntekijän on voitava luottaa, että työsuojeluviranomainen valvoo työpaikan turvallisuutta. Jos esimerkiksi Oulussa tarvitaan syvällistä kemikaaliosaamista tarkastuksessa, voidaan sopiva tarkastaja lähettää joustavasti vaikkapa Tampereelta. Työsuojeluvalvonnan on palattava tavallaan juurilleen. Asuupa työntekijä missä tahansa Suomessa hänen on voitava luottaa, että työsuojeluviranomainen valvoo työpaikan turvallisuutta ja tarjoaa nopean avun henkeä tai terveyttä uhkaavissa vaaroissa. Poliisi kuitenkin odottaa, että uhri on jo olemassa. Kirjoittaja toimii TEAM -liiton edunvalvontaosastolla työympäristösihteerinä. Helsinki Uusimaa Puheenjohtaja Reijo Koskinen puhelin 050 547 5094 Vastuutoimitsija Hannu Siltala puhelin 040 579 6306 Varsinais-Suomi Puheenjohtaja Anne Hakamäki puhelin 0500 727 990 Vastuutoimitsija Reijo Korhonen puhelin 0500 779 982 Satakunta Puheenjohtaja Juha Grönmark puhelin 050 592 6165 Vastuutoimitsija Hannu Siltala puhelin 040 579 6306 Häme Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Juha Juntunen puhelin 050 303 9284 Pirkanmaa Puheenjohtaja Matti Poutiainen puhelin 044 523 7433 Vastuutoimitsija Reijo Korhonen puhelin 0500 779 982 Kaakkois-Suomi Puheenjohtaja Seppo Hiironen puhelin 0400 969 193 Vastuutoimitsija Nina Laine-Tuominen puhelin 050 303 9270 Pohjois-Savo Puheenjohtaja Matti Taskinen puhelin 044 0391 883 Vastuutoimitsija Paavo Salo puhelin 050 303 9276 Pohjois-Karjala Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Paavo Salo puhelin 050 303 9276 Keski-Suomi Puheenjohtaja Heikki Salomaa puhelin 040 512 8157 Vastuutoimitsija Marja Karmala puhelin 050 303 9282 Pohjanmaa Vt. puheenjohtaja Pentti Iso-Aho puhelin 0400 264 585 Vastuutoimitsija Kari Mäkelä puhelin 050 303 9271 Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi Puheenjohtaja Tomi Juntunen puhelin 050 464 0894 Vastuutoimitsija Kari Rämö puhelin 040 549 5361 Ryhmäsihteeri Raisa Rasilainen puhelin 050 303 9274 www.teamvasemmisto.fi
Valtuusto konkarit Ilkka, Petri ja Satu Teksti: MARJA KARMALA Kuvat: HELI NIEMINEN, PAAVO SALO ja JUHA RUOTSALAINEN TEAMin liittovaltuusto on liittokokousten välillä liiton ylin päättävä elin. Valtuusto käsittelee mm. liiton vuosittaiset toiminnan painopisteet, toimintasuunnitelman, -kertomuksen, talousarvion ja tilinpäätöksen. Se päättää liiton jäsenmaksusta ja käsittelee osastojen esitykset. Valtuustoon kuuluu yksi valtuutettu kunkin vaalipiirin alkavaa 800 jäsentä kohden. Kevätkokous pidetään maalis kesäkuussa ja syyskokous loka joulukuussa. Esittelyssä kolme vasemmistoryhmäläistä valtuustokonkaria. Suomea ei voi ulosliputtaa Kuka olet ja mistä tulet? Ilkka Suvanto Laitilasta. Työpaikkana Pilkingtonin Laitilan tehdas, jossa toimin pääluottamusmiehenä. Mikä on saanut sinut ay-aktiiviksi? Kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen ja vaikuttamiseen. Mitkä asiat näet positiivisena yhteiskunnassa? Suomi on edelleen hyvinvointivaltio, tässäkin kurjassa tilanteessa jossa olemme. Suomalainen työntekijä on edelleenkin maailman valioluokkaa, kunhan se vain ymmärrettäisiin joka taholla. Mikä saa sinut näkemään punaista? Johtajien ylisuuret bonukset yritysmaailmassa, suomalaisen teollisuuden alasajo, tuottavien yritysten lopettaminen ja jatkuva yt-ilmoitusten tulva. Miksi suomalaiset yritykset täytyy myydä ulkomaalaisille yrityksille pilkkahinnalla? Suomea kun ei voi ulosliputtaa niin kuin laivoja. Miten ylläpidät omaa jaksamista ja hyvinvointiasi? Ilkka Suvanto edustaa valtuustossa lasikeraamisia aloja.
