VALTIOVARAINMINISTERIÖ TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ 2005 5/2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S
Tietoja valtion henkilöstöstä 2005 5/2006 valtiovarainministeriö henkilöstöosasto VALTION TYÖMARKKI- NALAITOS
Julkaisija Valtiovarainministeriö VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 160 01 Telefaksi (09) 160 33123 Internet www.vm.fi Puhelintiedustelut (09) 160 34981 Taitto Anne Valtonen ISSN 1455-7584 ISBN 951-804-620-4 (PDF) HELSINKI 2006
KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Tekijät Valtiovarainministeriö,lokakuu 2006 Mari Näätsaari Taina Nikkanen Julkaisun nimi TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ 2005 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja -aika Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta: www.vm.fi/julkaisusarjat -> Valtion työmarkkinalaitos Julkaisun taulukot ja kuviot laajemmin tiedoin: www.vm.fi/vtml -> Tilastot henkilöstö, työvoima, palkkasumma, työvoimakustannukset, ansiotaso, ansiokehitys, työaika, eläkkeet, lähtövaihtuvuus, tulovaihtuvuus, poistuma VALTION TYÖMARKKINALAITOS, 5/2006 ISSN 1455-7584 Sivuja 136 ISBN 951-804-620-4 Kieli Suomi Hinta Tiivistelmä Valtion henkilöstöllä tarkoitetaan yleensä budjettitalouteen kuuluvissa virastoissa työskenteleviä henkilöitä, joiden toiminta rahoitetaan kokonaan tai osittain budjettivaroista. Vuonna 2005 budjettitalouden virastoissa työskenteli 123 821 henkilöä, mikä on 0,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset nousivat 4,4 prosenttia vuodesta 2004. Työvoimakustannusten osuus valtion menoista oli 14 prosenttia, ja pelkkien palkkausmenojen osuus 11 prosenttia. Budjettitalouden virkasuhteisten kuukausipalkkaisten keskimääräinen kokonaisansio kuukaudessa (ilman lomarahaa) marraskuussa 2005 oli 2 765 euroa ja kuukausipalkkaisten työsopimussuhteisten 2 595 euroa. Keskiansiot nousivat 3,5 prosenttia vuodesta 2004. Virastotyössä säännöllinen työaika on 7,25 tuntia päivässä ja 36,25 tuntia viikossa. Ilman vuosilomia säännöllinen vuosityöaika virastotyössä oli vuonna 2005 keskimäärin 1 610 tuntia.
Keskimääräisissä työajoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuodesta. Vuosina 2006-2020 normaalin vanhuuseläkeiän saavuttaa noin 41 prosenttia budjettitalouden vuoden 2005 henkilöstöstä. Kun otetaan huomioon vanhuuseläkeiän saavuttamisen lisäksi muille kuin vanhuuseläkkeelle siirtymiset ja valtion ulkopuolisen työnantajan palvelukseen siirtyvät, on budjettitalouden henkilöstön kokonaispoistuma vuosina 2006-2020 arviolta 68 prosenttia vuoden 2005 henkilöstöstä.
PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum Finansministeriet, oktober 2006 Författare Mari Näätsaari Taina Nikkanen Publikationens titel UPPGIFTER OM STATENS PERSONAL 2005 Publikationens andra versioner Nyckelord Publikationsserie och nummer Publikationen är tillgänglig på finska på Internet: www.vm.fi/julkaisusarjat -> Valtion työmarkkinalaitos Tabeller och figurer är tillgängliga på Internet: www.vm.fi/vtml -> Tilastot personal, arbetskraft, lönesumma, arbetskraftskostnader, inkomstnivå, inkomstutveckling, arbetstid, pensioner, omsättning av personal, avgång STATENS ARBETSMARKNADSVERK, 5/2006 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år ISSN 1455-7584 Sidor 136 ISBN 951-804-620-4 Språk Finska Pris Sammandrag Med statens personal menar man i allmänhet personalen vid ämbetsverken inom statens budgetekonomi, vilkas verksamhet helt eller delvis finansieras med budgetmedel. År 2005 arbetade 123 821 personer vid ämbetsverken inom statens budgetekonomi, vilket är 0,1 procent mindre än år 2004. Arbetskraftskostnaderna för personalen inom budgetekonomin ökade med 4,4 procent från året 2004. Dessa kostnader utgjorde 14 procent av statens utgifter, och enbart lönekostnaderna 11 procent av statens utgifter. De genomsnittliga månatliga totalinkomsterna (semesterersättningen frånräknad) för personer i tjänsteavtal med månadslön inom budgetekonomin var 2 765 euro i november 2005 och för personer med månadslön i arbetsförhållande 2 595 euro. Medellöner ökade med 3,5 procent från föregående året. I tjänstearbete är den regelmässiga arbetstiden 7,25 timmar per dag och 36,25 timmar per vecka. Den årliga semestern frånräknad var den
regelmässiga årliga arbetstiden i tjänstearbete i medeltal 1 610 timmar år 2005. Inga betydande förändringar från föregående året uppträdde. Under åren 2006-2020 41 procent av den personal som år 2005 var anställd inom budgetekonomin uppnår normal pensionsålder. Då man också beaktar dem som pensioneras av andra skäl än ålderspension och dem som övergår till annat arbete än statlig anställning är den totala personalavgången under perioden 2006-2020 inom statens budgetekonomi ca 68 procent av årets 2005 personal.
FACT SHEET Publisher and date Ministry of Finance, October 2006 Author (s) Ms Mari Näätsaari Ms Taina Nikkanen Title of publication INFORMATION ABOUT STATE PERSONNEL 2005 Parts of publication/ other versions released Keywords Publications series and number The publication is available in Finnish on the Internet: www.vm.fi/julkaisusarjat -> Valtion työmarkkinalaitos The figures and charts are available on the Internet: www.vm.fi/vtml -> Tilastot personnel, labor force, sum of wages and salaries, labor costs, income level, income development, working time, pensions, turnover of personnel, drain of personnel STATE EMPLOYER S OFFICE, 5/2006 Identifications ISSN 1455-7584 ISBN 951-804-620-4 No. of pages 136 Language Finnish Price Sales distribution Printing place and year Abstract State s personnel usually means those employees that are employed in on-budget entities, whose activities are wholly or partly financed by budget funds. In 2004 123 821 persons, i.e. 0.1 per cent less than in 2004, worked in on-budget entities. Labor costs of the personnel working in on-budget entities rose 4.4 per cent from the previous year. The costs represent 14 per cent of government expenditure. Salaries and wages alone represent 11 per cent of government expenditure. In November 2005 the average total monthly income (extra pay for holidays not included) of civil servants with a monthly salary was 2 765 euro and that of the State s private employees with a monthly salary 2 595 euro. Average annual income rose by 3.5 per cent from the previous year. Regular working time in civil service departments is 7.25 hours per day and 36.25 hours per week. Annual holidays excluded, average
regular annual working time in civil service departments was 1 610 hours in 2005. No significant changes from the previous year occurred. 41 per cent of on-budget entities personnel in 2005 will reach normal retirement age during 2006-2020. When those who will retire for reasons other than age and those who change jobs to employers other than the State are included, total drain of on-budget personnel is estimated to be about 68 per cent of year 2005 personnel in 2006-2020.
