Townhouse Envi housing, energy and environment Kysely suomalaisten energia- ja ympäristöasenteista 2015. AEF Energy-efficient townhouse. Osa 1. Tuloskooste Ympäristöasenteet 9.6.2016 Eija Hasu, tukija, maisema-arkkitehti, KTM. Arkkitehtuurin laitos. Jukka Hirvonen, tutkija, VTM. Maankäyttötieteiden laitos.
Envi, osa 1: Energia- ja ympäristöasenteet vastaajina pääkaupunkiseudun asukkaat. Aalto-yliopistossa on käynnissä AEF Energiatehokas townhouse tutkimus, jonka osana toteutettiin keväällä 2015 pääkaupunkiseudun asukkaiden energia- ja ympäristöasenteita luotaava kysely, Envi. Kysely on samalla jatkoa Suomalainen unelmakoti tutkimukselle. Unelmakoti-tutkimus on osa Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Habitat Components Townhouse hanketta, jossa tutkittaan townhouse-asumisen mahdollisuuksia. Tämä osaraportti jatkaa työtä asukasnäkemysten syventämiseksi townhouse-asumisen mahdollisuuksien kehittämisessä. Tämän raportin aineistosta osa on identtinen osaraportin 2 kanssa (mm. asukasprofiilit ja townhouse-kiinnostuksen kuvaus). Raportteja voi siten lukea itsenäisinä kokonaisuuksina. Asumiseen liittyvät ympäristö- ja energiakysymykset ovat laaja kenttä, joista tässäkin kyselyssä niistä on tavoitettu vain osa. Oman haasteensa asumisen mahdollisuuksien tutkimiseen asettaa vastaajien oman nykyasumisen tilanne, joka luo rajaavan kehyksensä koettuihin mahdollisuuksiin sekä nykytilanteen tulkintaan esimerkiksi vuokralla asuvalla on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa asunnon energiaratkaisuihin ja kustannuksiin kuin omistusasunnossa asuvan. Osa kysymyksistä on tuntunut osalle vastaajista vierailta suhteessa omaan asumistilanteeseen, mikä on myös muistettava tulosten tulkinnassa. Paikoitellen olemme hyödyntäneet vuonna 2001 toteutettua Aalto-yliopiston (silloinen TKK) tutkimusta ympäristöasenteista (Heikkinen ym. 2004) ajallisen vertailtavuuden saavuttamiseksi. Osa kysymyksistä on Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksen aiemmin toteuttaman ENE-kyselyn mukaisia, niin ikään vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Aalto-yliopiston Townhouse-tutkimuksesta on tähän mennessä julkaistu kolme raporttia: Kuittinen, M. (toim.). 2014. Energiatehokas townhouse. Taustat ja mahdollisuudet. Aalto-yliopiston energiatehokas townhouse tutkimushankkeen vuosiraportti 2014. Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. Huttunen, H., Hasu, E., Hirvonen, J., Tervo, A. & Ullrich, T. 2015. Uusi suomalainen unelmakoti? Asukasnäkökulma townhouseasumiseen. Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. Kuittinen, M. (toim.). 2015. Nollaa parempi.townhouse energiatehokkaassa rakentamisessa. Aalto-yliopiston energiatehokas townhouse tutkimushankkeen vuosiraportti 2015. Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. 2
Kooste Envi-kyselyn tuloksista, osa 1 Ympäristöasenteet ja asuminen. Mahdollistaako townhouse uusia avauksia asumisen valintoihin ja suunnitteluun? Esittely..... 2 Johtopäätökset..... 4 Asukasprofiilit ja townhouse-kiinnostus. 10 Ympäristöasenteet. 19 Asenteita kestävään kehitykseen: ympäristöystävälliset asumisen valinnat 24 Asenteita kestävään kehitykseen: asuinympäristön sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus. 33 Energia-asenteet 38 Elämäntyylit.. 49 Vastaajat ja taustatiedot. 63 Kuva: Eija Hasu
Ympäristömyönteisyys yhdistyy elinkaariajatteluun. pääkaupunkiseudun asukkaista vähemmistö hyväksyy kestävän kehityksen perusteluksi kaupunkien jatkuvalle tiivistämiselle tiiviiden ja vilkkaiden kaupunkikeskustamaisen rakenteen asukkaat suhtautuvat tiivistämiseen myönteisesti kompensaatio on keino luoda hyväksyttävyyttä asuinalueen muutoksille tällöin on tärkeä tunnistaa, millaiset kompensaatiomuodot puhuttelevat mitäkin asukasjoukkoa vehreämpien kaupunkialueiden asukkaat pitävät alueensa rakennetta oleellisena osana omaa asumisen laatua jäljelle jäävien viheralueiden laadun parantaminen ei vetoa kompensaatiotekijänä vanhaa rakennuskantaa tulee muuttaa energiatehokkaammaksi: peruskorjausten ohella toteutettavia energiaremontteja kannattaa enemmistö vastaajista, lisäkustannuksia kaihtamatta yli puolet vastaajista kuitenkin kokee, että energiaremonttia helpompaa olisi muuttaa uuteen asuntoon asukkaat kokevat tärkeäksi että rakentamisessa otetaan huomioon koko hiilijalanjälki Kaupunkikeskustojen asukkaat matkustelevat ja kotoilevat. tiivis asuminen ei tuota vihreämpiä valintoja kaupunkikeskustojen asukkaat kokevat ulkomaan matkailun tärkeäksi silti myös kotona vietetty aika saa painoarvoa. Vapaa-ajan asuminen vetoaa alle 60-vuotiaisiin. tiiviit kaupunkikeskustojen asuinalueet ja niiden asunnot eivät ole aina vain tukikohtia : myös kotona vietetään aikaa vaikka elämäntyyli olisi liikkuva vapaa-ajan asuminen koetaan tärkeäksi vastapainoksi kaupunkiasumiselle, vähiten merkitystä yli 60-vuotiaille 4
Tulevaisuuden townhouse-asukas on keskimääräistä ympäristömyönteisempi onnistutaanko heille luomaan saavutettavia townhouse-asumisen ratkaisuja? townhouse-talotyyppiin myönteisesti suhtautuvat ovat keskimääräistä ympäristöystävällisemmin ajattelevia asumisen kohtuuhintaisuus silti hallitseva toive tulevaisuuden townhouse-konseptien saavutettavuus kynnyskysymykseksi townhouse koetaan houkuttelevampana vaihtoehtona kuin esimerkiksi tornitaloasuminen vain kerrostaloasumista (4 krs tai korkeampi) suosivat asettavat vilkkaan kaupunkikeskustan kattavilla palveluilla omaksi suosikikseen. Muiden talotyyppien suosijat, mukaan luettuna pienkerrostalot, arvostavat kylämäistä keskustaa tai vehreää asuinaluetta suppeilla palveluilla. townhouse-asumisen ympäristöille vilkkaalla kaupunkikeskustalla on suosijansa, myös townhouse- ja omakotitalovaihtoehtoa arvostavien keskuudessa. potentiaalisin townhouse-ympäristö on kuitenkin pikkukaupunkimainen/kylämäinen vehreä alue toive korostaa ihmisen mittakaavaa, arjen elämyksellisyyttä ja vaihtelevaa rakennetta seurannan merkitys korostuu miten tavoitteissa onnistutaan, millaisia arjen käytäntöjä syntyy rakennetussa ympäristössä tulokset osoittavat asukasprofiilien kertovan asumisen arvostuksista, sekä asuinalueen tiiviyden että paikallisyhteisöllisyyden preferenssien osalta. Suunnittelulle tämä merkitsee esimerkiksi mahdollisuutta arvioida palveluiden sijaintia ja totutustapaa. 5
Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon myös ne, joita kaupunginosatapahtumat tai kaupunkiviljely ei kiinnosta Kaupunginosatapahtumat vetoavat vain osaa kaupunkilaisista silti kaupunkien elettävyyttä ja sosiaalista kestävyyttä mitataan juuri tämän kaltaisen aktiivisuuden toteutumisessa Kaupunkiin kuuluu mahdollisuus anonyymiin asumiseen osa myös jättäytyy mieluusti sivustakatsojaksi. Kaupunkiympäristön itsessään on oltava aktiivinen suunnittelulla ei voida odottaa aktiiviasukkaiden täyttävän tiloja Riittävän monipuoliset ratkaisut luovat mahdollisuuksia erilaisille asukastyypeille Jan Gehlin oppeja mukaillen on ymmärrettävä ja tutkittava kaupunkilaisten tapoja käyttää ympäristöä ja suunnitteluratkaisujen vaikutuksia arjen käyttäytymisessä tarjottava vaikuttamisen ja osallistumisen kanavia myös niille, joita erilaiset kaupunkipäivät ja -tapahtumat eivät puhuttele Osalle vaikuttamisen tai osallistumisen halu syntyy, kun ensin on juurruttu oman kodin piiriin. Taloyhtiöiden tai vastaavien yhteisten piha-alueiden muotoutumiseen ja hoitamiseen osallistuminen puhuttelee myös privaatimpia asukkaita. Samalla toiminta voi olla ensi askel kohti halua vaikuttaa asuinalueeseen laajemminkin. Asukas- ja korttelitalot, kun ne suunnitellaan loppukäyttäjät huomioon ottaen ja erilaisia käyttötapoja mahdollistaen, voivat olla keino lisätä asumisen laatua asuinneliöiden vähetessä sekä luoda yhteisiä säveliä eri asukasryhmien samanhenkisyyden saavuttamiseksi. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito vaatii useita toimijatahoja, vastuuta ei voi jättää ainoastaan rakennuttajille tai asukkaille. 6
Kaupunki ei tarjoa tällä hetkellä riittävästi mahdollisuuksia liikkumisen minimointiin Yli kolmannes vastaajista kokee, että vapaa-ajan asuminen on välttämätöntä vastapainoa kaupunkiasumiselle. Mielipide korostuu alle 45-vuotiaissa vastaajissa Ekologinen elämäntapa ei poista tarvetta autoiluun, jos arjen valintoja tukevat vaihtoehdot puuttuvat: Elämäntapaani liittyy kestävien arvojen ohella ulkoilua ja liikuntaa sekä lasten tekemisiin osallistumista siinä määrin, että on mahdotonta kuvitella elävänsä pelkän julkisen liikenteen varassa. Tulevaisuuden townhouse-asukkaissa löytyy merkittävä joukko autottomasta asumisesta kiinnostuneita. Tämä joukko asettaa kyseenalaiseksi kaavoitusta yhä hallitsevat jäykät pysäköintinormit Löytyykö kaupunkisuunnittelussa keinoja luoda autottoman asumisen alueita, joissa arjen sujuvuus harrasteineen on otettu huomioon? 7
Kyselyt kertovat vain osan totuutta monesti asuminen ei ole valintoja vaan vastaanottamista Kyselyn perusteella huolestuneisuus ympäristön tilasta hallitsee enemmistön asenteita; vaikka tämän kyselyn perusteella huolestuneisuus on lisääntynyt vuodesta 2001 erityisesti vesi- ja maa-alueiden saastumisesta sekä paikallistasolla liikenteen haitoista, ilmastonmuutos huolestuttaa yli kahta kolmannesta vastaajista (77 % erittäin tai melko huolestunut). Kestävää kaupunkikehitystä nähtäisiin edistävän se, että rakentamisen ympäristövaikutukset tuotaisiin näkyville koko elinkaaren osalta. Nykyajan asukas ja kaupunkilainen haluaa tietää vaihtoehdot asukkaan itsensä ja hänen taloudellisten resurssien ohjaamaksi jää, millaiset valinnat hän lopulta pystyy tekemään. Energiatehokkuus ja asumisen valinnat ovat heille, joilla on varaa ja mahdollisuus valita. Usealla vaihtoehtoja ei ole on otettava sitä, mitä on tarjolla asumisen kyselyt eivät tällöin tunnu liittyvän omiin valintamahdollisuuksiin. Tai edes mielipiteen kertomiseen: Tämäkin kysely koski vain rikkaita asunnon ostajia! 8
Asumisen ilmastomyönteisyys ei synny arjen teoista vaan suunnittelusta ja kohtuuhintaisuudesta Enemmistö on huolestunut ilmastonmuutoksesta, ympäristön tilasta ja monimuotoisuuden katoamisesta Asennetasolla kannatetaan ajatusta koko asuntokannan energiatehokkuuden parantamisesta, vaikka se aiheuttaa asukkaille lisäkustannuksia Silti oma asumisen maksimimaksuhalukkuus ei tätä halua heijastele Avainasemaan nouseekin saavutettavuus: asukastarpeet ymmärtävä suunnittelu sekä rakentamisen kustannushallinta. 9
Asukasprofiilit ja townhousekiinnostus
Asumistoiveet monimuotoistuvat miten siis tiedetään, mitä suunnitella ja kenelle? Elämäntyylit osana asumisen tutkimusta ovat saaneet enemmän alaa viime vuosina. Esimerkiksi yhä useampi rakennuttaja selvittää, millaisia profiileja eri asukastyypit edustavat: edustatko perinteisiä arvoja ja kotoilua vai liikkuvaa elämäntapaa, jolloin koti on enemmänkin tukikohta. Tässä tutkimuksessa elämäntyylien lähestymisessä on painoarvo asetettu asukkaiden asumisen arvoihin ja asenteisiin: millaista ikkunanäkymää arvostetaan osana omaa kotia ja omaa asumista, entä miten suhtautuu osallistumiseen ja vaikuttamiseen suhteessa omaan asuinalueeseensa? Näitä tekijöitä arvioitiin jo osana Suomalainen unelmakoti tutkimusta, joten Envi-kyselyyn sisällytettiin samoja väittämiä sekä muutamia uusiakin, tunnistettujen asukasprofiilien testaamiseksi. Oleellista asukasprofiilien selvittämisessä on se, että profiilit auttavat ratkomaan sekä kaupunkisuunnittelun että asuntosuunnittelun kysymyksiä. Luonnonläheisyys ja kaupunkielämän vilkkaus sekä yksityisyys sekä yhteisöllisyys ovat ominaisuuksia, jotka linkittyvät suunnitteluun sekä monimuotoistuviin asumistoiveisiin. Hyvin usein ominaisuuksia ajatellaan toisilleen vastakkaisina. Kun ominaisuudet tulevat osaksi elämäntyyliryhmiä ja asukasprofilointia huomataan, että ne eivät aina sulje toisiaan pois. Sama koskee myös asukasprofilointeja ja elämäntyylejä. Erityisesti elämäntyyleistä muistutetaan tutkimuksissa, että harvoin kukaan edustaa selkeästi yhtä ryhmää. Asumisen yhteydessä voimmekin puhua tilanneriippuvuudesta: kokonaisuus ratkaisee. Usein meidän on tingittävä osasta toiveistamme ja jopa arvoistamme. Tämä pitää paikkansa myös silloin, kun kotona asuu enemmän kuin yksi. Samassa kotitaloudessa voi olla erilaisten elämäntyylien edustajia. Suunnittelun haasteeksi jää eri arvomaailmojen tunnistaminen ja keskeisiin tarpeisiin vastaaminen. Tästä esimerkkinä Unelmakoti hankkeessa tunnistetut yhteistilat. Kun ymmärretään asukkaiden erilaiset mahdollisuudet ja valmiudet käyttää yhteistiloja, auttaa se suunnittelun, toteutuksen ja hallinnan kysymyksissä. Privaatimpi haluaa vuokrata tiloja omaan käyttöönsä, sosiaalinen käyttää tiloja yhdessä muiden kanssa. Asukasprofiilit on tunnistettu tässä tutkimuksessa suhteessa kaupunkirakenteen urbaanisuuden toiveisiin: arvostetaanko tiivistä ja vilkasta kaupunkikeskusta-asumista vaiko väljempää ja vehreämpää, sekä vähemmän vilkasta kaupunkialuetta. Arvioimme myös asukkaita suhteessa paikallisyhteisöllisyyden asenteisiin. 11
