LAPUAN LUKION HANKESUUNNITELMA

LAPUAN LUKION HANKESUUNNITELMA 21.11.2013 Tilaaja: Lapuan kaupunki Valtuustontie 8 62100 Lapua

2 HANKESUUNNITELMAN TAUSTAA Hankesuunnitelma on selvitys rakennuksen tarvittavasta laajuudesta, laadusta sekä käytössä olevista menetelmistä. Hankesuunnitelma on hankkeen toteutuksen ensimmäinen ja tärkein työvaihe. Suunnitelmassa määritellään tilaajan tarpeet, toteutukselle asetettavat kustannus- ja aikatauluraamit sekä laatu- ja palvelutasovaatimukset. Suunnitemassa esitetään myös vaihtoehtoiset ratkaisut ja toteutustavat, johon liittyy mm. nykyisten rakennusten käyttökelpoisuuteen liittyvä arviointi. Hankesuunnitelma tarjoaa lähtökohdat arkkitehti-, rakenne- ja LVI-suunnittelun ohjaukseen ja teettämiseen sekä urakoiden kilpailuttamiseen. Lukiohankkeen hankesuunnittelua on loppukeväästä 2013 alkaen vienyt eteenpäin ryhmä, johon viran puolesta kuuluvat sivistysjohtaja Mika Kamunen (puheenjohtaja), suunnittelija Riina Rintamäki (sihteeri), tekninen johtaja Ahti Latvala, rakennuspäällikkö Rami Luoma-Nirva, kaupungingeodeetti Tapio Moisio, kaavoittaja Heikki Joensuu ja lukion rehtori Kaisa Piiparinen. Hankkeessa on kuultu myös seuraavia asiantuntijoita: ravitsemuspäällikkö Leena Luomanen, kiinteistöpäällikkö Mikko Huhtala, yläkoulun rehtori Petri Saunamäki, alakoulun rehtori Seppo Smolander ja liikuntatoimen johtaja Hannu Kankaanpää. Lapuan lukio toimii entisen Kiviristin yhteiskoulun rakennuksessa, joka on suunniteltu yhteiskoulun tarpeiden pohjalta ja otettu käyttöön vuonna 1964. Valmistumisen jälkeen rakennuksessa ei ole tehty mitään rakenteellisia muutostöitä ja peruskorjauksen tarve on ollut tiedossa jo yli 20 vuoden ajan. 1990-luvun alussa lukion silloinen rehtori Lauri Pippola laati kirjallisen selvityksen peruskorjaushankkeen tarpeellisuudesta. Vuonna 1997 Lapuan kaupunginhallitus asetti toimikunnan lukion peruskorjauksen suunnittelua varten ja edellytti, että toimikunta saa lukion hankesuunnitelman valmiiksi ja edelleen lääninhallitukseen 30.6.1998 mennessä. Tekninen keskus teki lukiokiinteistöstä peruskuntoarvion(10.11.1997) hankesuunnitelman pohjaksi. Lapuan yläkoulun pääseminen valtionapulistalle v.1999-2000 myöhensi lukiohankkeen suunnittelua ja uudeksi hankeaikatauluksi tuli v.2001-2002. 2000-luvulla Lapuan kaupunki yritti useaan otteeseen saada lukiohanketta valtion rahoitussuunnitelmaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Myöskään varsinainen hankesuunnittelu ei 2000-luvun alun aikana lukion osalta edennyt. Syksyllä 2011 rakennuspäällikkö Kari Kataja-Rahko kutsui koolle lukion peruskorjauksen suunnittelukokouksen. Kokouksessa olivat koolle kutsujan lisäksi tekninen johtaja Ahti Latvala, sivistysjohtaja Mika Kamunen, lukion rehtori Kaisa Piiparinen sekä arkkitehti Hilkka-Maija Antila Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co:sta. Ryhmän päätöksen mukaisesti Lapuan lukion tilasuunnitelma(tilakaaviot) laadittiin valmiiksi 12/2011 mennessä. Kesällä 2012 tekninen keskus pyysi ja sai Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co:lta tarjouksen lukion peruskorjauksen ja laajennuksen pää-/arkkitehtisuunnittelutehtävistä. Saneerauksen suunnitteluun kiinnitettiin Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co ja suunnittelu on viety ja keskeytetty L1-tasolle. Jos hanke päätetään toteuttaa uudisrakennuksena, kilpailutetaan suunnittelu uudelleen. Keväällä 2013 Etelä-Pohjanmaan liitto ja maakuntahallitus nosti Lapuan lukion peruskorjaushankkeen ykköshankkeeksi oppilaitosten perustamishankkeiden hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksessä. Kesäkuussa 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen tarkastaja Erja Metsäranta vieraili Lapualla tutustumassa meneillään oleviin ja suunniteltuihin kouluhankkeisiin, mukaan lukien lukion peruskorjaushanke. Yhdessä kaupungin edustajien kanssa tarkastaja Metsäranta pohti lukion

3 hankesuunnittelun vaihtoehtoja ja käytyjen keskustelujen pohjalta todettiin, että peruskorjaushankkeen luotettavan kustannusarvion tekemiseksi on välttämätöntä viipymättä teettää lukiokiinteistössä perusteellinen kuntotutkimus. Tarkastajan näkemyksen mukaan koulutuksen järjestäjän on järkevämpää toteuttaa lukiohanke uudisrakennuksena mikäli kuntotutkimuksen perusteella peruskorjauksen kustannukset nousevat liian suuriksi. Tekninen keskus tilasi lukion kuntotutkimuksen Drytec Oy:ltä kesäkuussa. Drytec Oy Ab toimitti kuntotutkimuksen 7.11.2013 (Liite 1). Thomas Pitkänen/Drytec esitteli kuntotutkimuksen teknisessä keskuksessa 12.11.2013 osalle hanketyöryhmän jäsenistä sekä johtoryhmälle. Investointi- ja taloussuunnitelmassa on varauduttu lukion toteuttamiseen seuraavasti: Suunnitteluvuodet 2013 2014 Toteuttamisvuodet 2015 2016 Lukiokiinteistön huono kunto ja tilojen soveltumattomuus nykyaikaiseen, valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen vaikeuttaa huomattavasti lukio-opetuksen toteuttamista sekä lukion markkinointia jatko-opintoja suunnitteleville yhdeksäsluokkalaisille. Viimeisimpinä vuosina on hakijamäärien perusteella selkeästi ollut nähtävissä, ettei Lapuan lukio tilojensa puolesta ole vetovoimainen toisen asteen oppilaitos. Hakijavirran suunnan muuttamiseksi lukion hankesuunnitelmaa on vietävä ripeästi eteenpäin. Lukion hankesuunnittelussa ja sen aikatauluttamisessa on erityisesti huomattava, että ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseksi ja ylioppilaskokeita suoritetaan tietotekniikan avulla syksystä 2016 alkaen. Sähköistäminen tapahtuu asteittain. Kaikki kokeet suoritetaan tietotekniikan avulla keväällä 2019. Sähköinen yo-tutkinto asettaa erityisvaatimuksia mm. koetiloille. Ylioppilastutkintolautakunta on tuottanut ja julkistanut ohjeistuksen koskien koetilan/-tilojen sähköja tietoliikennetekniikkaa sekä koetilan/-tilojen sähkö- ja tietoliikennejärjestelyjä (Liite 2). Nämä ohjeistukset on otettava huomioon lukion hankesuunnittelussa. Samoin on otettava huomioon, että koetilojen tulisi olla valmiit riittävän ajoissa, jotta yo-kokelailla on mahdollisuus tutustua etukäteen niihin ja jotta koetilan testaamiseen ennen varsinaista koetta jää riittävästi aikaa. Tässä hankesuunnitelmassa vertaillaan pääasiassa neljää eri vaihtoehtoa lukion uusien tilojen toteuttamiseksi: nykyisen rakennuksen saneerausta, Kiviristin alueelle rakennettavaa uutta lukiorakennusta, Alangon päiväkoti-koulun yhteyteen rakennettavaa uutta lukiorakennusta ja Koulukadun alueelle rakennettavaa uudisrakennusta. Hankesuunnitelmassa selvitetään kaikkien vaihtoehtojen heikkoudet, vahvuudet sekä rakennus- ja käyttökustannukset. Myös Sedun kanssa on käyty neuvotteluja tilojen ja palveluiden yhteistyömahdollisuuksista (Muistio 1)

4 SISÄLLYSLUETTELO HANKESUUNNITELMAN TAUSTAA... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. NYKYTILANTEEN ANALYYSI JA NYKYISTEN TOIMITILOJEN PUUTTEET... 7 1.1. Kohteen kuvaus... 7 1.2. Asemakaavalliset tiedot... 8 1.3. Kuvaus käyttäjän toiminnasta... 8 1.4. Henkilökunta... 9 1.4.1. Nykyinen henkilöstörakenne lukiossa 2013-2014... 9 2. VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU... 10 2.1. Saneeraus, kuvaus käyttäjän toiminnasta... 10 2.1.1. Yleistä... 10 2.1.2. Ruokapalvelu... 11 2.1.3. Liikuntatilat... 11 2.2. Kiviristin alue, kuvaus käyttäjän toiminnasta... 12 2.2.1. Yleistä... 12 2.2.2. Ruokapalvelu... 12 2.2.3. Liikuntatilat... 12 2.3. Alangon alue, kuvaus käyttäjän toiminnasta... 13 2.3.1 Yleistä... 13 2.3.2. Ruokapalvelu... 13 2.3.3. Liikuntatilat... 13 2.4. Koulukadun alue, kuvaus käyttäjän toiminnasta... 14 2.4.1. Yleistä... 14 2.4.2. Ruokapalvelu... 15 2.4.3. Liikuntatilat... 15 2.5. Henkilökunta... 16 2.6. Tilaohjelmat... 16 2.6.2. Saneeraus... 17 2.6.3. Kiviristin alue... 17 2.6.4. Alangon alue... 17 2.6.5. Koulukadun alue... 17 3. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA... 18

5 3.1. Saneeraus... 18 3.1.1. Tontti... 18 3.1.2. Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset... 18 3.1.3. Ympäristö- ja kaupunkikuva... 18 3.1.4. Liikenne... 18 3.2. Kiviristin alue... 19 3.2.1. Tontti... 19 3.2.2. Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset... 20 3.2.3. Ympäristö- ja kaupunkikuva... 20 3.2.4. Liikenne... 20 3.3. Alangon alue... 22 3.3.1. Tontti... 22 3.3.2. Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset... 23 3.3.3. Ympäristö- ja kaupunkikuva... 24 3.3.4. Liikenne... 24 3.4. Koulukadun alue... 26 3.4.1. Tontti... 26 3.4.2. Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset... 27 3.4.3. Ympäristö- ja kaupunkikuva... 27 3.4.4. Liikenne... 28 4. TOTEUTTAMISAIKATAULU... 30 4.1. Saneeraus... 30 4.2. Kiviristin alue... 30 4.3. Alangon alue... 30 4.4. Koulukadun alue... 31 5. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA RAHOITUS... 32 5.1. Saneeraus... 32 5.1.1. Perustamiskustannukset... 32 5.1.2. Rakennuskustannukset... 32 5.1.3. Irtaimisto... 32 5.1.4. Ylläpitokustannukset... 32 5.2. Kiviristin alue... 33 5.2.1. Perustamiskustannukset... 33

6 5.2.2. Rakennuskustannukset... 33 5.2.3. Irtaimisto... 33 5.2.4. Ylläpitokustannukset... 33 5.3. Alangon alue... 33 5.3.1. Perustamiskustannukset... 33 5.3.2. Rakennuskustannukset... 33 5.3.3. Irtaimisto... 34 5.3.4. Ylläpitokustannukset... 34 5.4. Koulukadun alue... 34 5.4.1. Perustamiskustannukset... 34 5.4.2. Rakennuskustannukset... 35 5.4.3. Irtaimisto... 35 5.4.4. Ylläpitokustannukset... 35 6. VAPAUTUVIEN RAKENNUSTEN JATKOKÄYTTÖ... 36 7. YHTEENVETO... 37 7.1. Saneeraus... 37 7.1.1. Vahvuudet... 37 7.2. Kiviristin alue... 37 7.2.1. Vahvuudet... 37 7.2.2. Heikkoudet... 37 7.3. Alangon alue... 37 7.3.1. Vahvuudet... 37 7.3.2. Heikkoudet... 37 7.4 Koulukadun alue... 37 7.4.1. Vahvuudet... 37 7.4.2. Heikkoudet... 38

7 1. NYKYTILANTEEN ANALYYSI JA NYKYISTEN TOIMITILOJEN PUUTTEET 1.1. Kohteen kuvaus 1.1.1. Yleistä Lapuan lukio on valmistunut vuonna 1964. Lukio sijaitsee Lapuan keskustan alueella osoitteessa Kiviristintie 10. Rakennus on alkuperäisessä kunnossa, eikä peruskorjauksia tai merkittäviä sisäremontteja ole tehty. Huoltomaalausten ja taloteknisten järjestelmien huoltotoimenpiteiden lisäksi rakennuksen alapohjan ryömintätilat on puhdistettu rakennusjätteistä sekä peltikate uusittu rakennuksen kaksikerroksisella osuudella. Lapuan lukion tilat ovat huonokuntoiset ja tilojen toimivuus ei vastaa nykyaikaisen lukio-opetuksen tarpeisiin. Koululta puuttuu kokeellisten luonnontieteiden opetustilat, musiikin luokka, nykyaikaiset vaatimukset täyttävä koulukirjasto, opiskelijoiden opiskelutilat ja tietokoneavusteisen opetuksen tilat sekä pienryhmätilat. Opiskelijoiden wc-tilat sijaitsevat ulkoyhteyden päässä. Opettajien työskentelytilat, liikunnanopettajien pukeutumistilat ja kouluterveydenhoitajan vastaanottotilat puuttuvat. Opettajien ja muun henkilökunnan sosiaalitilat ovat puutteelliset. Hallinto- ja kansliatilat ovat pienet ja alkeelliset. Lapuan lukion peruskorjauksen tarve on ollut tiedossa jo n. 20 vuoden ajan ja Lapuan kaupunki on useaan otteeseen yrittänyt saada lukiohanketta valtion rahoitussuunnitelmaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Saneeraustarve on kokonaisremontti. 1.1.2. Ruokapavelu Lukion keittiö toimi alun perin valmistuskeittiönä. Ruoan valmistus yksikössä on lopetettu vuonna 1994, jolloin keittiöstä tuli jakelukeittiö. Ruokailijamäärä on tällä hetkellä n. 220. Muutosvaiheessa keittiötiloja ei juurikaan saneerattu. Korjauksia on tehty vain vanhan laitekannan poistosta aiheutuneiden jälkien paikkauksissa. Tiloissa on tehty lisäksi vain pakollisia korjauksia kuten rappauskorjauksia, maalauksia ja irronneiden jalkalistojen kiinnityksiä, viimeksi kevättalvella 2011. Lukion keittiön ja ruokasalin kunto on huono. Pienet saneeraukset eivät enää riitä, vaan tiloihin on tehtävä kokonaisremontti. Jo vuonna 2003 terveysviranomainen on todennut pinnat vanhoiksi ja kuluneiksi, osittain rikkoutuneiksi ja suositellut niiden uusimista. Vuonna 2009 viranomainen on todennut saman, lisäten vielä toimenpidesuosituksen ilmanvaihdon tehostamisesta ja asianmukaisen siivouskomeron rakentamisesta. Keittiötilassa ei ole riittävää ilmastointia ja esimerkiksi astianpesukoneen yllä ei ole kohdepoistoa. Tiloista puuttuu kokonaan mm. asianmukainen siivousvarasto, asianmukaiset kylmävarastot, astiapalautuspiste ja lastauslaituri. Keittiön tilat ovat kaiken kaikkiaan sellaisessa kunnossa, että elintarviketiloissa vaadittavan korkean hygienian tason ylläpito on vaikeaa ja kuormittaa työntekijää suhteettoman paljon. Puutteellisista olosuhteista johtuen työaikamitoituksen toteuttaminen ei onnistu. Keittiön/ruokasalin neliömäärä on riittävä. Saneeraustarve on kokonaisremontti. Lukion keittiö/ruokasali sijaitsee lähellä keskustaa, Kiviristintie 10. Sijainti on hyvä ja ruoan kuljetus järjestyy ongelmattomasti. Liuhtarin keskuskeittiö, josta ruoka kuljetetaan, on matkaa n. 2,5 km. Lukion ruokailijamäärä vaihtelee kuitenkin hyvin paljon. Tuotannon sijainti vielä lähempänä yksikköä tai jakelukeittiö asianmukaisin laittein toisi selkeää

8 säästöä, koska tällöin nykyisenkaltaiselta turhalta tuotannolta vältyttäisiin. Vähäiset eurot saataisiin käyttää jäteruoan sijasta ruoan tuotantoon. 1.1.3. Liikuntatilat Lukion liikuntatilat ovat lukiokiinteistössä. Liikuntatilat koostuvat liikuntasalista (328 m²) kiinteästä näyttämöstä, liikuntavälinevarastosta sekä tyttöjen ja poikien pukeutumis- ja pesutiloista, joiden yhteydessä kummassakin on yksi WC-tila. Liikunnanopettajien pukeutumistilat puuttuvat ja kummankin liikunnan lehtorin käyttöön on varattu pieni tila oppilaiden pukeutumistilojen yhteydessä. Kaikki mainitut tilat ovat huonokuntoiset. Lisäksi liikuntatilat ovat hankalasti erotettavissa iltakäyttöä varten muista koulutiloista. Liikuntasalia käytetään koulupäivien aikana liikunnan opetustilana, mutta myös ns. suuropetustilana sekä ylioppilastutkinnon koetilana. Liikunnan opetusta on n. 20 viikkotuntia, joiden toteutus on pääosin rinnakkaisryhminä tytöt-pojat. Koulukäytön lisäksi lukion sali on iltakäyttäjien käytössä arkisin klo 16.30-21.30 sekä viikonloppuisin klo 9.00-21.00. Lähes kaikki ilta- ja viikonloppuvuorot ovat käytössä eli liikuntasalin käyttöaste on korkea. Ulkoliikuntaa voi harrastaa lukion viereisellä kahdella täysimittaisella nurmikentällä ja viiden korin frisbeegolfradalla. 1.2. Asemakaavalliset tiedot Lapuan lukio sijaitsee Simpsiöntien ja Kiviristintien sekä Sammonpolun rajaamalla alueella korttelissa 513. Koulun alue on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YO. Asemakaavassa osoitettu suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennusoikeutta on 5000 k-m². YO tontilla on autopaikkamitoitus on 1 ap/ 130 k-m². Korttelialueen/ tontin pinta-ala on 12 486 m². Asemakaava on vahvistettu lääninhallituksessa 6.10.1976. 1.3. Kuvaus käyttäjän toiminnasta Lapuan lukio on Lapuan kaupungin ylläpitämä, yleissivistävä, jatko-opintoihin valmentava ja ylioppilastutkintoon johtava toisen asteen oppilaitos, jonka opetus on järjestetty nuorille annettavan lukiokoulutuksen valtakunnallisen tuntijaon mukaisesti. Lukiossa opiskelee 225 lukion varsinaista opiskelijaa sekä 51 ns. aineopiskelijaa eli Sedu Lapuan opiskelijaa(tilanne 20.9.2013). Vuosiviikkotunnit: kurssitarjottimella tarjottu ja muu opetussuunnitelman mukainen opetus 345, ohjaus 21 ja erityisopetus 6 (lv 2013-14 mukaan).

9 1.4. Henkilökunta 1.4.1. Nykyinen henkilöstörakenne lukiossa 2013-2014 Tehtävä Yht Rehtori 1 Lehtori 19 Tuntiopettaja 5 Erityisopettaja (tuntiopettaja, 6vvt) 1 Koulusihteeri 1 Keittiö 1 1/3 Siivous 2 Kuraattori 1 Terveydenhoitaja 1 Kiinteistöhuolto 1/2

10 2. VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 2.1. Saneeraus, kuvaus käyttäjän toiminnasta 2.1.1. Yleistä Nykyisen lukiokiinteistön peruskorjaus ja lukion toiminnan jatkuminen peruskorjauksen jälkeen uudistetuissa ja ajanmukaisissa tiloissa on ollut n. 20 vuoden ajan ensisijainen vaihtoehto lukion hankesuunnittelukeskusteluissa. Peruskorjauksen suunnittelussa on myös edetty muita vaihtoehtoja pidemmälle ja nykyisestä lukiokiinteistöstä on olemassa Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co:n laatimat tilasuunnitelmat ja -ohjelmat syksyltä 2011. V. 2012 kesällä tekninen keskus pyysi ja sai Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co:lta tarjouksen lukion peruskorjauksen ja laajennuksen pää-/arkkitehtisuunnittelutehtävistä. Arkkitehti valittiin suunnittelemaan kohde loppuun, jos päädytään nykyisen rakennuksen saneeraukseen. Olemassa olevien suunnitelmien pohjalta on valmius edetä varsin nopeasti. Lukiokiinteistön keskeinen hyvä sijainti, tilojen riittävyys ja muunneltavuus puoltavat peruskorjausta sekä lukion sijainti Sedu Lapuan toimitilojen lähellä (kaksoistutkinnon opinnot). Jo kevään 2013 kouluhankkeita koskevassa valtuustoseminaarissa pohdittiin mm. sitä, mikä lukiorakennuksen ja sen perustusten/paalutuksen todellinen kunto on ja missä määrin niiden huonokuntoisuus nostaa peruskorjauksen kustannuksia. Seminaarissa edellytettiin perusteellisen kuntotutkimuksen tekemistä luotettavan kustannusarvion pohjaksi. Drytec Oy Ab:ltä kesällä tilattu kuntotutkimus valmistui marraskuussa 2013 (Liite 1). Kuntotutkimuksen mukaan rakennus on erittäin mittavan saneerauksen tarpeessa ja saneerauksen onnistumiseen vaaditaan erityisosaamista korjausrakentamisessa. Mikäli lukion osalta päädytään nykyisen lukiokiinteistön peruskorjaukseen, on lukion toiminnalle löydettävä väistötilat peruskorjauksen ajaksi. Lukion osalta väistötiloiksi on suunniteltu entisen valtion virastotalon tiloja. Väistötiloista aiheutuvat kustannukset (vuokra, lämmitys, sähkö, vesi & välttämättömät muutokset tiloihin) arvioidulta rakennusajalta 17kk ovat n. 450 000. Mikäli väistötiloina olisivat siirrettävät koulumoduulit, kustannukset samalta ajalta olisivat n. 1,2 milj. (ei sisällä sähköä). Hankesuunnittelutyöryhmä pohti myös vaihtoehtoja, joissa säilytetään ja saneerataan osa rakennuksesta sekä rakennetaan laajennus osaksi nykyistä rakennusta. Kuntotutkimuksen mukaan mikään osa lukiorakennuksesta ei ole kuitenkaan merkittävästi muita osia paremmassa kunnossa. Rakentamalla nykyisen lukion yhteyteen laajennusosa, pohjaveden taso rakennuksen alla laskee, mikä vaurioittaa kantavia puupaaluja. Laajennusosan rakentaminen edellyttää siis erillisen puupaalujen kastelujärjestelmän toteuttamista.

11 Opetus- ja kulttuuriministeriö ei myönnä lukion saneeraukseen korjausavustusta, jos rakennuksen korjausaste on yli 70%. Aaro Kohonen Oy:n tekemän kuntotutkimukseen perustuvan tiivistelmän mukaan korjausaste on 83 %. (Liite 3). 2.1.2. Ruokapalvelu Keittiö- ja ruokailutilat saneerataan vastaamaan tämän päivän jakelukeittiölle asetettuja tila- ja hygieniavaatimuksia. Neliöala on tilassa riittävä. Väistötiloissa toimimisen ajaksi ruokapalvelujen järjestämisen mahdolliset vaihtoehdot: 1. Ateriat tuotetaan edelleen keskuskeittiöllä kuten tähänkin saakka ja kuljetetaan jakelupisteeseen. Näiltä osin kustannukset ja toimintapa säilyvät ennallaan. Henkilöstömäärä pysyy myös ennallaan, jos ruokailu tapahtuu yhdessä pisteessä. Jos väistötila on entinen virastotalo, selvitetään löytyykö rakennuksesta tai lähialueelta tiloja, jotka soveltuvat ruokailun järjestämiseen. 2. Ruokapalvelut ostetaan Sedulta. Sedun edustajilta pyydettiin selvitystä palvelujen tarjoamisen mahdollisuuksista ja kustannuksista. Ruokapalvelujen tarjoaminen pysyvästi Sedu Lapuan opetuspisteessä ei näytä mahdolliselta. Remontin ajaksi järjestettävästä ruokailusta Sedu voi jatkaa neuvotteluja. Alustavan tarjouksen mukaan ruokailun hinnaksi tulee 3 3,5 / ruokailija, jonka lisäksi he tarvitsisivat yhden ruokailujärjestelyissä avustavan henkilön 6 tuntia/päivä. Tämä nostaisi annoshinnan n. 4 4,5 :n ruokailija. Se on n. 1 / ruokailija nykyistä enemmän ja tarkoittaa vuositasolla n. 40.000 euron kustannusta. Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan keskuskeittiön tuottaman aterian hinta on ollut 1,59, (sis. elintarvike- ja muut kulut sekä keskuskeittiön palkat, ei sis. kiinteistökuluja). Arvion mukaan vuonna 2014 ateriakohtainen kustanne tulee olemaan n. 3 / ruokailija, (sis. edellä mainitut keskuskeittiön kulut + lukion keittiön palkka, ym. kulut, ei sis. kiinteistökuluja). Kyse on vain väliaikaisesta ratkaisusta ja edellyttää lisämäärärahaa lukiolaisten ruokailuun. 2.1.3. Liikuntatilat Liikuntasali saneerataan ja toteutetaan arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Näyttämö puretaan ja tilassa tehdään muitakin tilamuutoksia. Näyttämö integroidaan lattiaan, josta se nousee ylös tarvittaessa. Liikunnan väistötiloina toimivat urheilutalo, jäähalli ja Patruuna-Areena sekä käytössä olevat nurmikentät ja frisbeegolf-rata ulkoliikunnassa. Pohdittiin myös vaihtoehtoa, jossa säilytetään lukion nykyinen liikuntasali ja rakennetaan uudisrakennuksena koulun muut tilat. Kuntotutkimuksen mukaan liikuntasali ei ole rakennuksen muita osia paremmassa kunnossa. Rakentamalla liikuntasalin yhteyteen laajennusosa, pohjaveden taso rakennuksen alla laskee, mikä vaurioittaa kantavia puupaaluja. Laajennusosan rakentaminen edellyttää siis erillisen puupaalujen kastelujärjestelmän toteuttamista.

12 2.2. Kiviristin alue, kuvaus käyttäjän toiminnasta 2.2.1. Yleistä Toisena vaihtoehtona lukion osalta on uudisrakennuksen rakentaminen nykyisen lukiokiinteistön välittömään läheisyyteen Kiviristin alueelle. Ajateltu rakennuspaikka sijaitsee nykyisen lukiokiinteistön ja Sedu Lapuan C-rakennuksen(entinen kauppaoppilaitos) välisellä alueella. Alueella on rakentamisen mahdollistava kaava valmiina. Uudisrakennuksen osalta ei ole mitään valmiita suunnitelmia, vaan suunnittelu tulee aloittaa alusta. Suunnitelmien pohjana voidaan kuitenkin käyttää lukiohankkeen valtionosuushakemusta varten kesäkuussa 2013 tehtyä tilaohjelmaa. Uudisrakennusta puoltavina seikkoina voidaan pitää mm. sitä, että lukiorakennus tulee säilymään lähes nykyistä vastaavalla paikalla(keskeisyys, Sedu Lapuan läheisyys) ja että uudisrakentamisen ajan lukiotoiminta voi jatkua nykyisessä kiinteistössä. Täten erillisiä väistötilakustannuksia ei muodostu. Toisaalta päätettäväksi jää tällöin se, mitä nykyiselle lukiokiinteistölle tehdään uudisrakennuksen valmistuttua. Teknisen keskuksen arvion mukaan kiinteistön purkaminen maksaa n. 250 000. Kiviristin alueelle rakennettavalle lukion uudisrakennukselle on mahdollista saada opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtiontukea. 2.2.2. Ruokapalvelu Jakelukeittiö ruoka toimitetaan edelleen Liuhtarin keskuskeittiöltä: Ruokapalvelujen järjestämistä varten rakennetaan keittiö- ja ruokailutilat, jotka vastaavat tämän päivän jakelukeittiölle asetettuja tila- ja hygieniavaatimuksia. (esim. Alanurmo). Keittiön yhteydessä on ruokasali, jossa 250 asiakasta sopii ruokailemaan kahdessa jaksossa. Ruokasali toteutetaan siten, että se voi toimia monikäyttötilana. Salista voidaan erottaa pienempiä osia tilanjakajilla, esim. iltakäyttö, kokouskäyttö, tms. Valmistuskeittiö vaihtoehto, ellei Alangon hanke toteudu. Ruokapalvelujen järjestämistä varten rakennetaan valmistuskeittiö, joka tuottaa ruokapalvelut lukion asiakkaille, mahdollisesti myös isommalle joukolle. Alangon hankesuunnitelmassa todetaan, että nykyiset tuotantotilat ovat n. 230 m², kun ne tilantarvearvioiden mukaan pitäisi olla vähintään 500 m ². Keittiöiden tilanongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan välittömiä toimenpiteitä. Lukion uudisrakennukseen sijoitettu valmistuskeittiö palvelee ensisijaisesti lukion 250 asiakkaan tarpeita mutta rakennuksen erinomaisen sijainnin vuoksi myös koulun ulkopuolisia tahoja. Sijainti on keskeinen ja kulkuyhteydet hyvät mahdollistamaan myös pienimuotoisen keskuskeittiötoiminnan. Uudisrakentamisen ajan ruokapalvelut toteutetaan nykyisen kaltaisena. 2.2.3. Liikuntatilat Liikuntatilat toteutetaan tilaohjelman ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Liikuntatiloihin voidaan harkita toteutettavaksi myös teleskooppiauditoriota. Kokoon taittuva auditorio tekee liikuntasalista yhä monikäyttöisemmän. Liikuntatilojen

13 väistötiloja ei tarvita, koska voidaan toimia nykyisissä tiloissa uuden rakennuksen valmistumiseen asti. 2.3. Alangon alue, kuvaus käyttäjän toiminnasta 2.3.1 Yleistä Kolmantena vaihtoehtona lukion osalta on lukion uudisrakennuksen rakentaminen osana ns. Alangon hanketta ja lukion hankesuunnitelman liittäminen osaksi Alangon hankesuunnitelmaa. Täten toteutettavan uudisrakennuksen osalta ei ole mitään valmiita suunnitelmia, vaan lukion suunnittelu aloitetaan alusta. Suunnitelmien pohjana voidaan kuitenkin käyttää lukiohankkeen valtionosuushakemusta varten kesäkuussa 2013 tehtyä tilaohjelmaa. Tätä toteutusvaihtoehtoa puoltavina seikkoina voidaan pitää tilaohjelmassa (hallinto- ja sosiaalitilat, ruokailu, liikuntatilat, erikoisluokkatilat) ja koulun ns. tukitoiminnoissa (oppilashuolto, siivous-, ruokahuoltoja kiinteistöhuoltotyö) löytyviä synergiaetuja. Uudisrakentamisen ajan lukiotoiminta voi jatkua nykyisessä kiinteistössä eikä erillisiä väistötilakustannuksia muodostu. Toisaalta päätettäväksi jää tällöin se, mitä nykyiselle lukiokiinteistölle tehdään uudisrakennuksen valmistuttua. Alangon alueelle rakennettavalle lukion uudisrakennukselle on mahdollista saada opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtiontukea. (Liite 4) 2.3.2. Ruokapalvelu Alangon koulussa toimii iso keskuskeittiö (n. 600 m ²), joka tuottaa yhteensä 1500 2000 annosta/päivä. Koulun n. 700 asiakkaalle ateriapalvelut tarjotaan koulun ruokasalissa (n. 200 m²), jonka lisäksi keittiö tuottaa keskuskoulun, Alanurmon, Poutun, Haapakosken ja Männikön koulun ja Jokialaakson esikoulun sekä tarpeen mukaan päiväkotien, ryhmisten ja Jukantuvan ateriapalvelut. Tämän vaihtoehdon etuna on synergia. Tuotanto- ja henkilöstöresurssien käyttö on tehokasta ja taloudellista Ruokailu tapahtuu lähellä tuotantoa, jolloin esim. lukion vaihteleviin ruokailijamääriin on huomattavasti helpompi reagoida. Uudisrakentamisen ajan ruokapalvelut toteutetaan nykyisenkaltaisena. 2.3.3. Liikuntatilat Alangon päiväkoti-koulun liikuntahallin (1000m² tai 2000 m²) on jaettavissa neljään toimivaan osaan, joista yksi osa on äänieristyksellinen ja varustettu peileillä. Liikuntasali toimii myös juhlasalina näyttämöineen. Liikuntasalin yhteen osaan voidaan harkita toteutettavaksi myös ns. teleskooppiauditoriota. Liikuntasalin edellä mainittu osa on äänieristetty ja toimii erityisesti päiväkotilasten pienliikuntatilana. Kokoon taittuva auditorio tekee liikuntasalista yhä monikäyttöisemmän. Opetustoiminnan lisäksi Alangon päiväkoti-koulun liikuntatiloja hyödyntää liikuntatoimi ja kansalaisopisto. Koulun käytössä tilat ovat klo 8.00 16.00 ja iltakäyttäjillä klo 22.00 asti. Viime vuosina seuroille ei ole ollut tarjolla riittävästi vuoroja, sillä urheilutalon ja seurojen iltakäyttöön soveltuvat koulujen liikuntasalien kaikki vuorot

14 ovat varattuja. Tulevan päiväkoti-koulun liikuntasali on mitoitettu normaalia suuremmaksi, mitä myös seurat voivat hyödyntää. Yhä suositummat lajit Lapualla kuten koripallo, futsal ja salibandy voivat käyttää Alangon liikuntasalia harjoitus- ja pelitiloina. Tällä hetkellä Lapualla ei ole akustiikaltaan tilaa, joka soveltuisi voimisteluun, tanssiin ja muuhun musiikkiliikuntaan. Alangon päiväkoti-koulun liikuntatila mahdollistaa voimistelu- ja tanssinäytösten sekä kilpailujen järjestämisen. Myös kansalaisopisto voi hyödyntää Alangon koulun liikuntatiloja. Alangon päiväkoti koulukeskuksella on merkittävä tehtävä alueensa sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden luomisessa eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikkana. Päiväkoti- koulu suunnitellaan niin, että tiloissa ja alueella mahdollistuu tehokas ja monipuolinen toiminta-ajan ulkopuolinen käyttö. Tilojen ja ulkoalueiden monikäyttöisyys ja muunneltavuus mahdollistavat moninaisen toiminnan ohjatusta omaehtoiseen. Koulun piha-alueet rakennetaan palvelemaan liikunnallista aktiivisuutta ja viihtyisyyttä välitunneilla sekä hyödyntämään opetusta, mm. liikuntaa. Ulkoalueiden ja niiden tukitoimintojen suunnittelussa huomioidaan riittävän isot paikoitusalueet, pukuhuoneiden ulkokäyttömahdollisuus ja riittävät varastotilat. Alueelle on kaavattu kaksi pelikenttää, sillä suunnitelmissa on luopua Liuhtarin kentistä kokonaan. Paikoitusalueet jäsennetään selkeiksi omiksi, turvallisiksi ja helposti saavutettaviksi alueikseen. Liikuntatilojen on tarkoitus myös palvella mahdollisimman paljon iltakäyttöä ja vahvistaa seurojen toimintaa, siksi näiden tilojen on oltava helposti saavutettavissa ja erillään muusta koulusta. Kokonaisuutena ulkoalueet tulevat palvelemaan kaikkia lähialueiden asukkaita moninaisine liikuntaharrastusmahdollisuuksineen myös ilta ja viikonloppukäytössä. Alueelle tulee sijoittumaan leikkipiha varusteineen, pelikentät, kaukalot, luistelualueet, ym. liikunnalliseen aktiviteettiin houkuttelevat ja koulun liikuntatuntikäyttöön soveltuvat ulkoilu- /urheilualueet. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on mahdollisuus saada 750.000-800.000 liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua valtionapua, mikäli on kysymyksessä koulun yhteyteen tuleva iso, monipuolinen liikuntatila. Lisäksi on huomioitava, että tämä avustus on rakennusaikainen avustus, eikä jälkijättöinen avustus kuten koulurakentamisessa. Tämä liikuntatila sisältyy Opetus- ja kulttuuriministeriölle lähetettyyn hankkeiden rahoitussuunnitelmaan. 2.4. Koulukadun alue, kuvaus käyttäjän toiminnasta 2.4.1. Yleistä Neljäntenä vaihtoehtona lukion osalta on lukion uudisrakennuksen rakentaminen Lapuan yläkoulun ja Keskuskoulun läheisyyteen Koulukadun alueelle. Täten toteutettavan uudisrakennuksen osalta ei ole mitään valmiita suunnitelmia, vaan lukion suunnittelu aloitetaan alusta. Suunnitelmien pohjana voidaan kuitenkin käyttää lukiohankkeen valtionosuushakemusta varten kesäkuussa 2013 tehtyä tilaohjelmaa.

15 Tätä toteutusvaihtoehtoa puoltavina seikkoina voidaan pitää tilaohjelmassa ja koulun ns. tukitoiminnoissa mahdollisesti löytyviä synergiaetuja. Lisäksi lukiolla ja yläkoululla on joitain yhteisiä opettajia, joiden päivittäiset koulujen vaihdot helpottuisivat mikäli lukio ja yläkoulu sijaitsevat toistensa läheisyydessä. Uudisrakentamisen ajan lukiotoiminta voi jatkua nykyisessä kiinteistössä, eikä erillisiä väistötilakustannuksia muodostuisi. On päätettävä, mitä nykyiselle lukiokiinteistölle tehdään uudisrakennuksen valmistuttua. Koulukadun alueen rakennushankkeen osalta avoimia asioita ovat mm. kaavaan ja maanhankintaan sekä alueella sijaitseviin suojeltuihin rakennuksiin liittyvät asiat. Koulukadun alueelle rakennettavalle lukion uudisrakennukselle on mahdollista saada opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtiontukea. Koulukadun alueelle rakentamisessa houkuttelee tilojen ja monipuolisten liikuntaalueiden yhteiskäyttö. Ala- ja yläkoulujen sekä urheilutalon tilojen käyttöaste on kuitenkin jo tällä hetkellä niin korkea, että oppilasennusteiden noustessa tarvitaan lisätiloja. Rakentamalla lukio koulukadun alueelle, voidaan toisaalta vastata alueen tulevaan tilapulaan, joka tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Lapuan yläkoulun nykyisten tilojen käyttöaste on korkea ja tulevaisuudessa yläkoulun tilat saattavat olla riittämättömät. Nykyinen oppilasmäärä on 514, vuoden 2014 oppilasennuste 540 ja lähivuosina oppilasmäärä näyttäisi nousevan 550:n. Lapuan väestöennuste on kasvava, joten ennusteen toteutuessa yläasteen tilapula on väistämätön. (Liite 4) Rakennettaessa koulukadun alueelle lukio voidaan samalla huomioida yläasteen tuleva tilapulaan. Yläasteen nykyisistä tiloista lukiolaiset voivat hyödyntää käytännössä vain ruoanvalmistus ja ruokailutiloja. Koulukadun alueen etuna ovat monipuoliset liikuntamahdollisuudet mutta lukiolle on rakennettava omat sisäliikuntatilat, koska ylä- ja alakoulun sekä urheilutalon sisäliikuntatilat ovat jo nyt riittämättömät nykyiseen tarpeeseen. Rakentamalla lukion liikuntatilat erikoisvarustein, saadaan koko alueen liikuntamahdollisuudet yhä monipuolisemmaksi. 2.4.2. Ruokapalvelu Ruokapalvelut voidaan mahdollisesti tietyin järjestelyin järjestää yläkoulun keittiöllä. Yläkoulun nykyisen ruokailijamäärään kasvattaminen n. 250 ruokailijalla edellyttää ainakin ruokailun jaksottamista, tuotantokapasiteetin ja astiahuoltokapasiteetin lisäystä sekä henkilöstö- ja työaikajärjestelyjä; mahdollisesti myös kahden ruokalistan rinnakkaiskäyttöä. Koska yläkoululla jo tuotetaan kouluruokapalveluja, kustannukset lukion ruokapalvelujen osalta säilyvät suurin piirtein nykyisenkaltaisina. Tässä vaihtoehdossa vältytään erillisen jakelukeittiön rakentamiselta. 2.4.3. Liikuntatilat Koulukadun alueelle sijoittuu runsaasti liikuntatiloja. Sisäliikuntatiloja ovat yläkoulun sali, keskuskoulun sali, jäähalli, uimahalli, urheilutalon salit, painisali ja kuntosali. Nämä tilat ovat kuitenkin jo nyt ylikuormitettuna myös päiväaikana keskuskoulun,

16 yläkoulun, urheiluakatemian ja osittain myös lukion, Liuhtarin ja Sedun käytön vuoksi. Mikäli koulukadun vaihtoehto toteutuu, niin alueelle tarvitaan lisää salitilaa, jossa on huomioitava myös Lapualta kokonaan puuttuvat telinevoimistelutilat. Ulkoliikuntaan alueelta löytyy keskusurheilukenttä, pesäpallokenttä, joka jäädytetään talvella luistelulle, kaksi tenniskenttää ja fresbeegolf-rata. Keskusurheilukentällä pidetään yleisurheilutunteja mutta nurmialuetta kuormitetaan jo nyt liikaa kentän kunnossapidon kannalta. Talvella alueelle on pyritty saamaan hiihtolatu, joka olosuhteiden salliessa on tehty myös joen jäälle. 2.5. Henkilökunta Tehtävä Saneeraus Kiviristi Alanko Koulukatu rehtori 1 1 1 1 apulaisrehtori (lukion lehtori) 1 1 1 1 koulusihteeri 1 1 1 1 opinto-ohjauksen lehtori 1 1 1 1 lukion lehtori 18 18 18 18 tuntiopettaja 1-2 1-2 1-2 1-2 terveydenhoitaja 1 1 ½ 1 kuraattori 1 1 1 1 siivous 2 2 1½ 2 keittiö 1 1/3 1 1/3 1 1 kiinteistönhuolto ½ ½ 1/3 1/3 2.6. Tilaohjelmat 2.6.1. Taustaa Lapuan lukion oppilasmääriin on vaikuttanut jo muutaman vuoden ajan rakennuksen huono kunto. Tämän hetkinen opiskelijamäärä 225 noussee merkittävästi uusien tai saneerattujen tilojen myötä. Voidaan laskea, että peruskoulusta lukioon jatkaa noin 50 % oppilaista. Yläasteen oppilasmäärän noustessa 550 lukion oppilasennuste on noin 275, jonka lisäksi kaksoistutkinnon opiskelijoita noin 50. Jos kaksoistutkinnon opiskelijat vievät puoli oppilaspaikkaa, lukiossa on varattava tilat vähintään 300 oppilaalle. Opetushallituksen sivuilla olevan lukion tilatarpeen tunnusluku-taulukon mukaan on lukiossa oltava vähintään 2280 hym².

17 Hyötyalalla kuvataan tilaohjelmaan kuuluvien tilojen laajuutta. Hyötyala lasketaan huonealojen summana paitsi asuinhuoneistoissa, joissa käytetään huoneistoalaa. Hyötyalaan eivät kuulu rakennuksen liikennetilat (käytävät, aulat, portaat, tuulikaapit), eivätkä tekniset tilat (lämpökeskus, iv-konehuone). 2.6.2. Saneeraus Liitteenä arkkitehtitoimisto Nurminen-Antila & Co Oy:n laatima tilaohjelma saneerauksesta (Liite 5) Nykyisen lukion tiloja ei ole suunniteltu tehokkaasti. Pinta-alan ja tilavuuden suhde on tehoton ja aulatilat ovat ylimitoitettuja, mikä lisää turhia käyttökustannuksia. Arkkitehti Hilkka-Maija Antila on tehnyt selvityksen saneerattavan rakennuksen suuresta kokonaisalasta (Liite 6) 2.6.3. Kiviristin alue Liitteenä on Kiviristin alueelle toteutettavan lukion uudisrakennuksen tilaohjelma. (Liite 7) 2.6.4. Alangon alue Liitteenä Alangon päiväkoti-koulun tilaohjelma, johon on lisätty lukion vaatimat tilat. (Liite 8) 2.6.5. Koulukadun alue Liitteenä on Koulukadun alueelle toteutettavan lukion uudisrakennuksen tilaohjelma (Liite 9)

18 3. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 3.1. Saneeraus 3.1.1. Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co Oyn laatimassa asemapiirrosluonnoksessa lukion alue säilyisi pääpiirteissään nykyisen kaltaisena. Pääparkkialueelle on osoitettu 60 autopaikkaa ja pyöräparkki. Siipirakennuksen pohjoispuolelle tulisi 13 autopaikkaa, 7 mopoautopaikkaa ja mopoparkki. Pohja- ja perustamisolosuhteet Lukio sijaitsee alueella, jossa maaperä on hiesua (Hs, geomaps2.gtk.fi/geo) ja rakennukset on paalutettava. Pohjaolosuhteet tulee huomioitavaksi myös saneerauksen osalta. Toimenpiteet tehdään mahdollisesti kuntotutkimuksen ja saneeraussuunnitelmien mukaisesti. Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Lukion nykyinen kiinteistö Kiviristin yhteiskoulu RN:o 5:195 (1,0804 ha) on kaupungin omistuksessa. Asemakaavan mukaiseen YO korttelialueeseen kuuluu lisäksi n. 1 682 m2 suuruinen osa viereisestä kaupungin omistamasta Kiviristi RN:o 5:195 nimisestä kiinteistöstä. YO korttelilla 513 on rakennusoikeutta 5000 k-m2. Rakennusoikeuden puitteissa saneeraus ja lisäksi tarvittaessa myös lisärakentaminen on mahdollista. Saneerauksen rakennusluvan myöntämiselle ei ole asemakaavallisia esteitä. 3.1.2. Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Lukion nykyinen sijainti on haasteellinen lähinnä liikenteen ja pysäköinnin suhteen. 3.1.3. Ympäristö- ja kaupunkikuva Saneerauksella ei ole merkittävää vaikutusta nykyiseen ympäristöön ja kaupunkikuvaan. 3.1.4. Liikenne Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co Oy:n asemapiirrosluonnoksessa on lukion yhteyteen osoitettu polkupyörä- ja mopoparkkien lisäksi 73 autopaikkaa ja 7 mopoautopaikkaa. Nykyiselle paikalle voidaan siten toteuttaa noin ½ lukion tarvitsemasta kaikkiaan n. 150 ajoneuvon paikoitusalueesta. Lukion liikenne suuntautuu yksinomaan Kiviristintien/ Simpsiöntien risteykseen ruuhkauttaen ajoittain risteysaluetta. Yleiskaavaehdotuksessa on lukion ja junaradan välille osoitettu uutta pienkerrostalo/rivitaloaluetta, jonka toteutuminen tulee aikanaan lisäämään Kiviristintien liikennettä. Saneerauksen yhteydessä tulisi autopaikkoja pystyä järjestämään nykyistä ja suunniteltua määrää enemmän. Mahdolliset Kiviristintien/ Simpsiöntien risteysalueen

19 uudelleenjärjestelyjen tarpeet tulisi selvittää tarkemmin lukion saneerauksen yhteydessä. 3.2. Kiviristin alue Kuva 1 Asemakaavaote Kiviristin alueesta 3.2.1. Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelmat Alueelle on tehty kaksi vaihtoehtoista luonnosta lukion sijoittumisesta. Yhtenä vaihtoehtona on lukion sijoittaminen nykyisen purettavan rakennuksen pohjoispuolelle. Riittävän suuret paikoitusalueet (yli 160ap) sijoittuvat lukion eteläpuolelle Kiviristin kenttien ka Kiviristintien väliselle alueelle. Paikoitusalueet palvelisivat hyvin myös kenttäalueiden käyttäjiä. Kenttien alue säilyisi nykyisellään.

20 Toisena vaihtoehtona on lukion sijoittaminen nykyisen kenttäalueen eteläosaan, puistomaisesti hoidetun alueen pohjoispuolelle. Pohjoisempi pallokenttä jäisi paikoilleen ja uusi korvaava täysikokoinen jalkapallokenttä sijoitettaisiin purettavan lukion alueelle. Siten alueen urheilumahdollisuudet säilyisivät nykyisellään. Liikennöinti lukion alueelle tapahtuisi Antilankadun kautta. Pääosa autopaikoista sijoittuisi lukion välittömään läheisyyteen ja osa (oppilaspaikat) puolestaan nykyisen Sedun paikoitusalueelle tehtävälle laajennukselle. Luonnoksessa esitettyjen autopaikkojen lisäksi (125ap) virkistysalueille on järjestettävissä tarvittaessa lisää paikoitustilaa. Molemmissa vaihtoehdoissa kenttäalueiden ka Simpsiöntien välinen hoidettu puistoalue säilyisi nykyisellään. Pohja- ja perustamisolosuhteet Alueelle ei ole laadittu erillistä pohjaselvitystä. Valtakunnallisen maaperäkartaston mukaan (geomaps2.gtk.fi/geo) mukaan alueen maaperä on hiesua (Hs). Uudisrakennus on mahdollisesti paalutettava. Ennen suunnittelun aloittamista alueelle on tehtävä tarkempi maaperätutkimus. Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Alueen kiinteistöt ovat kaupungin omistuksessa. Molempien vaihtoehtoisen ratkaisujen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutoksen laatimista. 3.2.2. Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Kiviristinpuisto ja Suomensodan muistomerkki tulee huomioida alueen suunnittelussa. Alueen toteutuksessa tulee huomioida urheilukenttien riittävyys. Mikäli lukio sijoittuisi nykyisen rakennuksen pohjoispuolelle, laajaa yhtenäistä kenttäaluetta voitaisiin hyödyntää myös suurten tapahtumien järjestämisessä. 3.2.3. Ympäristö- ja kaupunkikuva Lukio olisi hyvä sijoittaa alueelle siten, että se tulisi osaksi Simpsiöntien/ Lassilantien katukuvaa ja maisemaa. Lukion sijoittuessa nykyisen kenttäalueen eteläosaan sen kaupunkikuvallinen asema korostuisi etenkin Simpsiöntien varressa. Mikäli uusi lukio sijoitetaan nykyisen lukion pohjoispuolelle, voisi osa lukiosta näkyä Lassilantien suunnasta maisemallisena päätepisteenä. 3.2.4. Liikenne Sijoittuessaan nykyisen lukion pohjoispuolelle ajoneuvoliikenne tapahtuisi nykykäytännön mukaisesti Kiviristintieltä. Simpsiöntien/ Kiviristintien risteysalueen toimivuus ja mahdolliset muutokset tulee selvittää mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Mikäli lukio sijoitettaisiin nykyisen kentän eteläosaan, liikennöinti tapahtuisi pääosin Antilantien kautta. Liikennöinti Sedun paikoitusalueen laajennukselle olisi Kiviristintien kautta. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet olisivat molemmissa tapauksissa hyvät.

21 Kuva 2 Luonnos vaihtoehto 1 lukion sijoittumisesta Kiviristin alueelle. Kuva 3 Luonnos vaihtoehdosta 2 lukion sijoittumisesta Kiviristin alueelle.

22 3.3. Alangon alue Kuva 4 Asemakaavaote Alangon alueesta 3.3.1. Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma Alangon alueelle on tehty vuonna 2013 kaksi erilaista luonnosta Alangon lähipalvelukeskuksen alueen asemakaavoituksen mahdolliseksi pohjaksi. Alustavassa lähipalvelukeskuksenhankesuunnitelmassa (päiväkoti, alakoulu, keskuskeittiö ja liikuntatilat) ja Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oyn sekä Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oyn laatimissa alueluonnoksissa ei huomioitu mahdollista lukion sijoittumista suunnittelualueelle. Alangon alueen suunnittelu on sittemmin aloitettu uudelta pohjalta huomioiden myös lähialueiden kehittämistavoitteet. Uudet suunnitelmat on laadittu kaupungin omana työnä syksyllä 2013.

23 Luonnoksen mukainen koulurakennuksen porrastaminen ja sijoitus lounais-luode suuntaisesti mahdollistaa piha-alueiden järjestämisen eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti: lukiolaisille, alakoululaisille ja päiväkodin lapsille saadaan tarvittaessa järjestettyä myös erilliset ja erityyppiset piha-alueet. Koulurakennuksen suunnittelussa voidaan eri toiminnot sekä sisä- ja ulkotilat suunnata optimaaliseen ilmansuuntaan. Liikuntatilat olisi mahdollista sijoittaa esim. läheisten hallirakennusten eteen siten, että koulurakennuksen ja työpaikka-alueen väliin muodostuisi huoltopihat tarvittavine ajoyhteyksineen. Rakennuksen alustavassa hahmotelmassa olevat toimintojen sijoittelut ovat viitteellisiä ja toiminnot tuleekin suunnitella tarkemmin myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Pohja- ja perustamisolosuhteet Alangon alueelle on tehty alueellinen pohjatutkimus 2012. Pohjatutkimuksen on laatinut Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy. Tutkimus on tehty mahdollisten perustamistapojen selvittämiseksi. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu selvityksen mukaan alueelle, joka on hyvin kantavaa ja soveltuu hyvin rakentamiseen. Hyvin tiivis pohjamaa on noin 0,4 2,0 metrin syvyydellä maanpinnasta ja maanvarainen perustaminen tiiviiseen pohjamaahan ulottuvan massanvaihdon varaan on edullista. Tarkempaa rakennuksen suunnittelua varten on tarpeen tehdä yksityiskohtainen pohjatutkimus. Alangon alueellinen pohjatutkimus/ pohjatutkimusselostus 26.10.2012 on hankesuunnitelman liitteenä (Liite 10) Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Lapuan kaupunki omistaa suurimman osan tarvittavista maa-alueista. Joiltakin osin maanhankinta on vielä kesken. Kaupunki pyrkii hankkimaan loput tarvittavista maaalueista jotta alueelle voitaisiin laatia asemakaava. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on asemakaavan valmistuminen alueelle. 3.3.2. Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Lukion ja muiden toimintojen suunnittelu liittyy tavanomaista asemakaavahanketta huomattavasti laajempaan kokonaisuuteen. Koulualueiden lisäksi samanaikaisesti on tarkasteltavana mahdollisten kaupallisten toimintojen sijoittuminen Kuortaneentien varteen, työ-/ teollisuusalueen eräiden toimijoiden laajennustavoitteiden huomioiminen sekä alueen katuverkon uudelleenjärjestelyt. Lisäksi Alangon alueelle osoitetaan mm. maakauppoihin liittyvien sopimusten mukaisesti uusia rakennuspaikkoja rivitalo- ja pientalorakentamiseen. Käytännössä suunnittelu- /tarkastelualueena on Simpsiöntien, Kuortaneentien, Isorintalantien (ja sen jatkeen), Ränkikujan ja Ränkimäentien rajaama yhteensä n. 44 ha suuruinen alue. Rakennus sijoittuisi Alangon työpaikka-alueen/ teollisuusalueen sekä mahdollisesti tulevan liikerakentamisen naapurustoon. Viihtyisän ympäristön toteuttamiseksi myös koulun lähialueiden tulevalle rakentamiselle ja ympäristön laadulle tulee asettaa tavanomaista korkeammat laadulliset tavoitteet.

24 Mikäli Alangon lähipalvelukeskus ja lukio sekä mahdollisesti koulun läheisyyteen sijoittuva liikerakentaminen toteutuvat, tulisi rakennusten ja niiden lähialueiden suunnittelusta järjestää arkkitehtikilpailu laadukkaan ja viihtyisän ympäristön varmistamiseksi. Mahdollisella kilpailun järjestämisellä ei ole hankkeen kokonaisaikataulun kannalta merkittävää vaikutusta. 3.3.3. Ympäristö- ja kaupunkikuva Alangon lähipalvelukeskus ja lukio sijoittuu alueelle, jonka lähiympäristö on ympäristöltään poikkeuksellisen vaihtelevaa: luoteessa työpaikka-aluetta/ teollisuusaluetta, etelässä tulevaa kaupan aluetta sekä koillisesta etelään omakotialuetta. Idässä koulun lähettyvillä on maatilakeskus hevosten laidunmaineen. Koulualueen ja Ränkimäentien välinen puustoinen rinne sekä hakamaametsä ovat lähimaisemassa merkittäviä ja ne tulisikin hyödyntää virkistysalueina (esim. pulkkamäki ja seikkailumetsä). Koulun koillispuolelle jäävä lähes puolen kilometrin pituinen ja n. 150-200 m leveä avoin pelikenttien ja urheilun/ ulkoilun alue erottaa toisistaan yksityisen pienimittakaavaisen asuntoalueen ja julkisen suurimittakaavaisen koulun sekä kaupan ja työpaikkojen alueen. Koululiikuntapaikkojen lisäksi ulkoalueelle voitaisiin sijoittaa mahdollisesti myös muita liikkumista ja vapaa-ajan viettoa tukevia toimintoja. Uudisrakennus tulisi sijoittaa siten, että osa rakennusmassasta (esim. liikunta- ja huoltotilat) toimisi luonnollisena näkymäesteenä työpaikka-/ teollisuusalueen suuntaan. Koulurakennus sijoittuu Kuortaneentieltä ja keskustasta Kustaa Tiitun tien suunnasta tultaessa merkittävänä maisemallisena päätepisteenä ja maamerkkinä. Tämä tulee huomioida myös rakennuksen arkkitehtuurissa. Myös lähiympäristön nykyisen ja tulevan rakennuskannan mittasuhteet tulee huomioida suunnittelussa. Koulurakennus voisi olla Kuortaneentien puolelta ainakin osin vähintään 2 kerroksinen. 3.3.4. Liikenne Henkilöliikenne lukion alueelle tulisi Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteykseen suunnitellun kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymän yhteyteen tulee rakentaa uusi Kuortaneentien suuntainen kevyenliikenteen alikulku. Jalankulku- ja pyöräilyreitit Simpsiöntien (Ritavuoren) suunnasta on mahdollista toteuttaa siten, ettei se risteä ajoneuvoliikenteen kanssa. Kokonaisuudessaan alueelle voidaan toteuttaa hyvin kattavat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn verkostot. Lukion ja muun Alangon lähipalvelukeskuksen henkilökunnan ja oppilaiden parkkipaikat sijoittuvat koulun eteläpuolelle koulun ja kaupan yksikön yhteiselle paikoitusalueelle (LPA). Paikoitusalueelle on järjestettävissä riittävät n. 260 autopaikkaa. Laajaa paikoitusaluetta tulee jäsentää puu-/pensasistutuksin ja mahdollisesti korotetuin jalankulkureitein. Kulku paikoitusalueelle tulisi kiertoliittymän kautta. Huoltoliikenne on järjestettävissä siten, ettei se häiritse piha- ja urheilualueiden käyttöä eikä jalankulkua ja pyöräilyä. Huoltoliikenteeseen tulee käyttää Yrittäjäntietä ja Työpajantietä. Työpajantieltä rakennetaan yhteys Simpsiöntielle. Koulun

25 paikoitusalue on tarvittaessa hyvin saavutettavissa myös pohjoisen suunnasta. Työpajantien jatkeen varrelle on järjestettävissä lisäksi lähes sata uutta autopaikkaa. Kuva 5 Luonnos Alangon päiväkoti-koulun sijoittumisesta alueelle

26 3.4. Koulukadun alue Kuva 6 Kaavaote Koulukadun alueesta 3.4.1. Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma

27 Koulukadun alueen suunnitelma perustuu ratkaisuun, jossa on pyritty samanaikaisesti löytämään keinot mm. seuraaviin ongelmiin: Koulukadun liikenteellisesti vaarallinen ympäristö, yläkoulun toimintojen sijoittuminen molemmin puolin vilkasliikenteistä katua, Siiriläntien/ Koulukadun/ Kosolankadun/ Piispankadun risteysalueen sekavuus ja vaarallisuus, mahdollisesti Lapuan tuomiokapitulin tilatarpeet lähialueella, mahdolliset yläkoulun laajennustarpeet ja mahdollinen lukion sijoittuminen alueelle. Koulukadun suunnitelman perusratkaisuna on ajoneuvoliikenteen poistaminen kokonaisuudessaan piha-alueilta ja Koulukadun muuttaminen koulujen viihtyisäksi yhteiseksi pihaympäristöksi (pihakaduksi). Lukion tarvitsemat tilat voidaan sijoittaa yläkoulun yhteyteen omana kokonaisuutenaan tai siten, että myös yläkoulujen toimintojen sijoittumista alueella tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Seurakuntataloa vastapäätä olevaa entistä Syväojan kaupan aluetta voidaan hyödyntää tarvittaessa myös paikoitusalueena tai ympäristöön sopivana puistoalueena. Pohja- ja perustamisolosuhteet Alueelle ei ole tehty pohjatutkimusta. Alueelle on syytä tehdä pohjatutkimus ennen mahdollista alueen tarkempaa suunnittelua. Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Kaupungin omistuksessa on Koulukatu ja sen pohjoispuoliset alueet lukuun ottamatta Lapuan tuomioseurakunnan omistuksessa olevaa Virranniemi-nimistä kiinteistöä, jolla sijaitsee seurakuntatalo sekä Virranniemen talo ympäristöineen. Kaupunki omistaa Koulukadun etelänpuoliselta alueelta katualueiden lisäksi entisen Syväojan kaupan alueen kiinteistöt RN:o 7:23 ja 7:108 sekä kiinteistön 7:28 yhteispinta-alaltaan 3 392 m2. Syväojan Kiinteistöt Oy omistaa yhteensä viisi kiinteistöä yhteispinta-alaltaan 4 370 m2, Vaasan ortodoksinen seurakunta rukoushuoneen 1 259 m2 kiinteistön ja yksityishenkilöt kolme kiinteistöä yhteispinta-alaltaan 2 237 m2. Koulukadun alueen kehittäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi kaupungin maanhankintaa alueella. Lisäksi alueelle tulee laatia asemakaavan muutos. 3.4.2. Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Mikäli lukio sijoittuu alueelle, muodostuu alueesta huomattava koulukeskittymä. Paikoitusalueiden riittävyys tulisi tutkia huolella ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Alueelle jo olevien alakoulun ja yläkoulun mahdolliset tulevaisuuden tilatarpeet tulee olla alueen kehittämisessä etusijalla. Esitettyä perusratkaisua voidaan hyödyntää myös olemassa olevien toimintojen kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa. 3.4.3. Ympäristö- ja kaupunkikuva Koulukadun alue on osin Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen RKY 2009 (valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt) alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Ympäristön ja kaupunkikuvan kannalta tulee siten