Lasten hätään vastataan heti

No 12 23.9.2014 tommi hietikko Lasten hätään vastataan heti sukupolvet työpaikalla hyvinvointi s. 32 ruoan monet merkitykset syöminen s. 24 myelooma sairaus s. 30

...tekee päivästäsi mukavan Navy-sininen Turkoosi Liila Kirsikka Marine Vaalean vihreä Malli 20213 Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan 69 g Tehy nr. 12 2014 Malli 98591 Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra XS 3XL 19,90 sis. Alv 24% 2 kpl 35 g Vihreä Turkoosi Musta Kirsikka Valkoinen Liila Miellyttävä Stretch, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Musta Musta Navysininen Navysininen Valkoinen Valkoinen Malli 99301 Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. XXS /34 4XL/50 49,90 sis. Alv 24% Malli 99302 Unisex-housut vyötärönauhalla, painonappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa 30.10. asti. Tilauskoodi TH11 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme www.praxiswear.fi tai soita numeroon 02-284 2886 Praxis-työvaatteet Emännänkatu 11 21100 Naantali info@praxiswear.fi

terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No 12 23.9.2014 KANNEN KUVA: PASI LEINO 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Mervi Parviainen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Hakukielto Varsinais-Suomessa 14 kansi Nopean toiminnan joukot 20 Ammatissa: Tumppausjumppausta 23 Kolumni 24 kansi Keittiöpsykologiaa 29 Terveys 30 kansi Sairaus: Uutta toivoa myeloomaan 32 kansi Hyvinvointi: Työkaveri toiselta planeetalta 36 Viikon kohokohta 39 Tutkimus 40 Hyvä me! 44 Lääkeneuvo: Tyhjään vatsaan? 45 Visionäärejä vanhustyöhön 46 Ulkomaat: Melun ja vilinän keskellä 50 Terveyttä yhteistuumin 69 Ristikko 70 Tieni tähän: Ammattihaave todeksi 72 Ihana arki: Oma ihmemaa 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 54 Me kaksi 56 Tehy-uutiset 58 Homma hoidossa 59 Jäsentapahtumat 64 Hyöty 66 Tarkastaja 14 psykiatria Mielenterveysambulanssi tuo avun kotiin ja kouluun. kolme juttua tien päältä 36 fysioterapia Mari Sihvonen kuntouttaa muistisairaita kotisohvalla. 46 harjoittelu Intia opetti suomalaisopiskelijalle kärsivällisyyttä. Tupakoivien vanhempien lapset tarttuvat savukkeeseen herkemmin kuin savuttomien perilliset. Ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Reetta-Maija Luhta sivulla 20. 3

VALMISTUVA OPISKELIJA, LÄHDE LEVILLE! Koulutusta ja virkistystä Levillä pe-su 28. - 30.11.2014. Työpaikat odottavat hae evästä työntekijän tiedontarpeisiin. Mukaan voivat ilmoittautua syyslukukauden aikana valmistuvat Tehyn opiskelijajäsenet. Paikkoja 50 osallistujalle. Paikat jaetaan ilmoittautuneiden kesken maantieteellisesti tasapuolisesti. Majoitus Hotelli Levitunturissa kahden hengen huoneissa. Tehy vastaa koulutuksen osallistumisja matkakuluista. Alustava ohjelma: Perjantaina: iltapäivällä lounaan jälkeen koulutusta klo 17 asti. Yhteinen illallinen. Lauantaina: Koulutus jatkuu, aiheina työelämän edunvalvontakysymykset, työssä jaksaminen, luottamusmiehen palvelut ja Tehyn ammattiosastojen toiminta. Ilta on vapaa. Sunnuntai: Aamupäivä omaksi iloksi vaikkapa ulkoillen. Paluumatkalle lähdetään klo 12 jälkeen. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät nettisivuiltamme www.tehy.fi/opiskelijat >> Menoa ja meininkiä >> Levi 28.-30.11.2014 4

