TKI-toiminta opetus- ja kulttuuriministeriön silmin Erja Heikkinen 23.11.2012
Suomen julkinen tutkimusjärjestelmä lyhyesti 5,4 miljoonan väestöpohja Kattava korkeakouluverkosto 16 yliopistoa (joista 6 pääkaupunkiseudulla) 3 taideyliopistoa 25 ammattikorkeakoulua 275 000 korkeakouluopiskelijaa Yliopisto (sininen) Ammattikorkeakoulu (vihreä) Tutkimuslaitos (punainen) 18 tutkimuslaitosta, joilla kymmeniä toimipisteitä Yliopistosairaalat (5 kpl)
Väestönmuutos 2009-2030 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä.
Korkeakoululainsäädäntö ja tutkimus Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. (yliopistolaki 558/2009) Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa.(ammattikorkeakoululaki 351/2003)
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa (panokset) Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2010
Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet OKM- YO/AMKsopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen
Suorat ja epäsuorat odotukset ammattikorkeakoulujen tki-toiminnalle Yhteys koulutukseen henkilökunnan tki-projektit uuden tiedon lähteenä ja koulutuksen kehittämisessä innovointi opetuksessa, innovoinnin opetus, opetusinnovaatiot opiskelijalähtöiset tarpeet Sillanpääasema ja välittäjä osaamisen siirrossa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille alueen ja muulle elinkeinoelämälle Strateginen työnjako ja yhteistyö alueellinen, kansallinen, kansainvälinen Korkeakoulutetut osaajat yhteiskuntaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkittävin osaamisensiirron muoto tki-työ tekee ammattilaista oman työnsä kehittäjiä
Ammattikorkeakoulujen tki-henkilöstö Koulutus Tk-henkilöstö % Tutkimustyövuodet % Tohtori 641 10,8 258,9 12,5 Lisensiaatti 367 6,2 117,1 5,6 Muu yo 3203 54,1 906,9 43,7 Amk tai vastaava 962 16,3 498,7 24,0 Muu 748 12,6 295,7 14,2 Yhteensä 5921 100 2077,3 100 Lähde: Tilastokeskus, lokakuu 2012 (tiedot 2011)
Tki-henkilöstön määrä ja tki-työvuodet koulutuksen mukaan, amk 3500 1000 3000 900 2500 2000 1500 1000 Muu yo Amk tai vastaava Muu Tohtori Lisensiaatti 800 700 600 500 400 300 Muu yo Amk tai vastaava Muu Tohtori Lisensiaatti 500 200 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tki-henkilöstö Tki-työvuodet
Yliopistojen tutkimushenkilöstö Koulutus Tk-henkilöstö % Tutkimustyövuodet % Tohtori 8315 36,3 4023 30,8 Lisensiaatti 721 3,1 474 3,6 Muu yo 9081 39,6 5506 42,1 Amk tai vastaava 610 2,7 780 6,0 Muu 4203 18,3 2281 17,5 Yhteensä 22930 100 13064 100 Lähde: Tilastokeskus, lokakuu 2012 (tiedot 2011)
Tutkimushenkilöstön määrä ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan, yo 10000 7000 9000 8000 6000 7000 5000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Muu yo Tohtori Muu Lisensiaatti Amk tai vastaava 4000 3000 2000 1000 Muu yo Tohtori Muu Amk tai vastaava Lisensiaatti 0 2002200320042005200620072008200920102011 0 2002200320042005200620072008200920102011 Tutkimushenkilöstö Tutkimustyövuodet Huom! 2010 tilastointimenettely poikkesi aiemmasta, uusitut tiedonkeruuperusteet 2011
Myös toiminnan vaikuttavuus on lakisääteinen korkeakoulujen tehtävä Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. (yliopistolaki 558/2009) [ammattikorkeakoulujen tehtävänä on] harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. (ammattikorkeakoululaki 351/2003) Kumpikaan laki ei rajoitu kaupalliseen hyödyntämiseen, joka on ollut sekä Suomessa julkisen keskustelun vaatimuksena että aktiivisena eurooppalaisen politiikan toimenpiteiden kohteena, esimerkiksi Horisontti 2020 ohjelmassa