Petri Sorvali edustaa valtuustossa kumiteollisuutta. sisuskaluni kuohumaan raivosta. Miten ylläpidät omaa jaksamista ja hyvinvointiasi? Hyvät työtoverit ja vasemmistolainen spiritti, sekä uusien asioiden opiskelu auttavat jaksamaan elämän myötä- ja vastamäet. Omilla harrastuksilla, jotka liittyvät puusta valmistamiseen. Lasten kuljettaminen heidän omiin harrastuksiinsa, joka samalla vie ajatukset pois työelämästä. Vasemmistolaista spirittiä Kuka olet ja mistä tulet? Nimeni on Petri Sorvali. Olen 44-vuotias Nokian Renkaiden pääluottamusmies. Tällä hetkellä asun Kangasalla. Mikä on saanut sinut ay-aktiiviksi? Kiinnostus työelämää ja eritoten sen epäkohtia kohtaan sai minut lähtemään mukaan ay-toimintaan. Jotenkin koen seksikkäänä toimia ja taistella heikommassa asemassa olevien rinnalla kapitalistista järjestelmää vastaan. Wahlroosin kaltaiset saavat kuohumaan raivosta. Mikä saa sinut näkemään punaista? Hyväosaisten kapitalistien harjoittama jatkuva ja törkeä ihmisten hyväksikäyttö ja esim. Björn Wahlroosin kaltaiset viheliäiset takinkääntäjäopportunistit saavat Satu Toimio edustaa valtuustossa kirjatyöntekijöitä. Satu näkee punaista peilistä Kuka olet ja mistä tulet? Satu Toimio ja tulen Kaarinasta nykyisin elelen Raisiossa. Mikä on saanut sinut ay-aktiiviksi? Ay- toimintaan minut on aikoinaan kiskonut Korhosen Reijo ja Laaksosen Päivi. Mikä saa sinut näkemään punaista? Punaista näen joka päivä, kun katson peilistä hiuksien muodossa. Vakavasti puhuen, työpaikalla epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo. Miten ylläpidät omaa jaksamista ja hyvinvointiasi? Omaa jaksamista ylläpidän ystävien kanssa rentoutuen ja oman perheen kanssa yhdessä olemalla. Käyn myös vesijumpassa. Kirjoittaja toimii TEAM -liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Mitkä asiat näet positiivisena yhteiskunnassa? Näen positiivisena nuorten kasvavan kiinnostuksen yhteisten asioiden hoitamista ja vaikuttamista kohtaan.
Treston on alansa ykkönen Euroopassa Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Treston Oy:n perustivat vuonna 1969 Vaasan Höyrymylly ja Heikki Tavela. Vuonna 2011 turkulainen Treston osti jyväskyläläisen Sovella Oy:n koko osakekannan. Yritykset muodostavat Treston Group -konsernin, josta 60 prosenttia omistaa Sentica Partners Oy. Trestonilla valmistetaan säilytys- ja teknisiä kalusteita sairaaloihin sekä elektroniikka- ja muun teollisuuden käyttöön. Yrityksen liikevaihdosta lähes 70 prosenttia tulee viennistä. Treston Oy:n palveluksessa Turussa on yli 100 työntekijää. Treston Oy:llä on tytäryhtiöt Saksassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Puolassa ja Norjassa sekä edustusto Kiinassa. Lisäksi yritys näkee kasvumahdollisuuksia Venäjällä. Yt-neuvottelut tuttuja Trestonillakin Yrityksessä on käyty yt-neuvotteluja vuosina 2008 2009 ja tänä vuonnakin jo kahdet neuvottelut. Työntekijöitä on irtisanottu sekä lomautettu. Nyt on kuitenkin hyvän työtilanteen vuoksi lomautukset toistaiseksi peruttu, mutta tulevasta ajasta on vaikea sanoa mitään, tilanteet vaihtelevat hyvinkin nopeasti. Trestonin pääluottamusmies Hannu Taponen toteaa, että välit yrityksen johtoon ovat kunnossa vaikka välillä hommat tuntuvat harmittavan puolin ja toisin. Sovellan osto vaikutti tämän vuoden yt-neuvotteluihin. Töitä on siirretty ja koneinvestointeja on kohdistettu Sovellalle, mutta ei Turkuun ja Trestonille. Voimakaksikko Taponen ja Viitanen Hannu Taponen on toiminut Treston Oy:n pääluottamusmiehenä vuodesta 2011. Hän on myös ammattiosastonsa Turun Kemia ry:n puheenjohtaja. Ennen Hannua toimi yrityksen pääluottamusmiehenä vuosina 1980 2010 Teuvo Viitanen. Hän toimii nykyään yrityksen varapääluottamusmiehenä. Teuvo on TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton valtuuston jäsen ja on tällä hetkellä osaaikaeläkkeellä. Mutta Teuvon vauhti ei ole hiljentynyt, yhteisen tapaamisajan järjestäminenkin tuotti jo suuria vaikeuksia. Teuvo Viitanen on erityisen huolissaan liittojen sopimusshoppailusta. Trestonin ostamassa Sovellassa noudatetaan Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton välistä työehtosopimusta. Trestonilla noudatetaan TEAM -liiton neuvottelemaa muoviteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaa sopimusta. Teuvoa huolestuttaa, että Treston Oy:ssä ruvettaisiin noudattamaan Metallin työehtosopimusta, samaa mitä nouda- Tupokorotuksilla ei mitään virkaa. Pääluottamusmies Hannu Taponen (vasemmalla) ja hänen varamiehensä Teuvo Viitanen.
