luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet ja puutteet... 5 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus... 6 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Keski-Suomessa... 7 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit... 7 3.2 Ympäristötuet... 8 3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet... 10 3.4 Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat... 11 4 Luonnonhoidon toteutusohjelma 2016 2020: lähtötilanteesta toimenpiteiksi... 13 4.1 Kemera-rahoitus ja valtionapu... 13 4.2 Muu rahoitus... 14 4.3 Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä... 15 4.4 Vesiensuojelun suunnitelma... 19 4.5 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä... 20 4.6 Viestintä ja koulutus... 21 4.7 Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi... 22 2
1 Johdanto 1.1 Toteutusohjelman laadinta Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma (TOTELMA) on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen suunnitelma julkisilla varoilla tuetun luonnonhoidon kohdistamiseksi. Ohjelma suuntaa metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma laaditaan jokaiseen maakuntaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet ja tavoitteet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset ja priorisoidaan luonnonhoitohankkeiden hanketyypit ja määrät sekä ympäristötukihankkeiden elinympäristötyypit. Toteutusohjelmat laaditaan osana alueellista metsäohjelmaa ja ne sisältävät METSOn toteutusohjelman tavoitteet. Luonnonhoidon tavoitteet sovitaan yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa sekä hyödynnetään mm. Zonation-analyysin tuloksia. Yhteistyö metsäneuvoston ja METSO-yhteistyöryhmän kanssa kuuluu prosessiin. Maanomistajilta ja muilta tahoilta tulleet hanke-esitykset ja ideat otetaan huomioon. Tämä Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma on pilotoitu valtakunnallisessa luonnonhoidon kehittämishankkeessa Kasvua ja vaikuttavuutta METSO-luonnonhoitoon. Hanketta vetävät Suomen metsäkeskus ja Tapio. Talousmetsänhoidossa otetaan luonnonhoito huomioon osana jokapäiväistä toimintaa. Tämä toteutusohjelma keskittyy luonnonhoidon rahoituksen suuntaamiseen, jolloin siinä ei näy erityisesti ne panostukset, joita maanomistajat tekevät arkimetsätaloudessa metsissään. 3
1.2 Taustaa luonnonhoidolle Hyvä luonnonhoito on edellytys kestävälle luonnonvarojen käytölle. Hyvä luonnonhoito lisää monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita sekä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Luonnonhoito edistää metsäelinkeinoja ja maisema-arvoja. Erilaisin luonnonhoitotoimin voidaan hoitaa suojelualueita tai turvata talousmetsien luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti on tärkeää tarkastella luonnonhoidon toteuttamisen kokonaisuutta. Luonnon monimuotoisuuden liittyy lukuisia kansainvälisiä tai kansallisia sopimuksia ja strategioita. Seuraavassa tärkeimpiä, jotka vaikuttavat luonnonhoidon tavoitteisiin ja priorisointiin: EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ja mm. heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen ja samalla ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia sekä Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Kansallinen metsästrategia monimuotoisuuden huomioiminen, lisäksi painotetaan luontomatkailua, luonnontuotteita, ekosysteemipalveluja ja kulttuuriarvoja osana elämänlaatua, joita metsät tuottavat. Keski-Suomen alueellinen metsäohjelma (AMO) tunnistaa metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimisen tärkeäksi osaksi talousmetsien hoitoa. 4
Pienvesien kunnostusstrategia tavoitteena on luoda välineitä, että jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyminen turvataan sekä arvokkaiden muuttuneiden pienvesien tilaa parannetaan. Vesiensuojelun toteuttamisohjelma valtioneuvoston hyväksymä toteuttamisohjelma. EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) ohjaa vesienhoitoa ja antaa puitteet. Valtakunnalliset ja maakunnalliset maisemaselvitykset suuntaa maisema- ja matkailuhankkeita. Lakisäädökset: Metsälaki ja Kemera ja luonnonsuojelulaki erityisen tärkeät elinympäristöt, tukimuodot, uhanalaiset lajit. Talousmetsien metsänhoitosuositukset ja metsäsertifiointi turvaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita, erilaiset metsänkäsittelymenetelmät ja elinympäristöt. Suomen metsäkeskuksen ohje elinympäristöjen priorisoinnista priorisoi ja suuntaa hankkeita. 2 Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet 2.1 Vahvuudet ja puutteet Keski-Suomen metsät ovat luonnonoloiltaan vaihtelevia ja monipuolisia. Rehevimmät metsät ja pääosa lehdoista sijaitsevat maakunnan etelä- ja keskiosissa. Karuimmat metsät ja suot ovat pohjoisessa ja luoteessa Suomenselän alueella. 5
