Asiakirjayhdistelmä Tiede

Transkriptio

1 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta ja rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 2003 hyväksyä sitoumuksia euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. S e l v i t y s o s a : Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti: Myöntämisvaltuus Menot, milj. Vuosi milj ,2 0, ,7 25, ,7 27,5 23,2 20, ,4 44,4 39,3 23,9 12, ,1 23,9 53,6 41,5 21,9 7, ,1 21,8 51,8 44,4 30,0 Yhteensä 121,6 137,9 137,6 78,9 37,2 Tieteellisen tutkimuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuosiksi hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (VNp ) sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksiin. Tavoitteena on jatkaa edelleen suomalaisen tieteen tason, laajuuden, näkyvyyden ja vaikuttavuuden myönteistä kehitystä ja edistää tehokkaan ja tasapainoisen tutkimusjärjestelmän kehittämistä. Tutkimuksen vaikuttavuuden sekä koko tutkimusjärjestelmän tilan ja toimivuuden arviointia, tarvittavaa tietopohjaa ja arviointimenetelmiä kehitetään. Tutkimuspanostus suunnataan ensisijaisesti laadun perusteella valikoituihin kohteisiin ja turvataan uusien tutkimusalojen käynnistyminen. Tutkijakoulujärjestelmää vahvistetaan. Edistetään tutkimustulosten kaupallistamista ja uusien liiketoimintojen syntyä sekä teknologian käyttöä ja hyödyntämistä talouden ja työllisyyden hyväksi samoin kuin tieteellisen tiedon julkistamista kansalaisten käyttöön. Huolehditaan tutkimuksen tukipalvelujen korkean tason säilymisestä ja palvelujen kehittämisestä. Tietohuollon instituutioita kehitetään siten, että ne voivat hyödyntää uusinta teknologiaa ja tarjota tietoyhteiskunnan edellyttämät korkeatasoiset palvelut sekä turvata kansallisen henkisen perinnön säilymisen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talousarvioesityksessä keskeisten tutkimusorganisaatioiden rahoitus kasvaa ensi vuonna yhteensä 11,7 miljoonaa Kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna tulee lähinnä yliopistojen toimintamenojen lakisääteisten määrärahojen kasvattamisesta. Tutkimuksen rahoitusorganisaatioiden kohdalla sen sijaan muutokset ovat marginaalisia. Sen sijaan muu tutkimusrahoitus supistuu noin 6 miljoonaa Nämä ovat lähinnä ministeriöiden sitomattomia tutkimusvaroja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusmäärärahat vähenevät 8 miljoonalla eurolla ja sairaalatutkimukseen kohdennettuja erityisvaltionosuuksia on siirretty koulutukseen. Suurin lisäys 3,1 miljoonaa euroa kohdistuu sisäasiainministeriön osaamiskeskusohjelmaan. Kokonaisuudessaan vuoden 2003 tutkimusrahoituksen volyymi on arviolta noin miljoonaa Kasvua kuluvan vuoden tasosta on nimellisesti alle yhden prosentin. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan kannanottoihin tutkimuksen rahoituksesta ja korostaa sitä, että hyvin kohdennetut julkiset tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit lisäävät vastaavasti yksityisen sektorin tutkimuspanostusta, nopeuttavat talouden kasvua ja parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä. Valiokunta pitää välttämättömänä tutkimusrahoituksen vahvistamista edelleen. Pidemmällä aikavälillä julkisen rahoituksen nykyinen taso ei riitä. Valtion tulee johdonmukai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 sesti vahvistaa julkisen rahoituksen osuutta, jotta Suomi voi tulevaisuudessakin olla maailman kärjessä tutkimuksen ja innovaatioiden alueella. 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut Suomen Akatemialle talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomen Akatemian tavoitteena on, että suomalainen tutkimus on korkeatasoista, monimuotoista ja uusiutumiskykyistä. Akatemia kohdentaa pääosan voimavaroistaan korkeatasoisten tutkimushankkeiden ja -ohjelmien sekä tutkimuksen huippuyksiköiden rahoitukseen ja huolehtii rahoituksensa kattavuudesta ja pitkäjänteisyydestä niin, että hankkeiden tutkimusedellytykset on riittävästi turvattu. Suomen Akatemian tavoitteena on, että tutkijankoulutus on korkeatasoista ja tehokasta sekä ammattitutkijoiden uramahdollisuudet ovat kilpailukykyisiä. Akatemia tukee tutkijakoulujen toimintaa ja edistää tohtorin tutkinnoille asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista. Painopiste on tohtorin tutkinnon jälkeisen ammattimaisen tutkijanuran edistämisessä, erityisesti nuorten tutkijoiden ja naisten tutkijanuramahdollisuuksien parantamisessa. Suomen Akatemian tavoitteena on, että tutkimusta hyödynnetään laajasti kulttuurin, hyvinvoinnin ja talouden parhaaksi. Akatemia suuntaa yhdessä muiden rahoittajien kanssa voimavaroja tärkeille tutkimusaloille ja edistää tutkimustulosten tehokasta hyödyntämistä sekä yhteiskunnan että elinkeinoelämän tarpeisiin. Suomen Akatemian tavoitteena on kehittää jatkuvasti toimintaansa tehostaakseen keskeisten tavoitteiden toteutumista. Akatemia seuraa ja arvioi oman toimintansa laatua ja tehokkuutta. Päätöksenteon luotettavuutta sekä tutkimushankkeiden arviointi- ja asiantuntijamenettelyjä kehitetään edelleen. Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien ja määrärahoja. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätökseen Suomen Akatemian eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1109/1993). Arkistolaitoksen arvioidaan tuottavan mm. seuraavat palvelut ja suoritteet: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Yhteishankkeet Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot yhteishankkeet muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio tilinpäätös Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä arkistolaitokselle Arkistolaitoksen päätulosalueet ovat arkistoaineksen säilyttäminen ja käytettävyyden kehittäminen, tietopalvelu sekä arkistotoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus. Arkistoainesten hallintaa ja tietopalvelua palveleva arkistotietokanta on pääosin käytössä. Digitointitoimintaa kehitetään ja verkkopalvelujen kehittämisessä ollaan yhteistyössä kirjasto- ja museolaitoksen kanssa. Arkistotoimen ohjauksessa painopisteinä ovat viranomaisten tuottamien sähköisten asiakirjojen käsittelyn ja säilytyksen ohjeistaminen erityisesti pitkäaikaissäilytyksen osalta sekä arkistoaineistojen arvonmäärityksen ja seulonnan kriteereiden kehittäminen sekä arkistokoulutus. Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on toteutuma Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Tutkijakäynnit Annetut todistukset ja selvitykset Järjestetyt arkistot (hyllymetriä) Annettu koulutus (luentotunteja) Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Nettomenot talousarvio talousarvio tilinpäätös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä tutkimuskeskukselle Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen keskeisimpiä tehtäviä ovat tutkimus, suuret sanakirjatyöt ja kielenhuolto. Tutkimuksen keskeisiä aloja ovat nykypuhekielen, viranomaisten tekstien ja muiden institutionaalisten tekstien sekä nimistön tutkimus. Sähköisiä suomen kielen ja suomenruotsin tekstipankkeja laajennetaan ja niiden käytettävyyttä kehitetään. Suomen kielen nauhoitearkiston digitalisointia jatketaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin määrärahoja. Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio tilinpäätös Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Varastokirjastolle vuodelle 2003 seuraavat tulostavoitteet: Varastokirjaston keskeisenä tavoitteena on tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa. Kirjasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden edellyttämän määrän aineistoa. Vastaanotettu aineisto käsitellään yleensä kuuden kuukauden kuluessa saapumisesta. Kaukopalvelutilaukset toimitetaan vuorokauden sisällä. Kirjasto kehittää elektronisia aineistonvälityspalveluita ja osallistuu kaukopalvelun kehittämishankkeisiin. Palveluiden maksullisuudessa säilytetään nykyinen käytäntö. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa hankintoihin talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen sekä laadintamenoihin myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 J. K. Paasikiven elämäkerran laatiminen J. V. Snellman 200 vuotta -hanke Eräiden muiden teosten laadinta- ja hankintamenoihin Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista, apurahoista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa aikaisempina vuosina tapahtuneen myöntövaltuuden kasvun johdosta. Määrärahaan sisältyy euroa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden rahoitukseen, mitä vastaavat tulot kertyvät momentille T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu yhteisrahoitteisesta pohjoismaisesta huippuyksikköohjelmasta, jota Suomen Akatemia hallinnoi talousarvio talousarvio tilinpäätös Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin sekä yleiskustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös tieteen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisten menojen, kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää euroa Suomen teknologiapalkintosäätiön peruspääoman maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen tutkimus-, keruu- ja sanakirjahankkeisiin sekä em. hankkeista aiheutuvien muiden kulutusmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen Yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisiin menoihin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintaan Tutkimusinstituuttien ja -laitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin Turvallisuuspolitiikan tutkimukseen Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin Muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin Suomen teknologiapalkintosäätiön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 peruspääoman maksamiseen Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu momentin tuloarvion pienentymisestä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan hallituksen esityksessä talousarvioesityksen täydentämisestä (HE 249/2002 vp) vähennettäväksi ehdotettu talousarvio talousarvio tilinpäätös (54.) Eräät avustukset (kiinteä määräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio tilinpäätös Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC) ja Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa jäsenmaksujen korotusten johdosta. Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti talousarvio talousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5