tetaan Sovella Oy:ssä. Varapääluottamusmies Teuvo Viitanen on vanhan liiton miehiä, eikä hän hyväksy yrityksessä noudatettavan sopimuksen vaihtamista. Tulee pysyä nykyisessä työehtosopimuksessa sen heikkouksistakin huolimatta, toteaa Teuvo. Nykyinen työehtosopimus on osaltaan mahdollistanut Treston Oy:n nousun yhdeksi Euroopan merkittävämmäksi alan yritykseksi. Miksi vaihtaa sopimusta, tukee Hannu Teuvoa. Ansiotaso ja nykyiset palkankorotukset Hannu Taponen työasussa. Yrityksen palkkapolitiikan perusta on taulukkopalkkojen noudattaminen. Lisäksi työntekijöitä ruokitaan henkilökohtaisilla lisillä eli liukumilla. Yrityksessä on vuosikausia ollut käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Vuoden 2010 jälkeen tulospalkkio ei ole pahemmin henkilökuntaa rikastuttanut, sanoo pääluottamusmies Hannu Taponen. Ennen vuotta 2010 antoi tulospalkkiojärjestelmä useampana vuotena 11 12 prosenttia palkanlisää tuntipalkan päälle. Luottamusmiesten mukaan sellaisen rahamäärän huomasi jo lompakossakin, se antoi päivässä saman mitä tupo nyt kuukaudessa. Kun puhe siirtyy tulevaan tupo-korotukseen, 20 euroa/kuukausi ja toisena vuotena 0,4 prosenttia, niin alkavat miesten poskipäät hieman punottaa. Sellaisilla korotuksilla ei ole mitään virkaa henkilökohtaisella tasolla. Ostovoiman lisäystä saadaan vain sitä kautta, että tulee lisää työpaikkoja ja palkataan yrityksiin lisää työvoimaa. Joululahjat on nyt jaettu työnantajille, palkansaajille jäivät vain kääreet. Tuleva aika näyttää syntyykö työpaikkoja vai jatkuuko työnantajien ikiaikainen valitus ja kitinä edelleen. Ei hysteriaa liittofuusiosta Kemianliiton ja Viestintäliiton liittofuusio ei ole aikaansaanut Treston Oy:ssä eikä ammattiosasto Turun Kemian piirissä mitään vastustavaa joukkohysteriaa osakseen. Teuvo Viitanen toteaa pilke silmäkulmassa, että kirjatyöntekijät ovat pikkuhiljaa päässeet omahyväisyydestään ja ylimielisyydestään eroon. Turussa muutamat isot ja keskisuuret ammattiosastot suunnittelivat yhteenliittymää isomman ammattiosaston aikaansaamiseksi, mutta se on ainakin toistaiseksi siirretty takavasemmalle odottelemaan parempia aikoja. Kirjoittaja toimii TEAM -liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Luottamusmiesten työhuone, jota myös kopiksi kutsutaan, ei ole liialla tilalla pilattu.
Kolumni: Juha Ruotsalainen Ay-liike vs. persut Perussuomalaiset -puolueen edustajat ovat esittäneet julkisuudessa väitteitä, että he ajavat työntekijöiden asioita, minkä tehtävän ammattiyhdistysliike olisi unohtanut. Jotkut jopa väit tävät persujen olevan työväenpuolue. Näillä väitteillä ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa. Perussuomalaisten avaukset työ markkina-asioissa ovat olleet ikäsyrjintää lisääviä, työehtoja heikentäviä, perusoikeuksia riistäviä sekä työllisyyttä heikentäviä. Vaaleissa persujen ehdokaslistoja ovat miehittäneet yrittäjät. Joukossa on ollut minimaalisen vähän ammattiliittojen jäseniä. Kansan Uutisten haastattelussa perussuoma laisten työmies Matti Putkonen itse totesi puolueessa ilmenevän ay-vastaisuutta. Tästä taustasta ovat kummunneet perussuomalaisten työelämää koskevat ehdotukset, joissa on vaadittu mm. nuorille palkatonta pakkotyötä, ikääntyville työntekijöille työehtosopimuksia alempia palkkoja, irtisanomissuojan ja työttömyysturvan heikennyksiä sekä lakko-oikeuden rajoittamista. Tuorein esimerkki perussuomalaisten tavasta hoitaa työntekijöiden asiaa oli vastustaa eduskunnassa työntekijän sairauskarenssin poistavaa vuosilomalain parannusta. Koko eduskuntaryhmä äänesti lakimuutosta vastaan ilman pakottavaa ryhmäkuria. Persuilta ei ole tullut ainuttakaan työntekijöiden työehtoja tai -oikeuksia parantavaa lakialoitetta. Samaan aikaan ay-liike siis luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammattiosastot tu kenaan ammattiliitot, työttömyyskassat ja keskusjärjestöt tekevät joka päivä töitä työpai koilla työntekijöiden etujen puolesta. Argumenteissaan persut sotkevat iloisesti keskenään ay-liikkeen ja hallituksessa istuvat työväenpuolueet. Asiaan kuin asiaan liitetään tavalla tai toisella EU ja lipsahtaneita möläytyksiä