Keski-Suomessa on maaston vaihtelevan topografian ansiosta merkittävässä määrin pienvesiä eli lampia, puroja ja lähteitä. Pienvedet ja niiden välittömät lähiympäristöt ovatkin tärkeitä monimuotoisuuden keskittymiä koko maakunnan alueella. Täysin luonnontilaisia pienvesiä on kuitenkin vähän. Suuret järvialtaat ja runsaat vesireitit ovat yksi merkittävä piirre Keski-Suomessa. Rantametsien lehtipuuvaltaisuus lisää monimuotoisuutta. Toisaalta rantakalliot tuovat paahteisen osuuden metsäluontoomme. Vesistöjen suojavyöhykkeet lisäävät kytkeytyneisyyttä. Soita on ojitettu Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa. Nykyisin noin 84 prosenttia soista on ojitettu tai raivattu pelloksi. Ojitus on hävittänyt etenkin reheviä soita, joita on luontaisestikin vähän. Intensiivisen metsätalouden ja aikaisemman ojitustoiminnan vuoksi vesiensuojelulla on merkittävä rooli Keski-Suomessa. Kallioperä on pääosin hapanta ja vähäravinteista. Suurin osa maaperästä on jääkauden muovaamaa moreenia. Maakuntaa halkovat lukuisat pitkittäisharjut ja eteläosissa on poikittaisia reunamuodostumia. Järvet ovat uurtuneet jäätikön vetäytymissuuntaan. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimmat rakenteelliset puutteet ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys, vanhojen metsien ja erityisesti paljon lahopuuta sisältävien vanhojen lehtimetsien vähyys, metsien yksipuolinen puulajikoostumus sekä luonnontilaisten pienvesien ja luonnontilaisten rehevien soiden vähäisyys. 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Keski-Suomessa on noin 30 000 metsänomistajaa ja tilojen keskikoko on 35 ha. Metsät kattavat 80 % maakunnan pinta-alasta. Yksityismetsien osuus on 70 % metsämaan alasta. Keski-Suomessa on suuria mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden yrityksiä. Metsien käyttöaste on korkea ja lisääntyy edelleen suurien tehdasinvestointien myötä. Metsät ja metsien käyttö ovat olennainen osa 6
Keski-Suomea, joten luonnonhoidon edistäminen osana kestävää metsätaloutta sopii hyvin tähän maakuntaan. Maatalouden murroksen myötä maisemat umpeutuvat ja kylien kehittämishankkeet ovat tärkeitä. Kansallispuistojen (Pyhä-Häkin, Salamajärven, Konneveden ja Leivonmäen) läheisyyteen sekä laskettelukeskuksiin on kehittynyt luontomatkailuyrityksiä. Maatilamatkailun ja luontomatkailun sekä ekosysteemipalvelujen kehittämisessä on mahdollisuuksia. Keski-Suomessa on toimijaluettelon mukaan noin 50 toimijaa, jotka voisivat olla kiinnostuneita hankehausta. Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Keski-Suomessa 1. Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 2. METSO- toimintaohjelman aktiivinen toteuttaminen 3. Vesienhoidon toteuttamisohjelman toteutus 4. Neuvonnan ja koulutuksen korkea taso 5. Metsien monikäytön ja luontomatkailun edistäminen 6. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 7. Vaikuttavat hankkeet ja osaavat toteuttajat 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Keski-Suomessa 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) luonnonhoitomomentti on tarkoitettu metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen, tällä momentilla voidaan rahoittaa ympäristötukisopimuksia sekä metsäluonnon hoitohankkeita. Vuodesta 2008 alkaen Kemera-varoin toteutettu luonnonhoito on ollut osa METSO -ohjelmaa. Maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita monimuotoisuuden vaalimisesta ja Keski-Suomessa rahoitus käytetty joka vuosi täysimääräisesti. 7
