TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA



Samankaltaiset tiedostot
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen


EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Metsäbioenergia energiantuotannossa

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Älykäs kaupunkienergia

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ. Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Päästökaupan toimintaperiaate

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Älykäs kaupunkienergia. Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Energiateollisuuden tutkimusseminaari , Helsinki

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Iltapäivän teeman rajaus

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Eurooppa, energia ja ilmasto. Mepin tietopaketti

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Haasteista mahdollisuuksia

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökauppadirektiivin uudistus. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Mikko Paloneva

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Fortumin Energiakatsaus

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Transkriptio:

TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA

LÄMMITYSENERGIA JA PÄÄSTÖKAUPPA Rakennusten lämmöntarve EU:ssa on noin 3 300 TWh. Suurin osa tästä on kiinteistökohtaista kaasu- ja öljy lämmitystä, jota päästökauppajärjestelmä ei rasita toisin kuin kauko lämpöä ja sähköä. LÄMPÖÄ HUKKAAN EUROOPASSA EU jäsenmaissa käytetään noin 14 000 TWh energiaa. Samaan aikaan energian muunto- ja siirtoprosesseissa hukataan pääosin hukkalämpönä veteen ja ilmaan 4600 TWh. hiili sähkö uusiutuvat 75 % LÄMMITYS- ENERGIASTA ON PÄÄSTÖ- KAUPAN ULKOPUO- LELLA 4 600 TWh HUKKAAN kaukolämpö maakaasu öljy 14 000 TWh KÄYTTÖÖN, JOSTA 3 300 TWh LÄMMITYKSEEN LÄHDE: HEAT ROADMAP EUROPE, AALBORG UNIVERSITY LÄHDE: EUROOPAN KOMISSIO

EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA JOS HUKKAENERGIA HYÖDYNNETTÄISIIN, SILLÄ LÄMMITETTÄI- SIIN KOKO EUROOPPA Energiantuotannon hukkalämpönä Euroopassa haaskataan 4 600 TWh. Se on 1,4 kertaa enemmän kuin EUjäsenmaissa rakennusten lämmittämiseen tarvittavan energian määrä. Hyödyntämällä hukkalämpö kaukolämpöverkossa voidaan energiantarvetta vähentää merkittävästi. Samalla voidaan säästää maailman energiavaroja, parantaa omaa energiaturvallisuutta, vahvistaa kansantalouksia ja vähentää ilmastopäästöjä. Tinkimättä mukavuu desta piiruakaan.

KAUKOLÄMPÖ JA YHTEIS- TUOTANTO ON UNOHDETTU Euroopan unioni on matkalla kohti vähähiilistä energiatulevaisuutta ja on asettanut yhteiset energiapoliittiset tavoitteet. Eri jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön kansallisista lähtökohdistaan erilaisia ohjauskeinoja. Ohjauskeinoja valittaessa kaukolämpö sekä lämmön ja sähkön yhteistuotanto välineinä ovat jääneet huomaamatta niiden suuresta potentiaalista huolimatta. Laskun maksamme me, kuluttajat, korkeina energiakustannuksina. 1 20-20-20 PÄÄTÖKSIÄ Ilmastotavoitteen kanssa päällekkäiset energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tavoitteet jäsenvaltioille. 2 SÄÄNTELYÄ EDISTÄMÄÄN ENERGIATE- HOKKUUTTA Sektorikohtainen sääntely ei johda optimitulokseen: kustannustehokkaimpiin ja kokonaisuuden kannalta järkevimpiin ratkaisuihin. EU:ssa järjestelmä hukkaa valtavan määrän energiaa ja tuottaa siksi turhia CO 2 -päästöjä. 3 28 /TON CO 2 EUA-Dec TUKEA UUSIUTUVALLE ENERGIALLE Tuotanto- ja investointituet aiheuttavat häiriöitä sekä päästömarkkinoilla että sähkö- ja lämmitysmarkkinoilla eivätkä nämä pääse toimimaan optimaalisesti. Vuonna 2014 uusiutuvaa energiaa tuettiin EU:ssa 45 50 miljardilla eurolla. PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS LÄHDE: SKM SYSPOWER 14 17 13 2009 2010 2011 2012 4 PÄÄSTÖ- KAUPPA EI OHJAA Päästöoikeuksia on markkinoilla liikaa, mikä pitää päästöoikeuden hinnan alhaisena. Halpa päästöoikeus ei ohjaa energiatehokkuuteen, fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen tai vähäpäästöisten teknologioiden, kuten kaukolämmön, hyödyntämiseen. Ongelmaa syventää se, että suuri osa lämmityksestä on päästömarkkinoiden ulkopuolella eikä kohtaa päästöohjausta. 2013 8 5 2014 5 MARKKI- NOILLA ON ONGELMIA Mikään sähkön tuotanto mukaan lukien lämmön ja sähkön yhteistuotanto ei kannata, kun sähkön hinta ei vastaa tuotantokustannuksia. Kiinteistökohtainen lämmitys on kokonaan päästömarkkinoiden ulkopuolella eikä kohtaa päästöohjausta. Markkinat eivät ole yhdenmukaiset kaikille toimijoille.

