Kulttuuri matkailun näyttämönä



Samankaltaiset tiedostot
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Hämeenlinna Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

instituutti kulttuurimatkailu

Kehittämisstrategiat

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Mitä kulttuurimatkailu on?

KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti

Mitä kulttuurimatkailu on?

Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Paikalliskulttuuri matkailun voimavarana Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

Luova Matka Culture Creators go Tourism

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli. Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo FM Pia Puntanen

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Liisa Hentinen, MEK

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Mäntyharjun keskustan kehittäminen

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Onko kulttuurimatkailulle kysyntää?

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili

Janakkalan matkailuilta. Esittelykierroksen antia: Mitä voin tehdä matkailun edistämiseksi:

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ , Mikkeli Kimmo Kainulainen

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

KULTTUURIN MATKAILULLINEN TUOTTEISTAMINEN. Opas vuoden 2015 hakuun

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Transkriptio:

Kuvateksti Arial Bold 10/10 Kulttuuri matkailun näyttämönä Himos 26.10.2010

Joillakin mailla on vahva näkyvä perinnekulttuuri, toisilla taas ei http://www.trudering-riem.de/isartaler/trachtenzug-2005.jpg http://www.birkenstoana.de/images/trachtenzug5.jpg http://www.oktoberfest.de/

Keine Berge, trotzdem Tirol http://kultur.tirol.at/de/

http://www.lesko-tokaji.hu/weingut.htm http://whc.unesco.org/en/list/wachau http://fi.wikipedia.org/wiki/tiedosto:china_ri ce_field_with_farmer.jpg https://www.romantischestrasse.de/ http://upload.wikimedia.org/wikipedia/ commons/4/45/castle.combe. mainstreet.arp.jpg http://www.pohjoissavo.fi/fi/pohjoissavo/maakuntatunnukset.php http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/ 50/KippelL%C3%B6tschental_WoodenHouses.jpg

http://www.tjareborg.fi/ 5

ITB Berlin 2010 6

Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti ymmärrettynä) - = rakennettu, esitetty, sosiaalisesti jne - luonto (laajasti ymmärrettynä = ilmasto, maisema, sijainti jne) http://www.suomenlinnatours.com/ http://www.rauma.fi/info/ Kuva Seinäjoen baletti- ja tanssiopisto

Suomen kulttuurimatkailumääritelmä Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille ja tarjotaan niitäliiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiäja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistätai osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama; historia muokkaama; historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyylit, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinoissa. Kulttuuri voi olla ensisijainen matkustuksen motiivi mutta myös toissijainen tai satunnainen motiivi. Elämykset syntyvät kulttuuriresurssien, kulttuuriperinnön, historian, etnisen perinteen, taiteen ja kulttuurituotannon kautta. Vk-matkailustrategian kulttuurityöryhmä 8

Määritelmässä mainittuja voimavaroja voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: 1. teeman/tarjontakokonaisuuden/tuotteen tuottavuuden/ kannattavuuden kannalta (esim. tapahtumat, näyttelyt) sekä 2. matkailun yleisen vetovoimaisuuden elementtinä, (esim. perinteen näkyminen, käden työt, suomalainen suunnittelu ja arkkitehtuuri) Kehittämisen ja markkinoinnin panostuksessa nämä jaetaan edelleen kolmeen eri ryhmään: 1. pääteema/-tuotteisto (pääpanostus) 2. kehitettävä kokonaisuus (tukitoimenpiteitä) 3. tukielementit (perinteet, käsityö jne., toiminnallista tukea alueilla, viestinnällistä esiintuontia) 9

Suomen matkailustrategiassa korostuu kulttuurin, kulttuuriperinnön ja tapahtumien merkitys. Tavoitteena on ulkomaisten matkailijoiden lisäys kulttuurikohteissa ja uudet kulttuuriin pohjautuvat laadukkaat matkailutuotteet. Esityksessä kulttuuriviennin kehittämisohjelmaksi 2007-2013 todetaan, että kulttuuriperinnettä ja historiaa nostetaan matkailutarjonnassa yleisesti esille entistä vahvemmin ja että tuetaan toimia, joilla maaseudun matkailuyrittäjien paikallishistorian, perinteiden, paikallisten ruokien yms. tarjontaa vahvistetaan. 10

Kulttuurimatkailutyyppejä mm. Kaupunkimatkailu (viikonloppu Pariisissa) Teemamatkailu (Goethe-vuosi jne.) Tapahtumamatkailu (eri alojen suurtapahtumat, muut tapahtumat, teatterikäynnit, näyttelyt jne.) Opintomatkailu ( sivistykselliset matkat ). Tunnusmerkkejä ovat erityinen teema (esim. Sisilia arkeologin silmin) ja tutustuttavaan teemaan perehtyneen asiantuntijaoppaan mukanaolo (taidehistoria, arkeologia jne.). (Kulturtourismus, R. Oldenbourg Verlag) Nostalgiamatkailu Historiamatkailu Jne. 11

1) Lähdetään harrastamaan (golf, hiihto, auringonotto Kulttuurimatkailukysyntä Yleisimmät Tärkeintä ostajalle: Kulttuuriosuuden tärkeys matkamotiivit asiakkaalle ostohetkellä Olosuhteet = - kentän laatu - rinteiden taso - aurinkotakuu Matkan myyjä a) Yleismatkanjärjestäjä - matkakohteet sopivilla seuduilla, hiihto-oppaat (esim. Aurinkomatkat) b) Aktiviteettimatkanjärjestäjä - keskittyy harrastettaviin lajeihin, erikoisyhmät, alan harrastajat, erikoisoppaat jne lisäkoriste (alppikylien after ski jne) eli pääasiassa paikalliskulttuuri, joka samanlaisten olosuhteiden vallitessa saattaa tehdä toisesta kohteesta kiinnostavamman kuin toisesta c) Omatoimimatkailija 12

Yleisimmät Tärkeintä ostajalle: Kulttuuriosuuden tärkeys matkamotiivit asiakkaalle ostohetkellä 2) Lähdetään kokemaan halu nähdä ja kokea muita maita KASVAVA RYHMÄ Matkan myyjä Paljon nähtävää ja kokemista, erilaista kuin kotona, näkyvät paikalliset erot a)yleismatkanjärjestäjä erilainen kohdemaa (Aasia, Afrikka, Lappi) kiertomatkat b) Erikoismatkanjärjestäjä esim. Studienreiseveranstalter(usein ns tiedostava/kestävä matkailu tärkeää) Paikalliset selkeät kulttuuripiirteet hyödynnetään (erittäin tärkeitä vetovoimatekijöitä - Tiroli, Irlanti) Massamatkailussa tämä klisheytyy, koska erot on tuotava selkeästi/ helposti ja myyvästi esille (Aasian matkojen munkkikuvat, saamelaiset matkailumainonnassa jne) Pienet ryhmät, tutustuminen mahd. autenttisiin ympäristöihin, tehdyn vierastaminen, myös rakennusja historiallisia kohteita, erikoisoppaat (arkeologit jne) c) Omatoimimatkailija 13

Yleisimmät Tärkeintä ostajalle: Kulttuuriosuuden tärkeys matkamotiivit asiakkaalle ostohetkellä 3) Matkustetaan kulttuurin perässä Kulttuurituotannon varsinaiset kuluttajat, ns friikit PIENIN RYHMÄ! Laadukkaat esitykset - nimekkäät taiteilijat Laadukas tunnettu tarjonta ehtona matkaan lähdölle (kulttuuriesityksiä, -kohteita, -tapahtumia jne). a) Erikoismatkanjärjestäjä tuntee lajin ja taiteilijoiden tason b) Yleismatkanjärjestäjä c) Omatoimimatkailija Ns korkeakulttuuri joko puhtaasti sattumalta mikäli satutaan paikalle tai mikäli kohde/ tapahtuma/ esitys on tunnettuudeltaan näyttävä (jonne mennään ), sinällään jo nähtävyys tai lajiltaan helppo (esim. suuret musikaalit Cats, SVL:n Oopperajuhlat, Retretti) 14

Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv-markkinoille pyrkii ohjaamaan toimintaa, jolla korjataan tai poistetaan viimeisimmissä kartoituksissa todettuja ongelmakohtia. Sellaisia ovat mm.: - Kulttuurimatkailun tarjonta on edelleen hyvin resurssipohjainen (tila, rakennus, kohde) - Kulttuurikohteiden ja -tarjoajien resurssit ovat pienet ja yhteistyö matkailuyrityksien kanssa on vähäistä. Erilaisten lähtökohtien takia yhteistyön etuja tai mahdollisuuksia ei nähdä. Puhutaan eri kieltä. - Maan matkailuimagoa vahvistavia tuotekokonaisuuksia ei ole - Kulttuuristen kohteiden matkailullinen laatu on vaihtelevaista - Tarjonta on keskittynyt pääasiassa vain muutamiin kulttuuritapahtumiin - Tarjontaa on vaikea löytää Seurauksena on huono tunnettuus ja alueiden profiloimattomuus. Tarjonnan kehittämistä ja sen käytön seurantaa on Suomessa tehty vähän 15

Mitä tarvitaan? - Matkailun toimijoiden oman alueensa kulttuurivahvuuksien ja tarjonnan tuntemisen vahvistaminen (kulttuuriosaaminen on kehittynyt työn ohessa ja ymmärrys kulttuurin osuudesta matkailusta on suppea; pääasiassa on markkinoitu tiettyjä kulttuuritapahtumia). (V. 2008 kartoitukset) - Kulttuuritoimijoiden matkailutietouden lisääminen (matkailuelinkeinon toimintamallien ja edellytysten tuntemus ei ole kovin vahva) - Vuoropuhelun ja ajatustenvaihdon lisääminen kulttuurin eri osapuolien, matkailuorganisaatioiden ja tarjonnan tuottajienkin välille (vähyys vaikeuttaa kulttuurielementtien voimakkaampaa näkymistä Suomen matkailutuotteissa) - Kulttuurikäsitteen laajentaminen. Nyt rajoitettu käsitys kulttuurimatkailun sisällöstä. Tuottavaksi kulttuuriksi on katsottu vain ns. korkeakulttuuri eikä ns. aineettoman kulttuuripääoman sisältöjä kuten käden töitä, perinteitä, tapoja, alueiden omaleimaisuutta tms. ole pidetty matkailullisesti kovin tärkeinä. Niiden merkitys kuitenkin tällä hetkellä kasvaa. 16

Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: Strategian toteuttamisen kannalta keskeiset toimijat ja heidän roolinsa A) Kulttuurimatkailun kokonaisvaltainen huomioiminen matkailutarjonnan kehittämisessä ja markkinoinnissa 1.Teeman asiantuntijoista koostuva kulttuurimatkailun koordinointiryhmä 2. Alue- ja muut matkailun organisaatiot 3. Kulttuuritoimijat, -organisaatiot jne. 4. Kulttuurin tuottajat 5. Matkailutarjonnan tuottajat 6. MEK B) Tapahtumien kehittäminen ja markkinointi Finland Festivals, muut tapahtumajärjestäjät, MEK (mm tietopohjan kehittäminen, yhteiset markkinointitapahtumat) 17

18

Kulttuurimatkailun saralla meneillään mm: - Teemapohjaisen kylämatkailun koordinaatiohanke (Matkailun teemaryhmä) - Ruokamatkailu - Kulttuurimatkailuhankkeita eri puolilla maata - Kulttuurimatkailun katto-ohjelman laatiminen (MEK, OKM) Miten hankkeiden tulokset päätyvät matkailun konkreettiseen markkinointiin? Matkailun markkinointiorganisaatioiden jms rooli? 19

Suomen kulttuurimatkailun katto-ohjelman hahmotelma Pohjana: Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv-markkinoille (2005) ja muut strategiat, kulttuurimatkailun määritelmä Taustalla tutkimuksia ja kartoituksia Projektipäällikkö Kaksi sisällöllistä pääosa : Perinne, tavat, elämäntapa jms. Esittävä/luova taide Alan edustajista koostuva työryhmä Infokierrokset: matkailu- ja rahoittajatahojen informointi (alustavasti: kevät 2010) 20

Projektipäällikkö koordinoi yhdessä MEKin kanssa Alueellisia hankkeita Erilaisia rahoituslähteitä Yhteiset linjaukset ja laatukriteerit (Kulttuurin laatutonni) Jokaisella alalajilla on omat tuotekriteerinsä 11.4.2008 Alatunniste teksti

Kulttuurin teemoja kehitetään osana eri matkailun muotoja kuten kohdematkailua (käyntikohde), kiertomatkailua, lyhytlomailua, risteilymatkailua ja MICEä sekä osana muita kehittämistoimia. Suunnitelma: Kansallisella tasolla ensisijaisesti Design Arki/juhlat Kalevalaisuus muistaen sen liittymisen mm. nykykirjallisuuteen ja musiikkiin Ruokakulttuuri Alueellisesti Tapahtumat ja fetivaalit, erityisesti musiikki Alueelliset kulttuurit ja perintö kuten saamelaisuus, saaristolaisuus 22

Kulttuurista lisää vetovoimaa! 23