pääkirjoitus Reiluutta yli sukupolvien Päätoimittaja päivi jokimäki oma ikäluokkani on tottunut huolenpitoon. Olemme ehkä tuudittautuneet liikaakin illuusioon, että olemme turvassa silloinkin, jos terveys menee tai työt loppuvat. Moni esimerkiksi luulee, että sairastaminen on Suomessa ilmaista. Tai että työpaikan voi säilyttää, vaikka joutuisi pitkille sairauslomille. Tai että ansiosidonnainen on 80 prosenttia palkasta. Näin ei siis ole. Tämä on ollut hämmästyttävä havainto oman ikäpolveni ihmiselle. Pullamössösukupolvelle. työelämässä voi olla vaikea ymmärtää eri-ikäisen työkaverin suhtautumista asioihin. Sukupolvien kokemusmaailma on ymmärrettävästi melko erilainen. Työelämän kriiseissä toinen nostaa kovan äläkän, toinen on hiljaa ja tekee kahta kauheammin töitä. Ymmärrettäväksi tämän tekee ihmisten erilaisuuden lisäksi sukupolvien väliset erot. Suuret ikäluokat ovat tehneet kovasti työtä, sillä heidät on opetettu arvostamaan työtä. Mutta osaavat he myös vaatia. Myös lamasukupolven puurtajat tekevät työtään nurkumatta. Heillä on lisäksi aina varasuunnitelma, jos työt loppuisivat. Laman aikana työelämään tullut osaa arvostaa työpaikkaa ja lounasseteliä, kuten tämän numeron jutussa sivulta 32 alkaen kerrotaan. eläkeratkaisun syntymistä odotetaan tätä kirjoittaessani. Tarkoitus on ollut turvata eläkkeet myös seuraaville sukupolville. Systeemin pitää olla reilu myös tulevaisuudessa. Toivottavasti kukaan ei ala puhua kuitenkaan sukupolvien välisestä tasaarvosta. Ihmisten elämiä eri aikoina ei voi vertailla. Se mikä on kohtuullista ja reilua minulle, on ollut täysin Lähtikö mahdoton ajatus edeltäville sukupolville. Lähtikö isoäitini vuorotteluvapaalle Aasiaan? Ei, hän lähti Helsingin pommituksia pakoon Kauhajoelle. Saiko äitini pitää hoitovapaata kolme vuotta? Ei, hän meni töihin esikoisen ollessa kahden kuukauden ikäinen. On tärkeää, että pystytään säilyttämään luottamus ja oikeudenmukaisuuden kokemus järjestelmää kohtaan. Niin voidaan saada luotettavaa ja motivoitunutta työvoimaa jatkossakin. Laman keskelle valmistuneet pätkätyöläiset ovat aina tienneet, ettei tätä sukupolvea tule koskemaan samanlaiset eläke-etuudet kuin vanhempiamme. Elatus kuitenkin turvataan työtä tehneelle uran päätteeksi, näin ainakin nyt uskoisin ja toivoisin. isoäitini vuorotteluvapaalle Aasiaan? Osastonhoitaja on palkkansa ansainnut 30 odotukset, joita osastonhoitajaan kohdistetaan, tulevat hyvin monelta taholta. Jos jokin asia ei ole kunnossa, ketä moititaan osastonhoitajaa tietysti. Kun tässä viidakossa yrittää toimia kaikkien mieliksi, vaatii se melkoisia henkisiä voimavaroja. Olen kuudentoista vuoden aikana esimiesasemassa ollessani huomannut, miten raskasta on olla osastonhoitaja. Näiden vuosien aikana on myös osastonhoitajan toimenkuva hyvin suuresti muuttunut. Osastonhoitajien tulee olla hoitotyön asiantuntijoita omassa yksikössään, mutta samalla heidän tulee olla hyviä työnjohtajia ja suunnittelijoita, joiden vielä pitäisi huolehtia hyvän ammattitaidon ja hoidon tason säilymisestä. YLEISÖLTÄ-PALSTA, TEHY 19/1984 VUOTTA SITTEN 5

itse asiassa 1 Mikä on naisen vahvuus pelastajana? Naiset pelastusalalla eivät ole itsetarkoitus, mutta optimaalisessa työyhteisössä on erilaisia ihmisiä. Hyvä kombinaatio heijastuisi asiakkaisiinkin. Tähän mennessä viisi naista on opiskellut pelastajaksi, ja he ovat selvinneet ammatissa hyvin. Välillä ehdotetaan pääsykokeiden fyysisten vaatimusten loiventamista. Siinä olen tiukka: sukupuolen takia niin ei pidä tehdä. 2 Mitä kaipaat hoitotyöstä? En varsinaisesti mitään, olen pystynyt hyödyntämään kaikkea oppimaani täällä. Kätilön ja palomiehen työssä on paljon samaa. Molemmat juovat paljon kahvia ja odottavat, että jotakin tapahtuu. Toisaalta he toivovat, ettei mitään pahaa tapahdu. Kummallakin ammattiryhmällä on rankka huumori kätilöillä vielä rankempi. Se on suojautumiskeino ja luo yhteisöllisyyttä. 3 Milloin viimeksi olet ollut synnytyksessä? Olin tukihenkilönä kolme vuotta sitten. Vastasyntyneet ovat ihania. Ei voi kuin ihmetellä, mistä ne jotkut vähemmän ihanat aikuiset tulevat. 4 Pelastusopiston kätilö Mikä on innostanut opiskelemaan monta ammattia ja tohtoriksi asti? Ensihoitajien ajokoulutuksessa olisi parantamisen varaa, sanoo pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. teksti Terhi Mäkinen kuva Pentti Vänskä Halu oppia uutta. Pystyn sanomaan melkein päivämäärän, jolloin tajusin, ettei kätilön työni enää anna minulle sitä, mitä kaipaan. Ajattelin, osaanko antaa riittävästi muille, entä jos pilaan perhetapahtuman? Kätilö asuu minussa aina. Nykyinen työni on paljolti juridiikkaa ja hallintoa, mutta hoitotyö antaa minulle siihen pohjan. Tässäkin työssä kyse on ihmisistä. 5 Teit väitöstutkimuksen sukupuolikiintiöistä kunnallisessa päätöksenteossa. Kannatatko kiintiöitä? Kyllä. Naiset eivät pääse täysin näyttämään osaamistaan ilman kiintiöitä. Aika ei ole vielä kypsä niistä luopumiseen. En näe, että kiintiöt merkitsisivät naisten aliarvioimista. 6 Millaisella taustalla hätäkeskuspäivystäjäksi haetaan? Kaikenlaisilla. Suurin osa on naisia ja liki kaikilla on aikaisempi tutkinto. Monella se on hoitoalan tutkinto. Motiivina Kätilöillä on rankempi huumori kuin palomiehillä. hakemiseen voi olla perhetilanne tai se, ettei pysty enää jatkamaan hoitotyössä fyysisistä syistä. Moni sanoo, ettei pysty kiireen takia hoitamaan omien arvojensa mukaan ja haluaa siksi vaihtaa alaa. Se on järkyttävää. 6 7 Millainen on hyvä johtaja? Kuunteleva. Hän on riittävän lähellä johdettaviaan ja häntä on helppo lähestyä. Hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia. Jämäkkä ja päätöksentekokykyinen. Mukavia päätöksiä on helppo tehdä, mutta jonkun pitää tehdä ikäviäkin, jos se on organisaation etu. Tunnetiloihin ei auta mennä liikaa mukaan siitä johtajalle maksetaan. 8 Pelastusopistolla näkyy ilmeisesti tehyläisiäkin? Pelastusopistolla liikkuvat tehyläiset ovat usein niitä punahousuisia. He osallistuvat ensihoidon täydennyskoulutuksiin. Meillä pidetään esimerkiksi simulaatiokoulutuksia ja annetaan koulutusta hälytysajoneuvon kuljettamisessa. Meilläpäin sattui hiljan vakava kolari, jossa toisena osapuolena oli ambulanssi. Olemme opistolla miettineet, että ajokoulutuksessa on parantamisen varaa. Varsinkin uran alussa ensihoitajat voivat olla ratissa aika kevyillä eväillä. Hälytysajoneuvo ei ole tavallinen pakettiauto, eikä se mene niin, että kaikki väistävät sitä.

naisia alalle. Mervi Parviainen saa joka hakukierroksella puheluita naisilta, jotka miettivät pelastajakoulutukseen hakemista. Hän rohkaisee yrittämään. Mervi Parviainen, 51 Pelastusopiston rehtori Kuopiossa. Koulutukseltaan lastenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja hallintotieteiden tohtori. Perheeseen kuuluu elämänkumppani ja kolme aikuista poikaa. Harrastaa avantouintia, vanhoja moottoripyöriä, polttopuiden tekoa, villasukkien kutomista ja stand up -komiikkaa. 7

loma kutsuu tehyläisiä PIXMAC Hae lomaviikkoa nyt! lomaviikkojen Haku Viikot 52/2014 22/2015 arvotaan hakijoiden kesken 16.10.2014. Hakuun voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä ti 14.10.2014. Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille arvonnan jälkeen (ensisijaisesti sähköpostitse), ei puhelintiedusteluja. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, jossa on enintään kolme toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka 3. vuosi. lisätiedot Holiday Club Yrityspalvelu Jenni Karvonen, Kari Rinne ja Ville Mäkinen Puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9 16) Sähköposti: yrityspalvelu@holidayclub.fi HaeTTaVaT ViikoT airisto Viikot 52, 8 10 (510 /vko), viikot 1 7, 11 22 (400 /vko) HimoS Viikot 52 1, 4 14 (viikonloppu pe ma 360 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 360 /4 vrk) katinkulta Viikot 52, 6 17 (550 /vko), viikot 1 5, 18, 20 22 (430 /vko) pyhä Holy SuiTeS Viikot 8 15 (570 /vko), viikot 5 7 (450 /vko) ruka Pienempi huoneisto: Viikot 52 1, 8 18 (410 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (320 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52 1, 8 10, 13 15, 17 18 (550 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (430 /vko) SaariSelkä Viikot 52 1, 8 17 (550 /vko), viikot 2 7 (430 /vko) Tampereen kylpylä Pienempi huoneisto: Viikot 52, 3, 6 7, 9 10, 14 15, 19 21 (viikonloppu pe ma 210 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto: Viikot 11, 16, 19 20 (viikonloppu pe ma 260 /3 vrk tai arkiviikko, ma pe 260 /4 vrk) Vierumäki Viikot 52, 5 15, 17 22 (viikonloppu pe ma 350 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 350 /4 vrk) Tutustu lomahuoneistoihin Holiday Clubin varaussivustolla! 8

puheenjohtajalta Kuka johtaa? Puheenjohtaja rauno vesivalo kuka vastaa käytännössä siitä, että suomalaiset saavat hyviä sosiaali- ja terveyspalveluita ympäri vuorokauden ja joka ikisenä päivänä? Vastaus on täysin selvä: koulutettu hoitohenkilöstö. He varmistavat omalla työllään ja osaamisellaan palvelujen saatavuuden ja korkeatasoisen laadun. Ylihoitaja sekä osastonja apulaisosastonhoitajat johtavat tätä arjen pyöritystä henkilöstöjohtamisen, toiminnan ja sisällön johtamisen sekä hoitotyön kehittämisen kautta. koulutetun hoitohenkilöstön johtamisesta ja johtajien mahdollisuuksista tehdä työtään on taitettu peistä useissa eri toimintayksiköissä. Ei saa syntyä tilannetta, että organisaation johdosta puuttuu miltään tasolta suurimman henkilöstöryhmän, koulutetun hoitohenkilöstön, johtaja. Jos koulutetun hoitohenkilöstön johtajien tehtävät ajetaan alas, suunnitteilla olevien uudistusten käytännön toteuttaminen hankaloituu tai tulee Lainsäädännössä on otettava vahvasti kantaa moniammatillisen johtamisen puolesta. mahdottomaksi. Samalla mahdollisuudet koulutetun hoitohenkilöstön urakehitykseen tyssäävät. Kiistatta myös sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuus madaltuu tulevaisuudessa. Ei ole sama, kuka sinun työtäsi johtaa. Koulutetun hoitohenkilöstön tuloksellista johtamista ei voi tehdä toinen ammattikunta. Johtajan pitää tuntea työntekijöidensä osaaminen ja koulutus. historiallista sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on parhaillaan lausuntokierroksella. Tehy vaatii, että tulevassa lainsäädännössä on otettava vahvasti kantaa moniammatillisen johtamisen puolesta, kuten terveydenhuoltolaissa on säädetty. On myös tunnustettava suurimman henkilöstöryhmän koulutetun hoitohenkilöstön johdon merkitys, kun tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) www.tehy.fi > Yhteystiedot 9