Neljä asukasprofiiliryhmää (elämäntyyliryhmät) tunnistettiin jo Suomalainen unelmakoti-tutkimuksessa Suomalainen unelmakoti kyselyssä tunnistettiin neljä elämäntyylien lähestymistavan johdattamaa asukasprofiilia. Samaa luokittelua hyödynnettiin myös Envi-kyselyssä, josta luokat tunnistettiin seuraavalla jakaumalla: Vilkkaampi, tiiviimpi asuinalue (urbaani +) 1) Vilkkaat sosiaaliset: asumismieltymykset urbaaneja ja paikallisyhteisyyden merkitys suurempi, 26 % vastaajista 2) Vilkkaat privaatit: asumismieltymykset urbaaneja ja paikallisyhteisyyden merkitys pienempi, 18 % vastaajista 3) Väljät sosiaaliset: asumismieltymykset vähemmän urbaaneja ja paikallisyhteisöllisyyden merkitys suurempi, 24 % vastaajista. 4) Väljät privaatit: asumismieltymykset vähemmän urbaaneja ja paikallisyhteisyyden merkitys pienempi, 32 % vastaajista. Vilkkaan asuinaluetyypin Antti-aktiivit (vilkkaan sosiaaliset, 26 %) sosiaalisuutta korostavat (yhteisöllisyys +) Vilkkaan asuinaluetyypin Veera-vetäytyjät (vilkkaan privaatit, 18 %) yksityisyyttä korostavat (yhteisöllisyys -) Oikealla olevassa nelikentässä profiilit luonnehditaan tarkentavasti Antti-aktiiveina ja Veera-vetäytyjinä. Se, mikä liittää luonnehdinnan elämäntyyleihin, on perinteisten taustamuuttujien puuttuminen. Arvioitaessa profiileja suhteessa vastaajien ikään, koulutukseen ja esimerkiksi perhekokoon huomataan, että edellä mainitut tekijät eivät juurikaan ennusta vastaajan sijoittumista tiettyyn profiiliin. Vain vilkkaan alueen asukkaissa lapsiperheet ovat useimmin aktiivisia, eivät vetäytyviä. Muuten eri elämäntilanteet ja tuloluokat jakautuvat melko tasaisesti eri asukasprofiililuokkiin. Väljän asuinaluetyypin Antti-aktiivit (väljän sosiaaliset, 24 %) Väljempi, vehreämpi asuinalue (urbaani -) Väljän asuinaluetyypin Veera-vetäytyjät (väljän privaatit, 32 %) 12
Kaksi asumispreferenssien mittaria määrittävät profiilit: urbaanisuus ja yhteisöllisyys Kyselyssä esitettiin väittämiä liittyen asumiseen ja asuinympäristöön. Keskenään selvästi korreloivat väittämät tuottivat kaksi asukasprofiilit muodostanutta mittaria. Urbaanisuusmittarin osiot: Viihdyn parhaiten vilkkaassa, kaupunkimaisessa asuinympäristössä Ikkunastani toivoisin näkeväni eloisaa katuelämää Lähipuisto riittää minulle luonnoksi En ole kiinnostunut tekemään itse pihatöitä tai talon kunnossapitoa Cronbach's Alpha = 0,69 Yhteisöllisyysmittarin osiot: Haluan osallistua aktiivisesti kaupunginosatapahtumiin Kun valitsen asuntoa ja asuinpaikkaa, sosiaaliset kontaktit vaikuttavat paljon valintaani Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Haluan osallistua aktiivisesti asuinalueeni ja elinympäristöni kehittämiseen Cronbach's Alpha = 0,67 Kumpikin jakauma on suurin piirtein normaalinen (kaavioit oikealla). Keskimmäisen arvon = 8 sai kummallakin mittarilla vastaaja, joiden vastauksia hallitsi "ei samaa eikä eri mieltä". Ns. keskitien kulkijat kuvaavat asukkaita, joilla ei ole vahvempaa asennetta näitä vastaajia voi ajatella asumisen sopeutujiksi. Tässä tutkimuksessa kiinnostaa sopeutumista enemmän asenteet, joko puolesta tai vastaan, joten keskimmäinen arvo jätettiin mittareista pois. 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Vastaajat urbaanisuusmi-arin arvon mukaan 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Vastaajat yhteisöllisyysmittarin arvon mukaan 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 13
Asukasprofiilit ja kiinnostus townhouseasumiseen Suomalainen unelmakoti-tutkimuksessa vastaava asukasprofilointi esitti, että väljissä sosiaalisissa löytyisi eniten lapsiperheitä (51 %). Tässä kyselyssä profilointi erosi siten, että ei samaa eikä eri mieltä olevat ns. keskitien kulkijat jätettiin tarkastelusta pois. Vain selkeät asenteet laskettiin mukaan. Elämäntyyliryhmät ruokakuntatyypin mukaan yksinasuva pariskunta lapsiperhe muu Väljän privaa9t Väljän sosiaaliset 33 % 37 % 32 % 33 % 33 % 2 % 2 % Näin kotitaloustyypit jakautuvat aiempaakin tasaisemmin eri asukasprofiileihin. On kuitenkin huomattava, että lapsiperheitä on suhteellisesti selkeästi vähiten vilkkaissa privaateissa. Tämä antaa viitteitä siitä, että keskustamaiseen asumiseen hakeutuvat lapsiperheet ovat paikallisyhteisöllisyydelle paljon arvoa antavia, sosiaalisesti suuntautuneita asukkaita, joille esimerkiksi erilaiset yhteistilat ja yhdessä tekemisen muodot ovat tärkeitä. Vilkkaan privaa9t Vilkkaan sosiaaliset 30 % 48 % 36 % 37 % 33 % 16 % 1 % Sukupuolijakaumassa selkein ero on keskustamaisen, vilkkaan asuinalueen sosiaalisissa, jossa miehet ehkä yllättäenkin hallitsevat enemmistöä. Vastaavasti vehreämmän ja väljemmän asuinaluetyypin sosiaalisissa painottuvat naiset. Asukasprofiilit sukupuolen mukaan nainen mies väljän, vehreän alueen privaa9t 50 % 50 % väljän, vehreän alueen sosiaaliset 59 % 41 % vilkkaan alueen privaa9t 45 % 55 % vilkkaan alueen sosiaaliset 42 % 58 % 14
Asumisen muoto ei kerro asumisen toiveista Asukasprofiilit asumismuodon mukaan kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omakotitalo muu/tuntem. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Asukasprofiileissa vilkkaan, tiiviimmän asuinaluetyypin asukkaat asuvat muita useammin kerrostaloasunnossa. Tässä talotyypissä korostuu vuokralla asuminen. Vain väljemmin rakennetun asuinaluetyypin sosiaaliset omistavat (23 %) miltei yhtä usein kerrostaloasuntonsa kuin asuvat sellaisessa vuokralla (). Väljän asuinaluetyypin suosijoissa on suhteellisesti enemmän omakotitalo- ja rivitaloasukkaita. Vuokra-asukkaita oli myös pientaloissa, mutta näiden osuus jäin niin pieneksi että se ei mahdollista pientalojen hallintamuodon käyttämistä taustamuuttujana. Väljän privaatit Väljän sosiaaliset Vilkkaan privaatit Vilkkaan sosiaaliset 40 % 21 % 19 % 23 % 53 % 47 % Asukasprofiilit koulutustason mukaan 15 % 6 % 15 % 4 % 10 % 4 % 4 % 15 % 5 % 4 % Koulutustasoissa sosiaalisesti suuntautuneet ovat keskimääräistä korkeamman koulutusasteen omaavia (amk tai sitä korkeampi koulutus), joskin tiiviin, vilkkaan asuinaluetyypin privaateissa 34 %:lla on korkeakoulututkinto. Privaateissa yleensä korostuu lukiotai ammattikoulutaso. Koulutustasoluokittelu perustui ENEkyselyssä käytettyyn. Vastaajien vertailu ENE- ja Envi-kyselyissä esitetään Townhouse-vuosiraportissa (Kuittinen, 2015). kansa-/kansalais-/peruskoulu lukio / ammadkoulu opisto ammadkorkeakoulu yliopisto tai korkeakoulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Väljän privaa9t 9 % 30 % 18 % 14 % Väljän sosiaaliset 5 % 18 % 18 % 25 % 35 % Koulutustaso yksinään tai asumistyyppi eivät kerro asumisen toiveista tai sopivista ratkaisuista tarkasteluun tarvitaan muitakin muuttujia, kuten asumiseen liittyvä elämäntavan ulottuvuus, jota tässä tutkimuksessa on tulkittu asukasprofiilien kautta. Vilkkaan privaa9t Vilkkaan sosiaaliset 5 % 8 % 31 % 22 % 13 % 16 % 26 % 14 % 34 % 31 % 15