Metsänomistajat ovat saaneet ympäristötukikorvauksia vuosittain n. 500 000 (taulukko 1). Tämän lisäksi on tehty luonnonhoitohankkeita vuosittain noin 130 000 edestä. Metsäkeskuksessa Keski-Suomen alueella on käytetty vuosittain noin 3,5 henkilötyövuotta luonnonhoitoon, josta noin 1,5 henkilötyövuotta on rahoitettu valtionavulla. Valtionapuna tehtävään työhön kuuluvat mm. ympäristötukisopimusten valmistelu, hankesuunnittelu- ja haku, koulutus ja neuvonta. Myös METSO-tarjousten valmistelu on tehty valtionavulla. Valtionavun lisäksi luonnonhoitoon on saatu rahoitusta MMM rahoittamien valtakunnallisten luonnonhoitohankkeiden ja yhteistoimintaverkostojen sekä EU Life ja Interreg -hankkeiden kautta. Kansainvälinen kiinnostus metsiämme kohtaan on lisääntynyt EUn liittymisen myötä. 3.2 Ympäristötuet METSO-kaudella eli vuosina 2008 2014 ympäristötukisopimuksia on tehty 1570 hehtaarille (taulukko 2). Maanomistajille on maksettu korvauksia lähes 6 miljoonaa euroa. Sopimuksia on tehty eniten pienvesiympäristöihin, suoelinympäristöihin ja lehtoihin. Ympäristötukisopimuksiin on sisältynyt luonnonhoitoa noin 65 hehtaarin alueella. Tämä luonnonhoito on kohdistunut pääosin lehtoihin ja korpiin. Ympäristötukien kohdentamisessa on otettu huomioon METSO - toteuttamisohjelman tavoitteet. Maakunnassa yli kolmannes metsälain elinympäristöistä on pienvesiä ja ne ovat runsain elinympäristötyyppi. METSO-ohjelman tavoitteet ovat näissä elinympäristöissä korkealla ja tavoitteista on saavutettu vasta viidennes. Kuitenkin pinta-alallisesti 500 hehtaarin raja lähestyy. Kallioita ja vähäpuustoisia soita on ympäristötuissa mukana, mikäli ne lisäävät kytkeytyvyyttä. 8
Taulukko 1. Kemeran luonnonhoitovarojen käyttö 2008 2014. Taulukko 2. Ympäristötuelle METSO-ohjelmassa asetetut elinympäristökohtaiset tavoitteet ja toteuma 2008 2014 Keski-Suomessa. 9
3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita on METSO-kaudella tehty yhteensä 40 kpl (taulukko 3). Hankkeet ovat jakautuneet lähes tasan vesiensuojelu- ja monimuotoisuushankkeiden kesken. Vesiensuojeluhankkeet ovat olleet pääosin metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita. Osassa hankkeista on yhdistetty vesiensuojelu ja monimuotoisuus. Ne ovat keskittyneet Suomenselän suovaltaisille ojitettujen soiden alueille. Vesipuitedirektiivi ja pienvesistrategia velvoittavat parantamaan vesistöjen tilaa. Varsinkin Saarijärven vesireitin tila on huono ja reitin vesiensuojeluun kohdistuu maakunnallisia paineita. Monimuotoisuushankkeet ovat olleet pääosin elinympäristöjen kunnostuksia mm. lehtojen hoitoa, lähteiden kunnostusta ja korpien ennallistamista. Lisäksi on toteutettu pienvesiympäristöjen kytkeytyneisyyttä edistäviä hankkeita. Hankesuunnittelussa on viime vuosina käytetty Zonationanalyysiä. Elinympäristöjen kunnostuksessa tarpeet ovat tulleet METSO-ohjelman elinympäristöjen ja uhanalaisten luontotyyppien selvitysten perusteella. Luonnonhoitohankkeiden toteutus on muuttunut niin, että vuodesta 2014 lähtien Metsäkeskus tekee luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelun ja hakee hankkeelle ulkopuolisen toteuttajan hankehakumenettelyllä. Vuonna 2014 hankehaussa on ollut kaksi elinympäristöjen hoitohanketta ja yksi vesiensuojeluhanke. 10
Taulukko 3. Toteutuneet luonnonhoidon toimet 2008 2014. Kpl Vaikutushehtaar it Kemera, Valtionapu, Valtakunnalliset LH-hankkeet, EU-rahoitus, Muu rahoitus Yhteensä, Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt 7 350 350 000 2000 352000 1 230 85 000 85000 2 450 170 000 170000 1 20 20 000 20000 0 0 Tärkeiden elinympäristöjen kartoitus 0 Maisemanhoidon kannalta merkittävät kunnostustyöt 0 2 465 55 000 55 000 1 250 15 000 15 000 1 250 30 000 30 000 Vesistöhaittojen estäminen 0 6 1300 250 000 250000 1 2500 150 000 150000 Ojitusalueen ennallistaminen 0 11 3600 210 000 210000 0 Metsäluonnonhoitoa ja monikäyttöä ym.korostavia alueellisesti merkittäviä hankkeita 0 6 580 100 000 2000 102000 1 145 000 145000 Yhteensä 40 9995 965 000 4000 230000 185 000 200000 1 584 000 Ympäristötuki 720 1570 5 000 000 230 000 5 230 000 luonnonhoitoa: lehto 35 rehevät korvet 25 perinnebiotoopit 5 METSO-ohjelma 0 koulutus, edistäminen, maanomistajat 600 100000 välityssopimukset 180 1000 100000 Yhteensä 21625 5 965 000 434000 230000 185 000 200000 6 814 000 3.4 Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Metsäkeskus on ollut mukana useissa valtakunnallisissa hankkeissa. Männikkömetsät ja rantojen raidat -yhteistoimintaverkostossa kunnostettiin lehtoja ja kehitettiin talousmetsien rakennepiirteitä. Askel riistametsään -hanke jalkauttaa riistapainotteista metsänkäsittelyä toimijoille. Vaikuttavuutta METSO-luonnonhoito -hankkeessa Keski-Suomi laatii yhdessä Kainuun alueen kanssa luonnonhoidon toteutusohjelman pilotin ja kouluttaa mallin muille alueille. 11
