Kilpailu- UUTISET KILPAILU- VIRASTON UUTISLEHTI 1 2005 Kilpailua edistetään yhteistyössä muiden kanssa Ministeriöt ja muut eri elinkeinoalojen uudistuksia valmistelevat tahot pyytävät yhä useammin Kilpailuvirastolta lausuntoa valmisteilla olevista lakiesityksistä. Virasto on lisäksi edustettuna useissa lainsäädäntöuudistuksia valmistelevissa tai uudistusten vaikutuksia seuraavissa työryhmissä. 3JATKUU S. 2 Mitä poikkeuslupien tilalle? Kilpailu on tärkeä asia Kilpailunrajoituslakia muutettiin viime keväänä niin, ettei poikkeuslupien myöntäminen yrityksille ole enää mahdollista. Poikkeusluvista luopuminen on haaste erityisesti kaupalle. 3JATKUU S. 5 EUROPEAN COMMUNITY 2004 EU:n uusi kilpailukomissaari Neelie Kroes muistuttaa, että kilpailuasiat on syytä ottaa vakavasti, jos yhteisö aikoo saavuttaa Lissabonissa vuonna 2000 sovitut tavoitteensa. 3JATKUU S. 7
TÄSSÄ NUMEROSSA: 3 Jatkoa sivulta 1 KILPAILUN EDISTÄMINEN NÄKYY MONIPUOLISESTI KIVIN TYÖSSÄ Kilpailun edistäminen toinen KIVIn päätuotteista Poikkeusluvista luopuminen on haaste erityisesti kaupalle Neelie Kroes: Kilpailu-asiat on syytä ottaa vakavasti KIVI hyväksyi Vapo-kaupan ehdollisena Myös komission Chips-päätös oli ehdollinen Kilpailuoikeudellinen vuosikirja 2004 Keskolle esitetään sakkoja kielletystä hintayhteistyöstä Juhlakirja Matti Purasjoen kunniaksi Nimityksiä Kilpailuvirastossa Julkaisija: Kilpailuvirasto, Pitkänsillanranta 3 A, PL 332, 00531 Helsinki, (09) 731 41, www.kilpailuvirasto.fi Päätoimittaja: Päivi Kari, (09) 7314 3390 paivi.kari@kilpailuvirasto.fi Toimitus: Marketta Salin, (09) 7314 3331 marketta.salin@kilpailuvirasto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: tiedotus@kilpailuvirasto.fi Julkaisu on maksuton. Ulkoasu ja taitto: Harri Heikkilä Oy Paino: Pekan Offset 2005 ISSN 1795-2220 Myönteisiä esimerkkejä kilpailun edistämisen tuloksista ovat mm. valtion liiketoimintojen liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen, kunnallisten palvelujen avaaminen kilpailulle ja Kilpailuinstituutin perustaminen Turun kauppakorkeakoulun yhteyteen. Kilpailun edistäminen sisältyy olennaisena osana Kilpailuviraston toiminta-ajatukseen ja on siten sen keskeistä työsarkaa. Varsinainen kilpailunedistämisryhmä perustettiin virastoon vasta vuonna 2002, vaikka edistämistoimintaa oli harjoitettu merkittävästi jo ennenkin. Kilpailun edistämiseen liittyvät kysymykset kuuluvat tällä hetkellä koko viraston, osittain siis myös kartelliryhmän ja monopoliryhmän tehtäviin. Kilpailunrajoitusten ennalta ehkäisemisen lisäksi kilpailua edistetään mm. vaikuttamalla monitahoisesti valmisteilla olevaan elinkeinoelämää koskevaan lainsäädäntöön. Virasto onkin erityisesti viime vuosina onnistunut luomaan hyvät yhteistyösuhteet moniin sääntelyn kannalta keskeisiin viranomaisiin ja järjestöihin. Yhteistyössä kilpailun hyväksi Ministeriöt ja muut eri elinkeinoalojen uudistuksia valmistelevat tahot pyytävät yhä useammin Kilpailuvirastolta lausuntoa valmisteilla olevista lakiesityksistä. Virasto on lisäksi edustettuna tälläkin hetkellä yli kymmenessä lainsäädäntöuudistuksia valmistelevassa tai uudistusten vaikutuksia seuraavassa poikkihallinnollisessa työryhmässä. Myös toimiala- ja muut elinkeinoelämän järjestöt pyytävät usein viraston edustajia opastamaan itseään kilpailuun liittyvissä kysymyksissä. Viime vuosien myönteisiä esimerkkejä kilpailun