90. Taide ja kulttuuri S e l v i t y s o s a : Taide- ja kulttuuripolitiikalla pyritään käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen rajoissa luomaan suotuisat toimintaedellytykset taiteen kentän toimijoille, turvaamaan kansalaisille mahdollisuus monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin sekä edistämään kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Valmistetaan taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma. Huolehditaan valmistuneiden taidetta ja kulttuuriperintöä koskevien ohjelmien ja periaatepäätösten toimeenpanosta ja seurannasta. Taiteen ja kulttuurin toimialan sisältötuotantohankkeiden toteuttamista sekä kirjastopolitiikan lähivuosien toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan. Parannetaan audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä. Jatketaan tekijänoikeuslainsäädännön uudistamista uuden yhteisölainsäädännön ja tietoverkkoympäristön vaatimusten mukaisesti sekä kulttuurisektorin lähialueyhteistyötä alueiden integroimiseksi eurooppalaiseen yhteistyöhön. 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 347 000. Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 8 000. S e l v i t y s o s a : Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien tulosalueet ovat yleinen taide- ja kulttuuripolitiikka, taiteellisen työskentelyn edistäminen, kulttuuriin osallistumisen edistäminen, taide- ja kulttuuripolitiikan selvitys- ja informaatiotoiminta sekä kansainvälinen vuorovaikutus. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä taiteen keskustoimikunnalle ja taidetoimikunnille vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: suoran taiteilijatuen kehittäminen taiteellisen tuotannon ja jakelun edellytysten kehittäminen taiteen alan kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistäminen lastenkulttuurin edistämisohjelman jatkaminen Terveyttä kulttuurista -toiminnan jatkaminen laaja-alaisen taiteilijapoliittisen ohjelmatyön ja taidepolitiikan arvioinnin kehittäminen evaluaatiomenetelmien ja tietopalvelun kehittäminen sekä osallistuminen alan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Bruttomenot 1 364 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 25 000 Muut toimintamenot 1 339 000 Bruttotulot 17 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 17 000 Nettomenot 1 347 000 9 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 69 000 siirtona momentilta 29.01.21. 2002 talousarvio 1 347 000 2001 talousarvio 1 161 506 2001 lisätalousarvio 63 743 2000 tilinpäätös 1 054 370 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 546 000. Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 4 659 000. Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia Valtion taidemuseon toimitiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään 535 m 2. S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 73 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Valtion taidemuseon nimiltään uusitut tulosalueet ovat 1. kuvataiteen kulttuuriperinnön hoito, 2. näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
3. taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen. Opetusministeriö on asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä Valtion taidemuseolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Kuvataiteen kulttuuriperinnön hoitoa jatketaan taidekokoelmia ja tietovarantoja kartuttamalla kokoelmapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150 600 taideteosta vuodessa. Taidekokoelmien hoidossa määrällisenä tavoitteena on noin 460 teokselle tehtävät konservointitoimenpiteet, keskeisenä Sinebrychoffin kokoelmat. Kuvataiteen dokumenttien kartuttamisessa pyritään tietovarantojen kasvuun ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa entisestään Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana niin pääkaupunkiseudun kuin koko maan väestölle terävöittämällä viestintä- ja markkinnointipalveluja sekä turvaamalla tuotetun tiedon ja elämysten saavutettavuus. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan yleisön tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Arvioidut näyttelyiden ja julkaisujen määrät ovat seuraavat: 2000 2001 2002 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt 41 23 29 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut 26 10 11 Näyttelytoiminnan asiakasmäärätavoitteeksi asetetaan vähintään 480 000 kävijää. Näyttelytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena on, että kävijöistä vähintään 80 % on tyytyväisiä palveluihin. Taidemuseoalan kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on käynnistää yhdessä maan taidemuseoiden kanssa kehittämisohjelma taidemuseoalalla. Bruttomenot 17 732 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 6 391 000 Muut toimintamenot 11 341 000 Bruttotulot 2 186 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 1 732 000 Muut tulot 454 000 Nettomenot 15 546 000 46 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, Sinebrychoffin taidemuseon peruskorjauksen ja laajennuksen aiheuttama vuokrankorotus sekä museovalvonnan tehostaminen. 2002 talousarvio 15 546 000 2001 talousarvio 14 573 147 2001 lisätalousarvio 400 119 2000 tilinpäätös 14 336 675 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 376 000. Määrärahaa saa käyttää myös pienehköihin peruskorjauksiin. S e l v i t y s o s a : Suomenlinnan hoitokunnan kaksi tulosaluetta ovat rakennukset ja monumentti. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomenlinnan hoitokunnalle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Rakennusten tulosalue Rakennusten korjaukset toteutetaan siten, että rakennuttamisen osuus ei ylitä normaalitapauksissa 15 % korjauskustannuksista. Asuinrakennusten kunnostustyö jatkuu kahdella työmaalla. Vuokratilojen käytön markkinointia kehitetään. Monumentin tulosalue Vaikuttavuutta mitataan matkailututkimuksella. Tavoitteena on tarjota tarpeelliset työkohteet Suomenlinnan työsiirtolalle. Lonnan saari liitetään osaksi maailmanperintöaluetta. Maiseman kunnostustöissä painopiste siirtyy rantamuurien ja laitureiden kunnostamiseen. Bruttomenot 5 740 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 3 111 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Muut toimintamenot 2 629 000 Bruttotulot 3 364 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 3 364 000 Nettomenot 2 376 000 15 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 2002 talousarvio 2 376 000 2001 talousarvio 2 213 858 2001 lisätalousarvio 69 462 2000 tilinpäätös 2 191 825 24. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 633 000. Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia Museoviraston toimitiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään 1 200 m 2. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Museovirastolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Edistetään museokokoelmia ja kulttuuriympäristöjä koskevan tiedon digitaalista tallennusta sekä tietojen saatavuutta tietoverkon kautta. Selvitetään mahdollisuudet museo- ja kulttuuriympäristöalan kehittämiskeskuksen muodostamiseen. Tehostetaan valtakunnallista kulttuuriympäristöjen inventointityötä. Kehitetään Museoviraston museoiden toimintaa ja selvitetään uusien rakennushankkeiden toteuttamismahdollisuudet. Bruttomenot 16 814 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 1 240 000 Muut toimintamenot 15 574 000 Bruttotulot 2 181 000 Maksullisen toiminnan tulot 2 165 000 julkisoikeudelliset suoritteet 1 262 000 muut suoritteet 903 000 Muut tulot 16 000 Nettomenot 14 633 000 67 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 2002 talousarvio 14 633 000 2001 talousarvio 13 685 283 2001 lisätalousarvio 424 843 2000 tilinpäätös 13 142 877 25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 629 000. Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 242 000. S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 87 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Näkövammaisten kirjastossa on neljä tulosaluetta: kirjastopalvelut, tuotanto- ja hankintapalvelut, asiantuntijatoiminta sekä hallinto- ja atk-palvelut. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Näkövammaisten kirjastolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Kirjaston antamien lainausten kasvuennuste on 0 2 %. Kirjasto tuottaa 1 500 nimikettä ääni-, piste- tai elektronisia tuotteita. Kirjasto lisää elektronisessa muodossa olevan aineiston tuotantoa ja jakelua sekä verkkokäyttöön liittyvää neuvontaa. Kirjasto jatkaa digitaalisia äänityksiä ja analogisten ääninauhojen digitointia. Bruttomenot 4 666 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 279 000 Muut toimintamenot 4 387 000 Bruttotulot 37 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 37 000 Nettomenot 4 629 000 11 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä 27 000 yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
2002 talousarvio 4 629 000 2001 talousarvio 4 371 372 2001 lisätalousarvio 91 662 2000 tilinpäätös 4 352 872 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 823 000. Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 101 000. Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistöjen korjaustöihin. S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 26 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Suomen elokuva-arkistolla on kolme tulosaluetta: kokoelma- ja arkistotyö, elokuvakulttuurin edistäminen ja arkistopalvelut. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomen elokuva- arkistolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Kokoelma- ja arkistotyön tulosalue Nitraattifilmiä pelastekopioidaan noin 25 000 metriä, mustavalkoista asetaattifilmiä 25 000 metriä ja kotimaista värifilmiä 15 000 metriä. Lakisääteisen talletusvelvoitteen alainen filmi- ja videotuotanto hankitaan kokoelmiin (noin 500 pitkää ja lyhyttä elokuvaa). Ulkomainen elokuvakokoelma kasvaa noin 400 kopiolla. Video- ja DVD-kokoelma lisääntyy vapaakappalelain perusteella noin 2 000 nimikkeellä. Siirretään videolle kotimaisia lyhytelokuvia. Jatketaan digitaalisen videoyksikön rakentamista. Otaniemen II-varaston laajennus valmistuu. Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue Elävän kuvan näyttelytoimintaa jatketaan yhteistyössä muiden museoiden kanssa. Perinnekokoelmaan sisältyvän esineistön luettelointia ja digitaalista tallentamista jatketaan. Suomen kansallisfilmografian toimitustyötä ja multimediahanketta jatketaan. Arkiston julkaisusarjassa ilmestyy kaksi muuta teosta. Järjestetään noin 1 000 elokuvaesitystä. Kansainvälisen elokuva-arkistojen liiton vuonna 2003 pidettävän kokouksen järjestelyt käynnistyvät. Arkistopalvelujen tulosalue Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien määrä on 5 000. Bruttomenot 3 109 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 387 000 Muut toimintamenot 2 722 000 Bruttotulot 286 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 286 000 Nettomenot 2 823 000 10 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 84 000 Otaniemen varaston laajennuksesta aiheutuviin kuluihin. 