TASO-vesiensuojeluhankkeessa kunnostettiin Saarijärven reitillä virtavesiä ja kehitettiin vesiensuojelun seurantamenetelmiä. Laajoissa EU-Life- ja Interreg-hankkeissa on ennallistettu lehtija rantametsiä. SuoLife-hankkeessa ennallistettiin Natura-alueiden viereisiä yksityismaita. Hankkeissa ovat olleet vastuu- tai yhteistyötahoina mm. Metsähallitus, ELY -keskus, JAMK, firmat, MTK ja ProAgria. Keski-Suomen ELY -keskus on tehnyt vuosina 2008-2014 METSO-ohjelman puitteissa suojelusopimuksia yhteensä n. 4700 hehtaarille. Tähän on käytetty vuosittain n. 2 miljoonaa euroa. Suurin osa sopimuksista on toteutettu yksityisinä suojelualueina (YSA). Elinympäristötyypeistä on suojeltu eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, toiseksi eniten puustoisia soita ja pienvesiä lähiympäristöineen. Osalla YSA-alueista tehdään hoitosuunnitelman mukaisia hoitotöitä, joiden toteuttamisesta vastaa pääasiassa Metsähallitus. Taulukko 4. Ely-keskuksen METSO-ohjelmaan tehtyjen suojelusopimusten elinympäristöt 2008-2014. hehtaaria % tavoitteesta Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 2200 37 Puustoiset suot 800 57 Kalliot 170 34 Pienvesien lähimetsät 150 38 Lehdot 100 67 Metsäluhdat, tulvametsät 40 57 Harjupaahdeympäristöt 35 121 Puustoiset perinnebiotoopit 25 50 Muut 340 Suojeluun varatuilla valtion mailla Keski-Suomessa on Metsähallitus ennallistanut 1600 hehtaaria soita, 190 ha perinnebiotooppeja ja 1700 ha metsiä, joista noin 400 ha on ollut pienaukotusta, 350 ha lahopuun tuottamista ja 90 ha polttoalueita. Lisäksi on tehty luonnonhoitoa noin 860 hehtaarilla lehdoissa, valkoselkätikkametsissä ja puustoisilla perinnebiotoopeilla. Keski-Suomen suojelualueverkon ennallistamis- ja hoitotarpeesta on toteutettu vuoteen 2014 mennessä puolet. 12
4 Luonnonhoidon toteutusohjelma 2016 2020: lähtötilanteesta toimenpiteiksi 4.1 Kemera-rahoitus ja valtionapu Keski-Suomessa Kemeran luonnonhoitovaroja on ollut vuosittain käytettävissä noin 600 000. Budjettikaavailujen mukaan tuo summa pienenee. Valtaosa vuosittaisista luonnonhoitovaroista käytetään jatkossakin ympäristötukisopimusten rahoittamiseen, ja luonnonhoitohankkeiden vaikuttavuuteen panostetaan. METSO-ohjelma jatkuu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä pyritään saavuttamaan ohjelmassa määritellyt tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen on erittäin vaikeaa ja suorastaan mahdotonta nykyisillä budjettikaavailuilla. Rahoitus vähenee sekä maa- ja metsätalousministeriön Kemera-rahoituksessa, jota Metsäkeskus hallinnoi että ympäristöministeriön rahoituksessa, jota Ely-keskus hallinnoi. Taulukko 5. MMM ja YM METSO ohjelman budjettirahoitus vuosittain miljoonaa euroa Vuosi MMM YM 2009 8 9 2010 10 29 2011 11 29 2012 7 32 2013 6 32 2014 7 34 2015 6 38 2016, esitys 3 20 2017, esitys 3 15 13
Luonnonhoitohankkeet Metsäkeskus edistää, rahoittaa ja suunnittelee Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita. Hankkeet ovat useamman kuin yhden tilan hankkeita ja niitä toteutetaan yksityisten maanomistajien mailla. Toteutusohjelman pohjalta priorisoidaan hanketyypit ja kohdealueet. Priorisoinnin pohjalta tehdään luonnonhoidon tarkempi alueellinen suunnittelu ja avataan hankehaku Metsäkeskuksen nettisivuilla. Hankehaun voittanut toteuttaja hakee Kemera-rahoituksen. Metsäkeskus ohjaa ja valvoo hankkeen edistymistä. Luonnonhoidon suunnitteluun liittyy kiinteästi maanomistajien luonnonhoidollinen neuvonta. Suunnitelma vuosien 2015 2020 luonnonhoitohankkeista ja niiden budjetista sekä rahoituslähteistä on esitetty taulukossa 6. Suunnitelmassa otetaan huomioon MMM ja metsäkeskuksen toimintaohjeet. Ympäristötuki Metsäkeskus edistää ja neuvoo maanomistajia ympäristötukien laadinnassa ja avustaa niiden valmistelussa. Ympäristötukia voivat laatia kaikki toimijat. Ympäristötukien elinympäristökohtaisissa painotuksissa tarvitaan asiantuntemusta. Ympäristötukia kohdennetaan pääosin pienvesielinympäristöihin sekä korpiin ja lehtoihin. Vähäpuustoiset kohteet sekä kalliometsät eivät ole ensisijaisia kohteita. Ympäristötukikohteissa tullaan tekemään nykyistä enemmän luonnonhoitoa, ja se kohdistetaan lähinnä lehtoihin, korpiin ja puustoisiin perinnebiotooppeihin. 4.2 Muu rahoitus Luonnonhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan muitakin rahoituskanavia, kuin Kemeran luonnonhoitobudjettia. Valtakunnalliset luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa luonnonhoidon edistämisessä. Laajat, yhdessä sidosryhmien kanssa toteutettavat EU:n Life-hankkeet, antavat lisäpanosta koko luonnonhoidon kenttään esim. Sisävesi Life -hanketta valmistellaan parhaillaan. Luonnonhoitoon liittyvillä hankkeilla voidaan toteuttaa mm. Keski-Suomen alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020, jonka yhtenä pääteemana on Metsästä on moneksi ja Keski- 14
Suomen maakuntaohjelmaa 2014 2017, joka nostaa biotalouden aluetalouden veturiksi. Maakuntaohjelman mukaan metsät ja kestävä metsänhoito ovat biotalouden merkittävin mahdollisuus. Maakuntaohjelmassa tavoitellaan myös puhdasta ja terveellistä ympäristöä. Tavoitteeseen sisältyy vesienhoidon päivitetty toimenpideohjelma, jonka toteutusta voidaan tukea esimerkiksi hankkeilla, joissa kehitetään vesiensuojelutoimenpiteitä tai koulutetaan toimijoita. Maaseudun kehittämisohjelmaa ja maakuntaohjelmaa tukeviin hankkeisiin on mahdollista hakea rahoitusta mm. Euroopan maaseuturahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta. Näihin liittyviä hankkeita voivat olla esimerkiksi kylien kehittämishankkeet sekä neuvontahankkeet. Taulukossa 4 on arvioitu rahoitustarve toteutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnissa on käytetty apuna aiemmin toteutuneiden rahoitusten määrää sekä tiedossa olevien hankkeiden suunnitelmia. Taulukossa esitetyt lukemat ovat kokonaiskustannuksia, jotka kohdentuvat eri toimijoiden kautta Totelma-alueelle. Mukana on käytännön toteuttamisen lisäksi myös luonnonhoitoon liittyvää kehittämistyötä. 4.3 Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Luonnonhoidon toteutusohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä Keski-Suomessa. Tavoite perustuu laajempiin strategioihin ja ohjelmiin ja tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja vaatii resursseja. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa tuli esille, että metsäisissä luontotyypeissä ennen kaikkea lehdot, lehtipuuvaltaiset kangasmetsät, ikivanhat metsät ja karukkokankaat ovat uhanalaistuneet. Soista rehevät, korpiset ja lähteiset suotyypit ovat uhanalaistuneet sekä soiden reunaosien rämeet. Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet, lähteiköt ja lammet. Taulukko on esimerkinomainen ja sitä voi käyttää, mikäli haluaa suunnitella yksityiskohtaisemmin ympäristötukien kohdentamista. Elinympäristöjen priorisoinnissa on hyödynnetty Zonation analyysiä. 15
Metsälakikohteiden suhteellinen osuus on suurin maakunnan eteläosissa ja ympäristötukisopimuksia on siten tällä alueella enemmän kuin pohjoisessa. Jatkossa haasteena onkin tehdä ympäristötukisopimuksia tasaisemmin koko maakuntaan. Lehdot Lehtoja on Keski-Suomessa alun perinkin vähän, mutta etenkin peltojen raivaaminen on vähentänyt luonnontilaisten lehtojen määrää. Lehtojen monimuotoisuutta ylläpidetään turvaamalla arvokkaimmat kohteet ympäristötukisopimuksilla ja lisäämällä muuttuneiden talousmetsälehtojen monimuotoisuuspiirteitä luonnonhoidolla. Esimerkin omaisesti: Ympäristötukisopimukset lehtoja pyritään saamaan ympäristötukisopimuksiin ympäristötukisopimuksiin liittyvää lehtojen luonnonhoitoa Luonnonhoitohankkeet tehdään lehtojen luonnonhoitoon, luonnonhoitohanketyyppiin 1, metsäelinympäristöjen hoitaminen, liittyen kaksi hanketta toteuttamisohjelmakaudella Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Runsaslahopuustoisten kangasmetsien osalta METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen painottuu enemmän ELY-keskuksen kuin Metsäkeskuksen toimenpiteisiin. Runsaspustoiset kohteet voivat olla maisema- ja matkailuhankkeissa tarkeänä osana. välitetään ELY-keskukselle n. 20 METSO-tarjousta vuosittain Esimerkin omaisesti: Luonnonhoitohankkeet lisätään palaneen puun ja lahopuun määrää suunnittelemalla yksi luonnonhoidollisen kulotuksen hanke ohjelmakaudella, hanketyyppi 3 16
Pienvesien lähimetsät Keski-Suomessa monimuotoisuus keskittyy pienvesien lähistöihin. Pienvesielinympäristöihin panostamalla turvataan myös niihin liittyviä reheviä kohteita, kuten lehtoja, korpia ja metsäluhtia ja lisätään kytkeytyvyyttä. Pienvesielinympäristöjä on kattavasti yli maakunnan, joten niiden luonnonhoidolla vaikutetaan tasapuolisesti koko maakunnan metsäluontoon. Esimerkin omaisesti: Ympäristötukisopimukset METSO-ohjelmassa asetettua tavoitetta pienvesiympäristöjen määräksi on toteutumatta vielä 1800 hehtaaria. ympäristötukisopimusten vuosittaista määrä pienvesielinympäristöissä pyritään nostamaan nykyisestä ympäristötukisopimusten yhteydessä tehdään pienvesien luonnonhoitoa Luonnonhoitohankkeet Pienvesien tila on huono maakunnassa ja tämän vuoksi pienvesien kunnostustyöt ja niihin liittyvät vesiensuojelutyöt ovat tärkeässä asemassa. viedään hankehakuun kaksi pienvesielinympäristöjen kunnostukseen liittyvää luonnonhoitohanketta, hanketyyppiin 1 metsäelinympäristöjen hoitotyöt Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Suoluonnon ja suokokonaisuuksien turvaaminen on tärkeää, koska soita on ojitettu Keski- Suomessa hyvin voimakkaasti. Erityisen arvokkaita ovat letot ja kaikki korpityypit. Ympäristötukisopimukset korpia pyritään saamaan ympäristötuen piiriin vähän muuttuneita suokohteita pyritään ennallistamaan muutama hehtaari vuosittain ympäristötukihankkeiden yhteydessä 17
Taulukko 6. Vuosien 2016-2020 luonnonhoidon suunnitelma ja budjetti. kpl Kemera, Valtionapu, Valtakunnalliset LHhankkeet,yhteistomintaverkosto EUrahoitus, Muu rahoit us, Yhteensä, 1. Usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen 3 160 000 30 000 50 000 350 000 15 000 605 000 2.Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen 0 3 200 000 19 000 80 000 190000 489 000 3.Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus 0 1 100 000 7 000 107 000 4.Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen 0 5.Muihin 1-4 kohdassa tarkoitettuja hankkeita vastaaviin metsäluonnonhoitoa sekä maisema-, kulttuuri- ja virkitysarvoja korostaviin hankkeisiin 0 1 40 000 8 000 45 000 20000 113 000 Yhteensä luonnonhoitohankkeet 500 000 1 314 000 Ympäristötukien laadinta Kpl/kausi 250 2 500 000 270 000 2 770 000 METSO-ohjelma, koulutus, neuvonta Koulutustilaisuuksia kpl/kausi 15 90 000 90 000 Ulkopuoliset aloitteet 3 Yhteensä 3 000 000 424000 175000 540000 35000 4 174 000 18
Luonnonhoitohankkeet Jäljellä olevan suoluonnon turvaaminen on tärkeää ja luonnonhoitoa tulee kohdistaa rehevien kohteiden lisäksi myös vähäravinteisempiin korpimuuttumiin ja -ojikoihin. Suomenselän ja Läntisen mäkiseudun alue painottuu suoluonnonhoidossa. toteuttamisohjelmajaksolla 2015 2020 pyritään viemään hankehakuun yksi suoelinympäristöjen luonnonhoitoon liittyvä laajempi luonnonhoitohanke, hanketyyppi 1 metsä- ja suoelinympäristöjen hoitotyöt Laajojen vesitaloudellisesti yhtenäisten suokokonaisuuksien luominen luonnonhoidon keinoin on mahdollista erityisesti silloin, jos Metsähallituksen ennallistamisalueisiin voidaan liittää myös ympäröivien yksityismaiden ennallistamista. Suoluontokokonaisuuksien tarkastelussa tulee olla yhteydessä muihin toimijoihin ja pyrkiä mukaan laajoihin EU-hankkeisiin. Varsinkin Metsähallitus, ELY-keskus ja suuria metsäalueita omistavat metsäteollisuusyritykset ovat avainasemassa yhteistyökumppaneiksi. TOTELMA-jaksolla pyritään saamaan yksi laaja EU-hanke ja yksi valtakunnallinen luonnonhoitohanke. Luonnonhoitohankkeiden priorisoinnissa hyödynnetään Zonation analyysiä. 4.4 Vesiensuojelun suunnitelma Vesiensuojelun osalta jatketaan metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita ja kehitetään valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelua edelleen. Vesiensuojelun alueellista suunnittelua keskitetään erityisesti vesimuodostumien valumaalueille, jotka on määritelty vesienhoidon suunnittelun painetarkastelussa metsätalouden painopistekohteeksi (kuva3). Metsäkeskuksen paikkatietoaineistot ja -sovellukset sekä niiden kehittäminen tarjoavat kustannustehokkaita keinoja vesiensuojelun tehostamiseen. Vesiensuojelussa painopisteenä on metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen lisäämällä metsätalouden vesiensuojelun täydentävien toimenpiteiden, kuten pintavalutuskenttien, kosteikoiden, pohjapatojen sekä virtaamanhallintarakenteiden käyttöä. Äänekosken uuden 19
biotuotetehtaan lisääntyvä puunkäyttö tuo haasteita myös vesiensuojelulle. Ilmastonmuutos tuo haasteita vesiensuojelulle, sillä tulvien ja rankkasateiden määrän ennakoidaan lisääntyvän. Vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohtien yhdistäminen on mahdollista ainakin soiden ennallistamistoimissa sekä pienvesien luonnonhoidossa. Vesiensuojelua edistetään toimijoiden ja maanomistajien koulutuksella ja neuvonnalla. Vuosina 2015 2020 viedään hankehakuun ohjelmakaudella hankkeita, joka yhdistää vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohdat, hanketyyppi 1. Maaseudun kehittämisrahastoon on laitettu hankehakemus, jossa kiinnitetään huomiota vesiensuojeluun ja lisääntyvään puun käyttöön. Toteutusohjelmajaksolla viedään hankehakuun kolme hanketta, jotka kohdistuvat hanketyyppiin 2, metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen. Pyritään saamaan yksi valtakunnallinen luonnonhoitohanke aiheeseen liittyen 4.5 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Metsämaisemasta yli 95 % on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden perusta rakennetaan talousmetsissä ns. arkimetsänhoidossa. Luonnonhoidossa voidaan käyttää tehostetusti metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoitosuositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Hyvin tärkeää on metsäammattilaisten ja metsänomistajien tietoisuus ja koulutus talousmetsien luonnonhoidon mahdollisuuksista. Säästöpuuryhmien laadulla, sijoittelulla ja määrällä voidaan vaikuttaa talousmetsien arvokkaisiin rakennepiirteisiin. Vesistöjen suojakaistoilla on merkitystä metsämaiseman kytkeytyvyydelle ja arvokkaisiin rakenne- ja ominaispiirteisiin, kuten laho- ja lehtipuumääriin ja varjostukseen. Lehtipuusekoituksen säästäminen metsätalouden toimenpiteissä lisää metsien monimuotoisuutta ja 20
lahopuustoa säästämällä voidaan turvata vaateliaiden lajien säilymistä. Maanomistajat säilyttävät metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja metsäsertifioinnin elinympäristöjen ominaispiirteet metsätalouden toimissa. Luonnonhoidon tavoitteena voi olla myös metsien virkistys- tai muun käytön edistäminen. Metsät tuottavat hyvinvointia ja mielihyvää ja edistävät terveyttä. Luonnonhoito antaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kun esim. luontokohteita voidaan käyttää tutustumiskohteina. Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä pyritäänkin lisäämään erityisesti matkailuyritysten lähellä. Yhtenä metsäluonnonhoidon ja monikäytön yhdistämisen painopistealueena ovat reunavyöhykkeet ja riista sekä riistaa huomioiva metsänhoito. Luonnonhoidon toteutusohjelma on luonnonhoidon rahoituksen suuntaamisen väline. Talousmetsien luonnonhoito on jokapäiväistä luonnon huomioimista metsätalouden toimenpiteissä. Nämä maanomistajien ja metsätoimijoiden kustannuspanokset ja työmäärät eivät näy tässä ohjelmassa, koska ne perustuvat lakisääteisiin toimiin, sertifioinnin kriteereihin, suosituksiin tai vapaaehtoisiin metsänomistajien toimiin. Esimerkiksi hakkualueille jätettyjen säätöpuiden arvo on vuosittain 130 /uudistusalue. Tämä toteutusohjelma on luonnonhoidon rahoituksen suuntaamisen väline. Alueellisessa metsäohjelmassa otetaan huomioon talousmetsien luonnonhoito kokonaisuudessaan. 4.6 Viestintä ja koulutus METSO-ohjelman myönteinen julkisuus auttaa koko luonnonhoidon kenttää. Tieto METSO-ohjelman tarjoamista vaihtoehdoista ja talousmetsien luonnonhoidosta on saatava myös niille maanomistajille, jotka eivät vielä niitä tunne. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään. Metsäammattilaisten tietotaitoa ja koulututa lisätään. Metsäammattilaisille ja maanomistajille 1 koulutustilaisuus vuosittain Maanomistajaretkeilyt tai koulutustilaisuudet 2/ TOTELMA jakso Kolme lehtijuttua vuosittain maakuntalehdissä ja yksi TV:ssä 21
Luonnonhoitohankkeiden hankehakuun osallistuvat toimijat ovat myös tärkeä yhteistyötaho. Osaavien toimijoiden riittävä määrä ja erilaiset hanketyypit luovat pohjan laadukkaalle ja vaikuttavalle luonnonhoidolle. Metsäkeskuksen nettisivuista tehdään interaktiiviset. Luonnonhoidon tutustumiskohteita tulee lähes jokaiseen maakuntaan, joita hyödynnetään koulutuksessa. Toimijoille ja koneenkuljettajille vuosittain koulutustilaisuus 4.7 Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi Luonnonhoidonsuunnitelmat ja -toteutukset merkitään paikkatietoon LuontoAarniin. Luonnonhoidon tarpeista nousevat selvitysalueet merkitään LuontoAarniin. Selvitysalueilta nousevat esille hankealueet hankehakua varten. Hankealueille merkitään tehtävät vesien- ja luonnonhoidon toimenpiteet, jotka poimitaan hankehakua varten. Zonation analyysin tietoja hyödynnetään ja jalostetaan alueellisten painotusten määrittämisessä. Zonation analyysi on ohjelma, joka laskee monimuotoisuudelle painopisteen tietyllä suuralueella. Analyysistä löytyy tarkemmat ohjeet metsäkeskuksen luonnonhoidon ohjeissa. Analyysi antaa suuntaa monimuotoisuuden painotuksille, mutta ei ole yksiselitteinen totuus. Keski-Suomen alue on toteutusohjelmassa jaettu monimuotoisuudessa viiteen (kuva1) ja vesienhoidossa seitsemään (kuva2) seurattavaan raportointialueeseen Alueille asetettuja tavoitteita seurataan metsäkeskuksen raportointijärjestelmän avulla. Myös maanomistajien, sidosryhmien ja toimijoiden hanke-esitykset merkitään Aarniin. 22
Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Keski Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Keski-Suomen ekologiset pienalueet, metsätaloudelle esitetyt painopiste vesimuodostumat. jossa pohjana Zonation- analyysi. 23
Kuva5. Keski-Suomen luonnonhoidon toteutusohjelman painopistealueet. Sinisellä merkitty alueet, jossa tarkastelu tehdään pääosin vesiensuojelun ja vihreällä monimuotoisuuden lähtökohdista. 24
Taulukko 5. METSO-ohjelmaa on jatkettu v. 2025 saakka ja myös taulukon tavoitteita. Liite: METSO tavoitteet 2008-2016 Keski-Suomi MMM:n ja YM:n tavoitteet, ha Toteuttamisohjelma, ha Kemeran pysyvä Luontotyyppien määräaikainen ympäristötuki Luontotyyppien ennallistaminen Luontotyyppien keinot LSL keinot Yhteensä suojelu (LSL) suojelu (LSL) (Kemera) (Kemera) (MH) hoito (MH) YHTEENSÄ Lehdot 800 300 1 100 140 10 400 80 0 10 560 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 3 600 6300 9 900 5600 300 500 200 0 6600 Pienvesien lähimetsät 200 400 600 380 20 2 371 150 0 0 2771 Puustoiset suot 250 1400 1 650 1325 75 1 100 110 400 0 2900 Korvet 150 700 70 50 750 Letot ja lettorämeet 50 50 10 0 0 50 Muut rämeet ja nevat 50 350 30 350 700 Metsäluhdat ja tulvametsät 20 70 90 65 5 100 0 0 170 Harjujen paahdeympäristöt 10 10 20 19 1 10 5 0 1 31 Maankohoamisrannikon kohteet 0 0 0 0 0 0 0 Puustoiset perinnebiotoopit 10 10 20 20 30 10 10 0 5 65 Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat 1 0 1 0 0 0 0 Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät 400 + 400 475 25 800 0 0 1300 YHTEENSÄ /ha 5 291 8490 13 781 8024 466 5291 355 600 16 14397 1) Luonnonhoitokohteille pyritään maksamaan myös ympäristötukikorvaus, joten sarakkeen luvut sisältyvät ympäristötuen määrään. pysyvä määräaikaine n suojelu Rahoitustarve, euroa 1) luonnonhoito ympäristötuki luonnonhoito Luontotyyppien ennallistaminen suojelu (LSL) (LSL) (Kemera) (Kemera) (MH) hoito (MH) YHTEENSÄ Lehdot 490000 21000 741 000 80 000 10 000 1342000 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 56000000 1350000 1 804 000 50 000 59204000 Pienvesien lähimetsät 1710000 45000 6 385 000 150 000 8290000 Puustoiset suot 3312500 18750 1 846 000 100 000 400 000 5677250 Korvet 1 549 000 70 000 1619000 Letot ja lettorämeet 27 000 10 000 37000 Muut rämeet ja nevat 270 000 20 000 290000 Metsäluhdat ja tulvametsät 227500 8750 89 000 325250 Harjujen paahdeympäristöt 95000 500 25 000 5 000 3 000 128500 Maankohoamisrannikon kohteet 0 Puustoiset perinnebiotoopit 40000 6000 8 000 10 000 5 000 69000 Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat 0 Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät 1187500 6250 809 000 2002750 YHTEENSÄ, euroa 63 062 500 1 456 250 11 707 000 345 000 450 000 18 000 77 038 750 25