Viljely-ympäristön monimuotoisuuden muutokset Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO Plus ympäristöneuvojakoulutuksen monimuotoisuuspäivä, TAMPERE 3.6.2013 Osa 1/3 klo 8:30-9.00
Aamupäiväsessio - 1/3 Viljely-ympäristön monimuotoisuuden muutokset - 2/3 Maatilan monimuotoiset elinympäristöt - 3/3 Maatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit Sisältö osa 1/3 Termit haltuun! Monimuotoisuuden kehitys suomalaisessa maaseutuympäristössä Poimintoja ja tilastoja monimuotoisuuden tilaan vaikuttavista tekijöistä maataloudessa
Termit haltuun Neuvojan on pystyttävä suodattamaan niin tieteellistä slangia, hallinnon kapulakieltä kuin osattava tulkita se tilalla esimerkkien kautta ymmärrettävään muotoon siinä haastetta meille kaikille! Ekosysteemi=Eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden kokonaisuus yhtenäisellä alueella, esimerkiksi pellolla. Tuottaa toistensa kanssa auringon säteilyenergian ja ravinteiden avulla biologista tuotantoa. Ekosysteemien rajat liukuvia ja määritellään tutkimuksen mukaan. Ekosysteemipalvelut=kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä.
Ekosysteemipalvelut maataloudessa Maailmalta maatalouden ekosyst.palveluiden tuottamisesta tarjottavista maksuista muutamia esimerkkejä (hiilen sidonta, pölytyspalvelut, uhanalaisten lajien hoito) Maataloudessa edelleen nykyisten tukijärjestelmien kautta vaikeaa? Lähde: Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita. Primmer et al. 2012. Suomen ympäristö 39/2012
Termit haltuun Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti =kaikki elollisen luonnon vaihtelu geeniperimän monimuotoisuudesta elinympäristöjen monimuotoisuuteen Luonnon monimuotoisuus maatalousalueella = agrobiodiversiteetti Laajempi käsite kuin luonnonvaraisten lajien monimuotoisuus. viljelykasvit ja kotieläinlajit ja niiden elinympäristöt sekä geneettinen perimä lajit ja lajikkeet/rodut viljelysmaan maaeliöt, biologiset torjunta-aineet, kulttuurillisen ja paikallisen tiedon monimuotoisuus jne
Termit haltuun: monimuotoisuuden tasoja maatilalla 1) Viljelykasvien ja kotieläinten sisäinen monimuotoisuus 2) Ekosysteemin (=peltoympäristön) monimuotoisuus 3) Viljelymaiseman alueellinen monimuotoisuus
Termit haltuun Reunavyöhyke=Ekotoni tai reunavyöhyke on kahden erilaisen ekosysteemin reuna-alue, jossa on molempien elinympäristöjen piirteitä. eroaa ympäristöoloiltaan ja lajistoltaan alueen sisäosasta, koska siihen vaikuttavat ulkopuolelta tulevat tekijät reuna on siirtymävyöhyke kahden habitaatin sisäosan välillä reunavyöhykkeitä voidaan kutsua myös vaihettumisvyöhykkeiksi.
Perinnebiotoopit = laidunnuksen ja luonnonniittyjen rehunteon myötä syntyneet elinympäristöt, jotka selvästi muodostavat oman eliöyhteisön (laajasti ajateltuna jatkumoa mammuttiaroista) Tyypillisimpiä perinnebiotooppityyppejä ovat metsälaitumet, hakamaat, kuivat-tuoreetkosteat niityt, rantaniityt jne Termit haltuun
Metsien maan pellot Suomen maa-alasta alle 7 % on peltoa Maatalouden kerrannaisvaikutukset niin elinkeinoihin kuin luonnon monimuotoisuuteen %- osuuttaan suurempia Valtavat alueelliset vaihtelut (lounaassa kuntia, joissa pelto-% lähempänä 50%!) ß eri puolilla Suomea monimuotoisuuden hoidon ja säilyttämisen tavoitteet täysin erilaisia Peltojen osuus maapinta-alasta http://www.luonnontila.fi
Luonnonsuojelua vai luonnonhoitoa? Molempia tarvitaan, jotta päästäisiin edes lähelle eri strategioita ja tavoitteita pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen 1/10 osa maa-alasta suojeltua monimuotoisuudelle olennaista on myös miten 9/10 pinta-alasta hoidetaan à molempia tarvitaan Tiloilla, kartan äärellä, traktorin hytissä tai moottorisahan varressa tehtävien päätösten merkitys ratkaisevassa asemassa luonnon monimuotoisuudelle
Maatalousympäristön monimuotoisuuskato keskittyy perinnebiotooppeihin SY8/2008 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus
Maatalousympäristön uhanalaiset elinympäristöt
Mitä yksistä perinnebiotoopeista niiden katoaminen on luontaista kehitystä? Kyllä ja ei Maatalouden ympäristöpolitiikalla kehitystä voidaan ohjata, jos tahtotilaa löytyy Hoito maanomistajalle usein plussaa niin taloudellisesti kuin imagollisesti Kuluttajille tuotteita myydään joka tapauksessa mielikuvilla, tarinoilla niiden syytä edes jollain tasolla vastata todellisia näkymiä!
Peltolinnuston taantuminen pysähtymässä Peltolintujen kannat taantuneet viimeisen 30 vuoden aikana noin 40 % Taantuminen kuitenkin pysähtymässä 2000-luvulla Maisemarakenteen yksipuolistuminen, viljelykasvivalikoiman supistuminen ja alueellinen keskittyminen sekä suoja- ja ruokailupaikkojen puute ovat olleet suurimpia syitä taantumiseen Luonnonhoitopellot ja muut luonnonhoitotoimet auttaneet Indeksi kertoo 11 linnun kannankehityksestä v:sta 1979 Lajit ovat: töyhtöhyyppä, kiuru, kuovi, haarapääsky, pensaskerttu, pensastasku, pikkulepinkäinen, kottarainen, punavarpunen, keltasirkku, peltosirkku
Maatalousympäristön perhoset Perhosten kannankehitystä vaikea arvioida, suuret vuotuiset vaihtelut Niittyjen päiväperhoset uhanalaistuneet kuitenkin voimakkaimmin Pikkuapollo on kärsinyt avointen niittyjen ja kiurunkannusta kasvavien lehtoreunusten katoamisesta
Miksi maatalousluonnon monimuotoisuus on huvennut?
Suomen viljely- ja asutushistoria vaikuttanut niin maisemaan kuin omistusrakenteeseen 1900-luvun kolme maatalousreformia 1920 à torpparien ja maattomien asuttaminen àyli 100 000 tilan kasvu lyhyessä ajassa 1940 à siirtolaisten asuttaminen 1995 à EU Kuva Paavo Härjämäki
Maatalous politiikan keskipisteessä Maatalouspolitiikka on pitkään ollut elinkeinopolitiikkaa: viljelijän toimentulo tulee tuotteiden myynnistä ja jos ei markkinat vedä valtio tulee väliin: mm. kesannointiohjelmat EU:n myötä tullutta maatalouden ympäristötukipolitiikkaa yritetty muokata vanhaan formaattiin, maatalousympäristö itsestäänselvyytenä pitäen à ei istu malliin eikä tuo euroille näkyvää vastiketta ympäristössä
Maaseutupolitiikan ja maatalouden rakennepolitiikan vaikutukset Yhteiskunnan tuet monesti ristiriitaisia ja lyhytaikaisia: Pellon ja jokivarsiniittyjen metsitys à lumotuilla raivaaminen Investointien vaikeus pienillä erikoistuvilla tiloilla Kitusoiden ojitus àmetso- ja luonnonhoitotuilla ennallistaminen àkosteikkojen palautus Pitkäjänteistä, kauaskantoista ja laajaalaista maa- ja metsätalouspolitiikan kehittämistä kaivataan
Maatilojen lukumäärä ja keskipeltoala 2012: 38,9 ha Lähde: Matilda maataloustilastot: www.maataloustilastot.fi 30.5.2013
Tilojen keskimääräisen peltoalan muutos % ha Lähde: Ruokatieto.fi, Tilastohaarukka 2012
Muu rakennekehitys pellon vuokraus Vuokrapeltojen määrä kasvanut EU-aikana 60 % 1/3 pelloista vuokralla Huoli kohdistunut maan kasvukunnon heikkenemiseen (erityisesti alueilla, joilla kilpailu vuokrapelloista kovaa) Maan rakenteen lisäksi vuokrapellot ja niiden sijainnin hajanaisuus näkyy arvostuksessa monimuotoisuutta kohtaan à etäällä sijaitsevat lohkot halutaan nopeasti hoidattaviksi eikä reunojen ja pienelinympäristöön riitä aikaa, motivaatiota eikä ole oman maan tunnesidettä
Maatalousmaisemassa viivametrit vähenevät 1960-2000 luvun välisenä aikana peltomaiseman viivametrit (=yhtenäistä alaa rikkovat laikut (avoojat, ladot, saarekkeet, niemekkeet jne.) vähentyneet 400 m/ha (MYTVAS 1) Heijastuu suoraan vaihettumisvyöhykkeitä suosiviin kasvi- ja eläinlajeihin Lähde: Reija Hietala-Koivu: Landscape and modernizing agriculture: a case study of three areas in Finland in 1954 1998. Agriculture, ecosystem & Environment 91. Issues 1-3. 2001
Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit http://www.luonnontila.fi
Putkeen vai ei? Tukea saa kummastakin - Vesiensuojelussa kunnostusojitusten yhteydessä mahdollisuus korkeisiin tukiprosentteihin (jopa 100 %) jos monimuotoisuusnäkökohdat huomioidaan - Salaojitusten investointituet hyvä asia, mikäli monimuotoisuutta pystytään säilyttämään, kompensaatioalat toisaalle? - Entä jos avo-ojien ja saarekkeiden säästämisestä maksettaisiin (jos ymp.hyödyistä ei makseta ekstrakustannuksista voidaan maksaa) - Tilusjärjestelyt: kokonaistaloudellisesti yleensä plussaa tiloilla, bd:lle joskus katastrofi, joskus onnenpotku
Viljelykasvivalikoiman ajallinen muutos Märehtijäeläinten ja sitä kautta nurmien väheneminen erityisesti Etelä-Suomessa àperinnebiotooppien uhanalaisuus, peltomaan biologisen aktiivisuuden ja orgaanisen aineksen väheneminen Viherlannoitusnurmet eivät vielä niin laajassa suosiossa kuin esim. Ruotsissa Esim. vuonna 1959 joka 4/5 maatiloista oli lehmiä, 2012: 1/6!
Hupeneeko monimuotoisuus ponnisteluista huolimatta? Useissa maissa monimuotoisuuskysymykset paljon Suomea vahvempana esillä maaseudun kehittämisohjelmissa. Suomessakin asiaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, HNV (High Nature Value)-esimerkki: Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosiraportti 2010.
Eri alueilla erilaiset tarpeet monimuotoisuuden hoitoon ja ylläpitoon Loimaa Laitila Kartat esityksessä
Monimuotoisuus ympäristötuen lisätoimissa Toimenpidevalikoima luonnon monimuotoisuuden edistämiseen marginaalinen useaan muuhun EU-maahan nähden Suoraan monimuotoisuutta lisäävät: talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, viherlannoitusnurmet Toisaalta kukaan ei kiellä toteuttamasta omaa kekseliäisyyttä esim. sängen korkeuden säätely peltolintuja varten, kerääjä- ja aluskasvikokeilut omatoimisesti, riistaelinympäristöjen lisääminen,
Suomennettu lähteestä: Managing water in agriculture for food production and other ecosystem services Agricultural Water Management, Volume 97, Issue 4, April 2010, Pages 512-519 Line J. Gordon, C. Max Finlayson, MalinFalkenmark Ekosysteemipalvelut maataloudessa tilojen vaihtoehtoisia malleja tulevaisuudessa? VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Puu Puu Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut
Monimuotoisuuden ylläpidolla argumentteja Monimuotoisuuden taloudellisia vaikutuksia vaikea hahmottaa pare pelata varman päälle? Ylläpitää ekosysteemien ja ravintoketjujen tasapainoa Ilmaista IPM:ää! Tarjoaa viljelylle tärkeille pölyttäjille ja kasvituhoojien luontaisille vihollisille elinympäristöjä Kukkivissa maisemissa kasvaneet ihmiset vähemmän allergisia! Virkistyskäyttö Monimuotoinen maisema on vähemmän haavoittuva ympäristönmuutoksille Kilpailuvaltti, matkailumagneetti ja kuluttajien mielikuvien mukaista
Kiitos! Tältä odotamme paljon, muistakaa kommentoida! à http://www.mmm.fi/fi/index/etusiv u/maaseudun_kehittaminen/ohjelm akausi2014_2020.html