Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa - Näkökulmia ja huomioita Kuntatalo 17.3.2011 Projektijohtaja
Määritelmästä ja tavoitteista Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa asiakkaan mahdollisuutta julkista rahaa käyttäen valita vapaasti yksilölliseen tarpeeseensa vastaavien palvelujen sisällöstä ja järjestämisestä. Henkilökohtaisella budjetoinnilla tarkoitetaan siis uudenlaista tapaa jakaa sosiaalihuollon palveluita siten, että palvelujen tarvitsijan tarpeiden ja toiveiden tulisi ohjata palveluprosessia sen kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen. ----- Uusi tapa vastata yksilöllisiin palvelutarpeisiin ei palvelu itsessään Ei uutta rahoitustarvetta olemassa olevan rahan jakamista uudella tapaa Syventääkö näkemystä hyvinvoinnista? 2
Taustasta Asiakkaan vapaus valita ja mahdollisuus yksilölliseen elämään arvojen keskiössä Eri maissa näitä tukevia sovellutuksia tehty erityisesti vammaisten ihmisten tarpeisiin. individual budget (USA), individualized funding (Kanada), self-directed funding ja indivualised funding (Australia), direct payment, personal budget ja individual budget (Iso-Britannia) Suuntaus: yksilökeskeinen suunnittelu 3
Matkalla suomalaiseen malliin 1/2 Tarvitaan asenteellinen muutos Kontrollitarve? Työn alle: Juridinen viitekehys Käyttäjät, käyttökohteet, tason määritteleminen Yleislainsäädäntö vs. erityislait Budjetin myöntäminen Yksi vai useampi rahoittaja? Rahan siirto, virtuaalinen raha 4
Matkalla suomalaiseen malliin 2/2 Asiakkaan asema kuluttajana Kunnan vastuun rajaus Palveluntuottajista, laadusta, rekisterinpidosta Suhde asiakasmaksuihin ja omavastuihin Verotukseen liittyvinä Onko tuloveron alaista? Suhde arvonlisäveroon? Työnantajavelvoitteet Läheisten antaman tuen vastikkeellisuus? 5
Uhkakuvia Hyvinvointivaltion mureneminen Budjetin haltijan hyväksikäyttö Alueellinen eriarvoistuminen Budjetin haltijan syyllistäminen kalleudestaan yhteiskunnalle Viranomaisten resurssien riittämättömyys? 6
Konkreettista vammaispalveluissa Muiden tapojen rinnalle Potentiaalisina käyttäjäryhminä Lasten perheet Itsenäiseen elämään kykenevät aikuiset Vakiintuneet asiakkuudet Mitä voisi järjestää? Uusia sisältöjä ja tapoja päivätoimintaan, henkilökohtaiseen apuun, palveluasumiseen... 7
Prosessin hahmotelmaa Tarpeiden ja esteiden tunnistaminen Toteutuksen suunnitteleminen Tarpeesta toteutukseen Budjetin käyttäminen käytännössä Arviointi ja muutosten toteuttaminen 8
Optimaaliseen malliin matkaa, elementtejä käyttöön Yksilökeskeisen suunnittelun vahvistaminen henkilökohtaisen budjetin idean pohjalta Palvelusetelien käytön laajentaminen vammaispalveluissa Kootaan asiakkaan monet palvelusetelit yhdeksi kokonaisuudeksi Budjetiksi yhteisarvo Käytettävissä oleva summa ei ole palvelukohtaisesti etukäteen päätetty vaan sen puitteissa asiakas voi itse valita minkä verran ko. palveluja hankkii 9
Lopuksi Olennaista: elämästä omannäköistä, sujuvaa ja mielekästä Asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan aktiivisen osallistumisen mahdollisuus tulee olla kaikilla asiakkailla palvelujen järjestämistavasta riippumatta 10
Palvelu on väline tulokseen ei itsetarkoitus: Tuloksena on toiminta, asia, tila tai paikka, jonka asiakas haluaa palvelun avulla saavuttaa hänelle sopivimmalla keinolla juuri siinä elämäntilanteessa. 11