Korkeakoulujen toiminnan tulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa Korkeakouluihin ja perustutkimukseen kohdistuu paine tuottaa kaupallistettavissa olevia keksintöjä Muuta korkeakoulujen osaamisen hyödyntämistä sivutaan julkisessa keskustelussa vain vähän, kuitenkin esimerkiksi työvoiman pieneneminen ja työurien pidentäminen liittyvät suoraan keskusteluun osaamisen hyödyntämisestä ja siirtymisestä korkeakouluja ympäröivään yhteiskuntaan: jos näitä haasteita ei kampiteta, ei ole varaa entisenlaiseen länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluvalikoimaan huomattava osa tutkimustuloksista ei ole patentoitavissa tai kaupallistettavissa voi silti olla hyödynnettävissä esimerkiksi julkisissa palveluissa ja päätöksenteossa hyödynnettävyys ja tieteellinen merkittävyys eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan parhaimmillaan toteutuvat samassa projektissa
Tki-toiminnan tulokset ja aluevaikuttavuuden tehtävä: tietopohja Keksintöilmoitukset Patentit Amk OKM Tekes OKM Tekes A 9 66 B 25 25 C 10 10 D 7 8 E 4 6 F 9 4 5 1 G 2 2 H 3 2 I 2 2 1 1 J 1 2 Yhteensä 72 127 6 2 Lähteet: OKM-tiedonkeruu, Tuli-ohjelman selvitys kumpikin 2010 tietoja
Tietoon perustuva päätöksenteko Toimialan tutkimus, mutta myös muu tutkimus Tutkimusprosesseihin menettelyt myös muille kuin vertaisille viestimiseen Päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden kykyä etsiä ja hyödyntää tietoa tehostettava Tiedonsiirron menettelyiden vahvistaminen tarvitaanko uusia rakenteita tai prosesseja Tutkas
KKAn kansainvälinen ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan arviointi (KKAn julkaisuja 7:2012 Tki-työn huomiointi OKM:n ja ammattikorkeakoulujen välisessä ohjausprosessissa ollut vähäistä Nykyinen ei-yhteismitallinen tilanne osittain amk-lähtöinen: ei selkeää visiota, toiminnat kehittyneet bottom-up, tki-työ ei asemoitunut keskeiseksi korkeakoulujen strategioissa ja toimenpideohjelmassa Ministeriöillä erilainen käsitys amkien tki-työn merkityksestä Tki-termin ja roolien selkeyttäminen niin ohjausmenettelyssä kuin korkeakoulujen omassa toiminnassa Tki-työ pitäisi huomioida Akatemian ja Tekesin ohjauksessa Pitäisi kerätä ja hyödyntää opiskelijapalautetta tki-työhön osallistumisesta järjestelmällisesti Indikaattorit kansainvälisen kehityksen mukaisiksi ja tukemaan tkitoiminnan kehittämistä, ei rankaisemaan tai palkitsemaan tuloksista
Laadukkaampi, kansainvälisempi, tehokkaampi, vaikuttavampi
Ammattikorkeakoulujen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen roolin vahvistaminen osana suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää Ammattikorkeakoulujen yhteyden tiivistäminen työelämään ja aluevaikuttavuuden vahvistaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen vauhdittaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen voimavarojen vapauttaminen ydintehtävien toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen vahvempi strateginen osaaminen, profiloituminen, painoalavalinnat, johtajuuden sekä priorisointi- ja päätöksentekokyvyn vahvistuminen
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUS 19
AMK-rahoitusmalliehdotus 2014 (Lausuntok. luonnos)
Tutkimuksen luokittelusta monivaikutteiseen tutkimustoimintaan Nyt ei ole oikea aika tinkiä uutta luovasta ja kunnianhimoisesta tieteellisestä tutkimuksesta sitä on entisestään vahvistettava korkein opetus ja tutkijankoulutus turvattava myös taloudellisissa kapeikoissa muualla tuotettua tietoa ei voida hyödyntää ilman omaa perusosaamista ja omakohtaista tutkimustoimintaa dynaaminen reagointikyky toimintaympäristön muutoksessa mahdollinen vain, jos tutkimusta tehdään muillakin kuin kansainväliselle huipulle yltävillä aloilla Korkeakouluilla ydintehtävät ja painoalat, valintoja on tehtävä: samalla oltava entistä laadukkaampi, kansainvälisempi, profiloituneempi ja vaikuttavampi strategisten kumppanuuksien kautta varmistetaan yhteydet ja prosessit myös toiminnan tulosten hyödyntämiselle laajassa mielessä toiminnan tulosten hyödyntäminen ja vaikuttavuuden lisääminen voivat olla korkeakoulun strategisia valintoja - mittarit mukaan strategioihin ja toimintasuunnitelmiin Rajat ylittävä yhteistyö ja työnjako