edistämisen tuloksista ovat mm. valtion liiketoimintojen liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen, Virastolta pyydetään yhä useammin lausuntoja lakiesityksistä. kuntien palvelutuotannon avaaminen kilpailulle, tilaaja-tuottajamallin kehittäminen sekä Kilpailuinstituutin perustaminen Turun kauppakorkeakoulun yhteyteen. Esimerkiksi apteekkitoiminnan tarveharkintaisen lupamenettelyn poistamisessa ei sen sijaan ole edistytty, ja postitoiminnankin vapauttaminen kilpailulle on jäänyt vain nimelliseksi. Tarveharkinnasta luopuminen on osoittautunut vaikeaksi myös taksiliikenteessä alan lainsäädäntöuudistusta valmistelleen työryhmän lähes yksimielisistä ehdotuksista huolimatta. Esimerkkejä kilpailun edistämisestä Julkinen sektori Virasto on mukana hallituksen tuottavuushankkeeseen liittyvässä VM:n työryhmässä, joka pohtii yksityisen sektorin roolia julkisten palvelujen tuottamisessa. Virasto antoi KTM:lle lausunnon, jossa ehdotettiin harkittavaksi erityisiä säännöksiä julkisen elinkeinotoiminnan avoimuuden, läpinäkyvyyden ja kilpailuneutraliteetin edistämiseksi. Hankintalakityöryhmässä viraston edustaja yhtyi useimpiin työryhmän linjauksiin, mutta osallistui eriävään mielipiteeseen, jonka mukaan mm. hankintojen kynnysarvojen nostamiselle ei ole riittäviä perusteita. Selvitysmies ehdotti äskettäin Tieliikelaitoksen yhtiöittämistä. Ehdotus vastaa KIVIn aloitetta vuodelta 1999.
Ympäristöpolitiikka ja rakentaminen Eduskunnan ympäristövaliokunta kuuli virastoa jätelain valmistelun yhteydessä. Tuottajayhteisöt velvoitettiin sen jälkeen ottamaan laissa tasapuolisesti huomioon kaikkien alalla toimivien asianmukaiset toimintamahdollisuudet. Päästöoikeuksien jakokriteeriryhmässä virasto myötävaikutti siihen, että myös uusille toimijoille varattiin oma päästöoikeuskiintiö. Kertakäyttöisten juomapakkausten haittavero puolitettiin vuoden 2005 alusta ja se poistetaan kokonaan kolmen vuoden kuluttua. Virasto oli pitänyt veroa syrjivänä ja kilpailua olennaisesti heikentävänä. Uudistus parantaa pk- ja tuontiyritysten mahdollisuuksia päästä mukaan Suomen juomamarkkinoille. KIVI on mukana kansallisen rakennuspoliittisen ohjelman seurantaryhmässä. Ohjelman yhtenä tavoitteena on kilpailun edistäminen rakennussektorilla. Tele- ja energiamarkkinat Virasto vastusti lausunnoissaan lakimuutosta, joka antaa Viestintävirastolle oikeuden asettaa tietyin ehdoin hintakatto huomattavaa markkinavoimaa omaaville kiinteän verkon yrityksille. Uudistus merkitsee KIVIn mielestä paluuta hintasäännöstelyyn, jolla on aina kielteisiä vaikutuksia markkinoiden toimintaan. Virasto antoi vastaavia lausuntoja myös sähkömarkkinalain uudistamisesta. Kilpailututkimuksen edistäminen Kilpailuinstituutissa käynnistyi kilpailun seurantamenetelmien kehittämistä ja operationalisointia koskeva tutkimus. Kilpailuvirasto on mukana tutkimuksen ohjausryhmässä. Kilpailuviraston tavoitteisiin, tuloksiin ja toimintasuunnitelmiin voi perehtyä tarkemmin viraston kotisivujen (www.kilpailuvirasto.fi) kohdassa Kilpailuvirasto / Toiminnan suunnittelu ja seuranta. Sivuilta löytyvät mm. tulossopimukset, toimintakertomukset ja toiminta- ja taloussuunnitelmat. Kotisivuilta löytyvät myös kaikki viraston aloitteet ja lausunnot vuodesta 1998 alkaen. Kilpailun edistäminen Pääosa kilpailun edistämisestä on luonteeltaan vuorovaikutuksessa tapahtuvaa, pitkäkestoista