Dklinz (dkltsviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Päivämäärä: 14.10.2014, Versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Dklinzn riskienhllintsuunnitelmn yhteenveto, joss on esitetty yksityiskohtisesti trvittvt toimet, joill vrmistetn Dklinzn mhdollisimmn turvllinen käyttö. Lisätieto riskienhllintsuunnitelmien yhteenvedoist löytyy täältä. Tätä riskienhllintsuunnitelmn yhteenveto tulisi luke yhdessä Euroopn julkisen rviointilusunnon (EPAR) j Dklinzn tuotetietojen knss; nämä löytyvät Dklinzn EPAR-sivult. VI.2.1 Tieto siruden esiintyvyydestä Dklinz käytetään yhdessä muiden lääkkeiden knss C-heptiittiviruksen (HCV) iheuttmn kroonisen (pitkäikisen) infektion hoitoon. Tätä virust knt rviolt 1,1 1,3% EU:n lueell suvst väestöstä, j se voi iheutt pitkäikisi kompliktioit, kuten kirroosi (mksn rpeutuminen), mksn vjtoimint ti mkssyöpää j se voi mhdollisesti joht kuolemn. Milmnljuisesti trksteltun C-heptiitti-infektioit on eniten läntisen Tyynenmeren, Kkkois- Asin j itäisen Välimeren lueill. C-heptiittivirust on mont eri tyyppiä (eli genotyyppiä), joist Euroopss yleisin on genotyyppi1. Infektioit on eniten nuorill ikuisill j miehillä. HCV trttuu tvllisesti verikontktiss trtunnnkntjn. Trtunnn smisess merkittävimmät riskitekijät ovt huumeidenkäyttö, likisten pistovälineiden käyttö j verensiirrot. VI.2.2 Yhteenveto hoidon hyödyistä Päätutkimuksess, johon osllistui 211ikuist, Dklinzn () j sofosbuviirin yhteiskäytön (johon stettiin yhdistää ribviriini) osoitettiin poistvn C-heptiittiviruksi verestä tehokksti. Tutkimuspotiliden HCV-infektio oli genotyyppiä1, 2 ti 3, j hoito kesti 12 ti 24viikko. Useimmt potilt eivät olleet sneet iemp hoito C-heptiittiin. Pienellä potilsjoukoll oli genotyypin1 HCV, mikä oli ollut vstustuskykyinen iemmlle protesi-inhibiittorihoidolle (niin snottu NS3/4A-estäjä telpreviiri ti bosepreviiri yhdessä pegyloidun lfinterferonin j ribviriinin knss). Khdentoist viikon kuluttu suunnitellun hoidon päättymisestä veressä ei todettu mitään merkkejä viruksest noin 99 %:ll (125:llä 126:st) genotyypin1 potilist, 96%:ll (25:llä 26:st) genotyypin2 potilist eikä 89%:ll (16:ll 18:st) genotyypin3 potilist. Genotyypin 4 potilill tehdyissä lisätutkimuksiss Dklinz osoitettiin yhtä tehokkksi genotyyppiä4 kuin genotyyppiä1 vstn. VI.2.3 Hoidon hyötyihin liittyvät sit, joit ei tunnet Käynnissä on jtkotutkimuksi, joiss rvioidn Dklinz yhdessä muiden viruslääkkeiden, erityisesti sofosbuviirin, knss. Tvoitteen on sd enemmän tieto Dklinzn tehokkuudest kikki HCV-genotyyppejä vstn sekä sellisten potiliden hoidoss, joiden iempi hoito pegyloidull interferonill on epäonnistunut; joill on mkskirroosi ennen mksnsiirto j mksnsiirron jälkeen ti joill on sekä HCV- että HIV-infektio. Käynnissä oleviss tutkimuksiss selvitetään myös Dklinzhoidost stvn hyödyn kesto, vstustuskykyä hoidolle j mkssiruden etenemistä. VI.2.4 Yhteenveto turvllisuustiedoist
