TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA v

Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2018 2019 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 13.12.2016

Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo Kannen kuva Maailmasta Oy

SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Talouden suhdannenäkymät 2017-2018... 1 1.2 Kuntatalous... 2 1.3 Kainuun maakunta... 8 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET... 9 2.1 Kunnan perusinformaatio... 9 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio... 13 2.2.1 Yhteiset tavoitteet... 14 2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen... 17 2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne... 25 2.2.4 Tilivelvolliset... 27 2.2.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 27 2.3 Toiminnan muutokset... 27 2.4 Henkilöstö... 28 3 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019... 29 3.1 Talousarvioasetelma... 29 3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma... 29 3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma... 29 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen... 30 3.3 Alijäämän kattamisvelvollisuus... 30 3.4 Sisäiset erät... 30 3.5 Talousarvion laatimisperusteet... 31 4 TALOUSARVION SITOVUUS... 31 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden... 31 4.2 Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset... 32 5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA... 34 Tuloslaskelma... 34 Rahoituslaskelma... 35 5.1 Valtuuston vuosille 2017 2018 hyväksymät talouden tavoitteet... 36 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset... 36 5.3 Tuloslaskelma... 36 5.4 Rahoitus... 42 5.4.1 Lainat... 42 5.4.2 Antolainat... 43

5.5 Ylijäämä/alijäämä... 43 5.6 Talouden tasapainotus... 44 5.7 Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät... 44 6. KÄYTTÖTALOUS... 47 6.1 Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset... 47 6.2 Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso... 48 6.3 Käyttötalous yhteensä... 49 6.3.1 Keskusvaalilautakunta... 49 6.3.2 Tarkastuslautakunta... 49 6.3.3 Kunnanvaltuusto... 50 6.3.4 Kunnanhallitus... 50 6.3.5 Maakunnallinen yhteistoiminta, Kainuun liitto... 62 6.3.6 Sosiaali- ja terveystoimi... 62 6.3.7 Sivistyslautakunta... 64 6.3.8 Tekninen lautakunta... 86 6.3.9 Ympäristölautakunta... 97 6.3.10 Eriytetty vesihuoltolaitos... 101 7 INVESTOINTIOSA... 104 8 KONSERNI... 112 8.1. Konsernirakenne... 112 8.2. Konsernin tavoitteet... 113 9 LIITTEET... 121 1. Valtionosuudet... 121 2. Eriytetty vesihuoltolaitos... 122 3. Poistosuunnitelma 2017... 124 4. Projektit... 126 5. Henkilöstöluettelo... 136 6. Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle... 142 7. Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä... 143

1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Talouden suhdannenäkymät 2017-2018 Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Maailmankaupan kasvu jää vuonna 2016 vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Maailmankaupan ennustetaan hieman piristyvän, mutta ennusteperiodin lopussakin kasvu jää 4 prosenttiin. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6 prosenttiin vuonna 2018. Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu muiden kehittyvien maiden talousnäkymiin erityisesti aiempaa hitaamman raaka-aineiden kysynnän johdosta. Kiinan osakemarkkinoiden kehitys on viime aikoina herättänyt epävarmuutta, mutta paikallisen markkinan rakenne ja toiminta eroavat huomattavasti länsimaisesta, eikä se samalla tavalla kuvaa reaalitalouden kehitystä. Kiinan yrityssektorin erittäin nopea velkaantuminen aiheuttaa kuitenkin vakavan uhan maan tasaiselle kehitykselle tulevina vuosina. Muiden kehittyvien maiden talouskasvu hieman nopeutuu viime vuoden heikon kasvun jälkeen. Venäjän talouskehityksessä ei ole nähtävissä nopeaa toipumista. Tuonti alenee edelleen ja talouden tervehdyttämisen kannalta välttämättömät rakenneuudistukset antavat odottaa itseään. Useiden Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouksien ennustetaan kehittyvän varsin suotuisasti. Ruotsin talouskasvu jatkuu nopeana. Vuodelle 2016 ennustetaan yli kolmen prosentin kasvua ja seuraavina kahtena vuotena kasvu jatkuu selvästi EU-alueen keskimääräistä kasvua nopeampana. Euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy kumulatiivisesti noin neljä prosenttia ennusteperiodin aikana. EKP:n erittäin elvyttävä rahapolitiikka ja edullinen valuuttakurssi tukevat euroalueen kasvua. Korot pysyvät nollan tuntumassa myös ensi vuonna. Eurokriisistä toipuminen jatkuu edelleen, ja työttömyys on laskussa suurimmassa osassa euromaita. Myös tulos kasvavat hieman aikaisempaa paremmin. Vuonna 2016 euroalue kasvaa 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 kasvu nopeutuu hieman 1,8 prosenttiin. Yhdysvaltojen talouskasvu hieman hidastuu vuonna 2016 ja jää 1,7 prosenttiin. Kasvun hidastumista selittävät paljolti rakentamista haitannut kylmä talvi ja öljyn hinnan laskun myötä vähentyneet investoinnit öljyntuotantoon. Vuosina 2017 ja 2018 talouskasvun ennustetaan kuitenkin nousevan yli kahden prosentin. Iso-Britannian eroaminen EU:sta on ensisijaisesti maata itseään koskettava negatiivinen shokki. Iso-Britannian talouskasvu tulee selvästi hidastumaan lähitulevaisuudessa ja siten sillä on myös jossain määrin vaikutusta kauppakumppanien taloudelliseen kehitykseen. Reaalitaloudellisten vaikutusten arvioiminen on kuitenkin vielä hyvin vaikeaa, koska neuvottelut eroamisesta alkavat vasta myöhemmin. Vuonna 2016 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 prosentilla viimevuotisesta johtuen lähinnä kotitalouksien suotuisasta reaalitulojen kehityksestä ja työllisyydessä tapahtuneesta käänteestä parempaan. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 4,3 % ja kasvu on laajapohjaista, sillä vain tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit vähenevät. Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen historiaansa verrattuna vaisua. Yksityiset investoinnit kehittyvät edelleen suotuisasti vaikka rakennusinvestointien kovin nousu on jo takana. Toisaalta kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät ja t&kinvestoinnit kääntyvät myös nousuun. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu hidastuu hieman ollen 0,7 % vuonna 2017. Kilpailukykysopimuksen seurauksena nimellisansioiden ennustetaan nousevan vain 0,8 %. Paraneva työllisyystilanne omalta osaltaan tukee yksityistä kulutusta. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän noin 2 prosentin nousuun etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Palvelutuotannossa ei ole merkittävää lisäpiristymistä näköpiirissä. Työllisten määrä lisääntyy 0,3 % ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,1 prosenttiin, mutta jää edelleen tavanomaista hitaammaksi. 1

Kokonaiskuva vuosista 2016 2018 on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko tarkastelukauden ajan heikoksi. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. (Lähteet: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2016; Valtion talousarvioesitys 2017; Pellervon taloustutkimus: Kansantalous 2016 syksy, 22.9.2016) Suomen talouden tunnuslukuja Lähde: Suomen Kuntaliitto 16.9.2016 Muuttuja 2011 2012 2013 2014 2015* 2016** 2017** 2018** (% muutos) Tuotanto 2,7-1,5-1,3-0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 Palkkasumma 4,7 3,4 0,5 0,3 1,0 1,7 0,8 1,7 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2 Inflaatio 3,4 2,8 1,5 1,0 0,4 0,4 1,1 1,3 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 Verot/BKT 43,6 42,9 43,9 43,9 44,1 44,3 43,3 42,9 Julkiset menot/bkt 55,2 56,3 57,8 58,1 57,7 57,4 56,6 55,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,0 55,8 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,2 0,0-0,3-0,3-0,3 Korkotaso; 10 v. korko, % 3 1,9 1,9 1,4 0,7 0,3 0,4 1 * ennakkotieto ** ennuste 1.2 Kuntatalous Kuntatalouden kokonaismenot ja tulot kehittyvät vuosina 2016 2020 historiaan nähden vaimeasti. Tilikauden tulos vahvistuu lähivuosina, mutta heikkenee jälleen vuosikymmenen lopulla. Kuntataloutta vahvistavat kuntien ja kuntayhtymien omat sopeutustoimet vuonna 2016, hallitusohjelman mukaiset toimet sekä vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus. Tilikauden tuloksen ylijäämästä huolimatta tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja ja kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden lainakanta kasvaa yli 20 mrd. euroon vuoteen 2020 mennessä. Kuntatalouden toimintaympäristö on haastava. Hitaan talouskasvun myötä pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvanut, vaikka työmarkkinoilla onkin nähtävissä merkkejä käänteestä parempaan. Väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Myös kasvanut maahanmuutto lisää kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. Kuntatalouteen kohdistuu vuonna 2017 merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena toimintamenot ja - tulot, verotulot sekä valtionosuudet supistuvat selvästi. Tilikauden tuloksen arvioidaan vahvistuvan hieman. Kuntataloutta vahvistavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet. Toimenpiteet supistavat toimintamenoja, ja toimintamenosäästöt huomioidaan myös valtionosuuksissa. Toimien lopulliseen kuntataloutta vahvistavaan vaikutukseen vaikuttaa muun muassa se, miten kunnat ja kuntayhtymät toimeenpanevat niitä. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan pienentävän kuntatalouden toimintamenoja vajaalla 700 milj. eurolla vuonna 2017. Vuosityöajan pidentämisen tuottamaan säästöön liittyy kuitenkin epävarmuutta. Vuosityöajan pidentämisen mahdollistamien säästöjen toteutuminen edellyttää kunnissa päätöksiä säästömahdollisuuksien hyödyntämisestä ja muun muassa töiden uudelleenorganisointia. Kilpailukykysopimus alentaa myös kuntien verotuloja ja valtionosuuksia. Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toimintamenoja, toimintatuloja ja valtionosuuksia. Kuntatalouden pitkään jatkunut nettoinvestointien kasvu näyttää viime vuosina tasaantuneen. Nettoinvestointien kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena myös vuonna 2017. Vaimeasta talouskehityksestä 2