Kohtuuhintaista asumista? Vastaajilta kysyttiin kotitalouden arvioidut nettotulot kuukaudessa, sekä koettu kuukausittaisten asumiskustannusten maksuhalukkuus. Vähintään 15 000 euron kuukausitulot suljettiin pois tarkastelusta, koska ne olivat todennäköisesti vuosituloja. Näitä tapauksia oli 7 % vastanneista; lisäksi 8 % ei ilmoittanut tuloja lainkaan. Koko aineistossa vastaajatalouden nettokuukausitulojen keskiarvo oli vajaat 3 169 euroa ja mediaani 2825 euroa. Asukasprofiilien tarkastelussa vilkkaan keskustamaisen asumisen privaatit ovat pääasiallisesti pieniä ruokakuntia, ja tässä ryhmässä myös tulot olivat alimmat. Keskiarvoisesti korkein tulo on väljissä sosiaalisissa. Profiiliryhmille ei kuitenkaan syntynyt tilastollisesti merkitseviä eroja, joten niitä ei tässä esitetä. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka paljon hänen kotitaloutensa olisi valmis enintään maksamaan asumisesta kuukaudessa, ilman mahdollisia asumistukia. Yli 4 500 euron summat suljettiin pois tarkastelusta. Aineistossa 831 vastaajaa ilmoitti sekä tulo- että maksuvalmiustiedon. Heille voitiin laskea maksimiasumis-menoprosentti, joka koko aineiston tasolla oli 27 %. Ryhmäkohtaisessa tarkastelussa asumismenon maksuhalukkuus on suurin väljän rakenteen privaateissa, ilman tilastollista merkittävyyttä (p=0,07). Asumismuodon tarkastelussa vuokralla asuvat omaavat suurimman maksuhalukkuuden arvatenkin siksi, että vaihtoehtoja ei ole. Kansallisella tasolla vuokrakerrostalossa asuvien Asumismuoto asumismeno, maksuhalukkuus euroa osuus ne1otuloista kerrostalo-vuokra 793 32 % kerrostalo-omistus 900 26 % rivitalo 1029 25 % omako9talo 1001 22 % 16
Kiinteistöliiton selvitys 2014: Asumismenot jatkavat kasvuaan Kiinteistöliiton selvityksen mukaan asumismenojen kehitys 2010-2013 näkyy eri asukasryhmissä eri tavoin. Menojen kasvu on ollut suurin pienitulosten kerrostaloasumisessa sekä eläkeläisten omakotitaloasumisessa. Asumismenojen osuus tuloista on suurin omakotitaloissa asuvilla eläkeläisillä sekä kerrostalojen asukkailla. Kiinteistöliiton tutkimus: http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2014-08-21t09-13-3413206.pdf 17
Townhouse-asumista kaikille? Townhouse-talotyypin kiinnostusta selvitettiin eri taustamuuttujin. Vastauksia selittivät merkitsevästi nykyinen asumismuoto, ikäluokka ja koulutustaso. Asumismuodon tarkastelussa townhouse-kiinnostus on suurin kerrostalo- ja rivitaloasukkailla. Myös omakotitaloasukkaista löytyy townhouse-myönteisten ryhmä, mutta kielteisesti suhtautuvia on omakotitaloasukkaissa selkeästi suurin osuus (täysin eri mieltä 24 %). Yhtenä Unelmakoti-tutkimuksen tuloksena tuotiin esiin, että townhouse ei ole vain vaihtoehto omakotitaloasumiselle. Tulostemme mukaan omakotitaloasukkaissa vallitsee vähäisin kiinnostus townhouseasumiseen. Onkin tärkeä mieltää townhouse laajemmin kuin omakotitaloasumisen vastineena. Se, että jokaisessa talotyypissä asuvissa löytyy niin townhouse-kannattajia kuin vastustajiakin muistuttaa samalla siitä, että johtopäätöksiä talotyypin kiinnostavuudesta ei voi vetää yksittäisistä taustamuuttujista. Ikäryhmistä townhouse kiinnosti eniten alle 45-vuotiaita (58 %) ja vähiten yli 60-vuotiaita (40 %), joskin myös ikääntyvien keskuudessa löytyy selkeä kiinnostus townhouse-asumiseen. Tässä ryhmässä on myös suurin ei samaa eikä eri mieltä -vastaajien ryhmä, joka saattaa viitata tiedon puuttumiseen ikääntyvien, joille esimerkiksi esteettömyys merkitsee paljon (vrt. raportin asunnon valintakriteerit -osio), saattaa olla vaikea arvioida townhouse-asumisen sopivuutta ilman esimerkkejä. Kiinnostus townhouse-talotyyppiin näyttäisi lisääntyvän kolautustason kasvun myötä, vaikka monissa tutkimuksissa tähdennetäänkin, että koulutustason kaltaiset muuttujat eivät enää selitä asumispreferenssejä (Jansen, 2012). Yhdenmukaista vuoden 2014 Unelmakoti-tutkimuksen kanssa oli, että ruokakunta- eli perhetyyppi ei selittänyt vastauksia merkitsevästi. Myöskään sukupuoli ei ollut selittävä tekijä. KAIKKI ASUMISMUOTO kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo IKÄLUOKKA alle 45 vuooa 45-59 vuooa 60+ vuooa KOULUTUSTASO kansa-/peruskoulu lukio/ammadkoulu opisto ammadkorkeakoulu korkeakoulu RUOKAKUNTATYYPPI yksinasuva pariskunta lapsiperhe SUKUPUOLI nainen "Townhouse sopisi talotyyppinä minulle/meille hyvin Envi v.2015 (n=1017) täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä mies 13 % 15 % 12 % 8 % 14 % 15 % 12 % 10 % 6 % 12 % 9 % 18 % 15 % 11 % 16 % 14 % 14 % 12 % 26 % 30 % 39 % 38 % 37 % 35 % 39 % 39 % täysin eri mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 41 % 40 % 43 % 40 % 42 % 36 % 41 % 38 % 39 % 21 % 34 % 42 % 26 % 26 % 23 % 21 % 28 % 26 % 22 % 23 % 23 % 28 % 25 % 21 % 23 % 24 % 16 % 13 % 14 % 16 % 14 % 11 % 15 % 14 % 14 % 14 % 13 % 10 % 11 % 13 % 13 % 14 % 24 % 12 % 9 % 6 % 10 % 10 % 13 % 13 % 12 % 6 % 10 % 13 % 8 % 8 % 9 % 12 % 8 % 11 % 8 % 18
Ympäristöasenteet
Huolestuneisuus ympäristön tilasta 2015 Kuinka huolestunut olet seuraavista ympäristöongelmista? Erittäin huolestunut Hiukan huolestunut Melko huolestunut Ei lainkaan huolestunut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oikealla oleva kaavio osoittaa huolestuneisuuden eri tasot vuoden 2015 aineistossa. Vesialueiden saastuminen erottuu kansallisen tason tarkastelussa yksi selitys löytynee Talvivaaran päästöistä. Huolestuneisuus paikallisista ympäristöongelmista on hieman vähäisempää kuin huolestuneisuus Suomen ja maailmanlaajuisella tasolla. Maailman metsien tuhoutumisesta 77 % on erittäin tai melko huolestunut, sääolojen muuttumisesta ja kasvi- ja eläinlajien kuolemisesta sukupuuttoon on niin ikään 73 % erittäin tai melko huolestunut. MAAILMANLAAJUISET Maailman metsien tuhoutuminen Maailman sääolojen muuttuminen, esimerkiksi kasvihuoneilmiö Kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoon kuoleminen SUOMEN Luonnon monimuotoisuuden väheneminen 37 % 35 % 40 % 30 % 40 % 38 % 33 % 39 % 19 % 4 % 21 % 6 % 22 % 5 % 25 % 7 % Vaikka paikallistasolla viheralueiden väheneminen koetaan vähemmän huolestuneisuutta aiheuttavaksi kuin vuonna 2001, on erittäin huolestuneiden joukko silti suurempi kuin kahden muun paikallisväitteen kohdalla. Voidaan myös huomata, että paikallisella lähiviheralueiden ja Suomen tasolla luonnon monimuotoisuuden vähenemisen kokee erittäin huolestuttavaksi yhdenmukaisesti 30 % vastaajista. Vesialueiden saastuminen Ilman saastuminen Maa-alueiden saastuminen PAIKALLISET Liikenteen haitat, kuten saasteet ja melu 50 % 36 % 34 % 20 % 34 % 35 % 38 % 13 % 4 % 22 % 7 % 24 % 4 % 40 % 30 % 10 % Jätteiden käsittely, kuten kuljetukset, kaatopaikat ja viemäröinti 23 % 32 % 31 % 14 % Läheisten viheralueiden häviäminen tai yksipuolistuminen 30 % 33 % 26 % 11 % 20
Huolestuneisuus ympäristön tilasta Erittäin tai melko huolestunut 2001 Erittäin tai melko huolestunut 2015 Huolestuneisuus erilaisista ympäristöongelmista sukupuolen mukaan, erittäin tai melko huolestuneita % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Vuonna 2001 toteutettiin silloisen Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston YTK:n toimesta ympäristöasenteita ja silloin uutta internet- ja etätyökulttuuria luodannut tutkimuskokonaisuus (Heikkinen ym. 2004). Olemme hyödyntäneet kyseistä kyselyä soveltuviin osin sen ympäristö- ja elämäntyyliväittämien osalta ajallisen vertailtavuuden saavuttamiseksi. Vertailu osoittaa, että kansallisella tasolla pääkaupunkiseudun asukkaiden huolestuneisuus (erittäin tai melko huolestunut) eri ympäristöongelmista on lisääntynyt kautta linjan. Uutena väitteenä kysyttiin luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, joka koettiin kuitenkin huolestuttavammaksi globaalissa mittakaavassa. Paikallisella tasolla huolestuneisuus liikenteen haitoista lisääntyy, mutta huolestuneisuus läheisten viheralueiden vähenemisestä tai yksipuolistumisesta vaikuttaa vähentyneen. Saattaakin olla, että viheralueiden häviäminen tai yksipuolistuminen koetaan kuuluvaksi osaksi kaupungistumista, eli ilmiö koetaan aiempaa hyväksyttävämpänä. Asenteita lähiympäristöön tarkastellaan tarkemmin kyselyn muissa osioissa. MAAILMANLAAJUISET Maailman metsien tuhoutuminen Maailman sääolojen muuttuminen, esimerkiksi kasvihuoneilmiö Kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoon kuoleminen SUOMEN Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Vesialueiden saastuminen Ilman saastuminen Maa-alueiden saastuminen PAIKALLISET Liikenteen haitat, kuten saasteet ja melu Jätteiden käsittely, kuten kuljetukset, kaatopaikat ja viemäröinti Läheisten viheralueiden häviäminen tai yksipuolistuminen 83 % 77 % 79 % 73 % 70 % 73 % 69 % 79 % 83 % 74 % 72 % 69 % 72 % 58 % 60 % 58 % 56 % 71 % 63 % 21
Huolestuneisuus ympäristön tilasta - eri ryhmät Tulosten mukaan naiset ovat miehiä huolestuneempia ympäristöongelmista, mikä on todettu myös aiemmissa tutkimuksissa (Puohiniemi 2010). Yllättäen vastaava trendi tunnistettiin townhouse-talotyyppiin myönteisesti ja kielteisesti suuntautuneiden välillä, joskaan erot eivät olleet yhtä suuret kuin sukupuolten asennevertailussa. Townhouse-kiinnostuneet olivat townhouse-kielteisiä huolestuneempia etenkin globaaleista ympäristöongelmista sekä Suomen luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Muissakin kohdissa aineistossa oli samansuuntainen ero, mutta se ei aina yltänyt merkitseväksi (merkitsevät merkitty *). Huolestuneisuus itsessään ei aina merkitse tekoja. Townhousetutkimuksen kannalta keskeistä on selvittää, heijastuuko ympäristömyönteisyyttä kuvaava huolestuneisuus ympäristöongelmista omaan käyttäytymiseen, kuten asunnon valintakriteereihin. Näitä arvioidaankin tämän raportin osiossa nainen mies Huolestuneisuus erilaisista ympäristöongelmista sukupuolen mukaan, erioäin huolestuneita % MAAILMANLAAJUISET Maailman metsien tuhoutuminen Maailman sääolojen muuouminen, esimerkiksi Kasvi- ja eläinlajien sukupuuooon kuoleminen SUOMEN Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Vesialueiden saastuminen Ilman saastuminen Maa-alueiden saastuminen PAIKALLISET Liikenteen haitat, kuten saasteet ja melu JäOeiden käsioely, kuten kuljetukset, kaatopaikat ja Läheisten viheralueiden häviäminen tai yksipuolistuminen Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta MAAILMANLAAJUISET Maailman metsien tuhoutuminen* Maailman sääolojen muuttuminen, esimerkiksi Kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoon kuoleminen* SUOMEN Luonnon monimuotoisuuden väheneminen* Vesialueiden saastuminen Ilman saastuminen Maa-alueiden saastuminen* PAIKALLISET Liikenteen haitat, kuten saasteet ja melu* Jätteiden käsittely, kuten kuljetukset, kaatopaikat ja Läheisten viheralueiden häviäminen tai yksipuolistuminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 27 % 24 % 31 % 31 % 28 % 27 % 36 % 43 % 44 % 48 % 41 % 44 % 41 % 25 % 16 % 18 % 38 % 23 % 41 % 33 % 40 % 30 % 45 % 35 % 58 % Townhouse-kiinnostuneiden ja ei-kiinnostuneiden huolestuneisuus erilaisista ympäristöongelmista, erittäin huolestuneita % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 35 % 21 % 54 % 48 % 39 % 34 % 36 % 31 % 22 % 17 % 25 % 23 % 31 % 28 % 22
Huolestuneisuus ympäristöstä Ilmastobarometri 2015 Kysymys yksilön mahdollisuudesta tehdä ilmastotekoja on ollut esillä muun muassa tuoreessa Ilmastobarometri 2015 tutkimuksessa. Ilmastobarometri 2015-tutkimus on Sitran Taloustutkimuksella teettämä vastaajapaneelikysely. Tulosten mukaan vastaajista 77 % (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) kokee, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhista. Samoista vastaajista kaksi kolmasosaa (66 %) kannattaisi uusiutuvan energian, kuten aurinkoja tuulivoiman, käytön lisäämistä Suomessa huolimatta siitä, että energia kallistuisi. Vastaavasti puolet vastaajista (50 %) kannatti haittaverojen nostamista (mm. fossiilinen energia) ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kyselystä lisää osoitteessa http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/tiedotteet/suomalaiset_haluavat_tehokkaampia_toimia(33183) Tulokset vihjaavat haluun osallistua ilmastotalkoisiin. Ilmastobarometri 2015 ei kuitenkaan luo kuvaa ilmastomyönteisistä henkilökohtaisista valinnoista. Kyselyssä valtaosa 65 % vastaajista ei allekirjoittanut väitettä olen muuttanut liikkumistani, ruokailutottumuksiani tai asumisratkaisujani ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastovaikutukset otti ostopäätöksissään huomioon vain reilu kolmannes, 38 %. Myös nämä huomiot johdattavat kysymään, miten pääkaupunkiseudun asukkaat arvottavat asumisen valintakriteereitä. Ensin kuitenkin tarkastellaan ympäristö- ja energia-asenteita yleisellä tasolla tarkemmin. http://www.demoshelsinki.fi/2015/04/16/kysyntaa-muttei-tarjontaasuomalaiset-haluavat-vahapaastoisia-palveluja/ 23
Kestävän kehityksen puolesta? asenteita hiilipäästöjen minimoimiseen ja ympäristöystävällisiin asumisen valintoihin
Kestävä kehitys jakaa mielipiteitä Kestävä kehitys edellyoää Suomessa kaupunkien huomaoavaa 9ivistämistä. 10 % 30 % 24 % 22 % 14 % Kestävän kehityksen perusteluihin nojaava kaupunkien huomattava tiivistämien saa vastaajissa 40 % kannatuksen (täysin tai melko sama mieltä). Toisaalta 36 % on vastakkaista mieltä. Tulos on kiinnostava, sillä vastaajat edustavat pääkaupunkiseutu. jossa tiivistämisen tavoitteet kietoutuvat vahvasti kestävän kaupunkikehityksen tavoitteisiin. Yhteinen hyvä saatetaan vastausten perusteella kokea kestävyyttä painokkaammaksi perusteluksi kaupunkisuunnittelussa etenkin, jos on mahdollista päätyä mielekkäisiin kompensaatiomenettelyihin. Enemmistö vastaajista kokee, että yksilön kokema haitta tulisi korvata lähes viidennes (23 %) kannattaa täyttä korvausta, 39 % arvatenkin jonkinasteista korvausta. Tiivistäminen kestävän kehityksen ilmentymänä ja yhteisen hyvän kannatus korreloivat positiivisesti (0,36). Kestävyys tiivistämisen perusteena koetaan perustellummaksi tiiviistä asuinaluetyyppiä suosivissa asukkaissa. Sekä vilkkaat privaatit ja vilkkaat sosiaaliset lukeutuvat näihin kannattajiin. Ero on merkitsevä suhteessa väljemmän asuinaluetyypin suosijoihin. Tämä saattaa viitata siihen, että jo tiiviiden kaupunkikeskustojen jatkuva tiivistäminen koetaan hyväksyttävämpänä kuin väljempien ja vehreämpien kaupunkiasuinalueiden. Asenne paikallisyhteisöllisyyteen ei tiivistämisessä ole selittävä tekijä eli yhteisöllinen asenne ei itseisarvona tue tiivistämisen hyväksyttävyyttä. Merkitsevä ero oli myös yhteisen hyvän kokemisessa. Ulottuvuus saa enemmän kannatusta kaupunkikeskustamaisessa ympäristössä. Asenne paikallisyhteisöllisyyteen ei ole voimakas asenne-erojen selittäjä. Yhteinen hyvä on aina tärkeämpi kuin yksilön kokema haioa. Jos yksilö joutuu kärsimään yhteisen hyvän vuoksi, tulisi yksilön saada täysi korvaus haitasta (esim. näkymän menetys) 12 % 23 % 43 % 39 % 21 % 20 % 19 % 5 % 15 % 4 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä *Kestävä kehitys edellyoää Suomessa kaupunkien huomaoavaa 9ivistämistä. *Yhteinen hyvä on aina tärkeämpi kuin yksilön kokema haioa. Jos yksilö joutuu kärsimään yhteisen hyvän vuoksi, tulisi yksilön saada täysi korvaus haitasta (esim. näkymän menetys) täysin + melko samaa mieltä, %; merkitsevä ero mediaanites9ssä * 30 % 38 % 47 % 48 % 51 % 59 % 62 % 64 % 66 % 67 % 61 % 61 % väljän privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan privaa9t vilkkaan sosiaaliset 25
Energiatehokkuus itse rakentaen, uutta hankkien vai vanhaa remontoimalla? Energiatehokkuutta luotaavat tutkimukset tekevät useinkin rajauksen uudistuotannon ja vanhan asuntokannan välillä. Tässä kyselyssä halusimme selvittää, onko rajanveto yhtä selkeä asukkaiden käsityksissä. Tulosten mukaan 43 % vastaajista on sitä mieltä, että vain itse rakentamalla tai rakennuttamalla on mahdollista saada energiatehokkaimmat ratkaisut (täysin samaa mieltä 13 % ja melko samaa 30 %); 32 % on vastakkaista mieltä. Peruskorjausten ohella toteutettavia energiaremontteja kannattaa enemmistö vastaajista, lisäkustannuksia kaihtamatta (69 %). Toisaalta yli puolet (56 %) on sitä mieltä, että energiaremonttia helpompaa olisi muuttaa uuteen asuntoon. Itse rakentamisen ja uuteen muuttamisen väittämillä oli heikko korrelaatio (0,29); toive energiatehokkuuden parantamisesta peruskorjausten yhteydessä korreloi käsitystä yhteisestä hyvästä (0,33). Merkitseviä eroja asukasryhmien välillä syntyi kahdessa väittämässä. Peruskorjausten toteutus energiatehokkuutta lisäävästi huolimatta lisäkustannuksista koetaan tärkeäksi paikallisyhteisöllisyyttä painottavissa asuinaluetyypistä riippumatta: väljän sosiaaliset (78 %) ja vilkkaan sosiaaliset (78 %) eroavat asenteissaan vetäytyvämmistä asukkaista. Vilkkaan privaateissa korostuu usko, että energiatehokkuutta tavoiteltaessa on helpompi muuttaa uuteen asuntoon kuin remontoida vanhaan sekä pienempi kannatus energiatehokkuuden remonteille osana peruskorjaustoimenpiteitä. Asuinrakennusten peruskorjaukset tulisi suunnitella myös energiatehokkuuoa parantavas9, vaikka se aiheuoaisi asukkaille lisäkustannuksia. Jos tavoioelee energiatehokasta asumista, on yleensä helpompi muuoaa uuteen asuntoon kuin remontoida vanhaa. Vain itse rakentamalla/rakennuoamalla on mahdollisuus valita energiatehokkaimmat ratkaisut. 22 % 19 % 13 % 30 % 37 % 47 % 25 % 25 % 17 % 20 % 11 % 3 % 14 % 5 % 12 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä *Asuinrakennusten peruskorjaukset tulisi suunnitella myös energiatehokkuuoa parantavas9, vaikka se aiheuoaisi asukkaille lisäkustannuksia. *Jos tavoioelee energiatehokasta asumista, on yleensä helpompi muuoaa uuteen asuntoon kuin remontoida vanhaa. Vain itse rakentamalla/rakennuoamalla on mahdollisuus valita energiatehokkaimmat ratkaisut. täysin eri mieltä täysin + melko samaa mieltä, %; merkitsevä ero mediaanites9ssä * 50 % 56 % 37 % 43 % 43 % 49 % 62 % 59 % 66 % 70 % 76 % 78 % väljän privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan privaa9t vilkkaan sosiaaliset 26
Townhouse-asukas on YIMBY/ Kompensaatiota kuitenkin toivotaan Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta Vastauksia ympäristö- ja energiaväittämiin townhousekiinnostuksen mukaan, erittäin + melko samaa mieltä Kestävä kehitys edellyttää Suomessa kaupunkien huomattavaa tiivistämistä. 34 % 48 % Townhouse-kiinnostuneet kokevat townhouse-vastaisia hyväksyttävämmäksi ja tärkeämmäksi kaupunkien tiivistämisen ja yhteisen hyvän merkityksen. YIMBY, Yes in My BackYard voisikin kuvata tulevaisuuden townhouse-asukasta. Löydös muistuttaa samalla townhouse-talotyypin mahdollisuuksista täydennysrakentamisessa, mutta myös uusien, tiiviiden pientalotyyppisten asuinalueiden suunnittelussa. Asenteet viittaavat myös siihen, että townhouse-toteutusten perusteluina voidaan käyttää townhouse-myönteisille kestävyyden argumentteja. On kuitenkin tärkeää huomata, että myös townhouse-myönteiset pitävät kompensaatiota tärkeänä. Townhouse-myönteiset eivät koe yhtä voimallisesti kuin muut vastaajat, että vain itse rakentamalla saa taattua energiatehokkaimmat ratkaisut. Tämä antaa mielekkään lähtökohdan energiatehokkaan townhouse-talon tuottajamuotoiselle rakentamiselle, jonka mahdollisuuksia selvitetään AEF Energiatehokas townhouse hanketta jatkavissa vaiheessa. Yhteinen hyvä on aina tärkeämpi kuin yksilön kokema haitta. Jos yksilö joutuu kärsimään yhteisen hyvän vuoksi, tulisi yksilön saada täysi korvaus haitasta (esim. näkymän menetys) Asuinrakennusten peruskorjaukset tulisi suunnitella myös energiatehokkuutta parantavasti, vaikka se aiheuttaisi asukkaille lisäkustannuksia. Jos tavoittelee energiatehokasta asumista, on yleensä helpompi muuttaa uuteen asuntoon kuin remontoida vanhaa. Vain itse rakentamalla/rakennuttamalla on mahdollisuus valita energiatehokkaimmat ratkaisut. 60 % 46 % 62 % 64 % 73 % 65 % 58 % 60 % 45 % 50 % 27
Ympäristöystävällisyys ja rakentamisen vaikutukset Vastaajista yli 80 % on sitä mieltä, että rakentamisessa tulisi ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaari ja syntyvät hiilipäästöt (täysin samaa 39 % ja melko samaa mieltä 45 %). Erityisen tärkeänä tätä pitää sosiaalisesti painottuneet asukkaat (92 % ja 88 %). Heissä painottuu myös vielä vahvempi usko siihen, että ympäristöystävälliset rakennusmateriaalit ovat välttämätön valinta hiilijalanjäljen pienentämiseksi (84 % ja 78 %). On tärkeää, eoä rakentamisessa otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaari ja sen hiilipäästöt. Uskon, eoä hiilipäästöjen minimoin9 merkitsee aina kalliimpia rakennuskustannuksia Ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien käyoö on väloämätöntä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. 16 % 28 % 39 % 32 % 47 % 45 % 28 % 18 % 13 % 31 % 20 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä 4 % 5 % 2 % Asuinalueen tiivistämisen hyväksyminen ei sen sijaan selitä asennetta rakentamisen ympäristövaikutuksiin esimerkiksi kaupunkikeskustamaista asumista arvostavat privaatit asukkaat kokevat vähemmän suhteessa muihin, että ympäristöystävälliset rakennusmateriaalit ovat välttämätön valinta hiilipäästöjen pienentämiseksi (70 %). Positiivista on huomata, että alle puolet vastaajista uskoo, että hiilipäästöjen minimointi merkitsisi aina kalliimpia rakennuskustannuksia. Toisaalta, alle neljännes (24 %) kokee, ettei asioilla ole keskenään vaikutusta eli hiilipäästöjen minimointi ei nostaisi rakennuskustannuksia. Lieneekin siis tarpeellista jatkaa suuren yleisön vakuuttamisesta siitä, ettei energiatehokas rakentaminen itsessään nosta rakentamiskustannuksia. Asenteet ja vastaanottavuus positiivisille viesteille on olemassa. *On tärkeää, eoä rakentamisessa otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaari ja sen hiilipäästöt. Uskon, eoä hiilipäästöjen minimoin9 merkitsee aina kalliimpia rakennuskustannuksia *Ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien käyoö on väloämätöntä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. täysin + melko samaa mieltä, %; merkitsevä ero mediaanites9ssä * 46 % 42 % 49 % 55 % 83 % 92 % 80 % 88 % 74 % 84 % 70 % 78 % väljät privaa9t väljät sosiaaliset vilkkaat privaa9t vilkkaat sosiaaliset 28
Ympäristöystävällistä asumista? Asukasbarometri 2010 tunnisti ympäristöystävällisyyden liittyvän ensisijaisesti kierrätykseen sekä haluun vähentää henkilöautoriippuvuutta. Envi-kysely mahdollistaa myös muita tulkintoja. Yllättäenkin yli 40 % on täysin (11 %) tai melko samaa mieltä (31%) väitteen Kaikkien tulisi tinkiä omasta asumisväljyydestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kanssa. Erityisen voimakkaasti väite korostuu kaupunkikeskustojen paikallisyhteisöllisyyttä painottavien eli vilkkaiden sosiaalisten keskuudessa (59 %, kaavio alla oikealla). Kyseinen asukasryhmä kannattaa myös yhteisöllistä asumista (48 %). Toisaalta samainen ryhmä kokee voimakkaimmin, ettei itsellä ole riittävästi mahdollisuuksia ympäristöystävällisiin valintoihin (71 %). Suomalainen unelmakoti-kyselyssä yhteisöllisen asumisen yhtä muotoa, yhteistiloja, tutkittiin useammalla väittämällä. Tuolloin havaittiin, että yhteistilat kiinnostaisivat erityisesti, jos tiloja olisi mahdollista vuokrata omaan käyttöön. Myös omaan harrastukseen tiloja tuovat mahdollisuudet kiinnostivat. Yhteisöllinen asuminen voi pitää sisällään hyvinkin kodinomaisten asuintilojen, kuten keittiön jakamisen. Tässä kyselyssä mielenkiintoista on huomata, että yhteisöllinen asuminen liittyy osalla vastaajista asumisen ympäristövaikutusten minimointiin. Yli puolet kaikista vastaajista kokee, ettei itsellä ole riittävästi mahdollisuuksia ympäristöystävällisiin valintoihin. Valinnat voivat liittyä uusiutuviin energiamuotoihin sekä energiatehokkuuden lisäämiseen, mutta myös esimerkiksi asuinneliöistä tinkimiseen tai joukkoliikenteen suosimiseen. Tärkeää on hahmottaa, millä perusteluin asuinneliöistä tingittäisiin ja millaiset suunnitteluratkaisut tukevat autottomuutta. Kaikkien tulisi 9nkiä omasta asumisväljyydestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhteisöllinen asuminen on keskeinen keino pienentää asumisen ympäristövaikutuksia Minulla ei ole riioäväs9 mahdollisuuksia ympäristöystävällisiin asumisen valintoihin 11 % 7 % 20 % 27 % 31 % 37 % 24 % 34 % 20 % 20 % 14 % 13 % 11 % 4 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä *Kaikkien tulisi 9nkiä omasta asumisväljyydestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. *Yhteisöllinen asuminen on keskeinen keino pienentää asumisen ympäristövaikutuksia *Minulla ei ole riioäväs9 mahdollisuuksia ympäristöystävällisiin asumisen valintoihin täysin + melko samaa mieltä, %; merkitsevä ero mediaanites9ssä * 33 % 42 % 38 % 38 % 25 % 48 % 59 % 48 % 58 % 52 % 71 % väljän privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan privaa9t vilkkaan sosiaaliset 29
Vuokralla asuvat ja townhouseasumisesta kiinnostuneet kokevat yhteisöllisen asumisen eli tilojen jakamisen osaksi tulevaisuutta Lopuksi voimme tarkastella edellä esitettyjä väitteitä hallintamuodon sekä townhouse-kiinnostuksen mukaan. Vuokralla asuvat olivat selvästi myönteisimpiä yhteisölliselle asumiselle ja kannattivat hieman muita useammin asumisväljyydestä tinkimistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuokralaisilla ei ole mielestään mahdollisuuksia ympäristöystävällisiin asumisen valintoihin yhtä usein kuin muilla. Kautta linjan tulosten arvioinnissa onkin muistettava vuokralla asuvien näkemykset ja kokemukset, jotka vaikuttavat kokonaistuloksiin. Townhouse-myönteiset vastasivat väittämiin yleensä "ympäristöystävällisemmällä" tavalla kuin townhouse-kielteiset (vrt. aiemmat huolestuneisuustulokset). Kiinnostavaa on, että townhouse-myönteiset katsoivat huomattavasti useammin yhteisöllisen asumisen keskeiseksi keinoksi pienentää asumisen ympäristövaikutuksia (44 %) kuin ne, jotka kokevat townhouseasumisen itselleen sopimattomaksi(20 %). Tulokset korostavat erilaisia yhteisölliseen asumiseen lukeutuvien yhteistilojen mahdollisuuksia osana townhouse-ratkaisuja. Yhteiset tilat kiinnostavat, etenkin jos kyseiset tilat auttavat vähentämään asuntokohtaisten neliöiden määrää (Huttunen ym. 2015), mutta myös, jos ne tarjoavat sosiaalisesti suuntautuneille mahdollisuuksia asua omaa yhteisöllistä elämäntapaa noudattaen. Privaatimmin suuntautuneille yhteisöllisyys ei ole vetovoimatekijä, mutta yhteistilat, joita voi vuokrata omaan käyttöön, ovat viestittävissä hiilipäästöjä ja asumiskustannuksia hillitsevinä ominaisuuksina. kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo On tärkeää, eoä rakentamisessa otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaari ja sen hiilipäästöt. Kaikkien tulisi 9nkiä omasta asumisväljyydestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien käyoö on väloämätöntä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Uskon, eoä hiilipäästöjen minimoin9 merkitsee aina kalliimpia rakennuskustannuksia Minulla ei ole riioäväs9 mahdollisuuksia ympäristöystävällisiin asumisen valintoihin Yhteisöllinen asuminen on keskeinen keino pienentää asumisen ympäristövaikutuksia Vastauksia ympäristöasenneväittämiin townhouse-kiinnostuksen mukaan, erittäin + melko samaa mieltä Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta On tärkeää, että rakentamisessa otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaari ja sen hiilipäästöt. Kaikkien tulisi tinkiä omasta asumisväljyydestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien käyttö on välttämätöntä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Uskon, että hiilipäästöjen minimointi merkitsee aina kalliimpia rakennuskustannuksia K21 Vastauksia ympäristöasenneväi-ämiin asumismuodon mukaan, eri-äin + melko samaa mieltä Minulla ei ole riittävästi mahdollisuuksia ympäristöystävällisiin asumisen valintoihin Yhteisöllinen asuminen on keskeinen keino pienentää asumisen ympäristövaikutuksia 29 23 % 20 % 46 % 41 % 37 % 36 % 46 46 % 52 % 54 % 61 % 53 54 % 50 % 42 % 45 % 34 % 47 % 52 % 44 % 62 % 53 % 77 % 75 % 72 % 75 % 84 84 % 83 % 88 % 90 % 81 % 79 % 72 % 30
Oma asumisväljyys ja vaikutus asenteisiin "Kaikkien tulisi Knkiä omasta asumisväljyydestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi." Vastaukset asumisväljyyden (m2/hlö) mukaan täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä Kyselyssä selvitettiin asukkaiden nykyisen asunnon koko suhteessa siinä asuviin. Asumisväljyyden vertailu asennekysymykseen asumisväljyydestä tinkimiseksi perustui hypoteesiin, että ahtaammin asuvat olisivat muita useammin samaa mieltä väittämän kanssa. Tämä saattaisi kuvastaa asenteita ja paljastettuja asumispreferenssejä. Asumisväljyys henkeä kohti selitti lievästi vastauksia, mutta riippuvuus jäi hiukan merkitsevyydestä (p = 0,07). Voidaan kuitenkin todeta, että ahtaammin asuvat vastaajat olivat hieman useammin väittämän kannalla kuin väljemmin asuvat. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 16 neliötä tai alle -20-25 - 30-35 - 40-45 18 % 16 % 13 % 19 % 12 % 5 % 12 % 28 % 33 % 27 % 28 % 33 % 35 % 30 % 25 % 18 % 28 % 19 % 18 % 27 % 15 % 20 % 18 % 24 % 23 % 20 % 23 % 20 % 10 % 16 % 8 % 11 % 18 % 11 % 25 % - 50 8 % 36 % 16 % 12 % - 55 5 % 36 % 25 % 20 % 14 % - 60 7 % 31 % 21 % 12 % - 80 2 % 35 % 18 % 16 % yli 80 neliötä 5 % 32 % 21 % 13 % 31
Rakentamisen ympäristövaikutukset, asenteet ja sukupuoli Vastauksia ympäristöasenneväi-ämiin sukupuolen mukaan täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä Vaikka naiset pääsääntöisesti on tunnistettu miehiä huolestuneemmiksi ympäristöasenteissaan, rakennettua ympäristöä koskevissa väittämissä vastaajan sukupuoli selitti tilastollisesti merkitsevästi vain muutamaa kohtaa. On tärkeää, eoä rakentamisessa otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaari ja sen hiilipäästöt. nainen 44 % 45 % 10 % 1 % Naiset olivat vielä miehiä yksimielisempiä siinä, että rakentamisessa tulee ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaaren hiilipäästöt (naisista täysin samaa mieltä 44 % ja miehistä 34 %). mies 34 % 46 % 15 % 42 %% Naisista hieman useampi katsoi, että kaikkien tulisi tinkiä asumisväljyydestään (täysin tai melko samaa mieltä). Miehistä 18 % ja naisista 10 % oli väittämän kanssa täysin eri mieltä. Tulosten valossa voidaan arvella, että naisissa löytyy miehiä enemmän valmiuksia asumisväljyydestä tinkimiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Naisista useampi kuin miehistä katsoi, että ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien käyttö on välttämätöntä hiilijalanjäljen pienentämiseksi; täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 34 % naisista ja 23 % miehistä. Tulosten valossa rakennusten elinkaari- ja materiaalivaikutuksista viestiminen ei saisi jäädä paitsioon vaan teemat kiinnostavat molempia sukupuolia ja naisia miehiäkin enemmän. Kun vielä otetaan huomioon, että naiset suorittavat miehiä todennäköisimmin asuntojen karsintaa, kun kotitaloudet etsivät uutta asuntoa, voidaan miettiä, kertovatko nykyiset asuntoportaalit ja myynti-ilmoitukset riittävästi asuntojen hiilijalanjäljestä? Kaikkien tulisi 9nkiä omasta asumisväljyydestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. nainen mies Ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien käyoö on väloämätöntä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. nainen mies 10 % 34 % 11 % 34 % 23 % 26 % 23 % 49 % 45 % 20 % 10 % 20 % 18 % 14 % 31 % 21 % 7 % 4 % Muissa väittämissä ei tullut merkitseviä eroja. 32