2002 talousarvio 2 823 000 2001 talousarvio 2 630 459 2001 lisätalousarvio 307 784 2000 tilinpäätös 2 495 909 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 504 000. Määrärahasta saa käyttää maksullisen toiminnan hintatukeen enintään 106 000. S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 58 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Valtion elokuvatarkastamolla on neljä tulosaluetta: elokuvien ja video-ohjelmien ennakkotarkastus, lausuntojen antaminen viranomaisille, rekisteröinti ja ilmoitusten käsittely sekä asiakaspalvelu. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Valtion elokuvatarkastamolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Tarkastettujen pitkien elokuvien lukumäärä on 500. Tarkastettujen lyhytelokuvien lukumäärä on 400. Tarkastettujen vuorovaikutteisten kuvaohjelmien lukumäärä on 30. Annettavien esityslupien lukumäärä on 25. Viranomaisille annettavien lausuntojen lukumäärä on noin 1 000. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Tarkastusviranomaiselle ilmoitettavia ohjelmia on noin 1 000, rekisteröitäviä kuvaohjelmia noin 12 000. Bruttomenot 582 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 183 000 Muut toimintamenot 399 000 Bruttotulot 78 000 Maksullisen toiminnan tulot 78 000 julkisoikeudelliset suoritteet 71 000 muut suoritteet 7 000 Nettomenot 504 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 2002 talousarvio 504 000 2001 talousarvio 492 791 2001 lisätalousarvio 15 305 2000 tilinpäätös 476 140 30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 6 029 000. annetun lain (635/1998) mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta käytetään 336 000 kirjastoille sisältötuotannon kehittämiseen. S e l v i t y s o s a : Kirjastojen valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 42 asukasta kohden (sis. alv). Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kirjastolain (904/1998) muuttamisesta siten, että kirjastojen valtionosuuksiin ja -avustuksiin voidaan vuonna 2002 käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 81 312 000 momentilla 29.90.52. Määrärahan mitoitukseen sisältyy vähentävänä tekijänä 128 607 000 kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista ja 1 865 000 verotuloihin perustuvina tasauserinä. Momentin 29.90.52 ja tämän momentin määrärahan mitoitukseen sisältyy lisäyksenä 11 040 000 pääluokkaperusteluihin viitaten yksikköhintojen tarkistuksen johdosta sekä vähennyksenä 2 018 000 tasauserien muutosten johdosta ja 4 280 000 arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta. 2002 talousarvio 6 029 000 2001 talousarvio 5 569 880 2001 lisätalousarvio 983 899 2000 tilinpäätös 6 349 431 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 310 000. annetun lain (635/1998) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä vuonna 2002 on teattereilla enintään 2 399 sekä orkestereilla enintään 1 007. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla 29 869 henkilötyövuotta kohden. S e l v i t y s o s a : Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 36 800 000 momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on orkestereilla 29 687 henkilötyövuotta kohden. 2002 talousarvio 4 310 000 2001 talousarvio 4 212 603 2000 tilinpäätös 3 664 142 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 985 000. annetun lain (635/1998) mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 028. Määrärahasta saa käyttää enintään 252 270 avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon ja valtakunnalliseen kulttuuriympäristöjen inventointiin. S e l v i t y s o s a : Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 16 168 000 momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 34 109 henkilötyövuotta kohden. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
huomioon 17 000 Mannerheim-museon käyttökustannuksina siirtona momentilta 29.90.50. 2002 talousarvio 1 985 000 2001 talousarvio 1 887 741 2000 tilinpäätös 1 536 060 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään 622 000. annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaista toimintaa varten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 4,2 asukasta kohden. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain muuttamisesta siten, että sanotusta laista aiheutuvien menojen rahoittamiseen voidaan vuonna 2002 käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 5 993 000 momentilla 29.90.52. Määrärahan mitoitukseen sisältyy 15 168 000 kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista. 2002 talousarvio 622 000 2001 talousarvio 624 482 2000 tilinpäätös 653 578 annetun lain (635/1998) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Vuonna 2002 saa myöntää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista valtionosuutta kirjastojen perustamishankkeille tammikuun 2002 hintatasossa yhteensä enintään 5 000 000. Vuonna 2002 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2003 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2002 tammikuun hintatasossa on yhteensä enintään 5 000 000. S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Vuosien 1993 2001 rahoituspäätösten edellyttämät valtionosuudet 5 903 000 Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät valtionosuudet 97 000 Yhteensä 6 000 000 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 6 000 000. Valtionosuuden myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. ): 2003 2004 2005 Myöh. vuodet yht. Ennen vuotta 2002 myönnetyt luvat ja tehdyt rahoituspäätökset 5 718 5 214 4 709 7 568 Vuonna 2002 tehtävät rahoituspäätökset 336 1 009 1 346 3 441 Yhteensä 6 055 6 223 6 055 11 009 2002 talousarvio 6 000 000 2001 talousarvio 6 054 765 2000 tilinpäätös 6 054 765 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 615 000. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (705/1992) 49 :n mukaisesti kirjastojen, mu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
seoiden ja kuntien kulttuuritoiminnan valtionosuuksien loppuerien maksamiseen. 2002 talousarvio 1 615 000 2001 talousarvio 2 808 738 2000 tilinpäätös 2 090 796 40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) Momentille myönnetään 252 000. Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavaraliikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoihin. S e l v i t y s o s a : Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen käyttötappiosta. 2002 talousarvio 252 000 2001 talousarvio 252 282 2000 tilinpäätös 201 826 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 076 000. Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 19 :n nojalla sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta varten myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoimintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä projekteista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista varten 663 000 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin 252 000 Avustukset seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan 185 000 Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen 99 000 Lehtimiespalkintoihin 34 000 Rauhantyön edistämiseen 420 000 Saamelaiskäräjille saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan 168 000 Vähemmistökulttuurien tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön 252 000 Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan 66 000 Vammaisten kulttuuritoimintaan 112 000 Kulttuurilehtien tukemiseen 757 000 Sibeliuksen kootut teokset -projektin julkaisemistyöhön 68 000 Yhteensä 3 076 000 Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty 925 000 momentilla 29.90.52, mikä on tarkoitus käyttää seurantalojen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 10 000 UKK-perinneyhdistyksen avustuksen siirtona momentille 29.90.52 ja 17 000 Mannerheim-museon avustuksen siirtona momentille 29.90.32. 2002 talousarvio 3 076 000 2001 talousarvio 3 086 248 2000 tilinpäätös 3 086 248 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 636 000. Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 445 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksamiseen. Vuonna 2002 saadaan myöntää kohdeapurahoina 50 taiteilija-apurahaa vastaava määrä. Momentin määrärahaa saa käyttää myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion taiteilija-apurahat ja kohdeapurahat 908 000 Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 728 000 Yhteensä 1 636 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Taiteilija-apurahoihin, kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin ja avustuksiin sekä kuvataiteen tekijöiden apurahoihin on lisäksi myönnetty 9 161 000 momentilla 29.90.52. Taiteilija-apurahat maksetaan palkkaluokan A9 mukaisen vuosipalkkion suuruisina. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvät esitykset taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) sekä eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että sanotuista laeista aiheutuvien menojen rahoittamiseen voidaan vuonna 2002 käyttää taiteen tukemiseen osoitettuja veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. 2002 talousarvio 1 636 000 2001 talousarvio 1 633 441 2000 tilinpäätös 1 773 595 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 220 327 000. annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoimintaan, museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Museoille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 2 367 000 erikoismuseoiden erityistehtäviin. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 1 346 000 teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a :n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 106 000 rahoituslain 42 :n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 1 514 000 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään 84 000 avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään 135 000 avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään 1 474 000 yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen. Määrärahalla saadaan palkata neljä määräaikaista projektitutkijaa. Alueelliset taidetoimikunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaavaa taiteilijaa. Määrärahasta saa käyttää 841 000 eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin. Määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen sekä taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös museoja perinnealan tukemiseen sekä EU:n ohjelmien mukaisten kulttuurihankkeiden rahoitusosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Elokuvataiteen edistämiseen 11 777 000 Kirjallisuuden edistämiseen 1 338 000 Kuvataiteen edistämiseen 1 514 000 Näyttämötaiteen edistämiseen 1 490 000 Rakennustaiteen edistämiseen 308 000 Säveltaiteen edistämiseen 1 980 000 Taideteollisuuden edistämiseen 341 000 Tanssitaiteen edistämiseen 432 000 Valokuvataiteen edistämiseen 362 000 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin museoille 16 168 000 Museoiden valtionavustuksiin 446 000 Museo- ja perinnealan järjestöille 536 000 Entistämis- ja korjausavustuksiin 925 000 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille 36 800 000 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin kuntien kulttuuritoimintaan 5 993 000 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin kirjastoille 77 930 000 Kirjastotoimen valtionavustuksiin 3 382 000 Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle 7 896 000 Suomen Kansallisoopperan Säätiölle 24 051 000 Avustus Kansallisoopperan lisäeläkevastuisiin 1 514 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Taidetoimikuntien hallintomenoihin sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, koulutusja tiedotustoimintaan 1 169 000 Alueellisille taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen 4 121 000 Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 336 000 Taiteilija-apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin ja avustuksiin 8 320 000 Kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain mukaisiin apurahoihin 841 000 Säveltaiteen kirjastoapurahoihin 84 000 Avustukset tilojen hankkimiseen, perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin 2 422 000 Alvar Aalto-akatemialle 135 000 Valtakunnallisiin kulttuuritapahtumiin 2 943 000 Taiteen alan tiedotuskeskuksille 1 081 000 Muuhun taiteen edistämiseen 3 692 000 Yhteensä 220 327 000 Määrärahasta on tarkoitus käyttää 7 896 000 valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kansallisteatterin käyttökustannuksiin. Momentin määrärahaa on tarkoitus käyttää myös teatterin peruskorjauksen rahoittamiseen. Kirjastojen valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 6 029 000 momentilla 29.90.30, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 4 310 000 momentilla 29.90.31, museoiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 1 985 000 momentilla 29.90.32 sekä kuntien kulttuuritoiminnan valtionosuuksiin ja -avustuksiin 622 000 momentilla 29.90.33. Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty 1 100 000 momentilla 29.90.50 sekä taiteilija-apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin 1 636 000 momentilla 29.90.51. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 500 000 lastenelokuvan kehittämisohjelmaan. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä 10 000 UKK-perinneyhdistyksen avustuksen siirtona momentilta 29.90.50. 2002 talousarvio 220 327 000 2001 talousarvio 212 782 955 2000 tilinpäätös 208 749 224 53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 12 070 000. Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden kulttuurilaitosten tilakustannuksiin. 2002 talousarvio 12 070 000 2001 talousarvio 11 612 031 2001 lisätalousarvio 105 958 2000 tilinpäätös 11 384 267 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 589 000. Käyttösuunnitelma: 1. Valtion taidemuseo 451 000 2. Museovirasto 69 000 3. Muut laitokset 69 000 Yhteensä 589 000 Määrärahaa saa käyttää kalustehankintojen ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. Vuonna 2002 saa tehdä käyttösuunnitelman kohtaan 3. kohdistuvia kaluste-, laite- ja palveluhankintoja koskevia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuvat menot vuoden 2002 jälkeen ovat enintään 891 000. S e l v i t y s o s a : Näkövammaisten palvelukeskushankkeen yhteydessä toteutettavasta Näkövammaisten kirjaston uusien tilojen kalustamisesta ja varustamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja 891 000 vuonna 2003. 2002 talousarvio 589 000 2001 talousarvio 588 658 2000 tilinpäätös 1 934 161 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 589 000. Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 2002 talousarvio 589 000 2001 talousarvio 588 658 2000 tilinpäätös 588 658 75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 514 000. Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Käyttösuunnitelma: 1. Museoviraston perusparannukset ja pienet rakennushankkeet 505 000 2. Suomenlinnan perusparannukset 1 009 000 Yhteensä 1 514 000 Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 10 :n tarkoittamia sitoumuksia saa kohdistaa käyttösuunnitelman kohtaan 1. sisältyviin hankkeisiin siten, että vuoden 2002 jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään 336 000 ja kohtaan 2. sisältyviin hankkeisiin siten, että vuoden 2002 jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään 841 000. 2002 talousarvio 1 514 000 2001 talousarvio 1 681 879 2000 tilinpäätös 4 255 155 Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen. 2002 talousarvio 17 000 2001 talousarvio 16 819 2000 tilinpäätös 11 925 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 17 000. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10