Mirjam Kalland Lasten Kaste Lapissa Rovaniemi Voimaa vanhemmuuteen
|
|
- Iivari Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mirjam Kalland Lasten Kaste Lapissa Rovaniemi Voimaa vanhemmuuteen
2 Perheen hyvinvointiinliittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat perheen hyvinvointiin. Perhe
3 Vaikutusten monimuotoisuus Multifinaalisuus: samantapaiset kokemukset voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin Ekvifinaalisuus: erilaiset kokemukset voivat johtaa samanlaiseen lopputulokseen
4 Lainsäädäntö (systeemisessa ajattelussa makrotaso): Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassaolevaoleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. i Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. Alatunnistetiedot tähän
5 Ihanteellinen palvelujen rakenne Ei korjattavissa, mutta elämän laatua parantava, lisäongelmia ehkäisevä Korjaava Kohdennettu, riski tiedossa Universaali Terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen läpileikkaavana periaatteena
6 Taloudellisten tekijöiden vaikutuksista perheeseen Perheen talousongelmat selittävät 50% lasten mielenterveysongelmien vaihtelusta. Ongelmat välittyvät lapsiin vanhempien kautta Taloudelliset ongelmat rasittavat myös parisuhdetta Vanhemmuuden laatu ei ole vakiona pysyvä vanhempien ominaisuus tai taito Vanhemmat tulevat impulsiivisiksi ja kovakouraisiksi, eivät jk jaksa valvoa lasten menemisiä iiäti tai antaa lapsille tukea (Leinonen 2004) Suojana perheen lämpimät ja läheiset suhteet Oma kommentti: erityisesti kun vanhempien taustassa on lapsuuteen liittyviä vahingoittavia tekijöitä, ulkoinen lisäriski voi olla vanhemmuutta haavoittava.
7 Perheen sosioekonominen asema ja kiintymyssuhteet yli sukupolvien Turvallinen kiintymyssuhde toistuu seuraavissa sukupolvissa etenkin kun perheen sosioekonominen i asema on turvattu ja pysyy samankaltaisena Turvattomat kiintymyssuhteet voivat pysyä samankaltaisina, muuttua käänteisiksi tai muuttua turvallisiksi (paikka interventiolle). ki l i i f h h Hautamäki A er al Transmission of attachment across three generations. Continuity and reversal. Clinical Child Psychology and Psychiatry. 2010: 15 (3)
8 Ja toisaalta: Aineellinen hyvinvointiei automaattisestitarkoita, tarkoita, että vanhemmilla on viisautta, aikaa, kärsivällisyyttä ja kiinnostusta psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Luthar&Sexton (2005): hyvinvoivien alueiden nuorisollaonyhtäpaljontaienemmän on tai häiriöitäkuin köyhien alueiden nuorisolla erityisesti päihteiden käyttöä, rikollisuutta ja masennusta Nuoret kokivat vanhempansa yhtä vähän läsnä oleviksi kuin köyhien perheiden lapset
9 Keskeiset havainnot lasten terveyseroista Äidin koulutustausta terveyserojen tärkeänä selittävänä tekijänä: ä lasten ylipaino, i ruokavalinnat, liikunta, raskauden ja imetysaikainen tupakointi, suun terveys, auton turvalaitteiden käyttö, pyöräilykypärä Ei selittänyt: lasten pitkäaikaissairastuuvuutta, infektiotauteja, säännöllistä lääkitystä, nuorten masennusoireita tai uupumusta Kaikkonen R, Mäki P et al Lasten ja lapsiperheiden terveys ja hyvinvointierot, THL Raportti 16/2012 9
10 Resurssien väheneminen vaikuttaa lapsiin Palvelujen heikentyminen ja perheiden taloudellisen tilanteen t kiristyminen i i vaikuttaa lapsen vuorovaikutussuhteisiin. Aikuiskontaktit vähenevät, vuorovaikutusilmapiiri muuttuu kireäksi, lapsen saama tuki heikkenee tai kääntyy häntä haittaavaksi vuorovaikutukseksi. Lisäksi resurssien väheneminen vaikuttaa suoraan lapsen ravintoon ja mahdollisuuksiin esimerkiksi harrastaa. 10
11 Sosiaalisen tuen puute on riski vanhemmuudelle Sosiaalisen tuen puute merkittävä riski perheen hyvinvoinnille: yhteyttä y masennukseen sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin sekä vanhempien itsetuntoon vanhempina (self efficacy) efficacy) Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ystävien, naapurien, vanhempien antamaa tukeajaarkistaapua arkista apua, myös hiekkalaatikkokeskustelut Perheen ulkopuoleltatulevatuleva sosiaalinen tukitukeetukee toimivaa vanhemmuutta (Leinonen 2004) Alatunnistetiedot tähän
12 Arkista häslinkiä ja vakavat elämän tapahtumat Tavallinen, arkinen stressi vaikuttaa kielteisesti lasten ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen k ja vanhemmuuteen, sosiaalinen tuki suojaa (Crnic KA & Greenberg MT 1990); Myös vakavat kriisit horjuttavat hyvinvointia; vakavat menetykset, vastoinkäymiset eivät ole ennakoitavissa Alatunnistetiedot tähän
13 Miksi perheen kokema stressi on merkittävä lapsuuteen liittyvä riski? Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, iöihi immuunisysteemin i i kehityksen k häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen. Middlebrooks JS, Audage NC The effects of Childhood stress on Health across the lifespan. National Center for Injury Prevention and Control. Dube S, Fairweather D, Pearson W, Felliti V et al (2009) : Cumulative childhood stress and autoimmune diseases in adults. Psychosomatic Medicine 71: Alatunnistetiedot tähän
14 Mitä tukea vanhemmat tarvitsevat? 1. Vanhemmuus on sosiaalinen asia yksinäisyys haavoittaa, altistaa masennukseen ja vanhemmuudessa koettuun stressiin, joka on puolestaan yhteydessä vauvan/lapsen fyysiseen ja psyykkiseen pyy terveyteen 2. Luonnolliset verkostot ovat ohentuneet, tarvitaan mahdollisuuksia luoda yhteyksiä toisiin vanhempiin (esim. perheryhmät, perhekahvilatoimintaa, perhekeskukset, päiväkodit, koulut)
15 Välittävät tekijät ja resilienssi Ainakin kaksi havaintoa: Kasautuva malli: mitä enemmän suojaavia tekijöitä, sen pienempi riski Ordinary magic (tavallisia asioita): ne tekijät, jotka tukevat hyvinvointianormaalitilanteessa, tukevat myös niitä yksilöitä jotka elävät riskioloissa (Fergusson & Horwood 2003).
16 Resilienssi suomeksi Sitkeys, sinnikkyys, lannistumattomuus, kimmoisuus joustavuus, sietokyky, itkk pärjäävyys (ei (iviittaa yksin ki pärjäämiseen) vahvistuu haasteista joihin saa tukea Kehittyy vuorovaikutuksessa Alatunnistetiedot tähän
17 Resilienssiä tarvitaan Elämä on monimutkaista, tarvitsemme kykyä käsitellä sen monimutkaisuutta. Käsittelykyky luo yksilölle psyykkistä kimmoisuutta : kykyä yy työstää ongelmia, toipua vastoinkäymisistä, kyky yy kerätä luut kasaan, nousta jaloilleen, pyyhkiä pölyt hihoista ja jatkaa matkaa Psyykkisen kimmoisuuden kehittymiseen tarvitaan toisia ihmisiä. Alatunnistetiedot tähän
18 Yhteisön merkitys ja sosiaalinen pääoma Kun yksilö toimii yhteisössä jossa hän kokee tulevansa peilatuksi i ja jossa hän tunnistaa t itsensä, hänen luottamuksensa kasvaa ja hän toimii myös muiden hyväksi autetusta tulee auttaja Tästä muodostuu yhteisön sosiaalinen pääoma, joka vahvistaa yhteisön resilienssiä ja yksilön hyvinvointia. Yksilö vahvistuu kestämään myös muunlaisia olosuhteita ja stressaavia sosiaalisia tilanteita. Alatunnistetiedot tähän
19 Onko näyttöä? Yhteisössä (communities) jossa on korkeampisosiaalinen pääoma on matalampi rikollisuuden aste, parempi terveys, korkeampi osallistuminen koulutukseen sekä parempi p talous Sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki edistää yhteenkuulumisen tunne ja edesauttaa mielenterveyttä Yhteisön sosiaalinen terveys vähentää lasten mielenterveysongelmia ja vähentää kuolleisuutta Campion J et al European Psychiatric Association (EPA) guidance on prevention of mental Disorders European Psychiatry 27 (2012) Alatunnistetiedot tähän
20 3. ÄIDIT: Minkälaiseen muunlaiseen ryhmätoimintaan olet itse mahdollisesti osallistunut lapsen ensimmäisen vuoden aikana? 0% 10% 20% 30% 40% Perhekahvilatoiminta 26,72% Avoin päiväkotitoiminta 13,74% Perhekerho (esim. seurakunnan järjestämä) 29,77% Asukaspuistojen ohjattu toiminta 0,76% Leikkipuistojen ohjattu toiminta 3,05% Vauvahieronta tai muu vastaava ryhmätoiminta 4,58% Vauvamuskari tai muu vastaava ryhmätoiminta 40,46% Vauvajumppa tai muu vastaava ryhmätoiminta 22,14% Vauvauinti tai muu vastaava ryhmätoiminta 45,04% Muu ohjattu vanhempi lapsiryhmätoiminta, mikä? 84% 8,4% Muu vapaamuotoinen vanhempi lapsi-ryhmätoiminta (esim. kokoontuminen samanikäisten lasten vanhempien kanssa), mikä? 14,5% En ole osallistunut muunlaiseen ryhmätoimintaan. 21,37% Åse Fagerlund
21 ISÄT: Minkälaiseen muunlaiseen ryhmätoimintaan olet itse mahdollisesti osallistunut lapsen ensimmäisen vuoden aikana? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Perhekahvilatoiminta 16,28% Avoin päiväkotitoiminta 4,65% Perhekerho (esim. seurakunnan järjestämä) 6,98% Asukaspuistojen ohjattu toiminta 0% Leikkipuistojen ohjattu toiminta 0% Vauvahieronta tai muu vastaava ryhmätoiminta 2,33% Vauvamuskari tai muu vastaava ryhmätoiminta 13,95% Vauvajumppa tai muu vastaava ryhmätoiminta 0% Vauvauinti tai muu vastaava ryhmätoiminta 48,84% Muu ohjattu vanhempi lapsiryhmätoiminta, mikä? 4,65% Muu vapaamuotoinen vanhempi lapsi-ryhmätoiminta (esim. kokoontuminen samanikäisten lasten vanhempien kanssa), mikä? 6,98% En ole osallistunut muunlaiseen ryhmätoimintaan. 46,51% Åse Fagerlund
22 Esimerkkinä perhekahvilatoiminta: kävijöiden elämäntilanne Suurin osa kokee elämänsä turvatuksi, mutta 36 % arvioi, että perheen taloudellinen tilanne ei ole hyvä ja asia vaivaa jonkin verran. 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. 36 % kokee k itsensä usein uupuneeksi. ki 22 % kertoo, ettei saa riittävästi apua läheisiltä. 37 % kertoo tarvitsevansa tukea vanhempana olemiseen. 32 % sanoo, että ei ole lähellä olevaa sosiaalista verkostoa. 22 % kertoo, ettei tapaa lasten isovanhempia usein. MLL:n perhekahvilakysely
23 Mistä keskustellaan perhekahvilassa? (kävijäkysely; %) Ohjaaja Kävijä Hyvä elinympäristö Lapsen turvallisuus Perheen terveystottumukset Toimeentulo Vanhempien päihteidenkäyttö Lapsenkehitys kehitys, hoito jakasvatus Parisuhde Vanhempana jaksaminen Muu 9 4,6 20, ,5 24, ,9 13,9 37,8 47,1 42,6 40,1 42,9 57,55 87,5 82,7 76,9 MLL:n perhekahvilakysely
24 Perheeni hyvinvointi on lisääntynyt 8,4 15,2 Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita 77,3 72,9 Mukanani käyvien lasten ryhmässä olemiset taidot ovat vahvistuneet 41,2 50,6 Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita 67,9 63,8 Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin ryhmässä 11,8 24,5 Olen saanut tietoa alueeni lapsiperheille suunnatuista palveluista 40,9 37,7 Tarve ammattiavun käyttöön on vähentynyt 2,1 2,6 Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani 61,2 55,1 Itseluottamukseni on lisääntynyt 13,9 30,9 Uskallan pyytää helpommin apua 6,9 14,8 Olen saanut mielekästä tekemistä 44,3 67 Olen kotiutunut paikkakunnalle 45,2 40,1 Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä Sosiaalinen verkostoni on kasvanut 65,7 66,2 83,3 86,4 Olen saanut lisää ystäviä 60,5 83,3 Olen saanut lisää varmuutta lastenhoitoon 27,9 23,3 Olen saanut uusia ideoita kasvatukseen 32,6 41,5 Olen saanut vertaistukea 33,3 52,1 Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien kanssa 49,6 60,3 Oma hyvinvointi i on lisääntynyt t 35,8 53, ohjaaja kävijä MLL:n perhekahvilakysely
25 Jos perhekahvilaa ei olisi (Kävijäkysely) Oloni olisi yksinäisempi. En olisi voinut tutustua helposti lähialueen perheisiin. En olisi saanut uusia ystäviä, lapsemme ei olisi tutustuneet kavereihinsa, enkä olisi viihtynyt hoitovapaalla tai jaksanut olla kotiäitinä. En olisi saanut vinkkejä poikani uniongelmiin. Poistuisin harvemmin kotoani. Perustaisin sellaisen! MLL:n perhekahvilakysely
26 Perhekahvilat ovat monelle korvaamattomia paikkoja ystävystyä y y ja jakaa vanhemmuuden kokemuksia ja saada vertaistukea. Ilman niitä moni asia olisi huonommin. Kaikilla ei ole sukulaisia ympärillä, perhekahvilassa solmitut suhteet korvaavat näitä. Vanhempana olo ei todellakaan ole helppoa ja kevyttä hommaa ja ilman vertaistukea ja ystäviä siitä hommasta ei selviä MLL:n perhekahvilakysely
27 Esimerkkinä perhekeskus Kuudesosassa kunnista (51) palvelut onjärjestetty perhekeskusmallilla ja 41% kuntien perhekeskuksista toiminta toteutuu yhteistyössä järjestöjen kanssa. THL:n raportin (Halme, Kekkonen & Perälä, 2012) mukaan perhekeskuksessa ksessa olienemmänr ryhmätoimintaa hmätoimintaaperheille, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän ja perheiden keskinäinen tukija omaehtoinen toimintaoli oli yleisempää, kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestön kanssa. Kunnissa arvioitiin, että yhteistyöhön perustuvissa perhekeskuksissa myös lapsiperheiden osallisuus toteutui selvityksen mukaan paremmin. Alatunnistetiedot tähän
28 Yhteistyötä kannattaa edelleen kehittää Yhteistyön edistäminen kuntien ja järjestöjen välillä on kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan (2011), Kaste ohjelmaan ja RAY:n avustusstrategiaan ( ). Järjestöön j investoitu euro tuottaa 6 euroa yhteiskunnalle (Helsingin Yliopiston Ruralia instituutintutkimus) Alatunnistetiedot tähän
29 Parhaimmillaan järjestöjen toiminta Luovat tsekä rakenteellista t että kulttuurista t sosiaalista pääomaa Edistävät yhteisöjen resilienssiä Edistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia Alatunnistetiedot tähän
30 KIITOS!
Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina
Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt
LisätiedotMLL:n varhainen tuki lapsiperheille
21.4.2012 MLL:n varhainen tuki lapsiperheille Perheen hyvinvointiin liittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat
Lisätiedot14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri. Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen
14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen Lainsäädäntö Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia
LisätiedotVirkistyn, kun saan juttuseuraa
29.10.2011/ Tarja Satuli-Kukkonen Virkistyn, kun saan juttuseuraa Perhekahvilakysely 2011 MLL:n varhainen tuki lapsiperheille Tilapäinen lastenhoitoapu perheille Lapsiperheiden avoin toiminta Perhekahvilat,
LisätiedotMirjam Kalland 26.1.2013. Koulu hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavana
Mirjam Kalland 26.1.2013 Koulu hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavana Lainsäädäntö (systeemisessa ajattelussa makrotaso): Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotMLL osana kunnan perhekeskusverkostoa
MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotMirjam Kalland 16.10.2012. Lasten ja nuorten syrjäytymisen taustat ja ehkäisykeinot
Mirjam Kalland 16.10.2012 Lasten ja nuorten syrjäytymisen taustat ja ehkäisykeinot Teemat Syrjäytymiseen liittyvät riskitekijät lasten ja nuorten kasvuympäristössä Resilienssi miten tukea kimmoisuutta
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotMitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?
LAPE akatemia 15.5.2019, Pohjois-Savo Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo? Tulokset koottu THL:n laatimasta tulospaketista 5/2019 https://stm.fi/lapeakatemia/valmennuksetmaakunnissa
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotMLL kunnan kumppanina
MLL kunnan kumppanina MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotNuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
LisätiedotMirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen
11.5.2012 Mirjam Kalland Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky ja reflektiivisyys
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotMLL kunnan kumppanina
MLL kunnan kumppanina MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLapsen muuttuva kasvuympäristö. Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitto Terve-Sos tapahtuma
Lapsen muuttuva kasvuympäristö Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitto Terve-Sos tapahtuma 13.5.2009 Teemat Lapsen kasvuympäristön muuttuminen havaintoja, huolia ja ilonaiheita Vanhemmuuden haasteet
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotMiten sinä voit? Miten
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotMLL kunnan kumppanina
MLL kunnan kumppanina MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut. 3. kerros
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti
LAPSEN HYVINVOINNIN JA OPPIMISEN ASIALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti Maria Kaisa Aula Eduskunnan tarkastusvaliokunta Hankejohtaja, (STM), @AulaMK #lapemuutos 1 Miksi LAPE 2015
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
LisätiedotTulevaisuus minussa - lapsen oikeus kiinnittyä yhteisöönsä
Tulevaisuus minussa - lapsen oikeus kiinnittyä yhteisöönsä 8.9.2009 Pääsihteeri, dosentti Mannerheimin Lastensuojeluliitto Teemat Yhteisöön kiinnittymisen lähtökohdista: Yhteiskunta Koti Lähiyhteisö Yhteisöllisyydest
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa
Esa Iivonen Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotTeemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.
Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 7.3.2018 2 3 LAPE muutosta ohjaavat periaatteet 1 LAPSEN ETU KESKIÖSSÄ Lapsen
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely kevät 2011
Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely kevät 2011 Voi kertoa huolistaan, kysellä mieltä askarruttavista asioista, ja nauraa asioille, jotka eivät vielä eilen naurattaneet yhtään! Tarja Satuli-Kukkonen
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotKansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotPerhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa
Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotLape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.
Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.2017 1 27.1.2017 Etunimi Sukunimi Hajanaisista palveluista lapsi-
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotMirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus
Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotTEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka
Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka Työpaja 30.5.2017 Marjatta Kekkonen Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 1.6.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Perhekeskuksen kohtaamispaikka Tavoitteena on, että perhekeskuksesta
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä
Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä 4.4.2019 Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotPerhekeskukset Suomessa
Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA
LisätiedotInterventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi
Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
Lisätiedot8.9.11 Mirjam Kalland. Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet
8.9.11 Mirjam Kalland Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet Perusasiaa lapsen tarpeista Lapsi tarvitsee turvallisuu/a, jatkuvuu/a ihmissuhteissa ja e/ä joku pitää häntä mielessään ja hänen mielensä
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotKELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa
KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotLapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?
Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
Lisätiedot