ja monien kuntien kireästä taloustilanteesta huolimatta nettoinvestoinnit pysyvät edelleen korkealla tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien nykyisen rakennuskannan korjausinvestointitarpeet ovat edelleen huomattavat. Kasvukeskuksissa myös uudisrakentaminen ja infrastruktuuri-investoinnit jatkuvat lähivuosina mittavina. (Lähteet: Valtionvarainministeriö: Budjettikatsaus 2017; Kuntatalousohjelma vuodelle 2017, Syksy 2016) Kuntatalous 2013 2020 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2013-2018 Lähde: Kuntaliitto 15.9.2016 (vuodet 2015-2020) ja 9.10.2015 (vuodet 2013-2014) 2013 2014* 2015* 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Toimintatuotot 11,90 11,80 10,61 10,70 10,48 10,70 10,95 11,24 Toimintamenot -38,35-38,50-38,17-38,58-37,49-38,11-38,84-40,30 Toimintakate -26,45-26,70-27,56-27,88-27,01-27,41-27,89-29,06 Verotulot 20,64 21,18 21,77 21,96 21,81 22,33 22,98 23,81 Valtionosuudet 8,29 8,20 8,23 8,80 8,37 8,23 8,05 8,26 Rahoituserät, netto 0,21 0,17 0,25 0,30 0,30 0,29 0,28 0,26 Vuosikate 2,69 2,85 2,70 3,18 3,46 3,44 3,43 3,27 Poistot -2,62-2,64-2,66-2,76-2,86-2,96-3,06-3,16 Satunnaiset erät, netto 0,37 1,92 0,33 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Tilikauden tulos 0,44 2,16 0,37 0,68 0,86 0,74 0,63 0,37 *ennakkotieto **ennuste Vuosikate Vuosikate /asukas oli koko maassa: vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 euroa 461 384 249 380 406 347 Vuosikate poistoista prosentteina: vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 % 145 118 71 100 107 91 Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä Suomen kunnista: (ko. vuoden kuntajaolla) vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015* lkm 8 36 84 28 10 12 Lainakanta Kuntien lainakanta asukasta kohti: vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1 957 2 037 2 261 2 540 2 694 2 840 Kunnallistalous vuosina 2013-2018 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu: vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 % 2,4 0,3-0,8 1,1-2,8 1,6 vuodet 2013 2015 Tilastokeskus, vuosien 2016 2018 ennusteet VM 15.9.2016 Vuosina 2014 2015 toimintamenojen kasvua hidastivat kunnallisten ammattikorkeakoulujen ja liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä kasvu olisi molempina vuosina ollut noin +1 %. Vuonna 2017 toimintamenojen kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi noin +0,8 %. 3

Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kehitys: vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 % 0,6-0,5-1,0 0,1-1,8 0,8 vuodet 2013 2015 Tilastokeskus, vuosien 2016 2018 ennusteet VM 15.9.2016 Peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutos, %: vuosi 2013 2014 2015* 2016* 2017** 2018** % 1,8 0,5 0,6 1,0-0,7 0,7 vuodet 2013 2015 Tilastokeskus, vuosien 2016 2018 ennusteet VM Kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan ovat hyvin erilaiset. Pitemmällä aikavälillä epätasapainotilanne on vaikein pienissä kunnissa. Näissä kunnissa myös taloudellisen tilanteen korjaaminen on hankalampaa, koska tuloveroprosentteja on jo korotettu keskimääräistä enemmän ja sen tuotto on alhaisempi kuin isommissa kunnissa. Lisäksi uudet keinot toimintamenojen vähentämiseen ovat mahdollisesti rajallisia. Pienemmissä kunnissa on keskimäärin hieman yli 3 prosenttiyksikön laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Yli 100 000 asukkaan kunnat selviäisivät lähes 0,25 prosenttiyksikön korotuksella. (Lähde: Kuntatalousohjelma vuodelle 2017, 55) Verotulojen kehitys Kuntien verotuloista keskimäärin 85 % kertyy kunnallisverosta, noin 7 % yhteisöverosta ja noin 8 % kiinteistöverosta. Kunnille arvioidaan kertyvän verotuloja noin 21,8 mrd. euroa vuonna 2017, mikä on noin 0,7 % edellisvuotta vähemmän. Ansiotuloverotuksessa tehtävät veroperustemuutokset kilpailukykysopimus huomioon ottaen vähentävät kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti noin 390 milj. euroa vuonna 2017. Veroperustemuutoksista aiheutuvat verotuoton muutokset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kiinteistöverotukseen tehtävät korotukset puolestaan kasvattavat verotuottoa yhteensä noin 55 milj. eurolla. Vuonna 2016 kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan 1,4 %, laskevan 1,6 % vuonna 2017 ja kasvavan taas 2,1 % vuonna 2018. Vuoden 2016 alussa 45 kuntaa nosti ja 3 kuntaa laski tuloveroprosenttiaan. Keskimääräinen tuloveroprosentti oli vuonna 2016 koko maassa 19,87 %, nousua edellisestä vuodesta 0,04 prosenttiyksikköä. Kuntien yhteisöverojen tulojen arvioidaan laskevan 7,0 % vuonna 2016 ja kasvavan 1,6 % vuonna 2017 ja 4,7 % vuonna 2018. Kuntien yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikainen korotus päättyi vuoden 2015 lopussa. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 3,2 % vuonna 2016. Vuonna 2017 kiinteistöverotulon arvioidaan kasvavan 6,9 % ja 3,6 % vuonna 2018. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle 2017. Muutokset on osittain jo vahvistettu lokakuussa 2015. Hallitus päätti kuitenkin syksyn 2016 budjettiriihessä lisämuutoksista kiinteistöverotukseen. Hallituksen esitys vahvistettiin 8.11.2016. Kiinteistöverolain vahvistetut muutokset korottavat yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien ala- ja ylärajoja verovuodelle 2017. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Uudessa hallituksen esityksessä esitetään lisäkorotuksia yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien alarajoihin. Samoin esitetään muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentteihin. 4

Yhteensä lakimuutoksien perusteella kuntien kiinteistöverotulojen arvioidaan kasvavan vuodelle 2017 noin 75 miljoonalla eurolla. Korotuksia on suunnitteilla myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotukseen. Nämä korotukset on tarkoitus toteuttaa kiinteistöjen verotusarvojen päivittämisen yhteydessä. Rakennusten ja maapohjien verotusarvojen päivittämistyö käynnistyy vielä vuoden 2016 lopulla. (Lähteet: Valtionvarainministeriö: Budjettikatsaus 2017; Kuntaliitto: Verotuloennuste 15.9.2016) Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Sivun sisältö Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperusteita uusittiin ja vähennettiin sekä laskennallisuutta lisättiin. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteerejä muutettiin olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyi nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteen olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. 5

Kuntien valtionavut ovat vuonna 2017 yhteensä 10,271 mrd. euroa (7,4 % vähemmän kuin vuoden 2016 budjetissa). Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan yhteensä 9,448 mrd. euroa, mikä on 5,1 % vähemmän kuin vuoden 2016 budjetissa. Muihin valtionavustuksiin osoitetaan yhteensä 0,823 mrd. euroa (27,3 % vähemmän kuin vuonna 2016). Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset. (Lähde: Valtionvarainministeriö: Talousarvioesitys 2017) Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Merkittävää osaa laista eli toimielimiä, johtamista, asukkaiden osallistumisoikeuksia, luottamushenkilöitä, hallintomenettelyä ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.6.2017 lukien. Siihen saakka noudatetaan vanhan lain vastaavia säännöksiä. Luottamushenkilöiden toimikausi jatkuu uusien valintaan saakka, jollei luottamushenkilö halua erota vuoden 2016 lopussa. Eroilmoitus on jätettävä 30.11.2016 mennessä. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät kuntien toiminnassa seuraavan vaalikauden alusta. Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otetaan huomioon kunnan toiminta laajasti. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä kunnan omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluina. Kuntalaki mahdollistaa edelleen kunnan hallinnon ja taloudenhoidon järjestämisen paikallisten olosuhteiden mukaan. Osaksi säännökset ovat kuitenkin nykyistä velvoittavampia. Kuntalaki tukee kunnan talouden ennakointia ja sen tiukennetuilla taloussäännöksillä on suuri ohjaava merkitys. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnan eivät voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Kuntalain taloussäännösten uudistuksella pyritään huomattavasti aiempaa suurempaan ennakoitavuuteen ja kunnan talouden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaan vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Kuntien uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kunnanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntayhtymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. (Lähde: Kuntatalousohjelma 2016 2019, 16, 51 53) Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien tehtäviä siirretään maakunnille. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle vuonna 2019. Vastuu pelastustoimen tehtävien järjestämisestä siirretään viidelle maakunnalle vuoden 2019 alusta lukien. Hallitus antaa esitykset uudistuksesta eduskunnalle vuoden 2016 loppuun mennessä. Uudistuksen toimeenpanoa valmistelevan maakuntien väliaikaishallinnon on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.7.2017. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta, sekä sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto. Uudistuksella tavoitellaan lisäksi julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämistä 3 mrd. eurolla vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot saavat jatkossa kasvaa reaalisesti vain 0,9 prosenttia vuodessa. Ilman uudistusta niiden ennakoidaan kasvavan keskimäärin 2,4 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla on merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen. Kunnilta maakunnille siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat yhteensä 6

noin 17,7 mrd. euroa vuonna 2016. Nämä tehtävät muodostavat keskimäärin 57 prosenttia kuntien käyttötalousmenosta vuoden 2016 tasolla. Uudistuksen jälkeen kuntien käyttötalousmenot painottuvat pääosin varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Valtioneuvosto valmistelee myös työelämä- ja elinkeinopalvelujen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, aluehallintoviraston sekä maakuntien liittojen tehtävien siirtoa maakunnille. Lainasäädännön muutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 alusta, jolloin ELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen toiminnat lakkaavat. (Lähde: Valtionvarainministeriö: Budjettikatsaus 2017) 7