selitellään yksittäistapauksiksi ja huumoriksi. Persut ei ole työväenpuolue. Perussuomalaisten puoluetoimistolla julkistettiin tammikuussa 2013 talousohjelma, jonka olivat työstäneet mm. europarlamentaarikko Sampo Terho, eduskuntaryhmän talouspoliitti nen asiantuntija Juha Halttunen sekä Matti Putkonen. Kun ohjelmasta nousi äläkkä, puheenjohtaja Timo Soini sanoutui irti ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron korotuksista, mutta totesi joi denkin avausten menevän eteenpäin. Ovatko näiden joukossa ohjelmaan sisältyneet irtisanomissuojan, työttömyysturvan ja ikääntyvien työntekijöiden palkkojen heikennykset? Vuonna 2010 myös perussuomalaisten yrittäjäryhmä esitti, ettei ikääntyneisiin työntekijöi hin tarvitsisi noudattaa työehtosopimuksia. Työnantajia edustavan EK:n presidentinvaali paneelissa vuonna 2012 Timo Soini halusi rajoittaa perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua perusoikeutta työtaisteluun. Paikallisen sopimisen lisääntyessä Soini siis haluaa heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa. Kaipa näissäkin selityksenä on vitsi, vitsi. On mahdoton tietää milloin perus suomalaiset ovat tosissaan ja milloin eivät. Perussuomalaisten avaukset on huomattu myös työpaikoilla. Jytky on jäänyt tulematta kai kissa ammattiliittojen liittokokousvaaleissa. Vuonna 2012 tulos JHL:n vaaleissa oli 0,3 % ja Metalliliiton vaaleissa 0,2 %, TEAMissa persuilla ei ole omaa ryhmää lainkaan. Työntekijät tietävät, ettei työnantaja- ja yrittäjäpuolue aja heidän etujaan työpaikoilla, osastoissa ja liitoissa. Ammattiyhdistysliikkeessä jäseniä on yhteensä noin 2 188 000 (SAK 1000 000, STTK 608 000, Akava 580 000). Perussuomalaiset -puolueessa jäseniä on noin 8000. Kolmikannassa mm. työmarkkina-, sosiaali- ja eläkepoliittisista asioista ovat neuvottele massa Suomen hallitus, työnantajat (EK) ja työntekijät (SAK, STTK ja Akava). Perussuo malaisilla on 39 oppositiossa räksyttävää kansanedustajaa, heistä suurin osa yrittäjä- ja esimiestaustaisia. Puolue- ja vaaliohjelmissaan perussuomalaiset ilmoittaa olevansa kansallismielinen, kristil lissosiaalinen ja populistinen puolue. Siis nationalistinen ja vanhoillinen liike. Persujen yhteistyöpuolueita Euroopassa ovat muut oikeistopopulistiset ryhmät. Puolueen riveissä on niin eduskunnassa kuin kunnallispolitiikassakin useita rasistisista ri koksista tuomittuja. Ääriliike Suomen Sisu toimii perussuomalaisten sisällä. Puolueen jäse niä ja kannattajia on liitetty myös useisiin muihin ääriryhmiin, jotka esiintyvät julkisuu dessa äärioikeistolaisin tunnuksin varustautuneena. Persujen kansanedustaja Juho Eerola puolusteli äärioikeistolaisen ryhmän puukkoiskua Jyväskylän kirjastolla tam mikuussa 2013. Puolueen riveistä lietsotaan pelkoa ja vihaa vähäosaisten ryhmien välille ja puolue kalastelee kannatusta rotuennakkoluuloilla. Persut ei ole työväenpuolue. Se on työnantajia edustava oikeistolainen ja ay-vihamielinen puolue. Kirjoittaja on äärioikeiston noususta huolestunut luottamusmies ja ay-aktiivi.
TEAM nosti lehtietua vuodelle 2014: 20 hinnasta pois. Eikä siinä vielä ihan kaikki... Liittojen lisäksi ammattiosastot myöntävät lehtietua jäsenilleen! Esimerkiksi TEAMin jäsen Liisa Ahkera kuuluu myös Turun kirjatyöntekijäinyhdistys ry 031:een. Liisan lehtilasku on ollut vuonna 2013 138-18 - 25 = 95. Kirja kaupan päälle! Liisa säästi 43 hyödyntämällä lehtietunsa! 2) Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia [ovh 27 e] 1b) Tuomo Pietiläinen ja Tutkiva työryhmä Wahlroos: epävirallinen elämäkerta [ovh 37 e] 3) Sirpa Puhakka: Perin suomalainen jytky [ovh 23 e] Tilaa lehti itsellesi [saat lahjakirjan tai Tilaa lehti lahjaksi[saat silti lahjakirjan Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia. Kestotilaus 12 kk 138 e Kestotilaus 6 kk 72 e Määräaikainen tilaus 12 kk 159 e Määräaikainen tilaus 6 kk 86 e Lahjakirja 1b 2 tai 3 Kyllä kiitos! Tilaan lehden ja saan kirjan. Nimi tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Osoite Puhelin Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Koskee vain kotimaan tilauksia. Tilaushinnat sis. painetun lehden alv:n 10%.
Antero K:n parempi päivä Teksti ja kuvat: JUSSI KESTILÄ Novelli Antero K. heräsi aamusella kahvitauon aikaan traktorin itsepintaiseen jyrinään. Mitähän ne nyt siellä, onkohan tiekarhu jyrännyt kadulta lumet jalkakäytävälle. Se tietäisi lumitöitä, ilmaista työtä kaupungille. Hänen vielä venytellessään sängyssä hyvin nukutun yön jälkeen, näkyi jo alkavan kauniin päivän merkit. Aurinko loi puiden varjojen avulla abstraktisia teoksiaan vastapäiselle seinälle. Akkunasta näkyi kelmeä auringonvalo utuisena valoverhon takaa. Taisi tulla ulkoilupäivä. Hän hiippaili alakertaan, haki sanomalehden postilaatikosta ja vilkaisi samalla pakkasmittariin. Kaksikymmentäkolme astetta, johan pitää pakkasia, jo pari viikkoa. Vuosiin ei ole ollut kunnon talvea. Aamupuuron syötyään ja hörpättyään kahvit kaikessa rauhassa Antero K lämmitti uunin. Kaakeliuunin. Sitä lämmittäessä säästää kallista energiaa, öljyä. Puuta saa vielä kun viitsii nähdä vaivaa. Aamupuuhien jälkeen Antero K. vetäytyi olohuoneen sohvalle pitkäkseen alkaen lukea sanomalehden antia. Ei yhtään hyvää uutista, aina yhtä synkkää. Sarajevossa sala-ampujat ampuvat ihmisiä vatsaan. Kuolevat vasta parin päivän päästä. Minkälainen mies pystyy ampumaan naista, lasta tai miestä vatsaan? Kuinka kiltistä perheenisästä tulee tappaja? Onko ihmiskunta kehittynyt vähääkään vuosisatojen saatossa? Lehteä lukiessa alkoi utu taivaalta pikkuhiljaa hälvetä ja ilma kirkastua. Puolenpäivänaika alkoi lähestyä. Antero K. keräsi hiihtovaatteensa, haki sukset esiin ja aloitti suksien voitelun. Näkymä rannasta järvelle oli taivaallisen valkoinen, aurinko paistoi täydeltä terältä. Vastapäätä oli Selkäsaari ja sen takana Pirkkala. Vitivalkoisen järvenselän toisessa päässä Pispalan rinne monimuotoisessa korkeudessaan, vierellään Pyynikinharju, nököttivät valkoisissa enkelinkaavuissaan. Utuiset, lukemattomat tehtaanpiiput tupruttivat taivaalle savuja jotka kumartuivat nöyrästi länteen. Antero K. koppasi sukset jalkaan ja lähti hiihtämään myötätuuleen, tehden itse latua tuulen pieksämään hankeen, valmista ladunpohjaa tapaillen, horjahdellen kuin aloitteleva pianisti koskettimia. Jäinen tuulenvire hieman arvelutti. Rantaviivaa seuraten hän sujutteli latua auringon kenottaessa. Oli luonnonrauha, vain muutamat varikset pitivät peliään ja läheisen kaupungin tasainen, juuri kuultava kohina. Kovasta pakkasesta johtuen järvellä näkyi vain muutama pilkkijä. Muita hiihtäjiä ei näkynyt. Arastelivat kaiketi pakkasta. Aamulla Antero K. oli katsonut lehdestä radio-ohjelman ja kaivoi kuulokkeet korvillensa. Radio Moreenista tulee Mahleria, ykköseltä... Täytyy valita. Mahleria voi soittaa kotona levyltä. Ohjelmassa von Wright toi esiin ilmiselvän asian. Kulutus ja kansantalouden nousu ei voi jatkua loputtomiin. Työ on puolitettava jo lähiaikoina ja kaikenlaisen krääsän kuluttaminen lopetettava. Saastuminen ja toisaalta luonnonvarojen loppuminen aikanaan säätelevät... Myötätuulessa K. mietiskelee viisaan miehen mielipiteitä, työn puolittamista. Ajatuksia, joissa pitkäaikaiset työsuhteet ovat historiaa. Koittaa epävarmuuden aika, jatkuuko valtion johtavissa viroissa lähes elinikäiset virkasuhteet? Tutkijat eivät ole juurikaan puuttuneet yritysjohtajien ja hallintoneuvostoissa istujien mielettömiin tuloihin, palkkioihin ja bonuksiin. Eikä tuloeroihin, turhiin yritystukiin. Joku viisas professori on arvostellut nykymenoa, mutta poliitikot eivät kuitenkaan heidän puheitaan arvosta. Asiantuntijoita ei kuunnella.
Työttömät joutuvat vastaamaan veloistaan, päinvastoin kuin pankinjohtajat ja kasinopelurit. Vastatuuleen hiihtäessään K. tuntee paidan kostuvan selän puolelta. Tuuli antaa tapahtuneesta ilkeän merkin. Hän unohtaa kuitenkin sen, mietiskelee suksiessaan miten työttömät ja pienellä eläkkeellä eläjät ovat aikaansa edellä kulutuksen hillitsemisessä. Ei ole mistä kuluttaa. Entäs nuoret? Pitäisi hankkia asunto, lapset ja tykötarpeet siihen. Pystyykö lapselle takaamaan turvatun elämän ellei ole työtä? Työttömät joutuvat vastaamaan veloistaan, päinvastoin kuin pankinjohtajat ja kasinopelurit, rosvot, kyllä kansa maksaa viulut. Tuulen vinkuessa Mahlerin Titaanien toisen juhlallisen osan synkät kohtaukset antavat väliin iloisia fagotteja, jotka liitävät hänen korviensa kautta avaruuteen. Puoliatonaalisessa musiikissa valssinpätkä. Sävelmät yhtyvät Bachin jumalaisiin fuugiin, ylistääkseen, nousten korkeuteen goottilaisen kirkon kapenevien figuurien tavoin. Viima vastatuuleen hiihtäessä on sietämätön. Aamulla ilmaa luotaillessaan Antero K. huomasi koivunoksien heiluvan siihen malliin että kannattaisi uhrata vanha pipa. Hän oli veistellyt siihen tarvittavat reiät nenää, suuta ja silmiä varten. Se oli nyt tarpeen. Jäinen viima alkoi tuntua. Hän vetäisi naamarin kasvoilleen ja lisäsi vauhtia. Sitten alkoi munat paleltua. Hän otti vasemman käden kaksinkertaisista tumpuista toisen pois, sen joka oli jo moneen kertaan parsittu erään naisen toimesta ja tunki sen sinne. Viimasta huolimatta Antero K. mietiskeli kaikenlaista. Volga. Se on varmaankin yhtä leveä joki kuin järvi, jonka jäisellä kannella Tai Jenisei, Lena. Venäläisissä elokuvissa ulvoo tuuli. Rakastella jossain kaukana Siperiassa lämpimässä mökissä naista jota rakastaa. Viikkokaupalla, sudet ulvoisivat karmivasti öisin. Sinne pitäisi mennä junalla Siperian rataa pitkin, kuten tohtori Zivago aikanaan teki. Lumimyrsky pysäyttäisi välillä junan. Matkustajat lapioisivat lumet sivuun, juna pääsee jatkamaan matkaa. Mökkiin, lumisen korven keskelle. Pelottaa lumipeitteen alla oleva elementti kymmeniä metrejä jääkylmää, mustaa vettä. Jotkut sanovat hukkumisen olevan helpon kuoleman. Kuinka jää voisi pettää ei mitenkään? Autolla siinä ajelevat. Railojakin voi jäässä olla, miten nämä siteet saisi auki? Sysimustat lumettomat kohdat jäässä pelottavat. Hiihtäessä tuli mieleen yölliset natsiunet. Nuorena luetut kirjat ovat yhä unissa. K. juoksi yöllä natsilentäjiä pakoon pitkin tuttuja takapihoja vaarin talon liepeillä Kulmakadulla Petsussa. Piileskeli lentokoneita sillan alla. Kone laskeutui alas, lentäjä oli valmis ampumaan. Lentäjän ilkeät kasvot erottuivat lasin takaa. Ne olivat pirullisen näköiset, lentäjänlaseineen. Antero K:n hurjapäisen mietiskelyn viilentää jälleen jäinen viima. Tuon niemennokan taakse ei sovi tuuli, sinne viimaa pakoon. Antero K. ottaa pipan ja naamarin pois päästä. Tuuli ei sovi lahdenpoukamaan ja auringon lämpö helpottaa heti oloa. Lämpö tuntuu hyvältä, ruskettaakin jo. Tovi kuitenkin riittää poukamassa. Märkä selkä antaa merkkejä. Vielä yksi pyrähdys vastatuuleen. Aurinko ei nyt auta viimaa vastaan. Pyynikin näkötorni näkyy himmeästi kyynelten peittämää silmäterää vasten. Kevätaurinko kuulemma ruskettaa voimakkaasti, heijastuu lumihangesta. Mutta kun on tämä naamari. Hakisiko illalla punaviiniä pullon? Sen voisi juoda kuumana, lämmittää saunan illalla, sattuu vielä olemaan perinteinen saunapäivä, keskiviikko. Kotio mennessä voi Haikosen kyläkaupasta hakea ainakin pari saunakaljaa. Kuulee samalla kauppiaalta päivän teeman. Perkeleen tuuli. Antero K. sipaisee sukset pois väsyneenä. Kävellessään kotiin vastaantulevat ihmiset katsovat häntä pitkään. Hän katsoo itseään peilaavasta kaupan ikkunasta. Parta on ihan jäinen ja huurussa. Sitä kai ne. Kirjoittaja on aikanaan toiminut luottamusmiehenä ja ammattiosastoaktiivina sekä osallistunut useampaankin Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton edustajakokoukseen. Hän on pitkään toiminut myös Tampereen Kirjallisuuskerhon aktiivina.