ajankohtaista suunnitelmat uusiksi. Päijät-Hämeen keskussairaala lomautti keväällä ja yritti jatkaa lomautuksia kesätauon jälkeen. Mikä nimeksi sote-alueelle? kotimaisten kielten tutkimuskeskus avustaa sosiaali- ja terveysministeriötä uusien sote-alueiden nimeämisessä. Taustalla on kritiikki, jota on kohdistunut laitosten ja virastojen monimutkaisiin nimityksiin. rh LAURI ROTKO Lomautuksia peruttu päijät-hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä on päättänyt perua tai lyhentää lähes 350 henkilöä koskevia lomautuksia loppuvuoden aikana. Lomautuksia on peruttu sekä yksiköistä että yksittäisiltä työntekijöiltä. Muutos johtuu potilastarpeista. Sote-yhtymässä on pitämättä yli puolet suunnitelluista lomautuspäivistä eli 8 000 päivää. Kesällä lomautukset olivat tauolla. Syksyksi on suunniteltu isojen vuodeosastojen lomautuksia. Osastot ovat pysyvästi liian täysiä, joten lomautusten järjestäminen on käytännössä hankalaa, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki. Lehtimäen mukaan henkilöstön sairauslomat ja ylikuormitus ovat lisääntyneet merkittävästi. Aluehallintovirasto jakoi henkilöstön huolen ja antoi määräyksen toimenpiteistä, jotka työnantajan pitää toteuttaa päivystyksessä. Päivystys ei ole lomautusten piirissä, mutta se kuormittuu säästövaatimusten vuoksi. Ammattiosasto on tehnyt lomautuksista myös hallintokantelun. Lomautusten perumisesta kirjoitti ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat. rh päijäthämeen lomautukset 1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hallitus päätti lomautuksista vuoden alussa. Tavoitteena oli 2,5 miljoonan euron säästöt. 2 Tarkoitus oli lomauttaa noin 4 000:n henkilöstöstä 2 500. 3 Lomautukset on tarkoitus ajoittaa koko vuodelle 3 14 vuorokauden mittaisina. Koulutuspaikkoja bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia-ammattikorkeakoulu alkaa tehdä yhteistyötä bioanalyytikko- ja röntgenhoitajakoulutuksessa muiden oppilaitosten kanssa. Tutkinnon myöntää Metropolia, mutta koulutus järjestetään paikallisesti. Koulutusta järjestetään Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluissa sekä Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa toimivassa Centria-ammattikorkeakoulussa. Sekä bioanalyytikko- että röntgenhoitajakoulutuksessa on 30 aloituspaikkaa. rh Parasetamolimyrkytykset lisääntyneet parasetamolimyrkytyksiä koskevia puheluita tulee Myr ky tystietokeskukseen kahdeksan kertaa enemmän kuin 2000-luvun alussa. Suomessa on myynnissä puolen gramman tabletin lisäksi gramman tabletti. Aikuisella maksimivuorokausiannos on 4 grammaa lääkeainetta. Parasetamoli on vaarallinen maksalle, jos annostus ylittyy. Ruotsissa on tiukennettu parasetamolin valvontaa. Nykyään sitä saa myydä vain apteekeissa. rh 10

ajankohtaista Terveydenhoitajien ponnisteluille kiitosta hpv-rokotusten sisäänajo ei olisi onnistunut ilman terveydenhoitajien ponnisteluja, toteavat THL:n asiantuntijat. HPV- eli papilloomavirusrokotteet saapuivat maahan viime vuonna loka-marraskuun vaihteessa. Rokottamisella alkoi olla kiire, jotta yhdeksäsluokkalaiset tytöt ehtisivät saada kolme annosta ennen koulun päättymistä toukokuussa 2014. Terveydenhoitajat laativat aikataulut, vastasivat monenlaisiin kysymyksiin ja teiniäidit-sarja saa jatkoa Ylellä. Sarjassa seurataan noin vuoden ajan nuorten ja heidän lastensa kasvua. Miten nuoret selviytyvät elämän haasteista? Voiko teini olla hyvä äiti tai isä? vt yle tv2:ssa ma ke klo 19.30 alkaen 29.9. Rokottamisella alkoi olla kiire. Teininä vanhemmaksi hoitivat lupa-asiat. Kesäkuun loppupuolella rokotusrekisteriin oli kirjattu jo 125 172 HPV-rokoteannosta. Vuoden 2015 loppuun saakka HPV-rokotuksen saavat maksuttomasti sekä varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat 11 12-vuotiaat tytöt että täydennysrokotuksiin oikeutetut 13 15-vuotiaat tytöt. THL suosittaa, että terveydenhoitaja tarkistaa rokottamattomalta tytöltä vielä seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla, haluaisiko hän aloittaa rokotussarjan. tm tietoa rokotteesta: www.tyttojenjuttu.fi Mediatähystys Joka vuosi lähes viidennes kansalliseen rokotusohjelmaan hankituista kausiinfluenssarokotteista menee hukkaan, kun ihmiset jättävät ne ottamatta. thl:n rokotusohjelmayksikön päällikkö hanna nohynek, h elsingin uutiset 27.8. Antioksidanteista oli 1990-luvun alkupuolella samanlainen buumi kuin nyt on D-vitamiinista. Antioksidant tien terveyshyötyjä tutkittiin paljon, mutta jokaikinen iso tutkimus, jossa antioksidantteja käytettiin valmisteena, veti vesiperän ja muutamassa osoitettiin jopa haittavaikutuksia. ravitsemustutkija, apulaisprofessori ursula schwab, apteekkari 4/2014 Minua aina ihmetyttää, kun ihmiset kummastelevat, mistä ideani ovat peräisin. Eikö muilla muka ole ideoita? ravintolapäivän perustaja, we l ove helsingin toiminnanjohtaja timo santala, helen 3/2014 Yllätyn aina uudestaan, kuinka viisaita naiset ovat ja miten vähän normaaliin synnytykseen pitää puuttua. Olen saanut opetella istumaan käsieni päällä. kotisynnytyksiä hoitava kätilö anu lampinen, lapsen maailma 9/2014 meitä on kolme. Teiniäidit-sarjassa seurataan Lauran, Jussin ja Sofian sekä kolmen muun perheen elämää. 11