1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi 1960 2012 2013 2014 2015 2016* Hlöä 106 880 80 685 79 975 79 258 78 388 74 768 *Tilastokeskuksen ennuste 30.10.2015 Vaala siirtyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta. Kainuun väkiluku kasvoi sotien jälkeen aina 1960-luvun puoliväliin asti ja oli suurimmillaan 1960-luvun alussa, yli 100 000 henkeä. Väestömäärä on vähentynyt 1960-luvun puolivälin jälkeen kaikissa Kainuun kunnissa, paitsi Kajaanissa, jossa väestö alkoi vähentyä vasta 1990-luvulla. Väestön väheneminen on keskittynyt ennen kaikkea Kehys-Kainuun kuntiin, joissa vuosina 1992 2012 väkiluku väheni 30 %. Kainuussa asui vuoden 2015 lopussa 78 388 henkilöä, mikä on 870 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen trendiennusteen (30.10.2015) mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi 70 675 asukasta vuonna 2025. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima 31.8.2013 31.8.2014 31.8.2015 31.8.2016 Työvoima (hlöä) 35 732 35 415 35 299 33 822 Työttömät (hlöä) 5 217 5 631 5 542 4 730 % 14,6 15,9 15,7 14,0 Koko maan tyött.aste % 11,1 12,2 13,2 13,0 Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakuntahallinto päättyi 31.12.2012. Kainuun kuntia koskee vuodesta 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Kainuun kunnat päättivät, että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) pohjalta. Kuntien STM:n valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %). 3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautui peruskunnille takaisin. Ammatillinen koulutus hankittiin Kajaanin kaupungin ylläpitämältä toisen asteen koulutusliikelaitokselta yhteistyösopimuksen mukaisesti. Nuorisoasteen ammatillinen koulutus päättyi Suomussalmella 30.5.2015. 8

4. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (palkka-, talous- ja tietohallinto) hoidetaan sote-kuntayhtymässä yhteistoimintamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät suoriteperusteilla. 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 879 km 2 (asukastiheys 1,6 as/km 2 ), josta maapinta-alaa 5 277 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Hallinnollisesti Suomussalmen kunta kuuluu Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueeseen (NUTS2, EUluokitus), Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, Kainuun ELY-keskukseen, Kainuun maakuntaan (NUTS3) ja Kehys-Kainuun seutukuntaan (LAU1). Suomussalmi kuuluu Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden piiriin, Kainuun käräjäoikeuspiiriin (istuntopaikka Suomussalmella) ja Oulun poliisilaitokseen (poliisiasema Suomussalmella). Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kajaanin palvelutoimistossa. Ulosoton tehtävät hoidetaan Kainuun ulosottoviraston Kajaanin toimipaikasta. Maistraatin asiat hoidetaan Pohjois-Suomen maistraatin Kajaanin yksikössä. Kelan osalta Suomussalmi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan vakuutuspiiriin (palvelupiste Suomussalmella). Väestö ja työvoima Kunta Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040 VÄESTÖ 31.12.2015 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 Tilastokeskus 6.10.2016 Tilastokeskus 6.10.2016 Asukasluku (henk.) Asukasluvun vuosimuutos (%) Väestöennuste 2020 (henk.) Väestöennuste 2025 (henk.) Väestöennuste 2040 (henk.) Kuhmo 8 806-3,27 8 149 7 601 6 396 Sotkamo 10 523-1,27 10 436 10 376 10 097 Suomussalmi 8 336-1,77 7 538 6 974 5 835 Koko maa 5 487 308 1,1 5 504 314 5 748 548 5 984 898 Kainuu 78 388* -0,90 Kainuu ilman Vaalaa 75 324 1 75 527 73 340 68369 *Kainuun liitto, ennakkotieto 9

Suomussalmen väestö 31.12: Vuonna Asukasta 2005 10 071 2006 9 848 2007 9 632 2008 9 435 2009 9 332 2010 9 156 2011 8 943 2012 8 813 2013 8 661 2014 8 486 2015 8 336 2016* 8 198 2017* 8 025 2018* 7 851 2019* 7 710 *oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017* 2018* 2019* % osuus 0 6 v. 397 384 392 371 378 353 343 335 323 % 4,4 % 4,4 % 4,5 % 4,4 % 4,5 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,2 % 7 64 v. 6 201 6 013 5 803 5 577 5 359 5 154 4 945 4 754 4 575 % 69,3 % 68,2 % 67,0 % 65,7 % 64,3 % 63,5 % 62,1 % 60,9 % 59,7 % 65 74 v. 1 174 1 237 1 276 1 316 1 391 1 393 1 476 1 539 1 580 % 13,1 % 14,0 % 14,7 % 15,5 % 16,7 % 17,2 % 18,5 % 19,7 % 20,6 % 75 84 v. 868 861 856 878 837 840 822 810 822 % 9,7 % 9,8 % 9,9 % 10,3 % 10,0 % 10,3 % 10,3 % 10,4 % 10,7 % Yli 85 V. - 303 318 334 344 371 378 371 371 369 % 3,4 % 3,6 % 3,9 % 4,1 % 4,5 % 4,7 % 4,7 % 4,8 % 4,8 % Yhteensä 8 943 8 813 8 661 8 486 8 336 8 118 7 957 7 809 7 669 muutos/as. -213-130 -152-175 -150-218 -161-148 -140 %-muutos -2,3-1,5-1,7-2,0-1,8-2,6-2,0-1,9-1,8 Lähde: Tilastokeskus 19.10.2016 *ennuste Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö vähenee noin 2 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2016 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä vähentynyt 122 henkeä eli 1,46 %, edellisenä vuonna vastaavana aikana 110 henkeä eli 1,3 %. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa noin prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2015 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 29,14 % (koko maassa keskimäärin 20,5 %). Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen, yli 75-vuotiaiden osuus oli 13,65 % vuonna 2015. lapsia syntyi Suomussalmella Vuonna 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* *ennuste 54 47 52 65 53 51 37 10

Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15 65 -vuotiaiden määrään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Asukasluku, työvoima ja työllisyyys keskimäärin (Lähde Tilastokeskus 19.2.2016) Suomussalmi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Koko väestö 10 740 10 548 10 376 10 248 10 071 9 848 9 632 9 435 9 332 9 156 8 943 8 813 8 661 8 486 Työvoima 4 697 4 460 4 390 4 376 4 242 4 203 4 027 3 968 3 861 3 833 3 714 3 653 3 588 3 576 Työlliset 3 206 3 176 3 234 3 246 3 163 3 307 3 289 3 254 3 087 3 138 3 114 3 006 2 709 2 714 Työttömät 1 491 1 284 1 156 1 130 1 079 896 738 714 774 695 600 647 879 862 Työvoiman ulkopuolella 6 043 6 088 5 986 5 872 5 829 5 645 5 605 5 467 5 471 5 323 5 229 5 160 5 073 4 910 Työvoima: Työllinen: Työtön: kaikki 15 74 -vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä kaikki 18 74 -vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet 15 74 -vuotiaat 11

Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 31.10.2016 31.12.2014 Suomussalmi Kainuu Koko maa % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 293 11,4 1 832 6,8 74 555 3,3 Jalostus 557 21,8 3 051 11,4 322 562 14,2 Palvelut 1 668 65,2 21 576 80,6 1 850 413 81,4 Tuntematon 41 1,6 299 1,1 26 546 1,2 Yhteensä 2 559 100,0 26 758 100,0 2 274 076 100 Yritystoimipaikat v. 2013 kunnassa: 492 Työllinen työvoima Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 31.10.2016 31.12.2013 31.12.2014 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 313 11,6 297 10,9 Jalostus 332 12,3 447 16,5 Palvelut 2 036 75,2 1 929 71,1 Tuntematon 28 1,0 41 1,5 Yhteensä 2 709 100,0 2 714 100,0 12

2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 13

2.2.1 Yhteiset tavoitteet KUNNAN ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä 2. Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön kunta 3. Hyvinvoiva Suomussalmi 4. Hyvä Suomussalmi-kuva Suomussalmen kunnan elinvoimaohjelma 2015 2020 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.2.2015. Elinvoimaohjelman perustana on Kainuun Liiton 16.6.2014 hyväksymä Kainuuohjelma, joka ohjaa Kainuun maakunnan kehityksen suuntaa ja strategisia tavoitteita vuoteen 2035 sekä valittuja kehittämistoimenpiteitä vuosille 2014-2017. Kainuu-ohjelman tavoitteet rakentuvat loogisesti siten, että 1) elinvoimaa lisäävällä ja uudistavalla elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla, 2) toimivalla aluerakenteella ja luontevalla yhteistyöllä sekä toimivilla palveluilla lisätään 3) kainuulaisten hyvinvointia. Kaikki tämä heijastuu positiiviseksi kuvaksi luovuuden, rohkeuden, myönteisyyden ja yrittäjyyden maakunnasta. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin 14

TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET (Painopisteet) Painopisteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit Parannamme jatkuvasti henkilöstön osaamista uudistustarpeita ennakoiden ja tuemme henkilöstön motivaatiota ja muutoksenhallintaa Toteutamme muutosohjeiden mukaista viestintää, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutuskeinoja Toimimme: * työtämme kehittäen * tukien palvelussuhteen jatkuvuutta * palkkausjärjestelmää kehittäen * esimiestyötä kehittäen Koulutussuunnitelma sisältää ennakoidut osaamistarpeet ja sen mukaista koulutusta toteutetaan. Sisäisen viestinnän tehostaminen Henkilöstövoimavarojen raportoinnin kehittäminen Valmis 31.12.2016 mennessä Sisäisen viestinnän malli on muotoutunut ja toimivat keinot on löydetty. Uusi henkilöstöraportointimalli valmis 31.12.2016 ja sitä sovelletaan. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä *Uudistamalla kuntastrategiamme ja panemalla se toimeen johtamisviestinnällä * kehittäen tiimityötä ja toimialueiden välisten prosessien sujuvuutta erityisesti kunnan avaintoiminnoissa. * antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta * parantaen viestintää ja tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia *Toimialakohtaisin toimenpitein * kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin * kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä ja osaavana työnantajana * markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset * edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista * turvaten hiljaisen tiedon siirtyminen uusille työntekijöille Kuntastrategiassa määritellään kunnan toiminta-ajatus ja avaintehtävät. Tunnistetaan yhteensovittamista vaativat avaintoiminnot Kuntastrategian mukainen viestintä TYHY ohjelman aktiivinen toimeenpano TYHY etuudet Näkökulma huomioidaan kuntamarkkinoinnissa Tarjotaan nuorille mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen, koululaisille kesätyöpaikkoja ja TET - harjoittelupaikkoja sekä opiskelijoille harjoittelupaikkoja Rekrytointiyhteistyön kehittäminen Kuntastrategia on valmis ja sen toteuttamiseen on sitouduttu. Avaintoiminnot on määritelty Muutosohje sisältää yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistamisen työtavat ja viestinnän keinot TYHY -ohjelman arviointimittariston toteutuminen Etuuksien käyttö Kaikki 9.- luokkalaiset saavat kesätyösetelin Nuorten työ- ja harjoittelutyöpaikkojen määrä Osallistutaan Kainuu Connection hankkeeseen 15

Osaamisen kehittäminen (koulutussuunnitelma) Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa samanaikaisesti tuloksellisuutta ja työelämän laatua yksilöja organisaatiotasolla. Osaamisen kehittämisen perustana on oppimiseen kannustava ilmapiiri. Keskeistä on yhteinen käsitys nykytilasta ja tulevina vuosina tarvittavasta osaamisesta. Osaamisen kehittämistä voidaan koulutuksen lisäksi tukea erilaisilla työssä oppimisen ja henkilöstön kehittämisen menetelmillä kuten mm. perehdyttämisellä, tiimityöllä, mentoroinnilla ja työkierrolla. Kunnan on laadittava henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, ja se käsitellään vuosittain yhteistoimintaneuvotteluissa. Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskusteluissa, jossa käydään läpi kunkin työntekijän kouluttautumistarpeet. Osaamisen kehittämisestä ja sen kohdentamisesta voidaan päättää kunkin työpaikan tarpeista lähtien. Tavoitteena on ohjata ammatillisen osaamisen kehittämistoimia myös sellaisille työntekijäryhmille, jotka ovat jääneet vähemmälle koulutukselle. Kunnan henkilöstösuunnittelun periaatteiden mukaisesti tavoitteena on yksilöllisten kykyjen ja vahvuuksien hyödyntäminen sekä ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys jokaisella vastuualueella. Osaamistarpeet Kunnan toimintaympäristön muutoksista tulevat haasteet määrittävät suunnitelmavuosien koulutustarpeita. Muutosten ennakointi ja niihin varautuminen auttavat kunnan prosessien sujuvuutta myös tulevaisuudessa. Digitalisaatio muuttaa työn sisältöä. 1. Digitalisaatio - työn sisältö muuttuu uusien sähköisten työvälineiden käyttöönoton myötä - sähköinen päätöksentekomenettely - sähköinen asiakirjahallinto - asiakaspalvelujen tuottaminen sähköisesti 2. Kunnan uusi rooli - aktiivinen vuorovaikutus ja viestintä - osallisuuden toteutumisen edellytykset 3. Maakuntauudistus - muutoksen hallinta - esimieskoulutukset 4. Uudet opetussuunnitelmat Sähköiset toiminnot ja palvelut edellyttävät tietojärjestelmien käyttökoulutusta. Luodaan malli, jossa pääkäyttäjät saavat koulutuksen ohjelmien käyttämiseen ja he toimivat kunnan sisällä kouluttajina muulle henkilöstölle. Henkilöstöä kannustetaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan koulutusrahaston kautta. 16

2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Työvälineenä käytetään Kuntaliiton Sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin valtuustokaudelle 2013 2016. Uusi hyvinvointisuunnitelma laaditaan kuntastrategian yhteyteen. Hyvinvointikertomuksessa 2016 tarkastellaan vuosia 2010 2015. Vertailualueiksi on valittu Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan elinvoima Indikaattori Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa Väestö 31.12. (2015) 8336 10523 8806 8257 10876 11129 75324 5487308 Huoltosuhde, demografinen (2015) 73,8 65 75,3 77,1 77,2 68,8 64,8 58,2 Väestöennuste 2030 (2015) 6541 10294 7120 7090 10598 11758 71487 5769032 Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta (2015) Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2015) Lapsiperheet, % perheistä (2015) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2015) Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2015) -9-2,9-10 -23,3-12,6-4,3-8 - 19,4 22,4 19 14,3 6,8 20,3 25,2 60,1 27,5 35,4 28,1 30,7 43,4 44,8 33,4 38,7 19,8 15,7 17,4 16,3 14 6,1 19,5 21,1 43,3 39 44,5 42,5 36,8 21,7 43,1 42,2 Työlliset, % väestöstä (2014) 32 38,6 32,9 30,9 35,5 45,5 35,9 41,6 Koulutustasomittain (2015) 262 321 270 249 296 316 314 358 17

Suomussalmen väestö vähenee edelleen noin kahden prosentin vuosivauhtia. 31.12.2015 asukasluku oli 8336. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6541 asukasta. Se on noin viidenneksen nykyistä vähemmän ja melkein puolet koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Tuorein ennuste on laadittu lokakuussa 2015. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmelta muutetaan muihin vertailukuntiin ja koko maahan verrattuna enemmän pois kuin kuntaan muuttaa uusia asukkaita. Poikkeus oli vuosi 2009, jolloin nettomuutto oli lähellä nollaa mutta laski sen jälkeen taantumaa edeltäneelle tasolle, noin -10 per 1000 asukasta. Väestön määrä on vähentynyt vuosina 2010 2015 yli 800 henkilöllä. Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64-vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 73,8 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Vuonna 2014 työllisten määrä laski koko maassa 41,6 %:iin väestöstä. Suomussalmen lukema kuitenkin nousi 31,3 %:sta 32 %:iin. Se on noin neljä prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Suomussalmen työllisyysaste on vertailujoukon toiseksi huonoin Pudasjärven jälkeen. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 262 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 358. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskitasoa. Koko maassa luku on vielä suurempi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2015) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta (2013) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2014) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2014) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2015) 18 Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 54,5 58 56,6 57,3 57,6 75,3 54,5 58,2 126,1 116 124 137,9 121 83,7 - - 5,7 9,5 7 6,2 5,7 2,6 9,2 7 21,9 23,1 23,7 22,5 22,2 21 23,1 27 15,7 13 17,7 19,2 14,6 7,5 15 13 73 45 47 70 36 27 57 74 Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEAviisarilla, jonka pistemäärä ilmaistaan asteikolla 0 100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Tiedot kerätään kuntatoimijoilta kyselyllä kahden vuoden välein. Suomussalmen terveydenedistämisen aktiivisuus strategisessa johtamisessa saa hyvät pisteet.

Vuonna 2015 TEAviisari osoittaa lukua 73, joka on vertailukunnista selvästi paras ja valtakunnallista keskitasoa. Terveydenedistämisen aktiivisuutta seurataan myös muilla hallinnonaloilla. Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa. Kainuussa äänestysprosentti oli vuonna 2012 korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2008. Muualla maassa äänestysaktiivisuus laski. Noususta huolimatta äänestysprosentti jäi 54,5:een, joka on huomattavasti alhaisempi kuin vertailukunnista Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Seuraavat kuntavaalit pidetään keväällä 2017. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 83,7 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi laski hieman vuonna 2015 ollen 126,1. Suomussalmen lukema on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 124 130. Pudasjärven luku on vielä suurempi, 137,9 vuonna 2015, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 116 124. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009 2012. Tuorein lukema on kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Lukema on vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Kainuussa on laadittu alueellinen turvallisuussuunnitelma. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät työskentelevät myös turvallisuuden edistämiseksi. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Suomussalmen kerroin jatkoi maltillista laskuaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut edelleen ollen 15,7 % vuonna 2014. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2015) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 11,6 6,2 9,8 8,1 9,7 4,5 9,8 8,4 26,3 18,5 16,2 21,8 23,1 21,3 20,4 15,9 20,2 15,7 24,2 18,4 22,3 22,2 19,4 18,6 28,7 31,8 30 45,2 38,3 30,5 28,7 29,8 Lasten pienituloisuusaste (2014) 11,8 11,4 15,6 21,6 18,1 9,2 13,4 12,1 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2015) 146 64 105 356 91 5 80 73 Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedoista saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Koska vuonna 2015 sähköisen kyselyn toteutus epäonnistui, tuorein käytettävissä oleva kyselytieto on vuodelta 2013. Tulokset olivat tuolloin huolestuttavia Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori oli heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyssä 8,1 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Se on vähemmän kuin vuonna 2009 (11,8 %) ja parempi tulos kuin Kainuun tai Suomen keskiarvo. Vuonna 2013 tilanne oli kuitenkin huonontunut, ja 11,6 % 19