Esipuhe Valtion virastojen johto sekä henkilöstöasioista vastaavat tarvitsevat päätöksenteossa ja henkilöstövoimavarojen kehittämisessä ja ylläpidossa tietoja omasta henkilöstöstään sekä vertailutietoa valtion muista organisaatioista ja myös muilta sektoreilta. Tämän julkaisun tavoitteena on tukea valtion keskus- ja paikallistason työnantajatoimintaa sekä lisäksi antaa yksittäisille organisaatioille vertailutietoa. Tietojen käyttäjiä ovat myös valtion ylin johto, poliittiset päättäjät, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, tutkimuslaitokset ja tiedotusvälineet sekä yksityishenkilöt. Julkaisun tiedot perustuvat pääosin valtiovarainministeriön valtion henkilörekisteriin. Henkilörekisterin ylläpitotyöstä ja tuottamisesta vastaa Valtiokonttori ja atk-tehtävistä TietoEnator. Myös Tilastokeskus julkaisee tietoja valtion henkilöstöstä ja sen palkkauksesta valtiovarainministeriön henkilörekisterin tietojen pohjalta. Tilastokeskuksen julkaisut painottuvat palkkatilastoihin, jolloin valtion henkilöstön ja sen eri rakenteiden kuvaukseen ei ole tämän julkaisun tavoin kiinnitetty huomiota yksistään jo tilastoinnin tarkoituksesta johtuen. Julkaisussa on keskitytty budjettitalouden virastoihin, joita Valtion työmarkkinalaitos edustaa työnantajana. Taulukoilla ja kuvioilla kuvataan valtiosektorin ja muiden sektoreiden henkilöstömääriä ja niiden kehitystä, palkkasummia ja työvoimakustannuksia, ansioita ja ansiokehitystä, työaikaa, vaihtuvuutta ja poistumaa sekä valtion eläkkeitä ja niistä aiheutuvia menoja. Budjettitalouden henkilöstöstä on yksityiskohtaisemmin kuvattu rakenteellisia ominaisuuksia kuten koulutusta ja ikää sekä henkilöstön jakautumista esimerkiksi hallinnonaloittain ja tehtävittäin. Julkaisun teosta on vastannut Mari Näätsaari valtiovarainministeriön henkilöstöosaston tutkimusyksikössä. Taina Nikkanen on tehnyt julkaisuun taulukoita ja kuvioita.
Nyt kahdettakymmenettätoista kertaa ilmestyvä julkaisu mukailee rakenteeltaan edellisiä julkaisuja, jotka on tuotettu vuosilta 1983 ja 1985 2004. Vuosien 2004 ja 2005 julkaisut ovat kuitenkin hieman edellisiä suppeampia. Kaikki taulukot ja kuviot on kuitenkin julkaistu valtiovarainministeriön internetsivuilla (valtio työnantajana -> tilastot) siinä muodossa ja laajuudessa, kuin ne aikaisemmissa julkaisuissa ovat. Käynnissä oleva työnantajan henkilöstötietohanke Tahti tulee vaikuttamaan julkaisussa esitettäviin tietoihin vuodesta 2006 alkaen. Nykymuotoinen valtion henkilörekisteri tuotettiin viimeisen kerran vuonna 2005, ja vuoden 2006 aikana kaikki valtion virastot siirtyvät Tahtin käyttäjiksi. Tahtin suurin uudistus on siirtyminen kuukausittaiseen tiedonkeruuseen, mikä mahdollistaa tietojen aikaisempaa laajemman sekä ajantasaisemman tilastoinnin. Helsingissä lokakuussa 2006 Teuvo Metsäpelto Valtion työmarkkinajohtaja
Sisällys 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa...13 1.1 Työllinen työvoima ja palkansaajat sektoreittain 2004...13 1.1.1 Työvoiman rakenteellinen kehitys 1970-2004...14 1.1.2 Työvoima sektoreittain Pohjoismaissa...19 1.2 Budjettitalouden henkilöstön määrä ja rakenne...24 1.2.1 Henkilötyövuosien määrä...24 1.2.2 Henkilöstön palvelussuhde...24 1.2.3 Tukityöllistetyt...25 1.2.4 Hallinnonala...26 1.2.5 Budjettitalouden henkilöstö alueittain sekä osuus palkansaajista ja väestöstä...27 1.2.6 Koko- ja osa-aikaisuus...28 1.2.7. Määräaikaisuus...29 1.2.8 Koulutusrakenne...29 1.2.9 Sukupuolirakenne...32 1.2.10 Ikärakenne...34 1.2.11 Viraston toimintatyyppi...35 1.2.12 Hallinnon taso...36 2 Palkkasummat ja muut työvoimakustannukset...49 2.1 Kansantulon ja kansantalouden palkkasumman muodostus...49 2.2 Julkisen sektorin palkkasumma...50 2.3 Budjettitalouden henkilöstön palkkasumma ja muut työvoimakustannukset...51 3 Ansiotasotietoja...65 3.1 Ansiotaso sektoreittain...65 3.2 Ansiotaso budjettitaloudessa...66 3.3 Ansiot koulutustason mukaan...68 3.4 Palkkausrakenne...68 3.5 Ansiot iän mukaan...69 4 Ansiokehitys...75 5 Työaika...87 5.1 Työaika budjettitaloudessa työaikaperusteen mukaan...87 5.2 Budjettitalouden henkilöstön työajan käyttö toiminnoittain...88 5.3 Työajan käyttö budjettitaloudessa ja teollisuudessa...88 6 Eläkkeet...97 7 Vaihtuvuus ja muu poistuma...107
7.1 Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma...107 7.1.1 Luonnollinen poistuma...108 7.1.2 Eläkkeelle siirtyminen...108 7.1.3 Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma koulutuksen mukaan...109 7.1.4 Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma virastotyypeittäin...109 7.1.5 Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma ammattiryhmittäin...111 7.2 Tulovaihtuvuus...111 7.3 Budjettitalouden palveluksessa vuonna 2004 olleen henkilöstön poistuma vuosina 2005-2020... 112 7.3.1 Nykyhenkilöstön eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma koulutustason mukaan...113 7.3.2 Nykyhenkilöstön eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma virastotyypin mukaan...114 8 Lähdeluettelo...125 Liite 1 Budjettitalouden virkasuhteisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä virastoittain ja laitoksittain vuonna 2005
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa 1.1 Työllinen työvoima ja palkansaajat sektoreittain 2005 Suomen työllinen työvoima vuonna 2005 oli 2 400 000 henkilöä, mikä oli 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Palkansaajien osuus työllisestä työvoimasta oli 86 prosenttia, yrittäjien 14 prosenttia. Valtion palveluksessa (valtion budjettitalous ja uusimuotoiset liikelaitokset) oli 132 000 henkilöä, mikä oli 6,0 prosenttia palkansaajista ja 5,2 prosenttia työllisestä työvoimasta. Työllisen työvoiman jakautuminen sektoreittain on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Työllinen työvoima ja palkansaajat sektoreittain 2005 1 Sektori 1 000 hlöä Prosenttia palkansaajista Prosenttia työllisestä työvoimasta Julkinen sektori yhteensä 563 27,3 23,5 Valtiosektori 132 6,4 5,5 Valtion budjettitalous 124 6,0 5,2 Liikelaitokset 8 0,4 0,3 Kuntasektori 431 20,9 18,0 Yksityinen yms. sektori yhteensä 1 500 72,7 62,5 Vientiteollisuus 1) 328 15,9 13,7 Yksityinen kotimarkkinasektori 1 172 56,8 48,8 Palkansaajat yhteensä 2 063 100,0 86,0 Yrittäjät 337 16,3 14,0 Työllinen työvoima yhteensä 2 400 116,3 100,0 1 Vientiteollisuuden ja yksityisen kotimarkkinasektorin luvut on estimoitu kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta. Vientiteollisuuteen on luettu yrityksistä ne, joiden tuotannosta vähintään 30 % menee vientiin. Tämän julkaisun tarkasteluissa julkiseen sektoriin on sisällytetty myös valtion ja kuntien liikelaitokset, jotka kansantalouden tilinpidossa sisältyvät lähes kokonaan yksityiseen kotimarkkinasektoriin.
