Lapsen muuttuva kasvuympäristö Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitto Terve-Sos tapahtuma 13.5.2009
Teemat Lapsen kasvuympäristön muuttuminen havaintoja, huolia ja ilonaiheita Vanhemmuuden haasteet Hyvinvoiva lapsi
Lapsen kasvuun liittyvien tekjöiden monimutkaisuus Kuinka lapsen kasvuolot yhdessä ja erikseen toimivat lapsen kehitystä suojaavina tai vahingoittavina Kasvuolot vaikuttavat lapseen ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään: riski ja haavoittuvuus, suojaavat tekijät ja resilienssi Myös lapsen ominaisuuksilla vaikutusta ympäristöön
Miten yhteiskunta on muuttunut?
Lukuja 60 vuotta sitten Suomen väestötilastojen osalta vuosi 2008 oli historiallinen. Ensimmäisen kerran 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän. 60 vuotta sitten: 27% väestöstä oli <15 v 2% väestöstä oli >75 Koko väestö noin 3 900 000 Elävänä syntyi 104 716 (58 000) 6% avioliiton ulkopuolella (40%) Imeväiskuolleisuus 56.6 promillea (2,7) Solmittiin 40 250 avioliittoa (~26 000) Avioeroa 4 332 (~13 000)
Onko pahoinvointi lisääntynyt? Polarisointi on lisääntynyt, välimatka hyvinvoivien ja pahoinvoivien välillä on kasvanut. Tutkimukset viittaavat siihen, että riskit kasvavat polarisoitumisen molemmissa päissä
Taloudellisten tekijöiden vaikutuksista lapsiin Perheen talousongelmat selittävät 50% lasten mielenterveysongelmien vaihtelusta Ongelmat välittyvät lapsiin vanhempien kautta Vanhemmuuden laatu ei ole vakiona pysyvä vanhempien ominaisuus tai taito, vaan se on pitkälle riippuvainen perheen tilanteesta ja vanhempien voimavaroista Vanhemmat tulevat impulsiivisiksi ja kovakouraisiksi, eivät jaksa valvoa lasten menemisiä tai antaa lapsille tukea (Leinonen 2004) Isän työttömyys yhteydessä pojan alkoholikäyttöön ja heikkoon koulumenestykseen Oma kommentti: erityisesti kun vanhempien taustassa on lapsuuteen liittyviä vahingoittavia tekijöitä, ulkoinen lisäriski voi olla vanhemmuutta haavoittava.
Children of the affluent Aineellinen hyvinvointi ei automaattisesti tarkoita, että vanhemmilla on viisautta, aikaa, kärsivällisyyttä ja kiinnostusta Luthar&Sexton (2005): hyvinvoivien alueiden nuorisolla on yhtä paljon tai enemmän häiriöitä kuin köyhien alueiden nuorisolla -erityisesti päihteiden käyttöä, rikollisuutta ja masennusta Nuoret kokivat vanhempansa yhtä vähän läsnä oleviksi kuin köyhien perheiden lapset
Havaintoja, kysymyksiä, huolia, ilonaiheita
Muuttuva mediaympäristö
Onko mediaväkivallalla merkitystä? Andersson & Bushman. 2002.The effects of media violence on society. Science 295, 2377-2378. Katsaustutkimus metaanalyyseineen. Tutkijat totesivat, että tutkimuksissa on käytetty monipuolisesti tutkimusmetodeja, ja tutkittavana on ollut niin lapset kuin nuoret ja aikuiset, ei-aggressiiviset ja erittäin aggressiiviset. Tutkimus kattoi 50 vuoden ajan tehdyt tutkimukset. Tulos: kaikissa kategorioissa mediaväkivalta yhteydessä lisääntyneeseen aggressiivisuuteen tai väkivaltaisuuteen. Tutkimustulokset eivät ole yksiselitteisiä, ja osa tutkijoista korostaa myös pelien myönteisiä vaikutuksia
Nettinatiivien maailma Mahdollisuus nopeaan tiedonsaantiin -Mediakriittisyyden ja medialukutaidon merkitys kasvaa Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen netin kautta moninkertaistunut -Moninkertaistanut myös kiusaamisen ja julkisen nöyryyttämisen mahdollisuudet -Korostaa itsesuojelun merkitystä Tärkein suojaava tekijä on vanhemmat
Onko vanhempien ja lasten välinen yhdessäolon aika vähentynyt?