vaikuttamista talouden toimijoihin ja poliittisiin päätöksentekijöihin. Tavoitteena on, että markkinoilla toimivat ja markkinoiden toimintaan vaikuttavat tahot tuntevat kilpailusäännöt ja niiden merkityksen ja sitoutuvat omissa toimissaan ja ratkaisuissaan edistämään toimivaa kilpailua. (Ote Kilpailuviraston tulossopimuksesta KTM:n kanssa vuodelle 2005) Kilpailua edistetään myös naapurissa Ruotsin kilpailuvirasto (Konkurrensverket) julkaisi viime syksynä raportin Myndigheter och marknader tydligare gräns mellan offentligt och privat. Virasto selvitti hallituksen pyynnöstä ongelmia, joita syntyy, kun julkiset toimijat ryhtyvät kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa. Raporttiin sisältyy joukko ehdotuksia markkinoiden toiminnan parantamiseksi. Raportti on julkaistu pdf-muodossa Konkurrensverketin kotisivuilla osoitteessa www.kkv.se 3
Kilpailun edistäminen toinen KIVIn päätuotteista Kilpailun edistäminen on kilpailunviranomaisten toiminnassa toinen päätuote. Ensimmäinen on kilpailulainsäädännön soveltaminen elinkeinonharjoittajien aikaansaamiin kilpailunrajoituksiin, sanoo viraston kilpailunedistämisryhmän päällikkö johtaja Martti Virtanen. KUVA. MARKETTA SALIN Kilpailun edistäminen tai oikeammin kilpailun esteiden karsiminen koskee tilanteita, joissa kilpailuviranomainen ei voi käyttää laissa säädettyjä puuttumisvaltuuksia. Työkaluna voidaan käyttää vain asiantuntijuuteen perustuvaa argumentaatiota. Päätöksentekijät voivat sitten esittämiemme perustelujen pohjalta korjata lainsäädännössä ja muissa määräyksissä esiintyviä kilpailun esteitä ja rajoituksia. Tavoitteena hyvinvoinnin lisääminen Kilpailun edistämisen merkitys kilpailuviranomaisten toiminnassa on myös kansainvälisesti katsoen kasvanut koko ajan 1970-luvun loppupuolelta lähtien, muistuttaa Virtanen. Institutionaalisiin ja lainsäädännöllisiin kilpailun esteisiin ja rajoituksiin vaikuttamalla voidaan saada aikaan erittäin merkittäviä hyvinvointietuja ja Kyse on muustakin kuin sääntelyn karsimisesta. myönteisiä dynaamisia vaikutuksia talouselämään. Toiminta on aivan viime vuosiin saakka ollut luonteeltaan sääntelyn karsimista, jossa painopiste on ollut tiettyjen talouden avainsektorien sääntelyn keventämisessä. Tällaisia aloja ovat erityisesti energia-ala, liikennesektori, tele- ja viestintäsektori sekä rahoitus. Sääntelyn karsimisesta näillä aloilla onkin seurannut merkittäviä tehokkuusetuja kaikissa niissä maissa, joissa uudistuksia on toteutettu. Kilpailun edistäminen on kuitenkin nykyään paljon muutakin kuin sääntelyn karsimista. Kirjallisten lausuntojen antamisen ohella kilpailuviranomaiset ovat sekä meillä että muualla lisänneet viime vuosina muutakin yhteydenpitoaan kilpailun edistämisen kannalta relevantteihin tahoihin. Kilpailuviranomaiset voivat tarjota päättäjille asiantuntemustaan mm. julkisen palvelutuotannon markkinaehtoistamiseen liittyvien kilpailunäkökohtien suhteen. Tiivis yhteistyö päätöksentekijöiden kanssa auttaa myös meitä itseämme ymmärtämään paremmin markkinaehtoistamiseen liittyviä monimutkaisia ilmiöitä ja parantaa näin mahdollisuuksiamme tehdä asiantuntevia ehdotuksia kilpailun edistämiseksi. Keskusteluun ja muuhun vuorovaikutukseen perustuvan toimintatavan hedelmällisyydestä kertoo mielestäni se, että Kilpailuviraston edustajia on alettu kutsua yhä useammin mukaan eri työryhmiin, arvioi Virtanen. 4
Komission rooli kilpailun edistäjänä EU:n komission rooli kilpailun edistäjänä on monitahoinen. Erityisesti tietyillä avainsektoreilla, kuten energia-alalla ja liikenteessä, komissio on myötävaikuttanut aktiivisesti sääntelyn karsimiseen ja Euroopan sisämarkkinoitten rakentamiseen poistamalla kilpailun esteitä ja rajoituksia, toteaa Virtanen. Palvelusektorilla komission vaikutus jäsenmaiden valitsemiin ratkaisuihin on toisaalta ollut tähän asti varsin vähäinen. Komission aktiivisuus kilpailun esteiden ja vääristymien karsimiseksi on kuitenkin lisääntymässä myös palvelusektorilla. Lisäksi Euroopan yhteisö vaikuttaa itse asiassa merkittävästi joskin osittain epäsuorasti sääntelyn vähentämiseen esimerkiksi julkisten hankintojen alueella toteutetun lainsäädännön kautta. Kaiken kaikkiaan komission asema kilpailun edistämisessä on vahvistumassa ja EU:n puitteissa voidaan odottaa kilpailuviranomaisten verkostomaisen yhteistyön lisääntyvän kilpailun edistämisessä, arvioi Virtanen. Tulevaisuuden painopisteet Julkisten palvelujen uudelleen järjestäminen ja markkinaehtoistaminen on tällä hetkellä meillekin merkittävä haaste. Jatkossa julkisiin palveluihin liittyvien asioiden painoarvo vain lisääntyy. Säännellyt talouden sektorit ovat jatkossakin toiminnan avainaloja. Virasto tulee myötävaikuttamaan kilpailun edellytysten ylläpitämiseen ja kehittämiseen erityisesti telekommunikaatio- ja viestintäsektoreilla, energiaalalla, rahoitusalalla ja liikenteessä. Teknologian kehitys ja lisääntyvä pyrkimys ympäristön suojelun ja ympäristön hoidon kehittämiseen luovat tilaa myös uudelle innovatiiviselle elinkeinotoiminnalle. Virasto pitääkin tärkeänä, että alan lainsäädäntöä uudistetaan niin, että se antaa entistä enemmän tilaa tällaiselle toiminnalle ja mahdollistaa samalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön ja verkostoitumisen. Sääntelyn keventämisessä on Suomessa vielä runsaasti tehtävää. Muun muassa OECD on kiinnittänyt huomiota tarpeeseen tehostaa sääntelyn uudistamistyötä Suomessa. Kilpailuvirasto tukee aktiivisesti sääntelyn karsimista ja kehittämistä. Meidän tulee kaiken kaikkiaan syventää ja aktivoida toimintaamme yhteiskunnan muutosprosessin osana ja tarjota asiantuntijaviranomaisena apuamme kaikille relevanteille päätöksentekijöille, päättää Virtanen. Poikkeusluvista luopuminen on haaste erityisesti kaupalle Kaupan alaa koskevia poikkeuslupia oli vuoden 2005 alussa voimassa 12 kappaletta. Suurin osa luvista on voimassa enää tämän vuoden loppuun. Viime keväänä poistui mahdollisuus uusien poikkeuslupien myöntämiseen. Mitä on tullut tilalle? Tilalle on tullut menettely, jossa elinkeinonharjoittajan on itse arvioitava kilpailunrajoituksensa hyväksyttävyys siinä vaiheessa, kun rajoitus 5
aiotaan ottaa käyttöön, kertoo tutkimuspäällikkö Markku Tupamäki Kilpailuvirastosta. Yritysten väliset kilpailua rajoittavat sopimukset voivat edelleenkin olla hyväksyttäviä, jos laissa määrätyt edellytykset täyttyvät. Hyväksyttävyyden ehtona on mm. se, että sopimukseen liittyy myös asiakkaita ja kuluttajia hyödyttävää tehokkuuden paranemista. Kilpailunrajoituksen hyväksyttävyyttä tulee arvioida erityisen huolellisesti esimerkiksi silloin kun on kyse itsenäisten elinkeinonharjoittajien välisestä hintayhteistyöstä. Myös enimmäishintojen asettaminen vertikaalisessa järjestelmässä voi muodostua kilpailunrajoitukseksi, jonka hyväksyttävyyden edellytyksiä voidaan joutua selvittämään erikseen, muistuttaa Tupamäki. Yritykset voivat arviota tehdessään käyttää tulkinta-apuna sekä EY:n ryhmäpoikkeusasetuksia ja niihin liittyviä suuntaviivoja että Kilpailuviraston KUVA: JUHANA HOKKANEN Viraston asiantuntijat opastavat tarvittaessa yrityksiä oikean linjan löytämiseen. niitä vastaavia suuntaviivoja. Kaupan alalla tärkeimmät näistä ovat vertikaalisia sopimuksia koskeva komission ryhmäpoikkeusasetus, vertikaalisia kilpailunrajoituksia koskeva komission tiedonanto ja Kilpailuviraston suuntaviivat kilpailunrajoituslain 5 :n soveltamisesta vertikaalisiin kilpailunrajoituksiin. Myös Kilpailuviraston asiantuntijat opastavat tarvittaessa yrityksiä oikean linjan löytämiseen, lupaa Tupamäki. Rajoituksia arvioidaan tapauskohtaisesti Kilpailuvirasto seuraa tarkasti kaupan alan kehitystä paikallistaakseen mahdolliset kielletyt kilpailunrajoitukset. Esimerkiksi ostotoiminnassa liiallinen keskittäminen saattaa johtaa siihen, etteivät pienimmät valmistajat pääse lainkaan kaupan hyllyille. Samaan tilanteeseen voi johtaa kaupan ketjuvalikoiman määritteleminen niin suureksi, ettei kauppiaalle jää vapaata hyllytilaa tai sitä jää niin vähän, ettei sillä ole käytännössä merkitystä. Tupamäki kertoo, että poikkeuslupa-aikoina viraston periaatteisiin kuului lisätä lupaan ehto, joka takasi kauppiaille oikeuden hankkia tavaraa myös suoraan ohi keskusyksikön. Ketjuvalikoiman suuruus rajattiin lisäksi sellaiseksi, että kuluttajilla oli mahdollisuus saada kaupasta myös paikallisten tai muuten pienten tarjoajien tuotteita. Sama periaate on edelleen voimassa. Lopulliset valinnat tekee tietysti yritys itse; viraston tavoitteena on vain huolehtia siitä, että markkinoilla säilyy mahdollisuus tällaisiin valintoihin. Kilpailuvirasto arvioi markkinoilla havaitsemiaan kilpailunrajoituksia aina tapauskohtaisesti. Kilpailunrajoituksen hyväksyttävyyden arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa kilpailunrajoituksen aikaansaajan markkinaosuus, kokonaismarkkinoiden toimivuus ja alalle pääsyn esteet. Vakavimmat eli ns. mustan listan kilpailunrajoitukset ovat kuitenkin yleensä aina kiellettyjä, muistuttaa Tupamäki. Työryhmä selvittää kaupan asemaa Kaupan asemaa ja kilpailukykyä selvittää parhaillaan kauppa- ja teollisuusministeriön viime syksynä asettama työryhmä. Ryhmä kartoittaa liikeaikojen vaikutuksia vähittäiskaupan rakenteeseen sekä yleisemminkin kaupan nykytilannetta ja tulevaisuutta. Lisäksi ryhmä tarkastelee kotimaankaupan kilpailutilannetta, kaupan rakennetta erityisesti palvelujen saatavuuden kannalta, kauppaa koskevaa erityissääntelyä sekä vähittäiskaupan aukioloaikakysymyksiä. Myös Kilpailuvirastolla on edustus työryhmässä. Ryhmän toimikausi päättyy toukokuun lopussa. Kauppa ja kynnysrahat Norjassa käynnistyi vuoden alussa keskustelu kaupan kynnysrahoista. Lehdistössä kerrottiin teollisuuden siirtäneen miljardeja kruunuja salaisesti kaupalle. Peritäänkö meillä kynnysrahoja ja miten kilpailu toimii elintarvikeketjussa? Asiasta kirjoittaa ylijohtaja Juhani Jokinen Kilpailuviraston kotisivuilla osoitteessa www.kilpailuvirasto.fi Kaupan asioista antavat Kilpailuvirastossa lisätietoja tutkimuspäällikkö Markku Tupamäki (p.7314 3370), erikoistutkija Anu Mutanen (p. 7314 3341) ja erikoistutkija Mia Salonen (p.7314 3619). Viraston edustaja kaupan työryhmässä on erikoistutkija Liisa Vuorio (p. 7314 3358). Henkilöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@kilpailuvirasto.fi 6