SÄHKÖN HINTAKEHITYS SAKSASSA LÄHDE: EUROSTAT 30 25 20 SNT/kWh 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KOTITALOUDEN SÄHKÖNHINTA 6 PÄÄTÖSTEN TILKKU- TÄKILLÄ PAIKATAAN AIEMPIA RATKAISUJA Aikaansaatujen ongelmien paikkaaminen vie huomion sivuseikkoihin. Lämmön ja sähkön yhteistuotannon tai kaukolämmön mahdollisuudet jäävät huomaamatta ja realisoimatta. TUOTTAJAHINTA 7 KAUKOLÄMPÖ SEKÄ LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTO HYÖDYNTÄMÄTÖN MAHDOLLISUUS 20-20-20 päätösten jälkeen harjoitettu energiapolitiikka ei useimmissa maissa ole kannustanut yrityksiä investoimaan kaukolämpöön tai lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Lämmitysmarkkinoiden vääristymät vähentävät kaukolämmön houkuttelevuutta asiakkaille. TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA

MITÄ VOIMME TEHDÄ TILANTEEN KORJAAMISEKSI?

OTETAAN HUKKA- LÄMPÖ HYÖDYKSI KAUKO- LÄMPÖNÄ INVES- TOIDAAN KESTÄVÄÄN ENERGIAAN

YHTEISTUOTANNOLLA JA KAUKOLÄMMÖLLÄ PAREMPI ENERGIA- JÄRJESTELMÄ HUKKA- LÄMPÖ HYÖDYKSI KAUKO- LÄMPÖNÄ Toimenpiteitä vähähiilisen Euroopan aikaansaamiseksi valmistellaan paraikaa. Haettaessa ratkaisua Eurooppaan ei kannata unohtaa paikallisesti toimivia kaukolämpöä ja -jäähdytystä. Kilpaillut lämmitysmarkkinat toimivat tehokkaasti eikä tuotantotukia tarvita. Tukea tarvitaan sen sijaan teknologiakehityksen, tutkimuksen ja innovaatioiden aikaansaamiseksi. Käytännön keinojen valintaa yrityksissä ohjaavat kustannustehokkuus, teknologiakehityksen hyödyntäminen ja hiilidioksidin hinta. Tällaisessa toimintaympäristössä energiayritykset voivat tehdä investointeja, jotka parantavat energiaturvallisuutta, vähentävät päästöjä ja hyödyttävät asiakkaita. ON AIKA TUNNIS- TAA ONGELMAT JA TOIMIA! 1 TUNNISTAA LÄMMITYS- JA JÄÄHDYTYSSEK- TORIN MAHDOL- LISUUDET ja kehittää lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvää tilastointia, sekä ottaa lämmitys ja jäähdytys osaksi EU:n keskeisintä energiapolitiikkaa sähkön ja polttoaineiden rinnalle. 2 POISTAA KAUKO- LÄMMÖN JA JÄÄHDYTYKSEN SEKÄ YHTEIS- TUOTANNON ESTEET, eli poistaa jäsenmaissa ja kaupungeissa esteet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysinfrastruktuurin rakentamiselta, ja vapauttaa päästökauppasektori päällekkäisestä päästöohjauksesta, kuten esimerkiksi CO 2 -perusteisesta verotuksesta.

SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTO ON EDELLEEN HARVINAISTA USEIS- SA EU-MAISSA. YHTEISTUOTAN- NOLLA VOIDAAN VÄHENTÄÄ ENERGIAN TARVETTA JA PÄÄSTÖJÄ. SÄHKÖ LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEIS- TUOTANTO KAUKOLÄMPÖ 3 TEHDÄ UUSIU TUVASTA ENER GIASTA SAMAN ARVOISTA tuottajasta, tuotanto pai kasta tai tuotantomuodosta riippumatta. 4 ASETTAA SELVÄ CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYS- TAVOITE, eli sisällyttää kiinteistökohtainen lämmitys päästökauppaan, ja luoda tasapuolista kilpailuympäristöä lämmitysmarkkinoille. 5 HARMONISOIDA JA ASTEITTAIN POISTAA ERI JÄSENMAISSA KÄYTETTÄVÄT TUOTANTOTUET ja tuoda tuotantotukien tilalle teknologianeutraalia tukea tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan sekä uuden teknologian kaupallistamiseen. INVES- TOIDAAN KESTÄVÄÄN ENERGIAAN

HUKKA- LÄMPÖ HYÖDYKSI KAUKO- LÄMPÖNÄ RATKAISUNA KAUKOLÄMPÖ JA -JÄÄHDYTYS Kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmän avulla energiajärjestelmän eri osista saadaan yhdessä enemmän irti. Verkon avulla järjestelmään voidaan tuoda eri lämmönlähteitä, tasoittaa kysynnän ja tarjonnan vaihtelua ja optimoida energian tuotantotapoja tilanteiden vaihdellessa. Asiakkaille kaukolämpö ja -jäähdytys on kiinnostava ja kilpailukykyinen vaihtoehto. JOUSTOA SÄHKÖTUOTANTOON Sähköntuotannon määrää voidaan säätää kulutustarpeen ja muun sähköntuotannon mukaan, kun tuotetaan sekä kaukolämpöä että sähköä yhteistuotantona jolla taas voidaan tasata tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelua. RATKAISUNA KAUKOLÄMPÖ Hyödyntämällä kaukolämmön ja -jäähdytyksen mahdollisuuksia voidaan energian tuotantoa ja kulutusta sekä niiden ajoittumista optimoida. Näin voidaan hyödyntää kustannuksiltaan edullisimpia ja ilmaston kannalta parhaita lämmön ja jäähdytyksen lähteitä. Eri teknologioita voidaan hyödyntää optimaalisesti niin pienessä kuin suuressa mittakaavassa.

LISÄÄ UUSIUTUVAA Kaukolämmitys ja -jäähdytys on tehokkain tapa lisätä uusiutuvaa energiaa kaupungeissa. Kiinteistökohtaisina useat uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet eivät ole taloudellisesti perusteltuja. Kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen avulla asiakkaat saavat käyttöönsä laajan kirjon uusiutuvan energian muotoja aina aurinkoja bioenergiasta lämpöpumppuihin sekä jätteisiin. MUKAVASTI VARMAA Asiakkaat tarvitsevat lämpöä ja jäähdytystä myös tulevaisuudessa. Energiaa tarvitaan sekä tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen että tilojen jäähdyttämiseen. Vaikka lämmön ja jäähdytyksen tarve vaihtelee entistä enemmän ja ennakoimattomasti, kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmistä saa lämmön ja jäähdytyksen vaivattomasti tarpeen mukaan joka hetki. KAIKKI ENERGIA KÄYTTÖÖN Vain kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmän avulla lämpöä voidaan siirtää sieltä, missä sitä on liikaa, sinne, missä sille on tarvetta. Sähköntuotannon, teollisuuden ja kiinteistöjenmuuten hyödyntämättä jäävä lämpöenergia voidaan kerätä talteen ja jalostaa kauko - lämmöksi. Kaukolämmitys- ja -jäähdytysverkkoihin rakennettaviin varastoihin voidaan myös tallettaa asiakkaille tarpeetonta lämpöä tai vaikkapa aurinkoja tuulivoimapiikkien aikaista halpaa sähköä. Näiden varastojen avulla voidaan vähentää päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. KAUKOLÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYS- JÄRJESTELMÄSSÄ VOIDAAN ENER- GIAA VARASTOIDA LÄMPIMÄNÄ TAI KYLMÄNÄ VETENÄ MAANALAISIIN VARASTOSÄILIÖIHIN.

HUKKALÄMPÖ HYÖDYKSI KAUKOLÄMPÖNÄ! Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B 00101 Helsinki, Finland Tel. +358 9 530 520 Finnish Energy Industries Avenue de Cortenbergh 172 1000 Bruxelles, Belgium Tel. +358 9 420 23 899 www.energia.fi