Taustakuva: 123RF
Teollisuuden kurjistumisen lyhyt historia Teksti: TOMI JUNTUNEN Keskusjärjestöt saivat rakennettua Suomeen kasvu- ja työllisyyssopimuksen. Ei sisällöstä sen enempää, mutta taas kerran osoitti suomalainen työväestö solidaarisuuttaan työnantajia kohtaan. Tämä nollatupo toi rauhaa, vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoille, mutta mitä työtätekevä väki tästä sitten lähitulevaisuudessa saa, se jää nähtäväksi. Tupoon kirjoitettiin epämääräinen viittaus yritysten työllistämisvastuusta, mutta näyttää pahasti siltä, että irtisanomisten ja lomautusten aallot pyyhkivät maata tulevinakin kuukausina. Teollisuuden työntekijän näkökulmasta ongelmat eivät johdu siitä, että työvoimakustannukset olisivat jotenkin merkittävä erä tässä sopassa, vaan pikemminkin siitä, että omistajien ahneus suuriin osinkoihin investointien kustannuksella on viime vuosina vienyt teollisuuden työpaikkoja tuhansittain. Esimerkkejä löytyy ihan liian paljon. Työläiset syntipukkeina Olen toiminut erilaisissa ammattiyhdistysliikkeen luottamusmiestehtävissä jo yhdeksän vuotta ja ainakin teollisuudessa se on ollut näköalapaikka työelämän kurjistumisen lyhyeen historiaan. Viime vuosikymmenen alussa luottamushenkilöiden ja työnantajan intressit olivat hyvinkin yhteneväiset, kun keskityttiin työturvallisuuden, työolojen ja tuottavuuden parantamiseen. Näkemyksiä toimenpiteistä jouduttiin tietenkin sovittelemaan yhteen. Homma oli varsin hedelmällistä ja omankin työpaikkani tulokset mitattiin niitä sitten taloudellisten tai laadullisten mittareiden kautta kehittyivät positiiviseen suuntaan. Työvoimaa oli riittävästi ja kaikki työtehtävät ehdittiin hoitaa kunnolla, ja ympäristö- ja henkilöturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Kuva: 123RF
Kuva: 123RF Tänä päivänä maailma ja teollisuustyö ovat kovin erinäköisiä. Ajanjaksolle on mahtunut monenlaisia taloudellisia shokkeja, joista on kirjoitettu tuhansia artikkeleita, osa faktaa, osa tarkoitushakuisesti väritettyä. On saatu aikaan mielipideilmasto, jossa kriisin syntipukkina onkin ahne ja laiska suomalainen työntekijä. Tukirahat omistajien taskuihin Samaisena ajanjaksona teollisuusyritykset ovat rajusti vähentäneet investointeja Suomeen ja suuret pörssiyhtiöt ovat optimoineet verotustaan siirtämällä liikevoittonsa maihin, joissa tuloksesta ei tarvitse maksaa veroa. Tappiot ovat yhteisiä ja voitot yksityisiä. Samaan aikaan omistajaporras on nostanut ennätysosinkoja ja tavallisen veronmaksajan rahoja on jatkuvasti sosialisoitu erilaisten yritystukien muodossa näillekin yrityksille, jotka eivät halua verojaan Suomeen maksaa. Samalle ajanjaksolle mahtuu myös ennätysmäärä työntekijöiden irtisanomisia. Toki nämä työttömäksi jääneet saavat vielä osallistua yhteiskunnan toimintaan maksamalla veroja, jotka sitten siirretään omistajien osinkojen rahoitukseen. Aikamoinen provokaatio ja yksinkertaistus, mutta sitä tämä nykyaikainen fastfood -media teettää. Olemme itse olleet luomassa järjestelmää, jossa tappiot ovat yhteisiä ja voitot yksityisiä. Tämä ei siis ole kapitalistisen talousteorian, vaan reaalikapitalismin ongelma. Tasapuolisuuden nimissä on sanottava, että suurin osa pkyrityksistä ja yrittäjistä on myös rahoittamassa tätä sosiaalikapitalismia. Ay-liikkeen omakuva hukassa Syytä peiliin katsomiseen on sekä työntekijöillä että työnantajilla. Ay-liike on hiukan hukassa ja omaa identiteettiä haetaan perinteisten työväenpuolueiden siirryttyä joko liian oikealle tai työläisen näkökulmasta liian maailmoja syleilevään suuntaan. Ehkä ammattiyhdistysliikkeen tulisi palata juurilleen ja alkaa taas ajaa jäsentensä etuja sekä kuunnella tarkemmalla korvalla kentän ääntä, eikä lähteä sokeasti poliittisten vastuunkantajien kelkkaan, jonka jalakset ovat elinkeinoelämän lobbareiden hyvin voitelemat. Missä piileksivät aloitteet liitojen kanneoikeudesta ja ylipäätään työlainsäädännön kehittämisestä? Voitaisiinko yrityksiä palkita investoimisesta Suomeen? Luottamusmiehet voimavara Suomalainen järjestelmä, joka pitää sisällään yleissitovat työehtosopimukset ja luottamusmiehet, on maailman paras. Toki sitäkin voi edelleen kehittää, mutta suurin osa luottamusmiehistä haluaa ymmärtää työnantajansa taloudellista tilannetta ja rakentaa luottamuksellista yhteistyötä edustamiensa työntekijöiden ja työnantajan välillä, kunhan pelisäännöt ovat reilut. Kun yrityksellä yhteistyö luottamusmiesten kanssa on kunnossa, ei joka asiasta tarvitse sopia erikseen kymmenen tai sadan ihmisen kanssa, vaan se, mitä luottamusmiehen kanssa sovitaan myös pitää. Oikein ymmärrettynä luottamusmiesjärjestelmä on todellinen voimavara, eivät ne intressit niin paljon toisistaan poikkea. Yritysten ja yrittäjien menestyminen on myös työntekijöiden etu, jos työn tuloksia ollaan valmiita jakamaan oikeudenmukaisemmin ja kantamaan vastuuta työllistämisestä. Mikä onkaan parempi tae syrjäytymisen ehkäisyyn ja yhteiskuntarauhaan, kuin pysyvä työpaikka, josta saatavalla palkalla tulee toimeen. Eivät kai rikkaat oikeasti halua eristäytyä turvakameroiden taakse omille asuinalueilleen Suomessa? Kirjoittaja on kunnallispoliitikko, luottamusmies ja TEAM -liiton hallituksen jäsen.