Neelie Kroes: Kilpailu-asiat on syytä ottaa vakavasti EUROPEAN COMMUNITY 2004 Kilpailupolitiikka on elintärkeää talouden kasvun, tuottavuuden ja työpaikkojen tulevaisuuden kannalta, korostaa EU:n uusi kilpailukomissaari Neelie Kroes. Kilpailuasiat on syytä ottaa vakavasti, jos yhteisö aikoo saavuttaa Lissabonissa vuonna 2000 sovitut kilpailukyvyn edistämiseen tähtäävät tavoitteensa. Tehokas kilpailupolitiikka on Kroesin mukaan sekä kilpailukyvyn lisäämisen edellytys että tärkein keino tavoitteen saavuttamiseksi. Kilpailupolitiikan keskeiset osa-alueet ovat komission näkökulmasta katsottuna valtiontukijärjestelmän uudistaminen, kilpailusääntöjen tehokas toimeenpano ja aktiivinen kilpailun edistäminen. Kilpailun roolina on kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen ja tuottamaan parempilaatuisia tuotteita halvemmilla hinnoilla. Kroes pitääkin tärkeänä, että kilpailusääntöjä sovelletaan tehokkaasti. Jokainen yritys joutuu näin kilpailemaan Tärkeitä selvityskohteita ovat mm. rahoitussektori ja energia-ala. omilla ansioillaan. Kun yritykset kohtaavat kilpailua sisämarkkinoilla, ne oppivat kilpailemaan tehokkaasti myös muilla markkinoilla, muistuttaa Kroes. EU:n kilpailuviranomaisten verkostoyhteistyö on Kroesin mukaan lähtenyt hyvin käyntiin. Työ on ollut myös tuloksellista: verkoston piirissä on viime toukokuun alun jälkeen tehty jo 11 artiklan 81 soveltamiseen liittyvää kartellipäätöstä ja yhdeksän artiklan 82 soveltamiseen liittyvää määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevaa päätöstä. Kartelliasioihin liittyvä armahdusjärjestelmä on Kroesin mukaan osoittautunut tehokkaaksi keinoksi kartellien paljastamisessa. Yksin komissioon tehtiin viime vuonna yhteensä 49 armahdushakemusta, jotka koskivat 25 tapausta. Järjestelmä on nykyään voimassa jo 17 jäsenmaassa. Jälkikäteen tapahtuva valvonta ei kuitenkaan yksinään riitä. Kiellettyjä rajoituksia on myös pyrittävä ehkäisemään ennalta. Kilpailun kannalta myönteisen ilmapiirin edistäminen vaatii mm. vaikuttamista talouden toimijoiden asenteisiin. Lisäksi tarvitaan selvityksiä eri alojen kilpailuolosuhteista. Tärkeitä selvityskohteita ovat mm. rahoitusala ja energia-ala. Myös lainsäädännön kilpailuvaikutuksia on arvioitava ja puututtava järjestelyihin, joilla on haitallinen vaikutus talouden kilpailukykyyn ja kuluttajien asemaan. Erityisen tärkeää on arvioida suunnitteilla olevien uusien säännösten vaikutusta kilpailuun, korostaa Kroes. (Lähde: www.europa.eu.int /comm/ competition/speeches/ index_2005.html) Kun yritykset kohtaavat kilpailua sisämarkkinoilla, ne oppivat kilpailemaan myös muilla markkinoilla. 7
KIVI hyväksyi Vapo-kaupan ehdollisena Kilpailuvirasto hyväksyi 5. tammikuuta ehdollisena yrityskaupan, jossa valtion enemmistöomistuksessa oleva Vapo Oy siirtyi Metsäliitto Osuuskunnan ja Suomen valtion yhteiseen määräysvaltaan. Kaupan kilpailuongelmat liittyivät erityisesti polttoaineina keskenään kilpaileviin energiaturpeeseen ja puupolttoaineisiin. Kaupan molemmat osapuolet toimivat puupolttoainemarkkinoilla, ja Vapo on lisäksi merkittävä toimija energiaturvemarkkinoilla. Kaupan hyväksymisen ehdoksi asetettiin muun muassa se, että Metsäliitto-Yhtymään kuuluvan Biowatti Oy:n lähes kaikki puupolttoaineliiketoiminnat erotetaan keskittymästä ja myydään Biowatin toimivalle johdolle. Myös komission Chipspäätös oli ehdollinen Norjalainen Orkla-yhtymä teki tammikuussa julkisen ostotarjouksen suomalaisen Chips Oyj:n osakkeista. Ostotarjouksesta ilmoitettiin komissiolle sulautumaasetuksen mukaisesti. Komissio tutki asiaa ja totesi, että kauppa olisi tarjouksen mukaisena toteutuessaan aiheuttanut Suomessa kilpailuongelmia erityisesti pakastepizzojen markkinoilla. Kauppa hyväksyttiin maaliskuun alussa sen jälkeen, kun Orkla oli sitoutunut irtisanomaan jakelusopimuksensa erään ruotsalaisen pakastepizzoja valmistavan yrityksen kanssa. Sitoumus riittää komission mielestä ratkaisemaan esiin tulleet kilpailuongelmat. (Lähde: Komission tiedote 4.3.2005) Juhlakirja Matti Purasjoen kunniaksi Kilpailuviraston pitkäaikaisen ylijohtajan Matti Purasjoen 60-vuotispäivän kunniaksi julkaistiin viime vuoden lopulla juhlakirja. Sen 30 artikkelia valottavat eri näkökulmista kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen kehitystä sekä kilpailupolitiikan muovautumista Suomessa. Kilpailuoikeudellinen vuosikirja 2004 Suomen Kilpailuoikeudellinen Yhdistys julkaisee jälleen keväällä uuden vuosikirjan. Kirjassa käsitellään viimeaikaista oikeuskäytäntöä ja kehityssuuntauksia kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen alalla. Vuosikirjan voi tilata maksamalla kirjan hinnan 45 euroa yhdistyksen tilille Nordea 101430-226718. Tilaajan nimi ja postitusosoite on mainittava selkeästi. Postimaksu sisältyy hintaan vain kotimaahan toimitettavissa tilauksissa. Lisätietoja antaa päätoimittaja, asianajaja Arttu Mentula, puh. (09) 686 481, arttu.mentula@mmllaw.fi. Keskolle esitetään sakkoja kielletystä hintayhteistyöstä Kilpailuvirasto teki 9. helmikuuta markkinaoikeudelle esityksen kilpailunrikkomusmaksun määräämiseksi Keskolle ja K-ruokakauppiasyhdistykselle. K-market, K-lähikauppa ja K-extra -ketjujen kauppiaat olivat viraston selvitysten mukaan tehneet 1990-luvun lopulla kiellettyä horisontaalista hintayhteistyötä. Hintayhteistyötä toteutettiin asettamalla ketjujen perusvalikoimaan kuuluville päivittäistavaroille enimmäishintoja. Toiminnalle haettiin Kilpailuvirastolta poikkeuslupaa vuonna 1998, mutta lupa evättiin. Hintayhteistyötä jatkettiin viraston kielteisestä ratkaisusta huolimatta. Virasto esittää Keskolle 100 000 euron ja K-ruokakauppiasyhdistykselle 10 000 euron kilpailunrikkomismaksua. Maksujen suuruutta määriteltäessä otettiin huomioon, että Kesko on myötävaikuttanut kilpailunrajoituksen selvittämiseen. Lähes 300-sivuisen juhlakirjan Kilpailun puolella uutta väylää avaamassa on toimittanut ja kustantanut Kilpailuvirasto. Kirjaa voi tilata Kilpailuviraston tiedotuksesta osoitteella tiedotus@kilpailuvirasto.fi tai puhelimitse numerosta (09) 7314 3331. Nimityksiä Kilpailuvirastossa Avoinna olleeseen johtajan virkaan (A29) on nimitetty 1.4.2005 alkaen kauppatieteiden tohtori Martti Virtanen. Virtanen jatkaa myös nimityksen jälkeen viraston kilpailunedistämisryhmän päällikkönä. Lisäksi hän toimii ylijohtaja Juhani Jokisen sijaisena. Avoinna olleeseen erikoistutkijan virkaan (A26) nimitettiin 1.3.2005 lukien oikeustieteen kandidaatti Arttu Juuti. Juuti on työskennellyt virastossa vuodesta 2000 alkaen. Maaliskuun alusta hän toimii tutkimuspäällikkönä viraston kartelliryhmässä. 8