Mitä tehdään vähemmän? 1981-1997, ikäryhmä 3-12v Vapaa aikaa: vähentynyt 12h /viikko Leikki-aikaa: vähentynyt kolmella tunnilla Struktoroimaton liikunta ulkona: < 50% Yhdessä keskusteleminen: <100%, eli 1997 keskimääräinen amerikkalainen perhe ei käyttänyt lainkaan aikaa keskusteluun. ( The 1981 baseline was not high, however. ) Yhdessä syöminen: <noin tunti viikossa, 9 h/v noin 8 h/v. Perhepäivällinen: <33% (säännöllinen päivällinen) Sandra L. Hofferth, "Changes in American Children's Time, 1981-1997." University of Michigan's Institute for Social Research, Center Survey, January, 1999.
Mitä tehdään enemmän? Ohjattu liikunta: kaksinkertaistui (2h/v-5h/v Passivi-aika viisinkertaistui Läksyjen lukeminen: lisääntyi noin 50%
Onko sillä merkitystä? Crouter, Head, McHale & Jenkins Tucker Journal of Marriage and Family in February 2004: Kun perhe käyttää enemmän aikaa yhdessä positiivinen suhtautuminen toisiinsa Vähemmän riskikäyttäytymistä nuorissa (mm. päihteidenkäyttö) Kun perhe syö yhdessä: merkittävin suojaava tekijä, kun vakioidaan SES: lasten akateeminen suoriutuminen paranee, psyykkinen hyvinvointi lisääntyy, riskikäyttäytyminen vähenee, fyysinen terveys parempi jne.
Onko lapsuus lyhentynyt? Suojeleva vuorovaikutus: Fyysinen suojelu lisääntynyt, tapaturmat ja tapaturmaiset kuolemat vähentyneet Psyykkinen suojelu on vaikeutunut muuttuvan mediaympäristön myötä Lapsi altistuu väkivallalle ja seksuaalisille virikkeille silloinkin kun vanhemmat pyrkivät suojelemaan lasta Miten tämä vaikuttaa lasten mielenterveyteen?
Varhainen itsenäistyminen Pärjäämistä arvostetaan Lapsia jätetään yksin Lapset huolehtivat omista asioistaan Lapset eivät käytä vanhempiaan suunnistusapuna Lasten ja vanhempien välinen kosketuspinta ohenee. Ihmiseksi kasvaa vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Lapsi tarvitsee vanhempaansa.
Ylihuolehtiminen Myös osallistumisen riistäminen lapselta on eräänlaista laiminlyöntiä, joka usein liittyy hyvinvointiin. Vanhemmat kantavat vastuuta, mutta lapsella on hyvä olla tehtäviä ja osallistumista omalla työpanoksellaan perheen arjen pyörittämiseen Lapsi tarvitsee haasteita ja tehtäviä, hän tarvitsee osallistumista. Lapsen oikeus on saada jankuttaa, odottaa ja oppia konfliktien käsittelyä. Pettymykset työstetään lapsen kanssa.
Myönteisiä muutoksia Isyyden vallankumous? Yhä useampi isä haluaa olla lapsensa hoivaaja, ja haluaa käyttää enemmän aikaa lapsensa kanssa Nyky-yhteiskunnassa vanhemmat voivat keskenään pohtia kuinka he haluavat jakaa perheen hoiva- ja muut tehtävät tavalla, joka parhaiten palvelee perheenjäsenten hyvinvointia
Onko sillä merkitystä? On tärkeää, ettei koko lapsen kehitys ole yhden ihmisen varassa. Se on liian suuri rasite tälle yhdelle ihmiselle - ja myös lapselle. Lapselle on kiistatta suojaksi, että hänellä on kaksi vanhempaa, joiden kanssa hän kokee olevansa turvassa Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan aktiivinen isä ennustaa pitkää liittoa, erityisesti kun naisella on korkea koulutus
Mitä tarvittaisiin? Enemmän joustoa työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi: esimerkiksi siten, että molemmat vanhemmat voivat olla osa-aikatöissä Koulupäivä, jonka rakenne ja pituus tukee lasta ja perhettä Veroratkaisuja, jotka tukevat lapsiperheitä, erityisesti monilapsisia sekä yksinhuoltajavanhempien perheitä Kunnissa ymmärrystä: lastensuojelu tarkoittaa, että suojellaan lapsiperheiden tarvitsemien palvelujen laatua ja määrää
Mekaaniset patenttiratkaisut? Elämä on monimutkaista, lasten lähtökohdat hyvin erilaiset, ja lasten kehitys riippuu niin monesta seikasta. Yhteiskunnan tehtävä on tukea lasten ja perheiden kehitystä mahdollisimman hyvin, lähtökohdista riippumatta. Se on kaikkien lasten oikeus.
Hyvinvoiva lapsi
Mitä lapsi tarvitsee? Lapsi tarvitsee kehittyäkseen hyvin: Pysyvyyttä: saman henkilön/henkilöiden (useimmiten lapsen äiti ja isä) samankaltaista hoivaa päivästä toiseen Vastavuoroista hoivaa: rakkaudellista huolenpitoa, jossa huomioidaan lapsen tarpeita. Lapsi saa kokemusta itsestään vanhemman mielessä tuntevana ja ajattelevana yksilönä.
Turvallisuus Lapsi kokee turvallisena arjen struktuurin, arjen toistuvat tapahtumat, ennakoitavuuden Lapsi kokee turvattomana arjen, jossa mitään ei voida ennakoida, koskaan ei tiedä etukäteen mitä tapahtuu, ja kaikki asiat muuttuvat koko ajan
Suojeltu ja suojaton Suojaton lapsi voi olla kykenemätön ottamaan vastaan hyvää, ja hänen mielensä voi kiinnittyä pahaan Suojeltu lapsi kykenee suojelemaan itse itseään. Hänen mielensä kiinnittyy hyvään, ja hän pyrkii suojautumaan pahasta
Sisäinen turva Lasta ei tarvitse suojella elämältä, vaan hän tarvitsee valmennusta elämään. Lapsi on turvassa, kun hänen ympäristönsä on kognitiivisesti ja emotionaalisesti totta. Asioista puhutaan, ne nimetään oikein ja niille annetaan myös tunnepitoinen merkitys.
Hyvinvoiva lapsi Hyvinvoivalla lapsella on myönteisiä odotuksia tulevasta. Hyvinvoiva lapsi on lapsi, josta ollaan onnellisia, ja tämän onnen lapsi lukee vanhempiensa silmistä. Hyvinvoiva lapsi osaa leikkiä ja oppia. Hyvinvoivalle lapselle kehittyy myös kyky työstää menetyksiä, vastoinkäymisiä, kipua ja pettymyksiä. Hyvinvoivalla perheellä on voimavarojen ylijäämää suhteessa arkisiin vaatimuksiin
Lapsen oikeudet Lapsen oikeus hellyyteen ja rakkauteen Lapsen oikeus turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin Lapsen oikeus arkirutiineihin Lapsen oikeus olla iloinen ja tuottaa iloa Lapsen oikeus itkuun ja lohdutukseen Lapsen oikeus leikkiin ja luovuuteen Lapsen oikeus rajoihin ja oikeus tutkia niiden kestävyyttä Lapsen oikeus ystäviin Lapsen oikeus kiinnittyä häntä ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan