LIITE 2 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 KSV 2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
Sisällysluettelo Johdanto...4 Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan kehittämistavoitteet ja painopistealueet...5 Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma...7 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga lukuina...7 Alueellinen kehittämissuunnitelma - Pääkartta...8 Täydennysrakentamismahdollisuudet Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan alueella - laadukasta ja elävää kaupunkiympäristöä...9 Pääkartan merkinnät...9 Toimenpide-ehdotukset...11 Liikennesuunnitelma...12 Joukkoliikenne...13 Jalankulku ja pyöräily...13 Yhteyksien parantaminen...13 Toimenpide-ehdotukset...14 Pysäköinti...15 Toimenpide-ehdotukset...15 Pysäköintiratkaisuja...17 Maisemasuunnitelma...18 Viheryhteyksien vahvistaminen...19 Satsaukset kaupunginosapuistoihin...19 Hulevesien hallinta...20 Toimenpide-ehdotukset...20 Toimiva viheraluerakenne...21 Palvelut...22 Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan palvelut...22 Palvelut tulevaisuudessa - kehittämisperiaatteita...22 Asemanseudut...23 Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemanseudut...23 Asemanseutujen kehittämisperiaatteita...23 Asemanseutujen yrityskysely 2010...24 Vuorovaikutus...25 Asukasyhteistyö...25 Toteuttamissuunnitelma...26 Mitoitusnäkökulmia...26 Täydennysrakentamisen vaikutus aluerakenteeseen ja väestöön...28 Täydennysrakentamisen toteutumisen edellytysten arviointia...33 Asemakaava- ja yleiskaavatilanne...33 Tonttikohtainen lisärakentaminen...34 Maanomistus ja -hallinta...35 Maankäytön kehittämisvyöhykkeet ja täydennysrakentamisen painopistealueet...37 Kartan merkinnät...38 Toimenpide-ehdotukset...41
Johdanto
Kehittämistavoitteet ja painopistealueet Havainnekuva: Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan alueellisen kehittämissuunnitelman kehittämisen painopistealueet, Kslk 25.2.2010 Kannelmäen Lassilan ja Pohjois-Haagan kehittämistavoitteet TOIMINNALLISUUS Osa-alueiden toiminnallisuuden ja omavaraisuuden parantaminen mp ASUMINEN Asuntokannan monipuolistaminen ja asuntotarjonnan lisääminen Korkeatasoista asuntorakentamista nostamaan Kannelmäen kaupunkikuvallista ilmettä KAUPUNKIKUVA Kaupunkikuvan laadullinen kehittäminen parantaminen - Mätäjokilaakson imagon ja tunnettavuuden nostaminen LIIKKUMINEN Sujuvan liikkumisen edistäminen -
Kehittämistavoitteista Toiminnallisuus - olemassa olevien toimintojen tukeminen ja kehittäminen Asuminen - tarjonnan monipuolistaminen Kaupunkikuva - liikkumisympäristön kehittäminen paikoiksi Liikkuminen - toiminnallisuuden ja saavutettavuuden parantaminen
Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga alueellinen kehittämissuunnitelma Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga lukuina Sijaintikartta: Esikaupunkien renessanssin pilottialueet Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga ja Mellunkylä Asuntokanta talotyypin mukaan, Tilastokeskus 2007 Asuntojen hallintamuodot, Tilastokeskus 2007
Alueellinen kehittämissuunnitelma Kartta: Alueellinen kehittämissuunnitelma - pääkartta, KSV 2010 8
Täydennysrakentamismahdollisuudet Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan alueella - laadukasta ja elävää kaupunkiympäristöä
Toinen keskeisistä kehittämisalueista on Pohjois-Haagan asemanseudun ja vanhan kauppakeskuksen välisellä vyöhykkeellä. Perusta alueen uudistumiselle on täydennysrakentamisen rinnalla aseman lähiympäristön kehittäminen ja Pohjois-Haagan kävely- ja pyöräilyreittien parantaminen Lassilassa sijaitsevalle asemalle. Kehittämisratkaisut saattavat olla pienialaisempia kuin Kannelmäessä, mutta ne kokoavat yhteen lähialueen palvelut ja parantavat alueen sisäistä toimivuutta. Kehitettävä katutila Osa Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan katutiloista on yleisilmeeltään hajanaisia ja niiltä puuttuvat korttelien kivijaloissa kaupunkikuvaa elävöittävät liiketilat. Keskitetyt pysäköintialueet lisäävät entisestään mielikuvaa väljästi mitoitetusta kadunvarsialueesta. Katutiloja voitaneen tiivistää kadunvarsien täydennysrakentamisella, lisäämällä rakennettuja katunäkymien päätteitä ja tutkimalla mahdollisuuksia pysäköintialueiden yhdistämiseksi täydennysrakentamisratkaisuihin. Katutiloja ja niihin rajautuvia pysäköintialueita tulisi tarkastella jatkosuunnittelussa kokonaisuuksina tutkien mahdollisuutta muodostaa sekä pysäköinnin, liikenteen, että teknisten verkostojen tarpeita palvelevia katuja. Kaupunginosapuisto / ympäristön laadun kehittäminen Ehdotetaan parannuksia mm. Helsingin yleiskaava 2020:n kaupunginosapuistoihin. Kehitetään Kaarelan ja Pohjois- Haagan suuria kaupunginosapuistoja vetovoimaisiksi, korkeatasoisiksi ja kaupunginosia yhdistäviksi. Kehitetään Lassilan kaupunginosapuistosta laadukas ja paikallista identiteettiä vahvistava kohtaamispaikka. Panostukset koko kaupunginosan kannalta keskeisiin puistoihin hyödyttävät suurinta osaa alueen asukkaista. Resurssien harkittu keskittäminen mahdollistaa myös uusien toimintojen ja puistoelementtien tuomisen esikaupunkeihin. Helsingin vihersormi, seudullinen viheralue / viheryhteys Keskuspuisto ja Läntinen vihersormi rajaavat Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan aluetta. Mätäjokilaakson laajalla viheraluekokonaisuudella on voimakas identiteetti. Laaksotila hahmottuu Kannelmäen ja Lassilan kohdalla avoimena ja yhtenäisenä. Asukkaat arvostavat erityisesti joen varren ulkoilureittejä. Koko kaupungin kannalta merkittävän alueen laatua tulisi nostaa, esimerkiksi avaamalla joenvarren tärkeillä paikoilla näkymiä. Mätäjoen mutkan eteläpuolella, Kaupintien kohdalla on Läntisen vihersormen pullonkaula, jossa viheryhteyden katkeamaton jatkuminen tulee ratkaista esim. viher- tai ulkoilusillalla. Myös asuinalueiden liittymistä virkistysalueeseen tulisi kehittää. Virkistysalueelle selkänsä kääntäviä alueita mm. Kannelmäessä voitaneen elävöittää paikoin harkitulla täydennysrakentamisella, joka johdattelee myös parannettavia kevyenliikenteen yhteyksiä virkistysalueelle. Kehitettävä viheryhteys Viheryhteys on kävelijän tai pyöräilijän käyttämä väylä, raitti tai polku, joka kulkee joko viheralueella tai rakennetussa ympäristössä. Viheryhteyksien suunnittelussa tulee huomioida niin kaupunkikuvalliset, toiminnalliset kuin ekologiset tavoitteet, mutta niiden painotukset voivat vaihdella. Viheryhteyksillä on parhaimmillaan toisistaan erottuva luonne. Suunnittelualueelta on valittu kaksi erityisesti kehitettävää Läntisen vihersormen ja Keskuspuoston välistä viheryhteyttä. Uusi kävely- ja pyöräily-yhteys Varaudutaan kaupungin tavoitteena olevaan kävely- ja pyöräilymatkojen lisääntymiseen sekä täydennysrakentamisen myötä kasvaviin käyttäjämääriin. Viheryhteyksiä vahvistetaan tärkeiden reittien parannuksilla sekä pyrkimällä lisäämään uusia yhteyksiä. Näitä ovat mm. uusi yhteys Pohjois-Haagasta Raikukalliolle Kehä I:n poikki, Mätäjokilaaksosta Kannelmäen aseman kautta keskuspuistoon kulkevan yhteyden parantaminen sekä Läntisen vihersormen yhteyksien parantaminen Lassilassa Kaupintien kohdalla. Uusi katuyhteys ja/tai joukkoliikenneyhteyksien parantaminen Suunnittelualueella on ollut esillä katuyhteyksiä, joiden arvioidaan parantavan toteutuessaan alueen sisäisiä yhteyksiä tai yhteyksiä viereisiin lähialueisiin. Uusiin katuyhteyksiin liittyy myös erilaisia uhkakuvia, kuten läpiajoliikenteen haitallinen lisääntyminen yhteyksien varrella. Uudet yhteystarpeet ovat pitkälti lähipalvelujen keskittymisen aiheuttamia, kuten Malminkartanon yhteys Kannelmäestä. Terveyspalvelujen mahdollinen keskittyminen Kannelmäkeen lisää alueiden välistä yhteystarvetta, jota voidaan helpottaa joukkoliikennekadun rakentamisella. Muita tarkasteltavaksi esitettäviä yhteyksiä ovat Lassilan liikuntapuiston Kehä I:n ylittävä joukkoliikenneyhteys ja uusi Pohjois-Haagan katuyhteys Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille mikäli aluetta kehitetään myös rakentamisalueena. Kehärata Kannelmäkeä ja Pohjois-Haagaa palvelee VR:n lähijunaliikenne, välillä Helsinki rautatieasema - Vantaankoski. Ratayhteys tulee olemaan tulevaisuudessa osa Kehäratayhteyttä, jonka on arvioitu valmistuvan vuonna 2014. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemanseudut liittävät tällöin alueen mm. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokenttäpalvelujen piiriin. 10
Jokeri I (raidejokeri), pysäkki Pohjois-Haagan eteläosassa kulkee Eliel Saarisentiellä bussijokerin reitti. Jokerireitin nopeutta ja kapasiteettia tullaan parantamaan muuttamalla bussireitti pikaraitiotieksi, joka aloittaisi toimintansa arviolta vuonna 2016-2017. Raide-Jokeri on yksi pääkaupunkiseudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisen joukkoliikenteen hankkeista. Pohjois-Haagaa palvelevat Hämeenlinnanväylän ja Ilkantien pysäkit ovat suunnittelualueen eteläosassa. Suunnittelualue ja luonteenomaiset osa-alueet Suunnittelualue on jaettu alueen laajuudesta johtuen luonteenomaisiin osa-alueisiin 1-17, joiden avulla on helpotettu keinoja havainnoida ja kuvata alueen sisäisiä eroja sekä paikallisia lähtökohtia. Jaottelun perustana on käytetty useita eri kriteereitä, kuten alueen rakentumisajankohtaa, kaava-aluetta, tai alueelle ominaista talotyyppiä. Luonteenomaisia osa-alueita kuvataan mm. raportin kappaleessa: Maankäytön kehittämisvyöhykkeet ja täydennysrakentamisen painopistealueet Kannelmäki 1 Kannelmäen rivitalovaltainen alue, Kannelkylä ja radan varren täydennysrakentamisalueet 2 Vanha Kannelmäki 3 Tanotorventien pientaloalue 4 70-luvun Kannelmäki I 5 Kannelmäen asemanseutu 6 70-luvun Kannelmäki II, Pelimannintien eteläpuoli 7 Prisman kauppakeskus ja lähialueet Lassila 8 Lassilan rivitalovaltainen osa 9 Lassilan kerrostalovaltainen alue 10 Lassilan yritysalue I 11 Lassilan yritysalue II ja hoivapalvelujen alue 12 Kehä I:n ja Vihdintien risteysalue Pohjois-Haaga 13 Pohjois-Haagan koilliskulma 14 Pohjois-Haaga III 15 Ohjaajantien alue 16 Teuvo Pakkalantien ja Maria Jotunintien alue 17 Pohjois-Haaga I Kartta: Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan luonteenomaiset osa-alueet 1-17, KSV 2010 TOIMENPITEET JATKOSUUNNITTELUA VARTEN Kehitetään Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemanseutuja vetovoimaisina ja omaleimaisina lähikeskuksina, joissa on asumista, palveluja ja toimitiloja. Vahvistetaan asemanseutujen ja kaupallisten keskittymien välisiä yhteyksiä. Kehitetään asemien ja kaupallisten keskittymien välisiä alueita laadukkaana kaupunkitilana, jossa kevyen liikenteen yhteydet ovat houkuttelevia ja alueen toiminnot monipuolisia. Esitetään uusia täydennysrakentamiseen tarkasteltavia alueita. Tarkasteltavat alueet on jaoteltu kaavallisen valmiuden mukaan. Alueen pääkatujen visuaalista ilmettä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan mm. täydennysrakentamismahdollisuuksia hyödyntämällä ja pysäköintiratkaisuja kehittämällä. Kehitettäviksi pääkaduksi on suunnitelmassa osoitettu Kaupintie, Aku Korhosen tie, Kantelettarentie, Pelimannintie, Klaneettitie, Soittajantie, Adolf Lindforsin tie ja Ida Aalbergin tie. 11
Liikennesuunnitelma Liikennesuunnitelma, KSV 2010 12
Joukkoliikenne Kuva : Pohjois-Haagan asema, Lassila Jalankulku ja pyöräily Kuva: Vanhaistenpuisto, Kannelmäki Yhteyksien parantaminen Kuva: Mätäjokilaakson pyöräilyreitti, Lassila
Internetissä järjestettiin 2009 kaikille avoin PehmoGIS -kysely molemmilla Esikaupunkien Renessanssi-alueilla yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Se oli osa YTK:n Urbaani Onni -tutkimushanketta. Vuorovaikutusmenetelmän avulla kerättiin asukkaiden arvokasta kokemuksellista tietoa paikkatietopohjaisesti. Kyselyn aineisto kerättiin Internetissä olleen karttasovelluksen avulla, jossa eri aihealueisiin liittyviin kysymyksiin vastattiin merkitsemällä kartalle pisteitä, reittejä tai alueita. Ohessa kyselyn tuloksia kartalle merkityistä reiteistä ja niiden miellyttävyydestä. Kannelmäessä ja Lassilan ja Pohjois-Haagan välillä on selvästi asemien ja paikallisten palvelujen välisillä matkoilla epämiellyttävinä koettuja reittejä. Virkistysalueiden reitit korostuivat miellyttävinä kuten Mätäjokilaakson ulkoilureitit. Kartta: Pehmogis kyselyn tuloksia / reittimerkintöjä, KSV 2009 TOIMENPITEET JATKOSUUNNITTELUA VARTEN
Pysäköinti TOIMENPITEET JATKOSUUNNITTELUA VARTEN
Kartta:Pysäköinnin laskentaohjeet Esikaupunkien renessanssin läntisellä suunnittelualueella, KSV 2009 Pysäköinnin nykytilaa kuvastaa hyvin kaavoituksessa käytetty autopaikkamäärien laskentaohje. Asumisväljyyden ja autotiheyden suhteen ennusteeseen perustuvalla laskentaohjeella määritellään asuntotonteille riittävä määrä autopaikkoja asemakaavoituksen yhteydessä. Ohje ilmoitetaan muodossa 1ap / x kem2. Laskentaohje on pienentynyt 1960-luvulta nykyiseen niin että autopaikkoja kaavoitetaan uusilla alueilla lähes kaksi kertaa vähemmän kuin 1960-luvulla. Taulukko: Suositus uusiksi laskentaohjeiksi, KSV 2009 Pysäköintilaitosratkaisujen kustannuksia /ap 7 000...10 000 20 000...25 000 14 000...17 000 Torikannen alle louhittu kaivanto 14 000...20 000 20 000...40 000 45 000...65 000 (Lähde: Fundatec Oy 1.6.2009)
Pysäköintiratkaisuja
Maisemasuunnitelma Kartta: Maisemasuunnitelma, viheryhteydet, KSV 2010 18
Viheryhteyksien vahvistaminen Kuva 1: Viheryhteys voi tyylikkäästi suunniteltuna kulkea myös tiivisti rakennetussa ympäristössä, esimerkiksi aukion kautta (vrt. Sitratori Kannelmäessä). Prags Boulevard, Kööpenhamina, kuva Maria Jaakkola. Satsaukset kaupunginosapuistoihin Kaksi suurta yksi pieni ideoita Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan kaupunginosapuistojen kehittämiseksi Kuva 2: Keskeisen aukion halki kulkevaa viheryhteyttä voi ilmentää esimerkiksi perennaistutus. Hornsgatan, Tukholma, kuva Anna-Kaisa Aalto. Kuva 3: Yhdistetty kivituhka- ja asvalttipintainen reitti palvelee monenlaisia liikkujia myös huonolla kelillä. Kadriorg, Tallinna, kuva Anna-Kaisa Aalto. Kuva 4: Seikkailuhenkisen leikkipuiston voi suunnitella myös metsään. Peltosalmi, Iisalmi, kuva Anna-Kaisa Aalto.
Hulevesien hallinta Kuva 5. Ison hulevesiviemärin vedet puretaan puistoon, jossa vastaanottava uoma on mitoitettu virtaamien vaihteluiden varalle. Reunat on viimeistelty kiveyksin ja kosteikkotyyppisin istutuksin. Pihlajamäen nuorisopuisto, Helsinki, kuva Anna-Kaisa Aalto. Kuva 6. Kerrostalopihan oleskelualue on päällystetty laudoituksella, jonka raoista hulevesi pääsee imeytymään maaperään. Sepelitäytteinen hulevesikouru ohjaa ja hidastaa veden virtausta. Herttoniemi, Helsinki, kuva Anna-Kaisa Aalto. TOIMENPITEET JATKOSUUNNITTELUA VARTEN
Palvelut Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan palvelut Hallintokuntayhteistyö Kuva 1: Pohjois-Haagaa Kuva 2: Pohjois-Haagan ostoskeskus Palvelut tulevaisuudessa - kehittämisperiaatteita Kuva 3: Kannelmäen ostoskeskus Kuva 4: Lassilan Kaupinkatu
Asemanseudut Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemanseudut Kuva 1 Asemanseutujen kehittämisperiaatteita Kuva 2 Kuva 3 Rata-alue Rata Asemarakennukset Laiturit ja katokset Liikennöinti Liityntäpysäköinti Maanomistus Alueiden kehittäminen Kuva 4
Asemanseutujen yrityskysely 2010
Vuorovaikutus Asukasyhteistyö Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4
Toteuttamissuunnitelma Mitoitusnäkökulmia Asumisväljyys Pohjois-Haagan, Lassilan ja Kannelmäen asuntotuotanto ja väestökehitys 1990-2018 Asumisväljyyden kehitysennuste, Helsinki, Tietokeskus 2010 k-m 2 16000 Asukkaita 14000 14000 12000 10000 12000 11000 10000 9000 8000 6000 4000 2000 0 8000 7000 6000 5000 4000 2000 1000 0 Pohjois-Haaga asuntotuotanto Lassila asuntotuotanto Kannelmäki asuntotuotanto Kaavio: KSV / aluesarjat, Tietokeskus 2010 Kolme eri skenaariota alueen väestönkehityksestä ja rakentamisen määrästä:
MA-ohjelma / ja sen tavoitteet täydennysrakentamiselle Laadukkaan asumisen Helsinki Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 2017 Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma, Taske 2008 Väestömäärän kasvuennuste koko Helsingin alueelle ~5-6% (2020) Palveluiden mitoitusperiaatteita
Täydennysrakentamisen vaikutus aluerakenteeseen ja väestöön Luonteenomaiset osa-alueet ja korttelitehokkuus (ek) Tonttien käyttämätön rakennusoikeus ja asemakaavavaranto Kartta: Kaavan mukainen keskimääräinen korttelitehokkuus osa-alueilla, KSV 2010
Täydennysrakentamisen tarkastelualueet ja laskennallinen täydennysrakentamisen potentiaali Alueiden asukasmäärät ja täydennysrakentamisen laskennalliset potentiaalit, KSV 2010 Kartta: Täydennysrakentamisen tarkastelualueet, KSV 2010
Tonttikohtainen lisärakentaminen Aluetehokkuus (ea) Kartta 3: Nykyinen kaavanmukainen aluetehokkuus, KSV 2010
Kartta 4: Aluetehokkuus, suunnitelman esittämä tilanne, KSV 2010
Täydennysrakentamisen toteutumisen edellytysten arviointia Asemakaavatilanne Yleiskaavatilanne
Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Tonttikohtainen lisärakentaminen
Maanomistus ja -hallinta Kartta: Maanomistus ja luonteenomaiset osa-alueet, Helsingin kaupunki 2010
Kartta: Maankäytön kehittämisvyöhykkeet ja täydennysrakentamisen painopistealueet, KSV 2010
Maankäytön kehittämisvyöhykkeet ja täydennysrakentamisen painopistealueet Asemakaavavarantoalue / toteutumassa oleva vyöhyke
I Keskeinen kehittämisvyöhyke
II Kehittämisvyöhyke
III Kehittämisvyöhyke
Täydennysrakentamisen painopistealue TOIMENPITEET JATKOSUUNNITTELUA VARTEN