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa 1.1.1. Työvoiman rakenteellinen kehitys 1970-2005 Valtion budjettitalouden henkilöstön määrä suhteutettuna koko kansantalouteen on vuodesta 1970 alkaen kehittynyt taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Valtion budjettitalouden henkilöstön osuuden kehitys, prosenttia 1970 1980 1990 2000 2005 työllisestä työvoimasta 7,9 8,6 6,0 5,3 5,2 palkansaajista 10,4 10,3 7,0 6,1 5,9 julkisesta sektorista 47,7 38,6 22,7 22,7 22,2 Vuosina 1970-2005 budjettitalouden henkilöstö on pienentynyt suhteessa työlliseen työvoimaan 2,7, palkansaajiin 4,5 ja julkiseen sektoriin 25,5 prosenttiyksiköllä. Tämä on johtunut pääosin tehtävien siirrosta valtion budjettitalouden ulkopuolelle eli virastojen liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. Seuraavissa kuvioissa on kuvattu työvoiman jakautumista sektoreittain. Kuvio 1. Työllisen työvoiman jakautuminen sektoreittain 1970-2005, prosenttia 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 valtion budjettital. valtion uusim. liikel. kunta vientiteollisuus yksityinen kotimarkkinasektori yrittäjät 14
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 2. Työllinen työvoima sektoreittain 1970-2005 henkilömäärän mukaan 3000 2500 1 000 henkilöä 2000 1500 1000 500 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Valtion budjettitalous Valtion uusim. liikelaitokset Kuntasektori Yksityinen kotimarkkinasektori Vientiteollisuus Yrittäjät Tarkastelujakson kehitykselle on ollut tyypillistä julkisen sektorin suhteellisen palkansaajaosuuden kasvu (kuvio 3). Yksityisen kotimarkkinasektorin osuus palkansaajista ei ole merkittävästi muuttunut vuosina 1970-2005, kun taas vientiteollisuuden osuus on selvästi pienentynyt. Kehitystä selittää lähinnä se, että julkisissa organisaatioissa henkilöstö on yleisesti keskeisin voimavara. Sitä vastoin erityisesti teollisuudessa ihmistyön osuus tuotannontekijänä on teknologian kehityksen myötä huomattavasti pienentynyt. Kuvio 3. Palkansaajien osuus sektoreittain 1970-2005 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 julkinen sektori vientiteollisuus yksityinen kotimarkkinasektori 15
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Vuosina 1970-2005 valtion budjettitalouden ja liikelaitosten henkilöstön osuus julkisesta sektorista on pienentynyt 47,7 prosentista 22,2 prosenttiin, mikä nähdään kuviosta 4. Kuvio 4. Valtiosektorin osuus julkisesta sektorista 1970-2005 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 valtion budjettital. valtion uusim. liikel. kunta Vuodesta 1989 alkaen valtiosektorin henkilöstö on jakautunut budjettitalouden ja uusimuotoisten liikelaitosten henkilöstöön. Liikelaitosten henkilöstö kasvoi vuonna 1990 3 400 henkilöstä 66 500 henkilöön. Vaikka liikelaitostaminen on jatkunut, liikelaitosten yhtiöittämisten myötä liikelaitosten henkilöstö on vähentynyt ollen vuonna 2005 7 319 henkilöä (taulukko 1.1.3 ja kuvio 5). Valtion budjettitalouden henkilöstö kasvoi aina vuoteen 1988 asti. Tästä 215 000 henkilön huippulukemasta valtion henkilöstö on vähentynyt nykyiseen 123 821 henkilöön. Valtaosa vähennyksestä on ollut seurausta virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 valtion budjettitalouden henkilöstö väheni 0,1 prosentilla. Valtion henkilöstöstä työskenteli vuonna 2005 uusimuotoisissa liikelaitoksissa 5,6 prosenttia ja budjettitalouden virastoissa ja laitoksissa 94,4 prosenttia (kuvio 5). 16
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 5. Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön sekä uusimuotoisten liikelaitosten henkilöstön määrä 1970-2005 250000 200000 Henkilöä 150000 100000 50000 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Budjettitalouden virkasuhteiset Budjettitalouden työsopimussuhteiset Uusimuotoiset liikelaitokset Vuosittaiset työvoiman ja palkansaajien määrien muutokset on esitetty kuviossa 6 ja taulukossa 3. Keskimääräinen henkilöstömäärän kasvuvauhti on ajanjaksolla 1970-2005 ollut nopeinta kuntasektorilla, keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa. Samalla ajanjaksolla budjettitalouden henkilöstö on vähentynyt vuosittain keskimäärin prosentilla. 17
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 6. Työllisen työvoiman sekä henkilöstön määrän muutokset sektoreittain 1970-2005, prosenttia 30 20 10 0-10 -20 30 20 10 0-10 -20-30 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005-30 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Valtio yhteensä 30 20 10 0-10 -20-30 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Valtion budjettitalous 30 20 10 0-10 -20-30 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Kunta 30 20 10 0-10 -20-30 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Yksityinen sektori 30 20 10 0-10 -20-30 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 18
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 3. Työvoiman ja palkansaajien määrän muutokset, prosenttia Keskimääräiset vuosimuutokset, % 2000-2005 1995-2005 1990-2005 1980-2005 1970-2005 Työllinen työvoima 0,6 1,5-0,2 0,1 0,2 Palkansaajat 0,8 1,7 0,0 0,3 0,6 Julkinen sektori 0,7 0,7-1,0 0,3 1,2 Valtio 0,0-0,1-1,1-1,9-1,0 - budjettitalouden henkilöstö 0,0-0,1-1,1-1,9-1,0 Kunta 0,5 0,8-0,1 1,2 2,3 Yksityinen yms. 0,9 2,2 0,4 0,3 0,4 Vientiteollisuus -1,1 0,9-0,5-1,4-0,5 Yksityinen kotimarkkinasektori 1,5 2,6 0,6 1,0 0,7 1.1.2. Työvoima sektoreittain Pohjoismaissa Valtiolla työskenteli vuonna 2005 Suomessa 5,5 prosenttia, Ruotsissa 6,2 prosenttia, Norjassa 11,7 ja Tanskassa 12,4 prosenttia työllisestä työvoimasta. Tarkkojen vertailujen tekeminen on pohjoismaidenkin välillä hankalaa, koska valtion ja julkisen sektorin käsitteissä sekä tilastoluokituksissa on huomattavia eroja. Myös tehtävien jakautuminen valtio- ja kuntasektorille vaihtelee maittain. Suomessa julkisen sektorin osuus työllisestä työvoimasta on selvästi alhaisin eli 23 prosenttia. Ruotsissa julkisen sektorin vastaava työvoimaosuus oli vuonna 2005 35, Norjassa 32 ja Tanskassa 34 prosenttia (kuvio 7). 19
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 7. Työvoiman jakaantuminen sektoreittain Pohjoismaissa vuonna 2005 12,6 % SUOMI 2005 5,5 % 17,8 % RUOTSI 2005 1,0 % 6,2 % Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjät 28,4 % Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjät 64,2 % 64,5 % NORJA 2005 7,3 % 11,7 % 9,8 % TANSKA 2005 9,7 % 19,8 % Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjät 24,1 % Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjät 61,1 % 56,4 % 20
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 1.1.1. Työllinen työvoima ja palkansaajien lukumäärät sektoreittain1990-2005, 1000 henkilöä Vuosi Työllinen Kaikki palkansaajat Valtiosektori Kuntasektori sektori Julkinen Yksityinen sektori yms 2) 4) työvoima Budjettitalouden Liikelaitokset 3) Yhteensä Vientiteollismarkk.s Yksit. koti- Yhteensä 1) 5) 1) henkilöstö 3) 6) yhteensä lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% 1990 2 467-0,1 2 108 0,2 147-30,6 67 1847,8 213-0,7 434-0,8 647-0,8 360-10,7 1 101 5,0 1 461 0,6 1991 2 340-5,1 2 000-5,1 146-0,7 65-2,3 211-1,2 432-0,4 642-0,7 330-8,5 1 028-6,6 1 358-7,1 1992 2 174-7,1 1 849-7,6 145-0,5 60-7,2 205-2,6 412-4,6 617-4,0 296-10,1 936-9,0 1 232-9,2 1993 2 041-6,1 1 729-6,5 140-3,6 53-11,7 193-6,0 389-5,5 582-5,7 281-5,2 866-7,5 1 147-6,9 1994 2 024-0,8 1 712-1,0 133-5,0 23-56,3 156-19,1 395 1,6 551-5,3 286 1,9 874 1,0 1 161 1,2 1995 2 068 2,2 1 764 3,0 125-6,2 6-72,3 131-16,1 394-0,3 525-4,8 304 6,2 935 6,9 1 239 6,8 1996 2 096 1,4 1 794 1,7 122-1,9 5-26,2 127-3,1 409 3,9 536 2,2 308 1,3 950 1,6 1 258 1,5 1997 2 170 3,5 1 845 2,8 123 0,7 5 0,7 128 0,7 418 2,2 546 1,8 318 3,1 981 3,3 1 299 3,3 1998 2 222 2,4 1 905 3,3 125 1,4 4-6,3 129 1,1 416-0,5 545-0,1 332 4,4 1 028 4,7 1 360 4,7 1999 2 296 3,3 1 975 3,7 125 0,4 5 3,0 130 0,5 411-1,2 541-0,8 343 3,4 1 090 6,1 1 434 5,5 2000 2 335 1,7 2 016 2,1 124-1,4 4-10,3 128-1,7 416 1,2 544 0,5 352 2,4 1 120 2,8 1 472 2,7 2001 2 367 1,4 2 060 2,2 121-2,6 8 94,3 129 0,6 422 1,4 551 1,2 358 1,8 1 152 2,8 1 509 2,5 2002 2 372 0,2 2 068 0,4 123 2,3 8-5,1 131 1,8 429 1,7 560 1,7 348-2,7 1 160 0,7 1 508-0,1 2003 2 365-0,3 2 061-0,3 124 0,8 8-1,6 132 0,6 426-0,7 558-0,4 337-3,3 1 167 0,6 1 503-0,3 2004 2 365 0,0 2 063 0,1 124-0,2 8 9,7 132 0,3 431 1,2 563 1,0 328-2,6 1 172 0,5 1 500-0,2 2005 2 400 1,5 2 097 1,6 124-0,1 7-11,0 131-0,8 426-1,2 557-1,1 333 1,6 1 207 3,0 1 540 2,7 Keskimääräinen vuosimuutos-% 2000-2005 0,6 0,8 0,0 12,1 0,5 0,5 0,5-1,1 1,5 0,9 1995-2005 1,5 1,7-0,1 1,3 0,0 0,8 0,6 0,9 2,6 2,2 1990-2005 -0,2 0,0-1,1-13,7-3,2-0,1-1,0-0,5 0,6 0,4 1) Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2) Vientiteollisuuden ja yksityisen kotimarkkinasektorin luvut on estimoitu kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta. Vientiteollisuuteen on luettu teollisuusyrityksistä ne, joiden tuotannosta vähintään 30 % menee vientiin (sarjoja on tarkistettu vuonna 1994). 3) Valtion uusimuotoisten liikelaitosten henkilöstö sekä kuntasektoriin sisällytetty kuntasektorin liikelaitosten henkilöstö sisällytetään kansantalouden tilinpidossa lähes kokonaan yksityiseen kotimarkkinasektoriin 4) Lasketaan palkansaajien ja julkisen sektorin henkilöstön määrän erotuksena 5) Yrittäjiä oli työllisestä työvoimasta vuonna 2004 noin 302 000 21
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 1.1.3. Valtion henkilöstö (budjettitalous sekä uusimuotoiset liikelaitokset) palvelussuhteen lajin mukaan 1995-2006 Vuosi Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä Kuukausi- Tunti- Yhteensä Kuukausi- Tunti- Yhteensä Kuukausi- Yhteensä Tunti- palkkaiset palkkaiset palkkaiset palkkaiset palkkaiset palkkaiset Organisaatiolaji lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 1995 Yhteensä 94805 100,0 80 100,0 94885 100,0 31492 100,0 4746 100,0 36238 100,0 126297 100,0 4826 100,0 131123 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 94104 99,3 79 98,8 94183 99,3 27663 87,8 2824 59,5 30487 84,1 121767 96,4 2903 60,2 124670 95,1 Uusimuotoiset liikelaitokset 1) 701 0,7 1 1,3 702 0,7 3829 12,2 1922 40,5 5751 15,9 4530 3,6 1923 39,8 6453 4,9 1996 Yhteensä 94358 100,0 42 100,0 94400 100,0 28385 100,0 4316 100,0 32701 100,0 122743 100,0 4358 100,0 127101 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 93718 99,3 42 100,0 93760 99,3 25784 90,8 2811 65,1 28595 87,4 119502 97,4 2853 65,5 122355 96,3 Uusimuotoiset liikelaitokset 2) 640 0,7 0,0 640 0,7 2601 9,2 1505 34,9 4106 12,6 3241 2,6 1505 34,5 4746 3,7 1997 Yhteensä 95028 100,0 56 100,0 95084 100,0 29030 100,0 3878 100,0 32908 100,0 124058 100,0 3934 100,0 127992 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 94428 99,4 56 100,0 94484 99,4 26255 90,4 2475 63,8 28730 87,3 120683 97,3 2531 64,3 123214 96,3 Uusimuotoiset liikelaitokset 2) 600 0,6 0,0 600 0,6 2775 9,6 1403 36,2 4178 12,7 3375 2,7 1403 35,7 4778 3,7 1998 Yhteensä 96920 100,0 98 100,0 97018 100,0 29090 100,0 3310 100,0 32400 100,0 126010 100,0 3408 100,0 129418 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 96418 99,5 98 100,0 96516 99,5 26320 90,5 2107 63,7 28427 87,7 122738 97,4 2205 64,7 124943 96,5 Uusimuotoiset liikelaitokset 3) 502 0,5 0,0 502 0,5 2770 9,5 1203 36,3 3973 12,3 3272 2,6 1203 35,3 4475 3,5 1999 Yhteensä 98058 100,0 130 100,0 98188 100,0 29476 100,0 2426 100,0 31902 100,0 127534 100,0 2556 100,0 130090 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 97590 99,5 130 100,0 97720 99,5 26320 89,3 1441 59,4 27761 87,0 123910 97,2 1571 61,5 125481 96,5 Uusimuotoiset liikelaitokset 4) 468 0,5 0,0 468 0,5 3156 10,7 985 40,6 4141 13,0 3624 2,8 985 38,5 4609 3,5 2000 Yhteensä 97871 100,0 176 100,0 98047 100,0 27474 100,0 2335 100,0 29809 100,0 125345 100,0 2511 100,0 127856 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 97424 99,5 167 94,9 97591 99,5 24820 90,3 1310 56,1 26130 87,7 122244 97,5 1477 58,8 123721 96,8 Uusimuotoiset liikelaitokset 5) 447 0,5 9 5,1 456 0,5 2654 9,7 1025 43,9 3679 12,3 3101 2,5 1034 41,2 4135 3,2 2001 Yhteensä 100600 100,0 197 100,0 100797 100,0 25590 100,0 2187 100,0 27777 100,0 126190 100,0 2384 100,0 128574 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 100125 99,5 197 100,0 100322 99,5 19106 74,7 1113 50,9 20219 72,8 119231 94,5 1310 54,9 120541 93,8 Uusimuotoiset liikelaitokset 6) 475 0,5 0 0,0 475 0,5 6484 25,3 1074 49,1 7558 27,2 6959 5,5 1074 45,1 8033 6,2 2002 Yhteensä 103110 100,0 162 100,0 103272 100,0 25561 100,0 2048 100,0 27609 100,0 128671 100,0 2210 100,0 130881 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 102655 99,6 160 98,8 102815 99,6 19340 75,7 1103 53,9 20443 74,0 121995 94,8 1263 57,1 123258 94,2 Uusimuotoiset liikelaitokset 7) 455 0,4 2 1,2 457 0,4 6221 24,3 945 46,1 7166 26,0 6676 5,2 947 42,9 7623 5,8 2003 Yhteensä 104255 100,0 181 100,0 104436 100,0 25196 100,0 2053 100,0 27249 100,0 129451 100,0 2234 100,0 131685 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 103817 99,6 181 100,0 103998 99,6 19080 75,7 1107 53,9 20187 74,1 122897 94,9 1288 57,7 124185 94,3 Uusimuotoiset liikelaitokset 8) 438 0,4 0 0,0 438 0,4 6116 24,3 946 46,1 7062 25,9 6554 5,1 946 42,3 7500 5,7 2004 Yhteensä 103886 100,0 216 100,0 104102 100,0 26455 100,0 1578 100,0 28033 100,0 130341 100,0 1794 100,0 132135 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 102922 99,1 216 100,0 103138 99,1 20063 75,8 710 45,0 20773 74,1 122985 94,4 926 51,6 123911 93,8 Uusimuotoiset liikelaitokset 9) 964 0,9 0 0,0 964 0,9 6392 24,2 868 55,0 7260 25,9 7356 5,6 868 48,4 8224 6,2 22
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Vuosi Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä Kuukausipalkkaisepalkkaisepalkkaisepalkkaisepalkkaisepalkkaiset Tunti- Yhteensä Kuukausi- Tunti- Yhteensä Kuukausi- Tunti- Yhteensä Organisaatio- lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % laji 2005 Yhteensä 103217 100,0 208 100,0 103425 100,0 26140 100,0 1575 100,0 27715 100,0 129357 100,0 1783 100,0 131140 100,0 Budjettitalouden virastot ja lait. 102677 99,5 208 100,0 102885 99,5 20228 77,4 708 45,0 20936 75,5 122905 95,0 916 51,4 123821 94,4 Uusimuotoiset liikelaitokset 10) 540 0,5 0 0,0 540 0,5 5912 22,6 867 55,0 6779 24,5 6452 5,0 867 48,6 7319 5,6 2006 (arvio) Yhteensä 102841 99,6 207 99,7 103048 99,6 25963 99,3 1542 97,9 27505 99,2 128803 99,6 1750 98,1 130553 99,6 Budjettitalouden virastot ja lait. 102411 99,2 207 99,7 102618 99,2 20176 77,2 706 44,8 20882 75,3 122586 94,8 914 51,2 123500 94,2 Uusimuotoiset liikelaitokset 11, 12) 430 0,4 0 0,0 430 0,4 5787 22,1 836 53,1 6623 23,9 6217 4,8 836 46,9 7053 5,4 1) Hallinnon kehittämiskeskus, Autorekisterikeskus, Ilmailulaitos, Metsähallinto, Raskone, Teknillinen tarkastuskeskus 2) Hallinnon kehittämiskeskus, Ilmailulaitos, Metsähallinto, Raskone, Teknillinen tarkastuskeskus 3) Hallinnon kehittämiskeskus, Ilmailulaitos, Metsähallinto, Raskone 4) Hallinnon kehittämiskeskus, Valtion kiinteistölaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 5) Hallinnon kehittämiskeskus, Valtion kiinteistölaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 6) Hallinnon kehittämiskeskus, Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 7) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 8) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 9) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Varustamoliikelaitos, Luotsausliikelaitos, Metsähallinto 10) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Varustamoliikelaitos, Luotsausliikelaitos, Metsähallinto 11) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Varustamoliikelaitos, Luotsausliikelaitos, Metsähallinto 12) Vuoden 2006 tiedot ovat arvioita 23
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa 1.2 Budjettitalouden henkilöstön määrä ja rakenne 1.2.1. Henkilötyövuosien määrä Valtion budjettitaloudessa vuonna 2005 tehtiin 120 366 henkilötyövuotta, mikä oli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004. Henkilöä kohti tehtiin keskimäärin 0,98 henkilötyövuotta (taulukko 4). Taulukko 4. Valtion budjettitalouden henkilöstön henkilötyövuodet ja lukumäärä vuosina 1998-2005 Vuosi Henkilötyövuodet Henkilöstö Henkilötyövuodet/ henkilöstö (lkm) lukumäärä %-muutos lukumäärä %-muutos 1998 121 625 1,5 124 943 1,4 0,97 1999 123 232 1,3 125 481 0,4 0,98 2000 121 533-1,4 123 721-1,4 0,98 2001 117 083-3,7 120 541-2,6 0,97 2002 119 541 2,1 123 258 2,3 0,97 2003 120 557 0,8 124 185 0,8 0,97 2004 120 366-0,2 123 911-0,2 0,97 2005 120 868 0,4 123 821-0,1 0,98 1.2.2. Henkilöstön palvelussuhde Budjettitalouden henkilöstöstä oli vuonna 2005 virkasuhteisessa tai muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa 102 885 henkilöä eli 83 prosenttia ja työsopimussuhteessa 20 936 henkilöä eli 17 prosenttia. Virkasuhteisten osuus henkilöstöstä on kasvanut vuoden 1990 68 prosentista 83 prosenttiin vuonna 2005 (taulukko 1.2.1 ja kuvio 8). 24
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 8. Budjettitalouden henkilöstön jakautuminen palvelussuhteen lajin mukaan 1970-2005 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % työsopimussuhteiset virkasuhteiset 30 % 20 % 10 % 0 % 197019721974 197619781980198219841986 198819901992199419961998 200020022004 1.2.3. Tukityöllistetyt Valtion budjettitalouden toimintayksiköissä työskenteli marraskuussa 2005 yhteensä 1365 tukityöllistettyä, mikä oli lähes 25 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyyden hoitovaroin palkattujen lukumäärän kehitys on esitetty taulukossa 5. 25
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 5. Tukityöllistetyt 1989-2005 Vuosi Henkilöiden lukumäärä %-henkilöstöstä 1989 5 700 2,7 1990 5 800 3,9 1991 7 122 4,9 1992 8 534 5,9 1993 8 463 6,0 1994 8 786 6,6 1995 8 719 7,0 1996 7 180 5,9 1997 7 853 6,4 1998 6 439 5,2 1999 4 510 3,6 2000 2 656 2,1 2001 1 967 1,6 2002 2 385 1,9 2003 2 221 1,8 2004 1 810 1,5 2005 1 365 1,1 1.2.4 Hallinnonala Valtionhallinnon ja sen henkilöstön tehtävät jakaantuvat 15 hallinnonalalle (taulukko 6). Henkilöstömäärältään suurin on opetusministeriön hallinnonala, jolla työskenteli vuonna 2005 29,6 prosenttia budjettitalouden henkilöstöstä. Seuraavaksi suurimmat hallinnonalat ovat sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön hallinnonala. Yksinomaan ministeriöiden palveluksessa oleva henkilöstömäärä ja sen kehitys vuosina 1990-2005 on esitetty taulukossa 1.2.10. Vuonna 2005 ministeriöissä työskenteli yhteensä 5 128 henkilöä, mikä oli 127 henkilöä edellisvuotta enemmän. 26
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 6. Budjettitalouden henkilöstö hallinnonaloittain 2000-2005 Hallinnonala 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lukum. % Lukum. % Lukum. % Lukum. % Lukum. % Lukum. % Tasavallan presidentin kanslia 68 0,1 67 0,1 70 0,1 71 0,1 72 0,1 73 0,1 Eduskunta (henkilöstö) 616 0,5 773 0,6 808 0,7 822 0,7 854 0,7 877 0,7 Valtioneuvoston kanslia 265 0,2 263 0,2 268 0,2 265 0,2 279 0,2 297 0,2 Ulkoasiainministeriö 1 947 1,6 1 652 1,4 1 686 1,4 1 650 1,3 1 649 1,3 1 687 1,4 Oikeusministeriö 9 187 7,4 9 606 8,0 9 757 7,9 9 781 7,9 9 721 7,8 9 713 7,8 Sisäasiainministeriö 16 932 13,7 17 140 14,2 17 564 14,3 17 789 14,3 17 964 14,5 18 093 14,6 Puolustusministeriö 18 083 14,6 18 064 15,0 18 116 14,7 18 218 14,7 18 053 14,6 17 696 14,3 Valtiovarainministeriö 11 002 8,9 10 929 9,1 11 113 9,0 11 097 8,9 11 092 9,0 10 964 8,9 Opetusministeriö 33 133 26,8 34 282 28,4 35 453 28,8 36 037 29,0 36 557 29,5 36 616 29,6 Maa- ja metsätalousministeriö 5 537 4,5 5 534 4,6 5 604 4,5 5 614 4,5 5 595 4,5 5 616 4,5 Liikenneministeriö 8 533 6,9 4 310 3,6 4 315 3,5 4 373 3,5 3 363 2,7 3 318 2,7 Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 6 900 5,6 6 970 5,8 7 034 5,7 6 859 5,5 6 855 5,5 6 871 5,5 3 711 3,0 3 751 3,1 3 885 3,2 3 988 3,2 4 167 3,4 4 301 3,5 Työministeriö 4 145 3,4 4 121 3,4 4 297 3,5 4 404 3,5 4 499 3,6 4 514 3,6 Ympäristöministeriö 3 662 3,0 3 079 2,6 3 288 2,7 3 217 2,6 3 191 2,6 3 185 2,6 Kaikki yhteensä 123 721 100,0 120 541 100,0 123 258 100,0 124 185 100,0 123 911 100,0 123 821 100,0 1.2.5. Budjettitalouden henkilöstö alueittain sekä osuus palkansaajista ja väestöstä Vuonna 2005 Etelä-Suomen läänissä työskenteli 45 prosenttia kaikista palkansaajista ja 50 prosenttia budjettitalouden henkilöstöstä (taulukko 1.2.5.1). Valtion henkilöstön osuus kaikista läänin palkansaajista oli suurin Lapin läänissä, 8,5 prosenttia. Väestömäärään suhteutettuna eniten budjettitalouden henkilöstöä on Lapin ja Etelä-Suomen läänissä. Taulukossa 1.2.5.2 on esitetty valtion budjettitalouden henkilöstön jakautuminen maakunnittain vuonna 2005. Määrällisesti eniten valtion henkilöstöä toimii Uudellamaalla, 39 prosenttia. Kun suhteutetaan budjettitalouden henkilöstö maakunnan väkilukuun, eniten budjettitalouden henkilöstöä toimii Uudellamaalla (3,6 väkiluvusta) ja Lapissa (2,9 %). Valtion budjettitalouden henkilöstömäärällä mitaten 20 suurinta kuntaa on esitetty taulukossa 1.2.5.3. Näissä kunnissa toimii yhteensä 77 prosenttia budjettitalouden koko henkilöstöstä. Kunnan väkilukuun suhteutettuna eniten budjettitalouden henkilöstöä työskentelee Valkealassa (9,1 %), Helsingissä (6,4 %) ja Rovaniemellä (6,2 %). 27
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa 1.2.6. Koko- ja osa-aikaisuus Henkilöstöstä oli kokoaikaisia 91,7 prosenttia ja osa-aikaisia 8,3 prosenttia, mikä käy ilmi taulukosta 1.2.3. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana osa-aikaisten prosenttiosuus on pysynyt 7,9-8,8 välillä. Kuitenkin erityisesti osa-aikaeläkkeellä olevien osuus on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2005 osa-aikaeläkkeellä oli 1,9 prosenttia budjettitalouden henkilöstöstä, kun osuus vielä vuonna 1996 oli vain 0,6 prosenttia. Taulukossa 7 on esitetty koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä virastotyypin mukaan. Taulukko 7. Koko- ja osa-aikaisten määrä viraston toimintatyypin mukaan vuonna 2005 Virastotyyppi Henkilöiden lukumäärä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % Yliopistokoulutus 27 176 23,9 4 209 41,1 31 385 25,3 Maanpuolustus- ja rajavartiointi 18 975 16,7 522 5,1 19 497 15,7 Poliisi- ja pelastustoimi 11 681 10,3 327 3,2 12 008 9,7 Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut 9 631 8,5 890 8,7 10 521 8,5 Elinkeinotoiminnan palvelut 9 385 8,3 736 7,2 10 121 8,2 Tutkimustoiminta 8 617 7,6 1 252 12,2 9 869 8,0 Oikeustoimi 8 789 7,7 447 4,4 9 236 7,5 Ministeriötason toiminta 6 298 5,5 332 3,2 6 630 5,4 Alue- ja ympäristöpalvelut 4 163 3,7 521 5,1 4 684 3,8 Muut opetus- ja koulutuspalvelut 2 706 2,4 367 3,6 3 073 2,5 Liikenne- ja liikennepalvelut 2 239 2,0 177 1,7 2 416 2,0 Sosiaali- ja työvoimapalvelut 1 787 1,6 138 1,3 1 925 1,6 Kulttuuripalvelut 936 0,8 175 1,7 1 111 0,9 Muut toiminnat 1 205 1,1 140 1,4 1 345 1,1 Yhteensä 113 588 100,0 10 233 100,0 123 821 100,0 28
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa 1.2.7. Määräaikaisuus Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kaikista palvelussuhteista oli vuonna 2005 18,0 prosenttia (taulukko 8). Osuus on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Määräaikaisiin palvelussuhteisiin ei lasketa lailla tai asetuksella määräaikaiseksi säädettyjä virkoja tai tehtäviä, tukityöllistettyjä, harjoittelijoita ja oppisopimussuhteisia, yliopistoon tai korkeakouluun palvelussuhteessa olevia opiskelijoita eikä niitä, joilla on taustavirka tai -tehtävä. Taulukko 8. Määräaikainen henkilöstö vuonna 2005 Tehtävän luonne 2004 2005 Muutos 2004-2005 lkm osuus lkm osuus lkm osuus Toistaiseksi voimassa 90 837 73,3 91 850 74,2 1 013 1,1 Määräaikainen 1) 33 074 26,7 31 971 25,8-1 103-3,3 määräaikainen virka 1) 2 778 2,2 2 477 2,0-301 -10,8 määräaikainen palvelussuhde 1) 22 634 18,3 22 265 18,0-369 -1,6 tukityöllistetty 1 810 1,5 1 364 1,1-446 -24,6 harjoittelija/oppisopimus 1 169 0,9 1 207 1,0 38 3,3 yliopisto- ja korkeakouluopiskelija 2) 4 684 3,8 4 658 3,8-26 -0,6 Henkilöstö yhteensä 123 911 100,0 123 821 100,0-90 -0,1 1) Määräaikaisia ovat ne henkilöt, joilla ei ole taustavirkaa tai -tehtävää 2) Yliopistoissa ja korkeakouluissa jatko-opintoja suorittavat opiskelijat 1.2.8. Koulutusrakenne Suuri osa valtion tehtävistä edellyttää henkilöstöltä korkeaa koulutustasoa. Valtion budjettitalouden henkilöstöstä 93 prosentilla oli ammatillinen tutkinto vuonna 2005 (taulukko 1.2.6 ja kuvio 9). Muulla työllisellä työvoimalla ammattitutkinto oli 80 prosentilla. Budjettitalouden henkilöstöstä korkeakoulututkinto 43 oli prosentilla. Vastaavasti muusta työllisestä työvoimasta korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 19 prosenttia. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneista yli puolet työskentelee valtiolla. 29
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 9. Budjettitalouden henkilöstö ja muu työllinen työvoima koulutuksen mukaan vuonna 2005 100 % 90 % 80 % 70 % 9 % 26 % 0 % 8 % 9 % 16 % 60 % 50 % 40 % 30 % 9 % 23 % 46 % Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Perusaste 20 % 28 % 10 % 0 % 7 % Valtion budjettitalous 20 % Muu työllinen työvoima Kuukausipalkkaisten virka- ja työsopimussuhteisten tehtävä- ja koulutusrakenteet poikkeavat toisistaan. Vuoden 2005 virkasuhteisesta henkilöstöstä 94 prosenttia ja kuukausipalkkaisesta työsopimussuhteisesta henkilöstöstä 91 prosenttia oli suorittanut ammatillisen tutkinnon. Korkeakoulutasoisen tutkinnon oli suorittanut virkasuhteisista 42 prosenttia ja työsopimussuhteisista kuukausipalkkaisista 51 prosenttia. (kuvio 10) Kuvio 10. Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteinen kuukausipalkkainen henkilöstö koulutusasteittain vuonna 2005 Virkasuhteiset 6245 6,1 % Työsopimussuhteiset 1862 9,2 % 42901 41,8 % 10245 50,6 % 27637 26,9 % 5919 29,3 % 25894 25,2 % Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakouluaste 2202 10,9 % 30
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Budjettitalouden virastoissa työskentelevistä miehistä 95 prosenttia ja naisista 92 prosenttia oli suorittanut ammattitutkinnon. Naisista korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 42 prosenttia ja miehistä 45 prosenttia. Sekä naisilla että miehillä yleisin tutkinto oli korkeakoulututkinto. (kuvio 11) Kuvio 11. Budjettitalouden henkilöstö sukupuolen ja koulutusasteen mukaan 2005 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakouluaste miehet naiset 31
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Budjettitaloudessa koulutustasoa kuvaava indeksi oli vuonna 2005 5,2. (koulutustasoindeksi saa arvon 7, jos kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon). Vuoteen 1995 verrattuna budjettitalouden henkilöstön koulutustaso on koulutustasoindeksillä mitaten noussut 22 prosentilla, mikä ilmenee kuviosta 12. Kuvio 12. Koulutustasoindeksi 1995-2005 Koulutustasoindeksi 5,2 5,0 4,8 4,6 4,4 4,2 4,2 4,3 4,3 4,4 4,7 4,9 5,0 5,1 5,1 5,2 5,2 4,0 3,8 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1.2.9. Sukupuolirakenne Edellisvuosien tapaan miesten osuus budjettitalouden henkilöstöstä oli hiukan naisten osuutta suurempi vuonna 2005. Tämä nähdään kuviosta 13, jossa on verrattu budjettitalouden henkilöstön ja koko työllisen työvoiman sukupuolijakaumia. 32
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 13. Budjettitalouden henkilöstön ja työllisen työvoiman sukupuolijakauma 2005 Budjettitalouden henkilöstö Työllinen työvoima 63009 50,9 % 1157900 48,2 % 1242900 51,8 % 60812 49,1 % miehet naiset Virkasuhteisen kuukausipalkkaisen henkilöstön sukupuolijakauma oli vuonna 2005 hyvin tasainen. Sen sijaan työsopimussuhteisesta kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä miehiä oli naisia enemmän, mikä nähdään kuviosta 14. Kuvio 14. Budjettitalouden kuukausipalkkaisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen lajin mukaan 2005 Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset 51337 50,0 % 51340 50,0 % 8857 43,8 % 11371 56,2 % Miehet Naiset 33
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa 1.2.10. Ikärakenne Budjettitalouden henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2005 naisilla 44,1 vuotta, miehillä 42,1 vuotta ja keskimäärin 43,1 vuotta (taulukko 1.2.7 ja kuvio 15). Keskimääräinen keski-ikä nousi edellisvuodesta, jolloin se oli 42,9 vuotta. Suurin ikäryhmä oli edelleen 45-49 -vuotiaat, johon kuului 15 prosenttia henkilöstöstä (kuvio 15). Koko työllisen työvoiman suurin ikäryhmä oli samoin 45-49 -vuotiaat, joihon kuului 13,5 prosenttia työvoimasta. Kuvio 15. Budjettitalouden henkilöstön ja työllisen työvoiman ikärakenne vuonna 2005 16 14 12 10 8 Naiset 6 4 2 0 valtion henkilöstö 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Miehet 0 2 4 6 8 10 12 14 16 työllinen työvoima 34
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuukausipalkkaisten virkasuhteisen ja kuukausipalkkaisen työsopimussuhteisen henkilöstön ikärakenteet eroavat hieman (kuvio 16 ja taulukko 1.2.7). Työsuhteisen henkilöstön ikärakenne on virkasuhteista henkilöstöä tasaisempi. Suurin virkasuhteisten ikäryhmä on 45-49 -vuotiaat, mutta työsopimussuhteisten 25-29 -vuotiaat. Virkasuhteisten keski-ikä oli 43,5 vuotta ja työsopimussuhteisten 41,5 vuotta. Kuvio 16. Budjettitalouden kuukausipalkkaisen virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön ikärakenne 2005 Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset 16 14 12 10 8 6 4 2 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 1.2.11. Viraston toimintatyyppi Valtion toiminnot liittyvät keskeisten ja välttämättömien yhteiskunta-, elinkeino- ja kansalaispalvelujen tuottamiseen. 25 prosenttia valtion henkilöstöstä toimii yliopistokoulutuksessa. Seuraavaksi suurimmat organisaatioryhmät ovat maanpuolustus ja rajavartiointi, poliisi- ja pelastustoimi sekä valtiovarainhoito ja vakuutus- ja rahoituspalvelut (taulukko 7 ja kuvio 17). 35
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 17. Budjettitalouden henkilöstö viraston toimintatyypin mukaan 2005 35000 30000 31385 25000 20000 19497 15000 10000 5000 12008 10521 10121 9869 9236 Osa-aikaiset Kokoaikaiset 6630 4684 3073 2416 1925 1111 0 Yliopistokoulutus Maanpuolustus- ja rajavartiointi Poliisi- ja pelastustoimi Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut Elinkeinotoiminnan palvelut Tutkimustoiminta Oikeustoimi Ministeriötason toiminta Alue- ja ympäristöpalvelut Muut opetus- ja koulutuspalvelut Liikenne ja liikennepalvelut Sosiaali- ja työvoimapalvelut Kulttuuripalvelut 1.2.12. Hallinnon taso Hallinnon tason mukaan luokiteltuna prosentuaalisesti eniten budjettitalouden henkilöstöä työskentelee väliasteen yksiköissä (32 prosenttia) sekä opetus- ja sosiaalitoimessa (28 prosenttia). Keskushallinnossa toimii 24 prosenttia henkilöstöstä. Tiedot käyvät ilmi taulukosta 1.2.9. Hallinnon tason mukaan luokiteltuna henkilöstön jakauma on pysynyt melko vakaana. Muutokset ovat lähes kokonaan seurausta budjettitalouden sisäisten toimintarakenteiden muutoksista sekä virastojen liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. 36
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 1.2.1. Budjettitalouden henkilöstö palvelussuhteen lajin mukaan 1990-2005 Vuosi Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä kuukausipalkkaiset tunti- m- yhteensä m- kuukausipalkkaiset tunti- m- yhteen- m- kuukausipalkkaiset tunti- kokoaikaiset m- osa-ai- m- palk- % % kokoai- m- osa- m- palk- % sä % kokoai- m- osa-ai- m- palk- % kaiset % kaiset lkm kaiset % ai- % kaiset lkm kaiset % kaiset % kaiset lkm lkm lkm lkm kaiset lkm lkm lkm lkm lkm 1990 98461-27,1 1642-75,3 165-100268 -29,2 35204-23,4 2290-70,3 9186-43,5 46680-33,2 133665-26,2 3932-72,6 9351-42,4 146948-30,6 1991 100018 1,6 1889 15,0 105-36,4 102012 1,7 34020-3,4 2197-4,1 7648-16,7 43865-6,0 134038 0,3 4086 3,9 7753-17,1 145877-0,7 1992 99426-0,6 2235 18,3 120 14,3 101781-0,2 32736-3,8 3016 37,3 7566-1,1 43319-1,2 132162-1,4 5251 28,5 7686-0,9 145100-0,5 1993 94074-5,4 4197 87,8 75-37,5 98346-3,4 28515-12,9 5924 96,4 7101-6,1 41540-4,1 122589-7,2 10121 92,7 7176-6,6 139886-3,6 1994 90658-3,6 5670 35,1 65-13,3 96393-2,0 26276-7,9 6347 7,1 3902-45,0 36525-12,1 116934-4,6 12017 18,7 3967-44,7 132918-5,0 1995 89249-1,6 4855-14,4 79 21,5 94183-2,3 23221-11,6 4442-30,0 2824-27,6 30487-16,5 112470-3,8 9297-22,6 2903-26,8 124670-6,2 1996 88538-0,8 5180 6,7 42-46,8 93760-0,4 22026-5,1 3758-15,4 2811-0,5 28595-6,2 110564-1,7 8938-3,9 2853-1,7 122355-1,9 1997 88369-0,2 6059 17,0 56 33,3 94484 0,8 21660-1,7 4595 22,3 2475-12,0 28730 0,5 110029-0,5 10654 19,2 2531-11,3 123214 0,7 1998 90025 1,9 6393 5,5 98 75,0 96516 2,2 22275 2,8 4045-12,0 2107-14,9 28427-1,1 112300 2,1 10438-2,0 2205-12,9 124943 1,4 1999 91238 1,3 6352-0,6 130 32,7 97720 1,2 22876 2,7 3444-14,9 1441-31,6 27761-2,3 114114 1,6 9796-6,2 1571-28,8 125481 0,4 2000 91009-0,3 6415 1,0 167 28,5 97591-0,1 22182-3,0 2638-23,4 1310-9,1 26130-5,9 113191-0,8 9053-7,6 1477-6,0 123721-1,4 2001 93113 2,3 7012 9,3 197 18,0 100322 2,8 17028-23,2 2078-21,2 1113-15,0 20219-22,6 110141-2,7 9090 0,4 1310-11,3 120541-2,6 2002 94852 1,9 7803 11,3 160-18,8 102815 2,5 17012-0,1 2328 12,0 1103-0,9 20443 1,1 111864 1,6 10131 11,5 1263-3,6 123258 2,3 2003 95809 1,0 8008 2,6 181 13,1 103998 1,2 16872-0,8 2208-5,2 1107 0,4 20187-1,3 112681 0,7 10216 0,8 1288 2,0 124185 0,8 2004 95358-0,5 7564-5,5 216 19,3 103138-0,8 17772 5,3 2291 3,8 710-35,9 20773 2,9 113130 0,4 9855-3,5 926-28,1 123911-0,2 2005 95482 0,1 7195-4,9 208-3,7 102885-0,2 17987 1,2 2241-2,2 708-0,3 20936 0,8 113469 0,3 9436-4,3 916-1,1 123821-0,1 Keskimääräinen vuosimuutos-% 1995-2005 0,7 0,9-2,5-6,6-12,9-3,7 0,1 0,1-10,9-0,1 1990-2005 -0,2 0,2-4,4-0,1-15,7-5,2-1,1 6,0-14,3-1,1 m- % yhteensä lkm m- % 37
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 1.2.3. Budjettitalouden henkilöstö palkkausmuodon, palvelussuhteen lajin ja viran/tehtävän hoitotavan mukaan 2005 Viran/tehtävän hoitotapa Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset Kaikki Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Kaikki yhteensä 102677 100,0 20228 100,0 122905 100,0 916 100,0 123821 100,0 Kokoaikaiset yhteensä 95482 93,0 17987 88,9 113469 92,3 119 13,0 113588 91,7 Osa-aikaiset yhteensä 7195 7,0 2241 11,1 9436 7,7 797 87,0 10233 8,3 - Vähintään 20 tuntia viikossa tekevät 5242 5,1 1646 8,1 6888 5,6 247 27,0 7135 5,8 - Alle 20 tuntia viikossa tekevät 1953 1,9 595 2,9 2548 2,1 550 60,0 3098 2,5 Osa-aikaisista - Osittaisella virkavapaalla 437 0,4 137 0,7 574 0,5 8 0,9 582 0,5 - Osittaisella hoitovapaalla 948 0,9 178 0,9 1126 0,9 0,0 1126 0,9 - Osa-aika-asetuksella osa-aikaisena 326 0,3 220 1,1 546 0,4 13 1,4 559 0,5 - Osa-aikaeläkkeellä 2011 2,0 394 1,9 2405 2,0 0,0 2405 1,9 - Osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä 426 0,4 65 0,3 491 0,4 0,0 491 0,4 38
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 1.2.5. Työllinen työvoima, palkansaajat ja budjettitalouden henkilöstö lääneittäin vuonna 2005 Lääni Työllinen työvoima 1) Kaikki palkansaajat 1) Valtion budjettitalous Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä Yhteensä josta työllisyyden hoitovaroin palkatut lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Etelä-Suomen lääni 1049200 43,7 939700 44,8 49039 47,8 12248 60,5 573 62,6 61860 50,0 358 26,2 Länsi-Suomen lääni 834500 34,8 712200 34,0 29933 29,2 4151 20,5 258 28,2 34342 27,7 434 31,8 Itä-Suomen lääni 236700 9,9 200600 9,6 10330 10,1 1828 9,0 77 8,4 12235 9,9 213 15,6 Oulun lääni 194900 8,1 171300 8,2 8067 7,9 1028 5,1 8 0,9 9103 7,4 73 5,3 Lapin lääni 71900 3,0 62200 3,0 4428 4,3 889 4,4 0 0,0 5317 4,3 287 21,0 Ahvenanmaan maakunta 13600 0,6 11600 0,6 200 0,2 8 0,0 0 0,0 208 0,2 0,0 Yhteensä 2400800 100,0 2097600 100,0 102677 100,0 20228 100,0 916 100,0 123821 100,0 1365 100,0 1) Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2005 39
1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 1.2.5.1. Väkiluku, palkansaajat ja valtion budjettitalouden henkilöstö lääneittäin vuonna 2005 Lääni Palkansaajat Väkiluku 31.12.2005 lukumäärä %- jak. lukumäärä %- jak. Valtion budjettitalouden henkilöstön lukumäärä %- %:a paljista jak. kansaa- %:a väestöstä Etelä-Suomen lääni 2 140 239 40,7 939 700 44,8 61 860 50,0 6,6 2,9 Länsi-Suomen lääni 1 860 573 35,4 712 200 34,0 34 342 27,7 4,8 1,8 Itä-Suomen lääni 578 893 11,0 200 600 9,6 12 235 9,9 6,1 2,1 Oulun lääni 463 309 8,8 171 300 8,2 9 103 7,4 5,3 2,0 Lapin lääni 185 800 3,5 62 200 3,0 5 317 4,3 8,5 2,9 Ahvenanmaan maakunta 26 766 0,5 11 600 0,6 208 0,2 1,8 0,8 Yhteensä 5 255 580 100,0 2 097 600 100,0 123 821 100,0 5,9 2,4 Taulukko 1.2.5.2. Budjettitalouden henkilöstö maakunnittain 2005 budjettital. henkilöstö % budjettital henkilöstöstä % maakunnan väkiluvusta Uusimaa 48339 39,0 3,6 Itä-Uusimaa 453 0,4 0,5 Varsinais-Suomi 9834 7,9 2,2 Satakunta 2992 2,4 1,3 Kanta-Häme 4579 3,7 2,7 Pirkanmaa 9102 7,4 1,9 Päijät-Häme 1848 1,5 0,9 Kymenlaakso 3709 3,0 2,0 Etelä-Karjala 2932 2,4 2,2 Etelä-Savo 2722 2,2 1,7 Pohjois-Savo 5885 4,8 2,4 Pohjois-Karjala 3628 2,9 2,2 Keski-Suomi 6666 5,4 2,5 Etelä-Pohjanmaa 1799 1,5 0,9 Pohjanmaa 3205 2,6 1,8 Keski-Pohjanmaa 744 0,6 1,1 Pohjois-Pohjanmaa 7063 5,7 1,9 Kainuu 2040 1,6 2,4 Lappi 5317 4,3 2,9 Ahvenanmaa 208 0,2 0,8 Ulkomailla työskentelevät 756 0,6 Yhteensä 123821 100,0 2,4 40