koki ystävyyden puutetta. Lukema oli vertailualueen korkein. Jyrkkä muutos huonompaan suuntaan tapahtui myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä. 2013 näin arvioi 26,3 % eli joka neljäs yläkoululainen. Tässäkin Suomussalmen lukema oli korkein. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista suomussalmelaisista koululaisista 15,2 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku oli alle keskiarvojen. Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Suomussalmi Pudasjärvsöre maa Sotkamo Kuhmo Nivala Peder- Kainuu Koko Arvo Muutos Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2015) 9 - - - - - - 7 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 23 - - - - - - 37 (2015) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden 29 - - - - - - 17 opiskelijoista (2015) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyys-eläkettä saavat 16 24-vuotiaat, 1,8 0,9 1,3 2,1 1,4 0,8 1,2 1 % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,8 4,9 9,8 11 7,9 6,5 7,4 8,6 (2014) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) 2,5 2 3,6 3,2 2-3,3 3,6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella ja muissa vertailukunnissa määrä laski. Valtakunnallinen luku nousi ja ylitti Kainuun keskiarvon. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pysytellyt muutaman vuoden noin kahdeksan prosentin tietämillä, mutta vuonna 2014 se laski alle seitsemään prosenttiin. Suomussalmen tilanne on nyt parempi kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kuhmolaisnuorten osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvoi. Huonoin tilanne on ollut Pudasjärvellä, mutta sielläkin osuus on laskenut jo lähelle 10 prosenttia. Lukiolaisille vuonna 2015 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voidaan katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen on kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Lukiolaisryhmien kokemukset omasta terveydentilasta vaihtelevat suuresti. Vuonna 2013 vastanneista 17 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta kaksi vuotta myöhemmin näin vastasi 29 %. Suomussalmen lukiolaisten kokemus omasta terveydentilastaan on huonompi kuin suomalaisnuorten yleensä. Noin joka viides lukion 1. tai 2. vuoden opiskelija kokee puutteita koulun fyysisissä työoloissa. Se on vähemmän kuin koko maassa, jossa noin kaksi viidesosaa kokee työolot puutteellisiksi. Kuntalain (410/2015) 26 :n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Kainuussa toimii kuntien yhteinen maakunnallinen nuorisovaltuusto MaNu, jossa on edustus jokaisesta Kainuun kunnasta. Suomussalmelta on kaksi jäsentä ja varajäsen. MaNu:n tehtävänä on edistää nuorten asiaa ja nuorten kuulemista. Se osallistuu maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun sekä järjestää mm. maakunnallisia nuorisofoorumeita, joista seuraava on suunniteltu pidettäväksi Hossassa. Maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaa ohjaa Kainuun liitto. Nuorisovaltuuston nuoret toimivat yhteistyössä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimielinten kanssa. 20

Työikäiset Indikaattori Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2015) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64-vuotiaista (2015) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 15,6 18,7 14,2 19,7 21,4 24,9 20,2 18,4 14,2 10,6 13,3 17,1 10,7 5,4 11,8 7,4 9,9 5,9 10,6 7,4 5,3 1,5 7,9 6 1,4 1,5 1,8 1,3 1,2 0,5 1,7 2,3 Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 15,6 / 1000 vastaavanikäistä (vuonna 2012 lukema oli 27,2 / 1000). Vuonna 2015 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 14,2 %. Lukema on laskenut hieman, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin koko maan lukema. Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrä nousi kaikilla paitsi Pedersören kunnassa. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen lukema nousi 8,3 %:sta 9,9 %:iin ja on enemmän kuin Kainuussa (7,9 %) tai koko maassa (6,0 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi, mutta ero on kaventunut. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle kahteen prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 % alitti Kainuun keskiarvon 1,7 %. Vuonna 2014 Suomussalmen luku oli 1,4 %. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin, vaikka nousikin. Kainuun keskiarvo oli 1,7 % ja koko maan 2,3 %. Ikäihmiset Indikaattori Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa Dementiaindeksi, ikävakioitu (2013) 115,7 87,7 101,3 96,4 141,1 72,2 119,3 100 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) 66,9 65,4 67,5 70,5 73,9 63,1 68,2 61,6 90,6 91,3 92,4 90,2 87,8 88,5 90,4 90,5 3,1 2,6 2,2 3,4 2,3 0,8 2,4 2,3 10,7 13,5 12,7 19 18 9,7 12,8 11,8 Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa ollut Pudasjärvi on laskenut jo melkein samaan kuin Suomussalmi. Pedersören lukema on selkeästi muita alhaisempi, ja on sekin laskenut tasaisesti. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu noin 91 %. Määrä on vaihdellut tarkastelujaksolla 90 94 %:ssa. Lukema on keskitasoa. Kotona asuvista miltei puolet on yksinasuvia. Suomussalmella tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyden ja sen seurauksien torjunta onkin tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 21

Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 10,7 %. Lukemassa on pientä nousua, mutta se on alle vuoden 2010 huippulukeman 17,7 %. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kuntalain (410/2015) 27 :n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Suomussalmen kunnassa on vanhusneuvosto, jonka toimintaa kunta tukee. Suomussalmen vanhusneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja mm. tekee aloitteita ja palvelujen kehittämisehdotuksia Kainuun sote -kuntayhtymälle ja muille viranomaisille. Vanhusneuvosto vastaa vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtumien koordinoinnista ja oman juhlan järjestämisestä paikkakunnalla. Kainuun vanhusneuvostot pitävät yhteisiä tapaamisia vuosittain. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. 22

HYVINVOINTISUUNNITELMA Painopisteet ja kehittämiskohteet valtuustokaudella 2013-2016 1) ELINVOIMA, TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN Tavoitteet Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen Toimenpiteet ja vastuutaho Edellytysten luominen uusille yrityksille Yrittäjyyteen kannustaminen Olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen Vastuutaho: elinkeinopalvelut Resurssit Elinkeinopalvelut Kainuun Etu Oy Yritykset Kainuun ELY-keskus Koulut Arviointimittarit Perustetut yritykset, yritysten lukumäärä Työllisyysaste Työttömyysaste, tavoite alle 13 % Työllisyyden hoitaminen Työpajatoiminta Kuntouttava työtoiminta Palkkatukityöllistäminen Työpaja Hanslankarit Työpalvelukeskus Miilu Kainuun sote Jatkosijoittumisen seuranta 6 kk ja 2 vuoden kuluttua pajajaksosta/ 60 % jatkosijoittuu koulutukseen tai työelämään Vastuutaho: hallintopalvelut, sivistyspalvelut, tekniset palvelut Kainuun TE-toimisto OKM:n erillisrahoitus palkkatuet Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Toimenpiteissä olleiden määrä Toimeentulotuen saajien määrä Kuntalaisten koulutustason nostaminen Aikuisten osaamistason nostaminen Kaikki 9. lk oppilaat koulutetaan jatkokoulutuskelpoisiksi Vastuutaho: sivistyspalvelut Tasa-arvon edistämisraha Suomussalmen lukio Kainuun ammattiopisto Kainuun TE-toimisto Kianta-Opisto Koulutustasomittain Jatko-opintoihin sijoittuneet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Kajaanin AMK AIKOPA Hyvinvointi lisääntyy ja sairastavuus alenee Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelujen kehittäminen Vastuutaho: hallintopalvelut, sivistyspalvelut, tekniset palvelut Kainuun sote Kansalaisjärjestöt Taloussuunnitelma 2015 2017 Media Pitkällä aikavälillä hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kuntalaisten aktiivisuus ja osallistuminen Kävijämäärät 23

2) MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet Lasten ja nuorten vertaistukitoiminnan kehittäminen Toimenpiteet ja vastuutaho Kartoitetaan tarve Koulutetaan osaajia Vastuutaho: sivistyspalvelut Resurssit Järjestöt, seurakunta Nuorisotyö, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio Sosiaali- ja terveyspalvelut Arviointimittarit Vertaistuen tarve Toteutuneet koulutukset Ryhmien määrä Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa Puheeksiottamisen koulutukset kunnassa toimiville tahoille Oppilashuoltoryhmä Perhekeskukset Koulutukseen osallistuneet Toteutuneet toimenpiteet Vastuutaho: sivistyspalvelut yhteistyössä soten perhepalvelujen kanssa, esimiehet kaikilla vastuualueilla Soten päihdepalvelut 3) LIIKUNTA, LIIKKUMISEN EDELLYTYKSET Tavoitteet Arkiliikunnan lisääminen Toimenpiteet ja vastuutaho Päivi-hanke koululaisille Vastuutaho: perusopetus Resurssit Hankkeet Arviointimittarit Toteutuneet tapahtumat, liikuntasuoritteet Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Viisaan liikkumisen edistäminen Vastuutaho: liikuntapalvelut, Kianta- Opisto Liikuntapaikkojen kehittäminen: latuverkot, kentät, kylpylä, koulujen liikuntatilat, lähiliikuntapaikat Vastuutaho: tekniset palvelut Pidetään tiet kunnossa ja avoimina Viheristutukset kesäisin Kolmannen sektorin toimijat Kainuun Liikunta ELYn ja OKM:n avustukset liikuntapaikkojen rakentamiseen Kyläyhteisöt Hossan latupooli Urakoitsijat Järjestetyt tapahtumat Tapahtumiin osallistuneiden määrä Palautekyselyt Kävijämäärät Aukipidetyt latukilometrit Aurattujen katujen kilometrimäärät ja luokitus Liikenneonnettomuustilastot Maankäytön suunnittelu tiivistää yhdyskuntarakennetta Vastuutaho: tekniset palvelut 24

2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2013 alussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 10 Perussuomalaiset 3 Kansallinen Kokoomus 2 Sitoutumattomat 1 Muut toimielimet Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Sivistys-, teknisessä ja ympäristölautakunnassa on kussakin 11 jäsentä. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt 25

Palveluorganisaatio Kunnan hallintoa johtaa kunnanjohtaja. Hänen alaisuudessaan on kolme vastuualuetta: hallinto-, sivistys- ja tekniset palvelut. Vastuualueet jakautuvat palveluyksiköihin. PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus lukiokoulutus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut musiikkiopisto (sop. Kajaani) Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Eija Väätäinen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 26

2.2.4 Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) ja asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Eija Väätäinen talouspäällikkö Sirpa Kovalainen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen kansalaisopiston rehtori Leena Manner liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 2.2.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (14 ). Lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (90 ). Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Novum Oy on tehnyt Suomussalmen kunnalle riskienhallinnan kartoituksen vuonna 2007 ja ehdotuksen riskienhallintaprosessin kehittämiseksi vuonna 2011. Riskienhallinnan päivitys tehdään vuoden 2017 aikana. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suomussalmen kunnan konserniohjeet 29.1.2008 6 ja hallintosäännön 9.6.2014 23. Nämä ohjeet tullaan uuden kuntalain myötä päivittämään vuoden 2017 alussa. Kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on päivitetty vuonna 2014 ja ne ovat tulleet voimaan 1.8.2014. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on päivitetty lokakuussa 2015 ja se on tullut voimaan 1.12.2015. 2.3 Toiminnan muutokset Uuden kuntalain 16 :n mukaan valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Kunnanvaltuusto päätti 7.11.2016, että vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 31 valtuutettua. Uusi päiväkoti aloittaa toimintansa 1.1.2017. Ruukinkankaan päiväkoti, Ämmänsaaren vuorohoitoyksikkö ja Hakatalojen ryhmät lakkaavat. 27

Ruukinkankaan koulun sisäilman parantamiseksi koululla toteutetaan tarpeelliset korjaukset viimeistään kesällä 2017. Puhelinvaihdepalvelut on 3.10.2016 alkaen hankittu Kajaanin kaupungilta (tekninen lautakunta 25.8.2016 73). Suunnittelukaudella 2018 2019 joudutaan tarkastelemaan ja järjestelemään uudelleen kunnan palvelurakennetta, toimintoja ja palveluvarustuksen saatavuutta sekä sisältöä, jotta kunnan talous saadaan pysytettyä tasapainossa. 2.4 Henkilöstö Kunnanhallitus tai ao. lautakunta päättää, täytetäänkö avoimeksi tuleva virka tai työsuhde. Täyttämisessä tarkastellaan ensin mahdollisuutta käyttää sisäisiä järjestelyjä. Toiminnan kannalta tärkeissä kohteissa tulee harkita määräaikaisten tehtävien täyttämistä vakituisesti. Sijaisuuksia tarkasteltaessa selvitetään ensin, voidaanko ne hoitaa sisäisin järjestelyin. Toimintojen lakatessa tulevat irtisanomiset mahdollisiksi. Muutostilanteissa kunta kannustaa henkilöstöä täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jota tuetaan tarvittaessa mm. koulutusrahaston kautta. Tavoitteena on, ettei henkilöstön tarjonnan ja kysynnän välillä synny rakenteellista vinoumaa. Vuoden 2015 viimeisenä päivänä kunnassa oli töissä 255 vakituista henkilöä, 68 määräaikaista ja palkkatuella työllistettyjä 7, yhteensä 330. Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana virkavapauksien, sijaisuuksien, tilapäisten työntekijöiden yms. vuoksi. Vuonna 2017 kunnan vakituisissa tehtävissä henkilöstöä on arviolta 270 henkilöä. Vakituisiin vakansseihin palkataan vuorotteluvapaa-, vanhempainvapaa- ym. sijaisia määräaikaisesti arviolta 10-25. Määräaikaisten vakanssien määrä on vähentynyt erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, koska päiväkotitoimintaa on tiivistetty ja määräaikaisia vakinaistettu. Muihin määräaikaisiin tehtäviin (rakennemuutoksista tai palvelutarpeesta johtuen määräaikaisesti, projekteihin yms.) palkataan arviolta 10 15 henkilöä sekä palkkatuettuun työhön noin 25 henkilötyövuotta. VIRAT JA TYÖSUHTEET (VAKANSSIT) Vastuualue 2012 2013* 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kunnanhallitus 2 2 2 2 2 2 2 2 Hallintopalvelut 14,1 15,1 16 14,5 14,1 13,9 13,9 13,9 Sivistyspalvelut 188,6 191,1 189,7 188,6 184,1 164,6 162,5 160,5 Tekniset palvelut 99,95 98,45 94,7 91,1 88,6 89,5 87,5 87,5 Yhteensä 304,65 306,65 302,4 296,2 288,8 270 265,9 263,9 Muutos yhteensä 9,1 2-4,25-6,2-7,4-18,8-4,1-2 *lukio siirtyi kunnalle takaisin 1.1.2013 alkaen 28

3 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (410/2015) 110 pykälään. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha- ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarvioita. Kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan kuntalain ja kirjanpitolain säännöksiä. Kunnan on noudatettava myös kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja lausuntoja. Lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa suosituksia kunnan ja kuntayhtymän talouden- ja kirjanpidon hoitamisesta. 3.1 Talousarvioasetelma 3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosa ja investointiosa Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston tärkeimpiä toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ohjaavat toimintaa. Valtuusto päättää käyttötalousosassa tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen priorisointia, ongelmien ratkaisemista ja toiminnan sopeuttamista kunnan tuloperustaan. 3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja - suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet ja suunnitelman mukaiset poistot. Käyttötaloudesta laaditaan kaksi eri tuloslaskelmaa: 1) tuloslaskelma, joka sisältää tuloslaskelman sisäiset ja ulkoiset erät ja jolla seurataan talousarviomäärärahoja käyttötalouden osalta tuloslaskelmamuodossa, 2) kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma, joka laaditaan aina siten, että siitä on eliminoitu sisäiset erät pois. 29

Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitteluvuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat välitulokset ovat toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen kassavirrat yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkaminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan on rahoitusosassa osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma tulee esittää tilinpäätöksen liitetietona pakollisena informaationa. Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset. Sitoumusten osalta tulee huomioida, että takauksiin, lainanantoon ja muihin pääomasijoituksiin saattaa sisältyä huomattavia riskejä. 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen Hallintosäännössä olevan talousarvion täytäntöönpanomääräyksen mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. 3.3 Alijäämän kattamisvelvollisuus Uuden kuntalain (410/2015) mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnan eivät voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaan vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Tarkastuslautakunnan tulee arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. 3.4 Sisäiset erät Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Käyttötalousosan määrärahoihin sisältyy sisäisiä eriä. Niitä ovat teknisen toimen laskuttamat tila- ja ruokahuoltopalvelut muilta toimialueilta. Teknisen toimen tilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat sisältävät myös suunnitelmapoistot pääomakuluina, jotta vuokraperusteet olisivat oikeat. Sisäisten erien on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta. 30

3.5 Talousarvion laatimisperusteet Kunnanhallitus antoi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet 6.9.2016. Tällöin vahvistettiin raamin keskeiset tunnusluvut: toimintakate 56,691 milj. vuosikate 1,712 milj. vuosikate poistoista 42,09 % tilikauden tulos -2,355 milj. investoinnit netto 4,987 milj. uuden lainan otto 3,5 milj. tuloveroprosentti 20,5 % (alustavassa valmistelussa) Esitykset tuli palauttaa 21.10.2016 mennessä. 4 TALOUSARVION SITOVUUS 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä kunnanvaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toimintaa ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Talousarviomäärärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden seuraavasti: Käyttötalous Toimielin netto, sisältäen sisäiset erät. Kunnanhallituksen vastuualueella sote-kuntayhtymän maksuosuuden määräraha on ohjeellisesti sitova, koska kunta ei voi suoranaisesti sen maksuosuuksiin itse vaikuttaa. Investoinnit Rahoitus Investointien osalta sitovuustaso on määrärahojen esitystasolla, paitsi talonrakennuksen osalta yli 300 000 euron hankkeet hankekohteittain. Mikäli investointikohteeseen on budjetoitu avustuksia, hankkeen käynnistäminen edellyttää tällöin budjetoidun mukaista avustusta. Ennen hankkeen käynnistymistä on tarkistettava hankkeen kustannusarvio ja laajuus ja sopeutettava se hyväksyttyihin kustannusarvioihin ja määrärahoihin. Mikäli hanke toteutetaan ulkopuolisen käyttöön tai ulkopuolisen omistuksessa oleviin tiloihin, on hankkeeseen liittyvät käyttö-, vuokra- tai lunastussopimukset yms. hyväksyttävä etukäteen ja niiden on oltava riittävän pitkiä. Rahoitustulojen ja -menojen netto, otto- ja antolainojen osalta rahoituslaskelman mukaisesti. 31

4.2 Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset Hallintosäännön 47 :n mukaan: Omaisuuden myynti, osto ja vuokraus Kunnanhallitus päättää 1. kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, lukuun ottamatta yleis- ja asemakaavatontteja, joista päättää tekninen lautakunta, kunnanvaltuuston talousarviossa tai erikseen hyväksymien perusteiden mukaisesti 2. kiinteän omaisuuden vuokralle antamisesta ja ottamisesta lukuun ottamatta asemakaavatontteja. Lautakunta päättää 1. toimialansa omaisuuden hankkimisesta ja myynnistä kunnanvaltuuston talousarviossa tai erikseen hyväksymien perusteiden mukaisesti 2. toimialansa omaisuuden vuokrauksesta ja muusta käytettäväksi luovuttamisesta sekä toimielimen hallintaan kuuluvien alueiden, paikkojen ja tilojen ja niihin kuuluvien laitteiden käytöstä. Hallintosäännön 47 :n mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyy seuraavat perusteet kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta: Kunnanhallitus päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta kunnanhallitus päättää tasearvoltaan enintään 500 000 euron arvoisen omaisuuserän myymisestä. Lautakunta päättää irtaimen omaisuuden hankkimisesta talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Irtaimen omaisuuden myymisestä lautakunta päättää tasearvoltaan enintään 100 000 euron arvoisen omaisuuserän myymisestä. Kunnanjohtaja, vastuualueen johtaja tai talouspäällikkö voi päättää tasearvoltaan enintään 50 000 euron arvoisen irtaimen omaisuuserän myymisestä. 32

5. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 33

5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelma SUOMUSSALMEN KUNTA Tuloslaskelma, ulkoiset 1.12.2016 TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 8 680 8 885 8 787 8 787 8 799 8 800 MYYNTITUOTOT * 1.000 EUR 3 404 3 301 3 152 3 152 3 152 3 152 josta jäsenkunnilta * 1.000 EUR 368 212 271 271 271 271 MAKSUTUOTOT * 1.000 EUR 803 782 767 767 773 779 TUET JA AVUSTUKSET * 1.000 EUR 853 553 1 130 1 130 1 111 1 106 MUUT TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 3 620 4 250 3 738 3 738 3 763 3 763 Vuokratuotot * 1.000 EUR 3 167 3 215 3 215 3 215 3 215 3 215 Muut toimintatuotot * 1.000 EUR 453 1 035 523 523 548 548 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN * 1.000 EUR TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -65 847-66 985-65 017-65 017-65 863-66 419 HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN * 1.000 EUR -16 276-15 400-14 762-14 762-14 765-14 765 Palkat ja palkkiot * 1.000 EUR -11 479-10 872-10 675-10 675-10 678-10 678 Henkilösivulut * 1.000 EUR -4 797-4 528-4 088-4 088-4 087-4 087 PALVELUJEN OSTOT * 1.000 EUR -44 130-45 030-44 430-44 430-45 288-45 855 Asiakaspalvelujen ostot * 1.000 EUR -38 731-39 345-38 706-38 706-39 567-40 137 Muiden palvelujen ostot * 1.000 EUR -5 399-5 685-5 724-5 724-5 722-5 718 josta maakunta-kuntayhtymältä AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT * 1.000 EUR -3 651-3 586-3 541-3 541-3 538-3 538 AVUSTUKSET * 1.000 EUR -1 258-1 742-1 731-1 731-1 721-1 711 MUUT TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -532-1 227-554 -554-550 -550 VUOKRAT * 1.000 EUR -270-296 -242-242 -242-242 Muut toimintakulut * 1.000 EUR -262-931 -312-312 -308-308 TOIMINTAKATE * 1.000 EUR -57 168-58 100-56 231-56 231-57 064-57 619 VEROTULOT * 1.000 EUR 27 383 26 755 25 968 25 968 26 035 26 570 VALTIONOSUUDET * 1.000 EUR 32 947 32 721 31 898 31 898 31 843 31 226 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT * 1.000 EUR 1 068 188-158 -58-60 -50 Korkotuotot * 1.000 EUR 28 13 11 11 11 11 Muut rahoitustuotot * 1.000 EUR 1 683 394 129 229 214 213 Korkokulut * 1.000 EUR -137-129 -175-175 -162-152 Muut rahoituskulut * 1.000 EUR -507-90 -122-122 -122-122 VUOSIKATE * 1.000 EUR 4 230 1 564 1 478 1 578 755 127 POISTOT JA ARVONALENTUMISET * 1.000 EUR -3 220-3 663-3 934-3 890-4 071-4 024 Suunnitelman mukaiset poistot * 1.000 EUR -3 220-3 663-3 934-3 890-4 071-4 024 Arvonalentumiset SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut * 1.000 EUR * 1.000 EUR TILIKAUDEN TULOS * 1.000 EUR 1 010-2 099-2 456-2 312-3 316-3 897 POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR * 1.000 EUR RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR 8 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR 1 018-2 099-2 456-2 312-3 316-3 897 TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % 13,2 13,3 13,5 13,5 13,4 13,2 VUOSIKATE / POISTOT, % 131,4 42,7 37,6 40,6 18,5 3,2 VUOSIKATE/ASUKAS EUR / AS 507 191 184 197 96 16 KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR 17 487 15 388 12 931 13 075 9 759 5 862 Asukasluku vuoden lopussa AS 8 336 8 198 8 025 8 025 7 851 7 710 34

Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma sk 17.11.2016, 28.11.2016, 30.11.2016 1 000 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 230 1 564 1 578 755 127 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät -33 Investointien rahavirta Investointimenot -7 523-6 479-5 401-3 980-2 303 Rahoitusosuudet investointimenoihin 49 300 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 58 luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -3 219-4 615-3 823-3 225-2 176 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 43 21 21 Antolainasaamisten vähennys 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 2 000 3 500 1 000 1 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 339-1 271-1 480-1 511-1 452 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000-1 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 1 Vaihto-omaisuuden muutos -40 Pitkäaikaisten saamisten muutos 2164 Lyhytaikaisten saamisten muutos 0 Korottomien velkojen muutos 509 Rahoituksen rahavirta 1 295 1 729 1 063-490 69 Rahavarojen muutos -1 924-2 886-2 760-3 715-2 107 Rahavarojen muutos TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kassavarat 31.12. 11 412 8 526 5 766 2 051 394 Kassavarat 1. 1. 13 336 11 412 8 526 5 766 2 501 muutos -1 924-2 886-2 760-3 715-2 107 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Investointien tulorahoitus, % 56,6 25,3 29,2 19,0 5,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,0 21,0 22,8 13,7 3,4 Lainanhoitokate (ei laskuk. hyvä vähintään 2) 3,00 1,21 1,00 0,49 0,11 Kassasta maksut/vuosi,1 000 euroa 75 353 74 954 72 197 71 638 70 449 Kassan riittävyys, pv 55 42 29 10 2 Asukasmäärä 8 336 8 198 8 025 7 851 7 710 35

5.1 Valtuuston vuosille 2017 2018 hyväksymät talouden tavoitteet 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset 1. Kunnallisveroprosentti on 20,5-21,0 %. 2. Olemassa olevia taksoja ja maksuja korotetaan vähintään hintatason nousua vastaavasti ja uusia harkitaan toiminnanohjauksen näkökulmasta. 3. Henkilöstön luonnollinen poistuma käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi. 4. Uusia virkoja ja toimia ei perusteta muussa tapauksessa kuin mahdollisten rakenteellisten muutosten perusteella. 5. Toimintaa tehostetaan edelleen sisäisten siirtojen ja rationalisoinnin avulla. 6. Kunnan palvelurakennetta ja organisaatiota uudistetaan ja sopeutetaan taloudelliset voimavarat huomioiden. Palkkaperusteet KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan Unioni ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo) allekirjoittivat 5.9.2016 kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset. Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 000 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.2017 31.1.2018. Kilpailukykysopimus alentaa kunnallisten työnantajien työvoimakustannuksia, mutta vaikutukset kuntatalouteen ovat lyhyellä aikavälillä kiristäviä, sillä sopimuksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä. Kilpailukykysopimuksen mukaan lomaraha maksetaan 30 prosentilla alennettuna 1.2.2017 30.9.2019 välisellä ajanjaksolla. (Kuntatyönantajat: Yleiskirje 4/10, 7.10.2016) Palkkojen sivukulut: KuEl maksu: 17,05 % Eläkemenoperusteinen maksu: 1,593 milj. VaEL eläkemaksu: 16,84 % Varhe-eläkemaksu: 0,089 milj. Sairausvakuutusmaksu: 2,02 % Työttömyysvakuutusmaksu: 2,95 % Tapaturmavakuutusmaksu: 0,24 % Taloudellinen tuki: 0,041 % 5.3 Tuloslaskelma Toimintatuotot, -kulut ja -kate Ulkoiset toimintatuotot koostuvat myyntituotoista, maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä muista toimintatuotoista. Tuet ja avustukset ovat lähinnä valtion avustuksia sekä projektien EU- ja kansallisia rahoitusavustuksia. Muut tuotot ovat vuokratuottoja. Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Maksutuottoja ovat asiakasmaksut 36

ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluksista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksutuotoissa nostetaan asiakkaan omakustannusosuutta. Toimintatuotot ovat 8,787 milj. euroa (vuoden 2016 talousarviossa 8,885 milj. euroa) ja toimintakulut 65,017 milj. euroa (vuoden 2015 talousarviossa 66,985 milj. euroa). Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on 13,51 % (edellisenä vuonna 13,26 %). Toimintatuotot laskevat 1,1 % verrattuna vuoteen 2016. Maksutuotot tulee tarkistaa vuosittain vähintään kustannuskehitystä vastaavasti, sikäli kuin ne ovat kunnan päätettävissä. Soten maksuosuus on 37,2 milj. euroa ja se laskee 2,1 %. Kunnan omat toimintakulut (ilman sotea) laskevat 1,168 milj. euroa eli 4,03 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Toimintakate on 56,231 milj. euroa, laskua edellisestä vuodesta 3,22 %. Toimintakatteesta soten osuus on 66,16 %. Verotulot Kunnallisvero Kuntaliiton ennusteen (7.10.2016) mukaan Suomussalmen kunnallisverotulo on vuonna 2016 noin 21,340 milj. euroa (muutos edellisestä vuodesta -2,8 %, koko maassa muutos +1,5 %). Vuonna 2017 kunnallisverokertymä on 20,853 milj. euroa (edellisestä vuodesta -2,3 %, koko maassa -1,7 %). Vuodelle 2018 vastaavat luvut ovat Suomussalmella 20,804 milj. euroa (-0,2 % ja koko maassa +2,1 %). Kunnallisveron verotulopohjan kehitys ja kehitysarvio: vuosi verotulopohja 1000 muutos% vero% efekt. veroaste verotulo 1000 2005 94 337 0,8 18,5 17 452 2009 102 786-2,7 19,0 13,15 19 529 2010 102 684-0,1 19,5 13,13 20 023 2011 104 539 1,8 19,5 13,03 20 238 2012 105 471 0,9 19,5 12,85 20 568 2013 107 241 1,7 19,5 12,96 20 912 2014 108 834 1,5 20,5 13,71 21 814 2015* 105 780-2,9 20,5 13,47 21 966 2016* 105 790 0,01 20,5 13,02 21 340 2017* 101 756-4,0 20,5 13,30 20 853 2018* 102 278 0,5 20,5 13,08 20 804 efektiivinen eli todellinen veroaste: veroaste, jonka mukaan kunta keskimäärin saa kunnallisveroa * Kuntaliiton ennuste 7.10.2016 Vuodelle 2016 tuloveroprosentiksi on vahvistettu 20,5 %. Yhden veroprosentin verotuotto on vuoden 2017 arvioidun verotuksen verotulopohjan perusteella 1,018 milj. euroa. Tilasto tuloveroprosentista 2012 2013 2014 2015 2016 Suomussalmi 19,5 19,5 20,5 20,5 20,5 Kainuu 20,0 20,84 21,11 21,13 21,14 Koko maa 19,25 19,38 19,74 19,84 19,87 37

Verotulot kirjataan kirjanpitoon todellisten tilitysten mukaisesti. Kirjanpidon mukaiset verotulot koostuvat eri verovuosien verotilityksistä. Tämän vuoksi talousarviovuoden mukainen verotulo poikkeaa laskennallisesta verovuoden verotuloarviomäärästä. Yhteisövero Kuntaliiton arvion (7.10.2016) mukaan Suomussalmen kunnan yhteisöveron kertymä on 2,527 milj. euroa vuonna 2016, laskua edelliseen vuoteen -2,8 %. Vuonna 2017 arvioidaan yhteisöveroa kertyvän 2,566 milj. euroa, nousua 1,6 %. Yhteisöveron kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyi vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jäi noin 122 milj. euroa alhaisemmaksi. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 36,87 % vuonna 2015, 30,92 % vuonna 2016 ja 30,34 % vuonna 2017. Yhteisövero määräytyy kahden vuoden keskiarvon perusteella. Vuoden 2017 yhteisöverotilitysten pohjana ovat verovuodet 2014 ja 2015. Kiinteistövero Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Vuonna 2016 kiinteistövero tuottaa laskennallisesti kunnille noin 1,650 mrd. euroa. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 2,9 % vuonna 2016 ja 6,7 % vuonna 2017. Noin 73 % kiinteistöverosta kertyy rakennuksista, maapohjan osuus on noin 27 % tuotosta. Maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja pienemmät, sillä alle 17 euron kiinteistöveroja ei panna maksuun. Suomussalmelle arvioidaan vuonna 2016 kiinteistöveroa kertyvän 2,549 milj. euroa ja saman verran vuonna 2017. Kiinteistöverotulopohja 2016 (Verohallinto 5.9.2016) verotus- laskennallinen enimmäis- Käyttötarkoitus arvo kiinteistövero vero% rajat vakituinen asuinrakennus 163 505 699 735 775 0,45 0,37-0,80 muu kuin vakituinen asuinrakennus 31 753 636 317 537 1,00 0,80-1,55 yleinen (rakennus) 23 609 557 224 291 0,95 0,80-1,55 voimalaitosrakennus 31 430 160 974 335 3,10 0,80-3,10 yleishyöd. käytössä rakennus 1 314 603 0 0,00 0,80-1,55 maatalouden tuotantorakennus 3 552 114 33 745 0,95 0,80-1,55 metsätalouden tuotantorakennus 250 136 3 052 0,95 0,80-1,55 rakennukset yhteensä 255 415 905 2 288 735 yleinen, maapohja 30 937 877 293 910 0,95 0,80-1,55 yleishyöd. käytössä maapohja 111 005 0 0,00 0,80-1,55 rakentamaton rakennuspaikka 286 352 8 591 3,00 1,00-4,00 maatalouden tuotantorak. rakennuspaikka 19325 184 0,95 0,80-1,55 metsätalouden tuotantorak. rakennuspaikka 772 7 0,95 0,80-1,55 maapohjat yhteensä 31 355 331 302 692 yhteensä 286 771 236 2 591 427 Vuoden 2016 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2015 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2016 määräämät veroprosentit. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle 2017. Muutokset on osittain vahvistettu 30.10.2015. Hallitus päätti kuitenkin syksyn 2016 budjettiriihessä lisämuutoksista kiinteistöverotukseen. Uudessa hallituksen esityksessä esitetään yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväliksi 0,93 1,80 prosenttia ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväliksi 0,41 0,90 prosenttia. Lisäksi kuntien tulee vuodesta 2017 lähtien päättää erikseen muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti. Tähän asti kunta on voinut päättää erityisen veroprosentin näille kiinteistöille, mutta jos kunta ei ole näin tehnyt, niin verotuksessa on sovellettu kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia. 38

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti saa vuonna 2016 olla maksimissaan 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korkeampi. Hallituksen esityksessä kytkös näiden veroprosenttien välillä esitetään poistettavaksi ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti määrättäisiin vapaasti vaihteluvälillä 0,93 1,80 %. Rakentamattoman rakennuspaikan osalta esitetään vaihteluväliksi 2,00 6,00 prosenttia. Korotuksia on suunnitteilla myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin. Nämä korotukset on tarkoitus toteuttaa kiinteistöjen verotusarvojen päivittämisen yhteydessä. Rakennusten ja maapohjien verotusarvojen päivittämistyö käynnistyy vielä vuoden 2016 lopulla. Arvioitu verotulo 2011 2019 Suomussalmella Pohjana Kuntaliiton ennustekehikko 7.10.2016 Suomussalmi Kuntaliitto 7.10.2016 1 000 Yhteenveto TILIVUOSI 2011 2012 2013 2014 2015 2016** 2017** 2018** 2019** Verolaji Kunnallisvero 20 121 20 273 21 357 21 814 21 966 21 340 20 853 20 804 21 206 Muutos % 0,8 5,3 2,1 0,7-2,8-2,3-0,2 1,9 Yhteisövero 3 139 1 877 2 301 2 636 2 942 2 527 2 566 2 682 2 815 Muutos % -40,2 22,6 14,6 11,6-14,1 1,6 4,5 4,9 Kiinteistövero 2 004 2 044 2 285 2 479 2 480 2 549 2 549 2 549 2 549 Muutos % 2,0 11,8 8,5 0,0 2,8 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 25 263 24 193 25 943 26 929 27 387 26 416 25 968 26 035 26 570 Muutos % -4,2 7,2 3,8 1,7-3,5-1,7 0,3 2,1 Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000=100 120,4 123,8 125,6 126,9 126,8 127,4 128,9 130,6 132,8 Kuluttajahintaindeksin muutos 1,0 2,8 1,5 1,0-0,1 0,5 1,2 1,3 1,7 Peruspalvelujen hintaindeksi 142,6 147,4 150,0 150,8 151,5 153,0 152,0 153,0 154,1 Peruspalv. hintaindeksin muutos 0,5 3,4 1,8 0,5 0,5 1,0-0,7 0,7 0,7 39

Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste Tuloveroprosentti ja efektiivinen kunnallisveroaste 1 000 Suomussalmi 7.10.2016 Verovuosi 2011 2012 2013 2014 2015** 2016** 2017** 2018** 2019** Ansiotulot 156 477 160 005 161 406 162 727 159 829 160 992 160 268 160 316 161 093 Maksettava vero 20 385 20 567 20 912 22 311 21 685 21 687 20 860 20 967 21 124 Tuloveroprosentti 19,50 % 19,50 % 19,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % Kunnallisveroaste 13,03 % 12,85 % 12,96 % 13,71 % 13,57 % 13,47 % 13,02 % 13,08 % 13,11 % 0,22 0,2 0,18 0,16 0,14 0,12 0,1 Tuloveroprosentti Kunnallisveroaste 40

Valtionosuudet 2017 2019 Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperusteita vähennettiin ja laskennallisuutta lisättiin. Valtionosuudet määräytyvät kahdeksan kriteerin ja kolmen lisäosan perusteella. Valtionosuusrahoituksen kokonaisuus 2015 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia. Vuonna 2017 valtionavut alenevat 7 % vuodelle 2016 budjetoidusta. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan indeksisidonnaisten menojen lisäsäästö. Valtionosuutta alentavat myös edellisellä vaalikaudella päätetty valtionosuusleikkaus sekä yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kertaluonteinen eläketuki. Peruspalvelujen arvioitu valtionosuusprosentti on 25,23 vuodelle 2017 ja kunnan omarahoitusosuus 3 619,21 euroa/asukas. (Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015 ja Valtion talousarvioesitys 2017) 41