Tärkeät tunnistetut riskit Dklinzll ei ole tällä hetkellä tunnistettu merkittäviä riskejä. Tärkeät mhdolliset riskit Riski Mksn kohdistuv myrkyllisyys (heptotoksisuus) Mitä tiedetään Dkltsviiriin on yhdistetty joitkin löydöksiä eläinten mksss. Tämän merkitystä ihmiselle ei tiedetä. Vereen kohdistuv myrkyllisyys (hemtologinen toksisuus) Pitkäikisiss kliinisissä tutkimuksiss, joiss Dklinz on nnettu yhdessä sofosbuviirin ti pegyloidun lfinterferonin j ribviriinin knss, mks koskeneiden verikokeiden tuloksiss ei todettu kliinisesti merkittäviä muutoksi. Dkltsviiriin on yhdistetty joitkin löydöksiä eläinten luuytimessä. Tämän merkitystä ihmiselle ei tiedetä. Lääkeresistenssin kehittyminen (viruksen muuttuminen vstustuskykyiseksi lääkehoidolle) Alkion j sikiön kehitykseen kohdistuv toksisuus(syntymättömälle lpselle koituv hitt) Kliinisissä tutkimuksiss joidenkin potiliden verisolumäärät pienenivät, minkä ei odotet iheuttvn kliinisiä oireit. Verisolujen muutokset olivt smnkltisi potilill, jotk sivt smoj hoitoj ilmn Dklinz. Kliinisissä tutkimuksiss ei ole toistiseksi hvittu kliinisesti merkittäviä veren muutoksi. Keskeneräisestä seurnttutkimuksest on stvn vin vähän tieto, jonk perusteell voidn rvioid hoitovsteen kesto dkltsviirihoidon päätyttyä. Dkltsviirill j pegyloidull lfinterferonill/ribviriinillä hoidetuill potilill on todettu relpsej (eli viruksen uusiutumist). Toistiseksi yhdellä potilll (genotyyppi3) on ilmennyt virusrelpsi dkltsviiri- j sofosbuviirihoidon jälkeen. Dkltsviirill on osoitettu eläintutkimuksiss olevn lkiotoksisuutt j tertogeenisiä vikutuksi (vikutuksi kohduss olevlle syntymättömälle eläimen lkiolle). Tämän merkitystä ihmiselle ei tiedetä. Ei-käyttöiheen mukinen käyttö lpsille j nuorille Dklinz ei pidä käyttää rskuden ikn eikä sellisten nisten hoitoon, jotk voivt tull rskksi j jotk eivät käytä ehkäisyä. Dklinzn turvllisuutt j teho lle 18 vuoden ikäisten lsten j nuorten HCV-infektion hoidoss ei ole vrmistettu. Puuttuvt tiedot Riski Rskus j imetys Käyttö lpsille j nuorille (lle18-vuotiille) Smnikinen HIV- j HCV-infektio Mitä tiedetään Dklinzn rskuden j imetyksen ikn ei ole tutkittu. Dklinz ei pidä käyttää rskuden ikn. Äitiä on kehotettv olemn imettämättä Dklinzn käytön ikn. Dklinzn lpsille j nuorille ei ole tutkittu, j siksi sen turvllisuutt j teho näiden potiliden hoidoss ei tunnet. Dklinzn turvllisuutt j teho smnikist HIV- j HCV-infektiot sirstvien hoidoss ei ole vrmistettu. Tätä
Riski Smnikinen B-heptiitti (HBV)- j HCV-infektio Mksn vjtoimint j hoitmton mkssirus (mksvurio, jok vikutt mksn normliin toimintn) Potilt, joille on tehty mksnsiirto Afrikklinen lkuperä Mitä tiedetään potilsryhmää koskevt tutkimukset ovt kesken (AI444043 j AI444216). Dklinzn turvllisuutt j teho smnikist HCV- j HBV-infektiot sirstvien hoidoss ei ole tutkittu. Dklinzn turvllisuutt j teho mksn vjtoimint j hoitmtont mkssirutt sirstvien hoidoss ei ole vrmistettu. Yksi tutkimus on käynnissä (AI444215). Dklinzn turvllisuutt j teho tämän potilsryhmän hoidoss ei ole vrmistettu. Yksi tutkimus on kuitenkin käynnissä (AI444215). Dklinzn turvllisuutt j teho frikklisperäisten potiliden hoidoss ei ole vrmistettu, mutt turvllisuusprofiilin ei odotet olevn näillä potilill erilinen kuin muill potilill. Käyttö yli 65-vuotiille Yhteisvikutus sellisten lääkkeiden knss, jotk voisivt vähentää Dklinzn vikutuksi merkitsevästi Yksi tutkimus on käynnissä (AI444038). Dklinz j pegyloitu lfinterferoni svi potilit on seurttv hoidon ikn. Tutkimuksiin on otettu mukn vin pieni joukko tämänikäisiä. Vikk turvllisuusprofiilin ei odotet olevn näillä potilill erilinen kuin muill potilill, yli 65-vuotiit potilit on seurttv hoidon ikn erityisen trksti. Tietyt lääkkeet, jotk ktivoivt sytokromi P4503A (CYP3A4)- j P- glykoproteiinin kuljettj (P-gp) -proteiinej, sttvt heikentää Dklinzn vikutuksi. Suunnitteill on useit tutkimuksi. Tutkimuksess AI444093 rvioidn lääkeyhteisvikutusten vuoksi tehtyjen Dklinzn nnosmuutosten vikutust. Toisess tutkimuksess (AI444273) rvioidn prhilln dolutegrviirin j Dklinzn välistä lääkeyhteisvikutust terveillä ikuisill. VI.2.5 Yhteenveto toimenpiteistä riskien minimoimiseksi Kikist lääkevlmisteist lditn vlmisteyhteenveto, jok sisältää lääkäreille, frmsisteille j muille terveydenhuollon mmttilisille suunnttu yksityiskohtist tieto lääkkeen käytöstä, riskeistä j suosituksist riskien minimoimiseksi. Potilille on stvn tieto mllikkokielellä ldituss pkkusselosteess. Vlmisteyhteenvedoss j pkkusselosteess minitut toimet ovt tvnomisi riskienminimointitoimi. Lääkkeen vlmisteyhteenveto j pkkusseloste ovt os lääkkeen tuotetietoj. Dklinzn tuotetiedot ovt stviss Fimen verkkosivujen kutt www.fime.fi. Tällä lääkkeellä ei ole lisätoimi riskien minimoimiseksi.
VI.2.6 Kehityssuunnitelm myyntiluvn myöntämisen jälkeen Luettelo kehityssuunnitelmn sisältyvistä tutkimuksist Tutkimus (tutkimuksen numero) Tvoitteet Käsiteltävät turvllisuuteen ti tehoon liittyvät seikt Til Väli- j loppurporttien iktulu AI444052: Fsi III stunnistettu, voin tutkimus, joss verrtn, pegyloidun lfinterferonin j ribviriinin yhdistelmähoito telpreviirin, pegyloidun lfinterferonin j ribviriinin yhdistelmähoitoon iemmin hoitmttomill genotyypin1 tutkittvill virologinen vste) / ntivirlinen teho, turvllisuus j Dkltsviirin j telpreviirihoidon vertilu (~600 potilst) jättö huhtikuuss AI444038: Fsi III stunnistmton, voin tutkimus, joss tutkitn, pegyloidun lfinterferonin j ribviriinin yhdistelmähoito iemmin hoitmttomill, genotyypin1 tutkittvill, jotk ovt fromerikklisi, ltinlismerikklisi ti Yhdysvlloiss suvi ltinlismerikklisi ti vlkoihoisi virologinen vste) / ntivirlinen teho, turvllisuus j Rodun/etnisyyden rviointi. (~230 tutkittv) jättö huhtikuuss AI444043: Fsi III stunnistmton, voin tutkimus, joss tutkitn, pegyloidun lfinterferonin j ribviriinin yhdistelmähoito iemmin hoitmttomill, genotyypin1 tutkittvill, joill on myös HIV (~300 tutkittv) virologinen vste) / ntivirlinen teho, turvllisuus j Dkltsviirin smnikist HIV- j HCVinfektiot sirstville ei ole vrmistettu. (~300 tutkittv) jättö huhtikuuss AI444046: Fsi III stunnistmton, voin pitkäikinen seurnt- j hvinnointitutkimus, jok koskee tehon säilymistä, n säilyminen virologinen vste), resistenssi, mkssiruden Dkltsviirin kliinisen hyödyn säilyminen ljss hvinnointitutkim uksess, johon viimeisellä vuosineljänneksell ä 2019
Tutkimus (tutkimuksen numero) Tvoitteet Käsiteltävät turvllisuuteen ti tehoon liittyvät seikt Til Väli- j loppurporttien iktulu vstustuskykyä j mkssiruden etenemisen kuvust kroonist C- heptiitti sirstvill, joit on iemmin hoidettu dkltsviirill j/ti sunpreviirill etenemisen kuvminen osllistuu iemp, dkltsviiri sisältänyttä hoito sneit tutkittvi. (~1000 tutkittv) AI444215: Fsi III tutkimus, johon osllistuvt kirroosipotilt sttvt myöhemmin trvit mksnsiirron ti jotk ovt sen jo sneet (molemmiss tpuksiss genotyypit 1 6) virologinen vste), ntivirlinen teho, turvllisuus, Dkltsviirin mksnsiirtopotilil le ei ole vrmistettu. jättö heinäkuuss AI444216: Fsi III tutkimus iemmin hoitmttomill potilill, joill on myös HIV-infektio (genotyypit 1 6) virologinen vste) / ntivirlinen teho, turvllisuus j Dkltsviirin smnikist HIV- j HCVinfektiot sirstville ei ole vrmistettu. jättö heinäkuuss AI444218: Kolmnnen viheen tutkimus, joss rvioidn j sofosbuviirin yhdistelmähoito sekä iemmin hoitmttomill että iemmin hoidetuill potilill, joill on krooninen genotyypin 3 HCV-infektio virologinen vste) / ntivirlinen teho, turvllisuus j Kolmnnen viheen tutkimus, joss rvioidn genotyypin 3 potilille. (~ 100 iemmin hoitmtont tutkittv j 50 iemp hoito snutt tutkittv) jättö huhtikuuss
Tutkimus (tutkimuksen numero) Tvoitteet Käsiteltävät turvllisuuteen ti tehoon liittyvät seikt Til Väli- j loppurporttien iktulu AI444273: Fsi I voin ristikkäistutkimus, joss rvioidn dolutegrviirin j lääkeyhteisvikutust terveillä ikuisill Dolutegrviirin j välinen lääkeyhteisvikutu s terveillä ikuisill Näiden lääkeineiden smnikisen nnon vikutust frmkokinetiikk n ei ole vrmistettu. jättö huhtikuuss AI444093: Fsi I kliininen tutkimus, joss rvioidn drunviirin/ritonviirin ti lopinviirin/ ritonviirin vikutust frmkokinetiikkn terveillä tutkittvill Lääkelääkeyhteisvikutu ksen vikutus frmkokinetiikk n terveillä tutkittvill Lääkeyhteisvikutu sten vuoksi tehtyjen nnosmuutosten vikutust ei ole vrmistettu. Suunnitte ill jättö huhtikuuss Peditrisille potilille tehdyt tutkimukset: Peditrist tutkimussuunnitelm (PIPnumero EMEA-001191- PIP01-11) on ehdotettu j siitä on sovittu EMAN knss 2012 (päätösnumero P/0166/2012) j turvllisuus lle 18-vuotiill lpsill Dkltsviirin lpsille ei ole vrmistettu Suunnitte ill Määritellään myöhemmin (kikki kliinisiä tutkimuksi on lykätty, ei tutkimussuunnitel mi) In vitro -dkltsviiritutkimus, joss käytetään ihmisen mkssoluist tehtyä mlli j mhdollisesti yksilöllistä soluunoton kuljettj ilmentäviä soluj. Näiden vull rvioidn kuljettjien, myös OCT1:n merkitystä erittymisessä mks- j sppiteitse Lisätutkimus, joss selvitetään tiettyjen proteiinien (kuljettjien) osllisuutt elimintioss mksn kutt. Aktiivinen kuljetus stt osltn vikutt elimintioon mksn kutt j oll frmkokineettisen vihtelun lähde Suunnitte ill Lopullisen jättö ensimmäisellä vuosineljänneksell ä Myyntiluvn ehdoiss minitut tutkimukset Mikään edellä minituist tutkimuksist ei ole ehto myyntiluvlle. VI.2.7 Yhteenveto riskienhllintsuunnitelmn päivityksistä Ei oleellinen. Tämä yhteenveto on päivitetty viimeksi 7/2014.