ajankohtaista suomalaisten terveyserot ovat kasvaneet pitkään, ja sama näyttäisi tapahtuneen myös Ruotsissa. Kehitys on vastaava monissa länsimaissa. Nyt julkaistut tulokset perustuvat rekisteritietoihin vuosilta 1990 2007. Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä. rh uutispalvelu duodecim Tieto perimästä paremmin käyttöön kansallista genomistrategiaa varten on perustettu työryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tavoitteena on laatia suunnitelma toimenpiteistä, jotka mahdollistavat ihmisen perimästä saatavan tiedon tehokkaan hyödyntämisen terveydenhuollossa. Genomitiedolla tarkoitetaan ihmisen koko perimästä saatavaa tietoa. Genomitietoon liittyy liittyy monia selvitettäviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi geenitestien vaikuttavuuden arviointi, laadunvarmistus, tietosuoja sekä terveydenhuollon henkilöstön koulutus. vt Hopen kautta maailmalle haku ensi vuoden HOPE-vaihtoohjelmaan on käynnissä. Ohjelma on tarkoitettu ammattihenkilöille, jotka ovat toimineet terveydenhuollossa johtajina tai kehittämistehtävissä. Vaihto kestää kuukauden. Hakuaika päättyy lokakuun lopussa. rh www.hope.be, www.kunnat.net lisätiedot: turun kaupungin hyvinvointitoimialan viestintäpäällikkö arto salo 0500 783 002 Pop up -synnytyksiä bussipysäkeillä matkasynnytyspäivää vietetään loka- kuun 10. päivä. Kätilöliitto ottaa teemapäivällä kantaa hallituksen suunnitelmiin vähentää synnytysyksiköitä. Teemapäivänä kuka tahansa voi kello 13 14 perustaa pop up -synnytysyksikön moottoritien rampille tai bussipysäkille. Kyse on mielenilmauksesta, eikä synnytysyksiköissä oikeasti hoideta synnytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti tapahtuneet synnytykset lisääntyivät viime vuonna jopa 20 prosenttia edellisvuoteen nähden. Kasvu johtuu pidentyneistä matkoista synnytyssairaalaan. Hallitus aikoo sulkea alle tuhannen synnytyksen laitokset, mikä tarkoittanee loppua synnytyksille Kemissä, Salossa, Porvoossa, Lohjalla, Oulaisissa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. rh www.facebook.com/matkasynnytyspaiva MILLARIIKKA RYTKÖNEN Terveyserot kasvaneet Ruotsissa mielenilmaus. Matkasynnytyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Punkit leviävät pohjoiseen puutiaiset ovat levittäytyneet eteläisestä Suomesta Kemijärvi Rovaniemi Ylitornioakselille saakka. Leviämistä ovat edistäneet ilmastonmuutos sekä isäntäeläimet, lähinnä hirvieläimet. Edellinen koko maan kattava kartoitus tehtiin 1960-luvulla. Silloin levinneisyyden raja kulki Kokkolan kohdalla. Havainnot punkeista keskittyvät meren rannoille ja vesistöjen läheisyyteen. Suomalaiset ovat kertoneet puutiaishavainnoistaan Turun yliopiston puutiaistutkimuksen sivustolla. Ilmoituksia on jätetty toistaiseksi noin 4 000. Havainnoistaan voi kertoa vuoden loppuun saakka. Puutiaiset ovat aktiivisia, kun ulkolämpötila on yli viisi astetta. rh yhä ä ylös yrittää. Turun yliopiston keräämät puutiaishavainnot 5.8.2014 mennessä. www.puutiaiset.fi 12