Aatteiden sekakäyttäjä Ajatusten pirtelö Kommunisti, viherpiipertäjä, oman aatteeni uhri. Muun muassa näillä termeillä on työnantaja minua kutsunut. Vai kuvaillut osuvasti? Itse en ole yhdestäkään pahastunut, vaikkei niitä varmasti ole kehuiksi tarkoitettu. Oman aatteeni uhri on näistä mielestäni kiinnostavin. Tämän arvonimen sain eräältä johtajalta, kun luottamusmiehenä esitin asiasta eriävän mielipiteeni. Ammattiyhdistysliike on aivopessyt sinut, luin rivien välistä. Hassua tässä on se että en tunne itseäni puhtaasti minkään aatteen edustajaksi. Saati uhriksi. Olen aatteiden sekakäyttäjä, poimin ja sekoittelen Moulinexin lailla erilaisista ajatuksista itselleni sopivan smoothien. Joskus mansikan makean, toisinaan sitruunan kirpeän. Erään sanomalehden liitteessä toimittaja pohtii mikä olisi se viiteryhmä, jonka riveissä hän voisi seistä rinta kaarella paukuttamassa me olemme tätä mieltä? Hänen pohdintansa on lähtenyt liikkeelle ministeri Pia Viitasen tavasta aloittaa lauseensa sanoilla me sosiaalidemokraatit. Toimittaja toteaa myös, että hän äänesti viimeksi naista, jolla on samanikäisiä lapsia kuin itsellään, joka asuu samalla alueella ja ajattelee luonnosta ja tulonjaosta jotenkuten samalla tavalla kuin hän. Oma äänestyskäyttäytymiseni myötäilee toimittajan ajattelutapaa pitkälti. Tosin Suomen poliittiselta kartalta löytyy myös puolueita, joiden valovoimaisimmatkaan vetonaulat eivät saisi minua äänestämään heitä. Kahdesta olisi helpompi valita: vasemmisto tai oikeisto. Samaisen sanomalehdenlehden jutussa pohditaan vasemmistoliiton pysymistä tai lähtemistä hallituksesta. Artikkelissa kansanedustaja Anna Kontulan kommentti kuuluu: Vasemmistoliiton ei pitäisi olla mukana sellaisessa politiikassa, jossa enemmän tai vähemmän systemaattisesti puretaan hyvinvointivaltion rakenteita. Hyvinvointivaltiota pitää uudistaa, mutta sen romuttaminen ei ole uudistamista.. Olen Kontulan kanssa täysin samaa mieltä ja valmis sinkoamaan vasemmistoliiton oppositioon. Ei kai tosi vasemmistoliittolaisen sen enempää kuin demarinkaan omatunto voi olla jyskyttämättä, kun mm. yhteisöveron alennus meni läpi yhtä nopeasti kuin merkkivaatteiden myynti Stockan hulluilla päivillä? Yhtä hämmentävää oli vihreiden jääminen hallitukseen ydinvoimalapäätöksen jälkeen. Vihreät vastustavat ydinvoimaa. Se on kestämätön tapa tuottaa energiaa., todetaan heidän verkkosivuillaan. Valta on ihanaa, sitähän ihminen hamuaa jo hiekkalaatikolla. Laatikot vain vaihtuvat iän myötä isommiksi. Ei aatettaan silti pidä myydä vallanhimossaan. Kyllä keisarin uudet vaatteet huomataan ennemmin tai myöhemmin. Se siitä. Olen simppeli ihminen. Vakaumuksellinen blondi. Kahdesta olisi helpompi valita: vasemmisto tai oikeisto. Tosin sekoitan vasemman ja oikean kädenkin aina. Entäpä punainen tai valkoinen? Kirjoittaja on hämmentynyt hämmentäjä, joka enemmistöryhmästä käsin pohtii vähemmistöryhmän lehdessä aatteiden sekakäyttöään. Kolumnit julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä.