Mallintaminen ja mittaaminen tulosperusteisissa sopimuksissa. 30. lokakuuta 2016 Petri Hilli

Samankaltaiset tiedostot
Tulosperusteiset rahoitussopimukset Suomessa. Petri Hilli

Yksilöllinen hyvinvointityö tulevaisuuden maakunnassa

Vaikuttavat tulosperusteiset investoinnit hyvinvointiin

Vaikuttavuuden hankinta. Petri Hilli

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Vaikuttavuusinvestoimisella tuloksellista hyvinvointia. Projektijohtaja Mika Pyykkö

Yhdessä fiksummin ja vaikuttavammin syksyn SIB teematyöpaja lapset, nuoret ja lapsiperheet

Vaikutusten ostaminen maakuntien strategisen johtamisen ytimessä

SIB-mallilla kustannusvaikuttavaa hyvinvointia. Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö

Lapsuuden SIB Vaikuttavuusinvestoiminen työkaluna elämänkaaren mittaiseen hyvinvointiin

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Järjestäjä tuottaja malli, osataanko hankkia vaikuttavuutta? Sari Rautio, johtava asiantuntija

Yhdessä fiksummin ja vaikuttavammin syksyn SIB teematyöpaja työllisyys

Vaikuttavuusinvestoinnilla resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Työkykyjohtamisen edelläkävijäksi. Julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen tulosperusteista palkkiomallia hyödyntäen (TyHy-SIB)

Vaikuttavuusinvestoiminen. Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja

SIB-malli Social Impact Bond yksityisellä pääomalla mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä

Palvelujen vaikuttavuus

Vaikuttavuusinvestoiminen kannattavuutta ja mitattavaa yhteiskunnallista hyvää, uutta Suomessa toteutuu maailmalla

Vaikuttavuusinvestoinnit yritysten kehittämisessä

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Vaikuttavat hankinnat ja hankinnoilla kehittäminen. Sari Rautio, vanhempi neuvonantaja Rovaniemi

Vaikuttaa hyvältä! Vaikuttavuus yrityksen valttikorttina: Miten tuotetaan hyvinvointia vaikuttavasti ja tuloksellisesti? Aamupäiväseminaari 31.8.

VAIKUTTAVUUTTA HANKINNOILLA. Lapin elinvoimaisuuden eväät! Anna Tonteri, johtava asiantuntija, vaikuttavuusinvestoiminen

SIB-hankkeet ratkaisuna työllisyydenhoitoon. Työttömien keskusjärjestön seminaari

Infotilaisuus : Tyypin 2 diabetekseen kehitteillä SIB-hanke

Hyvää huomista, vaikuttavuusinvestoiminen! Paasitorni

Vaikuttavuusinvestoiminen resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen. Heidi Humala

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Hyvinvointia ja säästöjä...

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Muutos mielessä yhteiskunnallisen markkinoinnin kuulumisia

Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0. Jari Pekuri Hämeenlinna

Muutos mielessä yhteiskunnallinen markkinointi mahdollistajana

KOTO-SIB- kokeilu Maahanmuuttajien nopea työllistäminen. Susanna Piepponen Erityisasiantuntija

Vaikuttavuusinvestoiminen - yhteinen hyvä kasvamaan tuloksellisesti ja tuottoisasti. Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö

Tuuli Riisalo-Mäntynen, KeKohanke. Elisa Lipponen, Kumaja

Vaikuttavuusvalmentamo. Onnelan viikonloppu

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Vaikuttavuusinvestoiminen Impact Investing

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille tietoa ja käytännön vinkkejä mittaamiseen. Vamos palvelut Vesa Sarmia

Työhyvinvointi ja johtaminen

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Ammattikoulutuksen tuloksellisuus ja tuloksellisuuden arviointi

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työnilon julistus Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

OSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Työkaluja tiedolla johtamiseen. Jussi Pyykkönen Me-säätiö

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Tiedon hyödyntäminen

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma klo Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

HENKILÖAINEIS- TOT JA PAIKKATIETO

Miten osoittaa hyvän taloudellista vaikutusta?

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Työelämän osaamistarpeet ja muutostrendit

Syrjäytymisen hinta case investoinnin kannattavuuslaskemasta

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia. Graafeja työskentelyn tueksi ja syksylle 2016 Helena Mustikainen / MG

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Vaikuttavuusinvestoiminen kyselyn tulokset

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä Jukka Rantala

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Työllisyydenhoidon palvelukokeilu

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät Eero Raunio

Syrjäytymisen hinta - tutkimuksen keskeiset johtopäätökset

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Transkriptio:

Mallintaminen ja mittaaminen tulosperusteisissa sopimuksissa 30. lokakuuta 2016 Petri Hilli

SIB eli tulosperusteinen rahoitussopimus Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 2

SIB-hankkeen taloudellinen ja toiminnallinen mallinnusprosessi 1. Tarpeen ja väestöryhmän (alustava) määrittely 2. 2 5 edellisen vuoden ilmiö- ja kulukehityksen todentaminen ja sen perusteella seuraavien vuosien kehityssuunnan hahmottaminen; vrt. tarpeen taustalla oleva muutos ko. väestöryhmän hyvinvoinnissa 3. Kulukehityksen syiden todentaminen 4. Kulukehityksen syiden taustalla olevien juurisyiden ja sitä ehkäisevien mahdollisuuksien määrittely 5. Haluttujen tulostavoitteiden määrittely (hyvinvointi- ja taloudelliset tavoitteet) 6. Juurisyihin vaikuttamiseksi tarvittavien toimien määrittely (palvelu-/toimintakokonaisuus) 7. Palvelukokonaisuuden toteuttajan/toteuttajien valinta 8. Palvelukokonaisuuden nettototeuttamiskustannusten laskeminen 9. Saavutettavissa olevat hyödyt vs. tarvittava investointi vertailu 10. Lopullinen päätös SIB-hankkeen käynnistämisestä -> hankesuunnitelma jne. 4.8.2016 3

Taloudellinen mallinnus SIB-hankkeessa kunnan, palveluntuottajien ja rahoittajan on arvioitava tuloksiin vaadittavien ehkäisevien suoritteiden hintoja/kustannuksia laskiessaan toimituksen kannattavuutta omasta näkökulmastaan Julkinen toimija maksaa tuloksista: tulosperusteinen laskutus voidaan sitoa laskennallisiin säästöihin todellisuudessa havaittuihin säästöihin Koeasetelma: kustannussäästöjen suuruutta arvioidaan vertaamalla toteutunutta vertailuryhmään, esim satunnaistettu koeasetelma (RCT), Suomessa ei suosittu, US vallitseva laskennalliseen ennusteeseen odotetusta kustannuskehityksestä Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 4

Indikaattorit tulosperusteisissa rahoitussopimuksissa Suomen tulosperusteisessa hankkeissa indikaattoreita: Tulosmittarit sopimukseen (mistä raha liikkuu) Toimintaa ohjaavat mittarit (resurssien käytön optimointi) Prosessimittarit (seurataan suoritteita ja prosessin laatua sekä kehitetään toimintaa) Muut mittarit (sidosryhmiä kiinnostavat mittarit, jotka ei yllä) Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 5

Esimerkki 1: TyHy-SIB Primääritavoite työhyvinvoinnin lisääminen Huoltosuhdeongelma pienenee (työura pitenee keskeltä) Kunnan palvelutaso nousee/kustannukset laskevat pitkällä aikavälillä Tulosmittari: 175 per alentunut poissaolopäivä, verrattuna lähtöhetkeen Ongelmana erityisesti kuntapuolella hinnan läpinäkymättömyys ja kuntien oma ymmärtämättömyys poissaolojen todellisista kustannuksista Toimintaa ohjaavat mittarit: työhyvinvointikyselyt, diagnoosit, anturit, jne, asiakastyytyväisyys Prosessi mittarit: suoritteet Muut mittarit: työurien pituus, tk-eläköityvyys, muut, erillinen STM-TTL tutkimus Koeasetelma: laskennallinen ennuste, laskennallinen hinta Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 6

Esimerkki 1: TyHy-SIB TyHy-SIB-palveluntuottajat Työkykyjohtamisen järjestelmät Testaus, interventiot ja henkilökohtaiset hoitopolut Henkilöstön terveyspuhelinpalvelut Henkisen hyvinvoinnin tuki yksilöille Kriisiytyneiden työyhteisöiden ja henkilöiden tuki Coaching-palvelut Ylimmän johdon valmennus Esimiestyön haluttujen muutosten läpivienti Oppimistyökalut Apu kunkin organisaation tarpeiden määrittelyyn ja suunnitelmien täysipainoiseen käytäntöön vientiin. Sitra 20.3.2015 14

Esimerkki 2: Koto-SIB Euroopan pakolaiskriisin myötä Suomeen tulleiden turvapaikan saajien työllistymisnäkymät heikot Tavoitteena nopeuttaa työllistymistä kotouttamista uudistamalla Työllisyysasteet Tilastokeskuksen dataan perustuen

Esimerkki 2: Menot etuuksista Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 9

Esimerkki 2: verokertymä Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 10

Esimerkki 2: indikaattorit Tulosmittarit sopimukseen: saadut verotulot ja maksetut työmarkkinatuet 2016-2019, verotustietojen perusteella Muita harkittuja asumistuki, toimeentulotuki Toimintaa ohjaavat mittarit: (pysyvät) työpaikat, työmarkkinatuet Prosessi mittarit: koulutukseen osallistuminen, työtunnit,... Muut mittarit: erillinen Aalto-yliopiston tutkimus Koeasetelma: havaitut säästöt/tuotot verrattuna satunnaistettuun vertailuryhmään Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 11

Esimerkki 2: Epiqus: koto-interventioprosessi Työllistymisiä / Henkilötyövuodet 4 900 MODUULI 1 30 pv:n intensiivijakso Due Diligence (2-5 pvä) Uravalmennus Kielikoulutus 1 Osaamisen syväkartoitus JAKO ALOILLE Moduulit 2-3 alakohtaisia. Logistiikka HoReCa Siivous Kiinteistönhuolto Ympäristöpalvelu Esimieslinja IT MODUULI 2 20-50 pv.. alakohtaista koulutusta. Ensisisijaista: substanssi - osaaminen Kielikoulutus 2 Työelämätaidot Työharjoittelu MODUULI 3 Sitouttavat toimet työsuhteessa; hajautettuja päiviä väh. 85 pv. asti 3 v. aikana. Sitouttaminen Kielikoulutus 3 Substanssi - osaaminen 3 680 / 5 070 Yrittäjien ryhmä jne. EXPRESS-POLKU (15 %): Töihin ykkösmoduulista Mistä tahansa vaiheessa voidaan palata taaksepäin ja vaihtaa tarvittaessa suuntaa. KOULUTUSPOLKU (10 %): Oppisopimus, ammattikoulu, yliopisto YRITTÄJÄPOLKU (10 %): Räätälöity tuki erilaisille yrittäjyysmalleille ERITYISOSAAJAPOLKU (5 %): Räätälöity tuki kohti johtotehtäviä 490 / 720 490 / 710 250 / 540 4 000 / 7 000

Esimerkki 2: Kumulatiiviset kustannukset valtion näkökulmasta

Esimerkki 3: Lapset ja nuoret-sib Tälläkin hetkellä useampi kuin joka 20. lapsi lastensuojelun piirissä Avohuolto (>60 000) Sijaishuolto (>10 000) Jälkihuolto Työelämä Työttömyys, rikollisuus Erikoissairaanhoito 0-17 vuotta 21-25.1.2016 14

Esimerkki 3: lapset ja nuoret-sib Alkuperäinen ongelma: lastensuojelun kustannukset kasvavat Primäärinen tavoite: jokainen 18 vuotias on matkalla työelämään ja/tai muuten integroitunut yhteiskuntaan Sekundäärinen tavoite: vähennetään lastensuojelun tarvetta Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 15

Esimerkki 3: data Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 16

Esimerkki 3: sijaishuolto Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 17

Esimerkki 3: asiakkaiden riskitekijät Luokittelumalli yhteistyössä THL:n (Merikukka, Ristikari, Ståhl), Iceheartsin (Vartiamäki) ja kuntien (Kaljunen, Pekuri) asiantuntijoiden kanssa. 1987 kohorttitiedon avulla lapset jaetaan riskiryhmiin, riskitekijöitä vanhemman pitkittynyt toimeentulotuki (yli 6kk) vanhemman mielenterveys- ja/tai päihdeongelma vanhemman alhainen koulutus perhetausta; ero, huoltajan kuolema, isä ei tiedossa Yhteenlasketut riskipisteet määrittävät riskiluokan (0-4) Riskiluokka kuvaa todennäköisyyttä joutua ongelmiin myöhemmällä iällä. Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 18

Esimerkki 3: asiakkaiden riskitekijät Osuudet 1987 kohortissa RL 0: 74 % RL 1: 18% RL 2: 7% RL 3: 1,4% RL 4: 0,1% Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 19

Esimerkki 3: sijaishuolto riskiluokittain Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 20

Esimerkki 3: arvio sijaishuollon laitoshoidosta Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 21

Esimerkki 3: tulosmittarit Primäärinen tavoite, paranneltu NEET (indikaattori julkaistaan myöhemmin, NEET=not in education, employment and training) Muut (harkinnassa) olevat tulosindikaattorit: avohuolto, erityinen tuki perusopetuksessa, psykiatrinen erikoissairaanhoito, työmarkkinatuki, toimeentulotuki Tuloksia verrataan laskennalliseen ennusteeseen Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 22

Esimerkki 3: ehkäisevä toiminta Esimerkin palveluntuottajan toiminnan kohderyhmänä syrjäytymisvaarassa olevat, koulunsa aloittavat pojat, joille tarjotaan 12 vuoden erityistuki läpi kasvun nivelvaiheiden Sama kasvattaja tukena koko kasvuvaiheen, yhdessä kunnan ammattilaisten kanssa Palvelu läsnä joustavasti koulussa ja vapaa-ajalla Yksilölliset interventiot mahdollisia Tavoitteena lasten syrjäytymisen ehkäisy ja integroituminen yhteiskuntaan täysi-ikäisyyteen mennessä Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 23

Esimerkki 3: toimintaa ohjaavat mittarit Muita mittareita mm. koulunkäynti ja tutkinto-opiskelu, kuntien omat toimintakyvyn ja/tai koetun hyvinvoinnin mittarit (tulostähti-, kompassityyppiset, ) (Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus) Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 24

Esimerkki 3: Prosessimittarit Palveluntuottajan nykyiset prosessimittarit Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 25

Esimerkki 3: muut mittarit Oman lastensuojeluhenkilöstön työhyvinvointi (poissaolot ja pehmeämmät mittarit) Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 2015 26

Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund Lisätietoja vaikuttavuusinvestoimisesta: sitra.fi/vaikuttavuusinvestoiminen