ajankohtaista Hakukielto Varsinais-Suomessa Tehy julisti hakukiellon johtamiskiistan vuoksi. teksti Riitta Hankonen kuva Pasi Leino tehyn hallitus päätti julistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hakukieltoon. Päätöksestä kerrottiin julkisuuteen viime viikolla, ja sen oli tarkoitus tulla voimaan 22. syyskuuta. Hakukiellon päättymisestä ei ollut päätetty Tehy-lehden painoon mennessä. Hakukielto tarkoittaa sitä, että Tehyn jäsenet ja opiskelijajäsenet eivät voi hakea sairaanhoitopiirin ulkoiseen hakuun laitettuja avoimia toimia, virkoja tai määräaikaisuuksia. Kielto ei koske sisäisiä sijaisuuksia eikä opiskelijoiden harjoittelupaikkoja. Hakukielto on voimassa toistaiseksi. hallitus päätyi hakukieltoon, koska Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hajottanut koulutetun hoitohenkilöstön johtamisen kokonaisuuden sekä mitätöinyt hallintoylihoitajan aseman ja vienyt hoitotyön johtamisen edellytykset. Tehy on yrittänyt vaikuttaa asiaan ennen hakukieltoa lausunnoin, tapaamisin ja mielenilmauksin. Sairaanhoitopiiri on Tehyn vastustuksesta huolimatta vienyt uudistusta eteenpäin ja vaarantanut suurimman henkilöstöryhmänsä johtamisen. Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon johtamisen pitää olla moniammatillista. Tehy vaatii hoitotyön johtamisen, kehittämisen ja tutkimisen säilyttämistä hoitajataustaisilla johtajilla. Hoitohenkilöstöä ei voi tuloksellisesti johtaa minkään muun ammattikunnan edustaja. Tehy vaatii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä perumaan aiemman päätöksensä koulutetun hoitohenkilöstön ylimmän johtajan aseman ja toimivallan alasajosta, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo. hoitotyön johtajien työ näkyy muun muassa laadukkaana hoitona, yhtenäisinä hoitokäytäntöinä, toimivina hoitoketjuina, uusina terveydenhuollon toimintamalleina sekä alan vetovoimana ja hoitohenkilöstön saatavuutena. Hoitotyön johtajat vastaavat osaamisen kohdentamisesta, hoitohenkilöstön täydennyskoulutustarpeista sekä resurssien järkevästä käytöstä. Ylihoitajien asemaa heikennetään parhaillaan eri puolilla Suomea sote-uudistuksen alla. Tehy ei hyväksy toimintamalleja, joissa koulutetun hoitohenkilöstön johtamisen edellytyksiä karsitaan, Vesivalo sanoo. lisätietoja: www.tehy.fi/hakukielto hakukielto@tehy.fi i Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat Halikon sairaala Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) Turunmaan sairaala Tyks Vakka-Suomen sairaala Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala sairaanhoitopiirin palveluksessa on koulutettua hoitohenkilöstöä noin 4 300. johtamisen puolesta. Tyksin tehyläiset vastustivat hoitotyön johtamisen alasajoa kesäkuussa. 13

leikin loppu. Lasten mielenterveysambulanssi on käynyt lähes kaikilla turkulaisilla kouluilla. 14

akuuttipsykiatria Nopean toiminnan joukot Mielenterveysambulanssi starttaa, kun lapsella on hätä. teksti Riitta Hankonen kuvat Pasi Leino 15

akuuttipsykiatria valmiina lähtöön. Erikoistuva lääkäri Sointu Suomenrinne ja sairaanhoitaja Tommi Hietikko lähtevät apuun. Kännykkä pirahtaa soimaan lasten akuuttipsykiatrian poliklinikalla. Puhelimessa on kouluterveydenhoitaja, joka kertoo 10-vuotiaan pojan käyttäytyneen koulussa vaarallisen väkivaltaisesti. Opettaja on joutunut pitelemään häntä. Poika on käyttäytynyt aiemminkin väkivaltaisesti, mutta tähän asti opettaja on saanut hänet rauhoittumaan puheella. Lasten akuuttipsykiatrian tiimin sairaanhoitaja Tommi Hietikko arvioi tilanteen puhelimessa pikaisesti. Hän neuvoo terveydenhoitajaa, miten tilanne hoidetaan loppuun ja ryhtyy järjestämään verkostopalaveria. Paikalle kutsutaan rehtori, opettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja poika vanhempineen. Lasten akuuttipsykiatriasta palaveriin osallistuu kaksi työntekijää. Pojan äiti epäilee, että isä ei ilmaannu paikalle eikä tätä kiinnosta, mutta Hietikko haluaa silti tämän yhteystiedot. Yleensä isät tulevat paikalle. Mielelläni kaivan isän esiin, koska hänen läsnäolonsa palaverissa on lapselle tärkeä signaali. Isälle kertominen on myös velvollisuuteni, koska yhteishuoltajuudessa etävanhemmalla on oikeus tietää ja olla mukana, kun lapsen asioita käsitellään. Tapaaminen järjestyy saman viikon aikana. Koulu on lapselle tuttu ympäristö, joten keskustelu on luonteva järjestää siellä. Akuuttipsykiatrian työpari ajaa paikalle punaiselle Toyota Yariksella, jota kutsutaan lasten mielenterveysambulanssiksi. Lapsen luo lähteminen mahdollistaa nopean puuttumisen ja voi ehkäistä osastohoidon. Lapsen ottaminen osastolle on aina iso puuttuminen hänen elämäänsä ja vaikuttaa koko perheeseen. Se ei onneksi ole tarpeen läheskään jokaisessa tilanteessa. lasten mielenterveysambulanssi on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vakiintunutta toimintaa. Ideana on, että erikoissairaanhoidon työpari menee lapsen omaan kehitysympäristöön antamaan apua, tukea ja hoitoa. Toiminta sai alkunsa 2009 sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen Kaste-hankkeen projektina, ja se vakinaistettiin 2012. Erikoissairaanhoidon tavoitteena on tukea perusterveydenhuoltoa ja ehkäistä päällekkäistä työtä. Lasta ei tarvitse pallotella tai siirtää uuteen paikkaan ja hoitoon. Taustalla on kaksi muutostrendiä: mielenterveyshoidon painottuminen avohoitoon ja erikoissairaanhoidon jalkautuminen perusterveydenhuollon tueksi. Varsinais-Suomessa sairaanhoitopiirillä oli tarve tehostaa toimintaa ja koordinoida hoitoa. Alueella on paljon pieniä kuntia, joilla on omat tapansa toimia. 16

osasto. Hoito osastolla ei ole tarpeen läheskään aina. laaja alue. Lasten mielenterveys ambulanssi saattaa ajaa jopa Vaasaan, joka kuuluu Tyksin erityisvastuualueeseen. Osastojaksoja oli paljon, ja resurssien tarve lisääntyi vuosi vuodelta. koulussa riehuneella pojalla on ADHD-diagnoosi. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja poika on tavannut isää epäsäännöllisesti. Poika on ollut psykiatrisessa hoidossa, mutta syystä tai toisesta hoitosuhde on katkennut. Pojan verkosto tapaa kahdesti. Isää ei tapaamisissa näy, vaikka Hietikko sai häneen yhteyden. Lastensuojelu kuitenkin kannustaa isää tapaamaan poikaansa säännöllisesti. Sen jälkeen emme ole erikoissairaanhoidossa pojasta kuulleet. akuuttipsykiatrian tiimi vastaa viranomaisilta tulleisiin yhteydenottoihin ja lääkärin lähetteisiin virka-aikana ja järjestää lapsen verkostolle tapaamisen nopeimmillaan yhdessä päivässä, viimeistään viikon sisään. Tiimi pohtii yhteydenoton perusteella, miten edetään. Lastenpsykiatrian potilaat ovat yleensä 5 13-vuotiaita, sillä 13-vuotiaana siirrytään nuorisopsykiatrian piiriin. Verkostossa voi olla mukana päivähoidon henkilöstöä, kouluterveydenhoitaja, opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja lastensuojelun henkilöstöä sekä lapsen mahdollinen tukihenkilö. Lapsen luo lähdetään aina työparina. Työryhmään kuuluvat lastenpsykiatri, erikoistuva lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä, joilla on molemmilla on myös psykoterapeutin koulutus. Hietikko on tiimin ainoa sairaanhoitaja. Hänellä on myös perheterapeutin koulutus. Periaatteessa teemme kaikki samaa Keskustelu on luontevaa järjestää koululla. työtä, mutta hiukan eri näkökulmista. Sairaanhoitajana edustan hoitotyön näkökulmaa, ja minulla on tietoa esimerkiksi lääkehoidosta ja somaattisista sairauksista. Tapaamisessa luodaan yhteinen hoitosuunnitelma, sovitaan työnja osta ja yhteisestä toiminnasta lapsen parhaaksi. Lapsi pysyy kotona ja saa nopeasti hoitoa ja apua omassa tutussa ympäristössään. Vastuu lapsen hoidosta säilyy häntä lähellä olevilla aikuisilla, mutta he saavat työhönsä apua ja tukea erikoissairaanhoidon ammattilaisilta. Tarvittaessa jatkohoitoa voi saada myös sairaanhoitopiirin viidellä aluepoliklinikalle. Keskiössä on aina lapsi ja hänen perheensä. Heitä kuullaan ensimmäisinä. Verkostopalaverissa pyritään avoimeen 17

akuuttipsykiatria keskusteluun siten, että lapsen ikä otetaan huomioon. Mielenterveysambulanssin puhelin soi yleensä tilanteessa, jossa lapsi oireilee vakavasti. Yleensä hänellä on ollut pidemmän aikaa vaikeaa, ja päiväkodin, kouluterveydenhoitajan tai koulun keinot alkavat olla vähissä. Taustalla voi olla perheen äkillinen kriisi tai hoitamaton sairaus, kuten masennus. Joskus puhelin soi akuutin kiinnipitotilanteen vuoksi, ja silloin vastaaja neuvoo hoitamaan tilanteen ammattimaisesti loppuun. Kouluilla on omat keinonsa vaikuttaa ongelmakäyttäytymiseen, kuten KiVa Koulu -toiminta. Koulun keinot eivät kuitenkaan riitä mielenterveysongelmien hoitamiseen. Opettajilla on omat ohjeensa siitä, milloin he voivat pitää oppilasta kiinni niin, että tämä ei vahingoita itseään tai muita. Jos tilanteessa on ollut läsnä muita oppilaita, on tärkeä käydä jälkikäteen heidän kanssaan läpi, mitä tapahtui ja miksi. Tärkeää on korostaa, että kiinnipito ei ollut rangaistus, vaan kyse oli kaikkien turvallisuudesta. lasten mielenterveysongelmat ilmenevät monella tavalla: käyttäytymishäiriöinä, keskittymis vaikeuksina, ylivilkkautena, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena, pelkotiloina ja vaikeimmillaan psykoottisina oireina. Akuuttipsykoosi on lapsilla harvinainen, ja se edellyttää sairaalahoitoa. Masennuksen ja mielialahäiriöiden yleiset piirteet ovat samat kuin aikuisilla. Masennukseen liittyy mielialan alentumisen lisäksi myös muita oireita. Niitä ovat esimerkiksi unettomuus, liikaunisuus, ruokahaluttomuus tai lisääntynyt ruokahalu, painon lasku tai kohoaminen sekä motorinen hidastuminen tai kiihtyminen. Lapsella voi olla myös ajatuksia kuolemasta tai itsemurhasta. Masennuksen hoidossa käytetään lapsilla ja nuorilla ensi sijassa erilaisia psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä. Sen sijaan masennuslääkkeistä saatava hyöty on vähäisempää kuin aikuisten vakavien masennustilojen hoidossa. Osalla nuorista masennuslääkkeet saattavat jopa lisätä masennus- ja ahdistusoireita. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa mielialan tasaajalääkkeet ovat yhtä tärkeässä asemassa kuin aikuisten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Lasten masennus luultua yleisempää Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt ovat yleisempiä kuin yleensä luullaan. Alle kouluikäisistä lapsista 0,5 1 prosenttia ja alakouluikäisistä noin 2 prosenttia kärsii masennustiloista. Kymmenen vuoden iän jälkeen ja murrosiässä masennustilat yleistyvät. Vuoden kuluessa noin 5 prosenttia murrosikäisistä lapsista sairastuu masennukseen ja aikuisikään mennessä noin joka kuudes on käynyt läpi masennusvaiheen. Noin joka kymmenes lapsilla ja nuorilla ilmenevistä masennustiloista on luonteeltaan pitkäaikaista kestäen vuosikausia. Masennus on jonkin verran yleisempää tytöillä kuin pojilla. vauvat ja pikkulapset Depressio ilmenee kehityksen pysähtymisenä tai taantumisena, painon putoamisena, runsaana itkuna, ärtyisyytenä, pysyvästi surullisena ja ilottomana ilmeenä ja tyhjänä katsekontaktina. Vauva liikkuu vähän, ei ime innokkaasti eikä nauti syömisestään. Unirytmi häiriintyy, ympäristöön kohdistuva innostus ja uteliaisuus puuttuu tai on vähäinen. Masennus on usein yhteydessä vanhempien ja ympäristön vaikeuksiin vastata vauvan tarpeisiin. leikki-ikäiset (3 5 v) Depressio ilmenee vakavuutena, surumielisyytenä, ärtyisyytenä, tunneilmaisujen niukkuutena, mielialan vaihteluna ja motorisena levottomuutena, joskus aggressiivisuutena, voimakkaina pettymysten ilmauksina, tottelemattomuutena tai karkailuna sekä erilaisina somaattisina oireina. Usein lapset valittavat, että kukaan ei leiki heidän kanssaan. Leikeissä ilmenee epäonnistumisen, tuhon ja kuoleman teemoja, ja leikki muiden lasten kanssa vähenee. kouluikäiset (6 12 v) Lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti tai itsetuhoisesti tai uhkailee muita. Usein masennus ilmenee väsymyksenä, keskittymiskyvyttömyytenä, erilaisina somaattisina oireina, aggressiivisuutena, uhmakkuutena tai käytösongelmina. Itsetunto on alentunut, ja omakuva on kielteisesti värittynyt. varhaisnuoret (12 14 v) Depressio ilmenee joko ruumiillisina oireina tai erilaisina käytöshäiriöinä. Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin, ja oirekuva alkaa vastata aikuisten masennustiloja ja masentuneisuutta. Murrosikä saattaa viivästyä, ja murrosiälle ominaiset itsetunto-ongelmat, kapinallisuus tai päihteiden käyttö voivat lisääntyä. TERVEYSKIRJASTO 18

varsinais-suomen mielenterveysambulanssi on kerännyt Hietikon mukaan vanhemmilta kiitosta. Vanhemmat haluavat tulla kuulluksi ja saada lapselleen hyvää hoitoa. Perusterveydenhuollon ja koulujen työntekijät ovat puolestaan olleet tyytyväisiä, kun saavat tukea työhönsä. Erityisesti pienellä paikkakunnalla yhteydenottokynnys voi olla leimautumisen pelossa korkea. Häpeän tunteelta voidaan välttyä, kun lapsi voi jatkaa koulussa normaalisti. Mitattujakin tuloksia on saatu. Aiemmin 80 prosenttia lasten psykiatrian akuuttipoliklinikan arvioimista lapsista päätyi Taustalla voi olla perheen äkillinen kriisi tai hoitamaton sairaus. osasto hoitoon, mutta mielenterveysambulanssiprojektin aikana osastohoidon tarvetta oli vain 20 prosentilla niistä lapsista, joiden luo tiimi menee. Vuosina 2009 2012 toiminnan piirissä oli kaiken kaikkiaan 137 lasta, joista noin 82 prosenttia oli poikia. Alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsista oli 39 prosenttia. Alkuvuosista jalkautumisen tarve on Hietikon mukaan hiukan laantunut, mutta jostain syystä yhteydenottoja tulee ryppäinä. Mielenterveys ambulanssin puhelin on aina jollakulla tiimin jäsenellä, ja se myös soi. Välillä on vilkasta ja kiire. hietikko on tehnyt koko työuransa mielenterveyspalveluissa. Hän opiskeli ensin mielenterveyshoitajaksi ja sen jälkeen perheterapeutiksi. Sairaanhoitajaksi hän valmistui 2010. Hän on työskennellyt myös nuoriso- ja aikuispsykiatrisilla osastoilla, mutta kokee sopivansa luonteeltaan paremmin nopeatempoiseen toimintaan. Perheterapeutin koulutus antaa toisaalta mahdollisuuksia myös pitkäjänteisempään hoitotyöhön. Omia lapsia hänellä on neljä. Perhe pitää jalat maassa ja toimii puskurina välillä rankan työn ja vapaa-ajan välillä. t LÄ HTEENÄ MYÖS: TERVEYSKIRJASTO JA HUS LASTENPSYKIATRIA Kolmas kerta toden sanoo: Turvasta saat erinomaista palvelua! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. 2 1 Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. 3 (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ENNALTAEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOORDINAATTORI tartu tilaisuuteen. Reetta-Maija Luhta rohkaisee hoitajia ottamaan tupakoinnin puheeksi. Tumppausjumppausta Reetta-Maija Luhta tekee Suomea savuttomaksi. teksti Erja Taura-Jokinen kuvat Mikko Lehtimäki 20