Onko terveys oikeus? Ja minkälainen oikeus se on, kun potilaat muuttuvat asiakkaiksi? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto
Potilaan oikeudet 1900-luvulla 1900-luvun alun Euroopassa nationalismi-aate ja pelko kansakuntien eloonjäämisestä Lisääntymistapahtuman pakkosäätely Pakkosteriloinnit ja negatiivinen eugeniikka (rodunjalostus) Rotuhygieninen liike (myös Pohjoismaissa) Kansalaisten oikeudet vahvasti alisteisia kansakunnan oikeuksille ja intresseille Valtio (yhteiskunta) ei ollut olemassa kansalaisia varten vaan kansalaiset valtiota varten Tavoitteena väestön määrän maksimointi ja sen biologisen laadun turvaaminen (mahdollisimman paljon mahdollisimman terveitä kansalaisia) Hoidettava potilas ei ensisijaisesti ollut yksilö vaan (metaforisessa mielessä) kansakunta Potilaan oikeuksista puhuminen lähinnä näennäistä
Potilaan oikeudet 1900-luvulla Maailmansotien jälkeen potilaan (kansakunnan edulle alisteinen) moraalinen ja oikeudellinen asema kohentui nopeasti lähes kaikkialla maailmassa UNESCO 1945 ja WHO 1948 YK:n ihmisoikeusjulistus 1948, Helsingin julistus 1964 Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisesta muodostui hyvinvointivaltion perustehtävä ja sen olemassaolon oikeutus Julkinen terveydenhuolto, sosiaali- ja toimeentuloturva WHO:n laaja terveyden määritelmä Väestön terveyden edistäminen Suomessa (KTL/THL 1968) Samalla holhousmentaliteetti korostui Potilaat lapsia, jotka eivät aina ymmärrä omaa parastaan Tiedon ja asiantuntemuksen epäsymmetria Lääkäri on aktiivinen osapuoli, joka tietää ja osaa; potilas on passiivinen osapuoli, joka taantuu ja on toimenpiteiden kohde Potilaita haluttiin suojella heidän omilta valinnoiltaan jopa heidän oman tahtonsa vastaisesti (vahva paternalismi) Terveys liian tärkeä arvo (oikeus) jätettäväksi yksilön omiin käsiin!
Potilaan oikeudet 1900-luvulla 1980-luvulla potilaasta moraalisesti merkittävä uudella tavalla Potilas aktiivisena ja neuvottelevana, omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon osallistuvana osapuolena Oikeus keskeyttää hoito tai kieltäytyä siitä kokonaan syytä ilmoittamatta Tiedolliset oikeudet - oikeus tietää omasta terveydestä ja hoitovaihtoehdoista - oikeus olla tietämättä (sairaudesta tai terveysriskistä) - oikeus pitää muilta salassa (tietosuoja, lääkärin salassapitovelvollisuus) Potilaan oikeudellisen aseman vahvistuminen Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992) korosti potilaan aktiivisuutta ja ainutkertaisuutta ja kumosi vahvan paternalismin Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (1999) kohensi tutkittavan moraalisoikeudellista asemaa Terveydenhuoltolaki (2011) ja hoitotakuu sinetöivät oikeuden terveyteen myös suhteellisessa mielessä Potilas aktiivinen osapuoli, neuvottelija, omien oireidensa ja tuntemustensa asiantuntija Potilaan tiedollisten tarpeiden ja vastaanottokyvyn tunnustelu Tavoitteena potilaan itsemääräämisoikeuden edistäminen tukemalla mielen kykyjä ja vastaamalla potilaan tiedollisiin ja hoidollisiin tarpeisiin
2000-luvun ultra-oikeudet 2000-luvulle siirryttäessä asiakkuusmallietiikka eli konsumerismi vallannut alaa Potilas ja omaiset kuluttaja-asiakkaita Hoitojen ja lääkkeiden vertailu omien tietojen, omien tuntemusten ja omien vertaistukiverkostojen (potilasjärjestöt, Internet) pohjalta Hoitoa koskevat vaatimukset ja reklamointi Lääkärin ja hoitajan tiedollinen haastaminen Potilasvahinkoilmoitukset ja hoitovirhe-epäilyt Konsumerismissa kuluttajaksi itsensä mieltävä potilas ostaa terveyttä terveysmarkkinoilta Kuluttaja valikoi kaupan hyllyltä terveyttä edistäviä ja ikääntymistä jarruttavia hoitoja ja tuotteita, joita terveystieteiden toivotaan kehittävän, mainonnan ja tiedotusvälineiden esittelevän ja teollisen lääketieteen tarjoavan Hoitohenkilö vain tuote-esittelijä ja konsultti, kansainvälinen terveysturísmi lisääntyy Terveystarjonta levinnyt myös Internetiin, missä sen kontrollointi on jokseenkin mahdotonta (kaupalliset testit, terveysvaikutteiset yrtit ja luonnonlääkkeet, lääkkeiden tilaaminen ulkomailta jne.)
2000-luvun ultra-oikeudet Ultra-oikeuksia ja niitä ilmentävä konsumerismi vahvistavat medikalisaatiota ja johtavat näennäisautonomiaan Potilas-kuluttaja kaupallisen uutisoinnin, terveysmainonnan ja vapaa-ajan teollisuuden armoilla Potilas vaihtoehtohoitojen ja internet-pohjaisten keskustelufoorumien armoilla Sairaudet käyvät kaupaksi Inhimillisen elämän ongelmien ja arkipäiväisten kysymysten (esim. ravinto, kasvatus, ikääntyminen) lääketieteellistäminen yli sairauden ja terveyden perinteisten rajojen Lääketieteen odotetaan ratkaisevan myös kysymyksiä, jotka ovat ei-lääketieteellisiä Vapautta ja oikeuksia ilman vastuuta potilaan velvollisuuksista puhuminen poliittisesti epäkorrektia! Lääkärin moraalinen integriteetti kaventunut (neutraali tiedon lähde, tekninen konsultti) Potilaan kohtaaminen ja kokonaisvaltainen hoitaminen vaikeaa, suhde asiakkaaseen sopimusperustainen, ei hoitoeettinen
Työn arvopäämäärä Ammatti Arvopäämäärä Häiriöfunktio (esimerkki) Juridiikka Laillisuus, oikeudenmukaisuus Lain hyväksikäyttö Psykologia Autonomia Sosiaalinen sopeuttaminen Kasvatus Inhimillinen kasvu Indoktrinaatio Sopeutuminen Lääketiede Terveydenhuolto Sairauksien hoito, kivun ja kärsimyksen lievittäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, toimintakyvyn ylläpitäminen, autonomian tukeminen Medikalisaatio Konsumerismi Paternalismi Medikalisaatio Konsumerismi Paternalismi
9
On pysähdyttävä miettimään: Miksi terveydenhuolto on olemassa? Mikä on sen perustehtävä ja moraalinen oikeutus? Minkä varaan lääkärin etiikka ja terveydenhuollon etiikka rakentuvat? Onko potilaan oikeudellinen asema karannut käsistä? Tulisiko puhua myös potilaan velvollisuuksista? Entä velvollisuudesta tukea lääketieteellistä tutkimusta? Onko terveille ihmisille kehitettävä lääkkeitä, koska he kokevat terveysvajetta ja haluavat niitä? Onko halu tarve? Potenssiongelmat ja vanheneminen Työelämän vaatimukset, vähäinen unentarve ja jaksaminen Keskittymiskyky ja esiintymisjännitys Muistitoimintojen vahvistaminen ja nopea palautuminen