Liikenteenohjauksen käsikirja 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 4 2 LIIKENTEENHALLINTA... 4 2.1 Liikenteenohjaus... 4 2.1.1 Liikenteenohjaamisen aloittaminen ja lopettaminen... 4 2.1.2 Vuoronvaihto... 5 2.1.3 Matkustajainformaatio ja häiriötilanteista tiedottaminen... 5 2.2 Alueohjaus... 6 2.3 Ratahallintokeskuksen liikennekeskus... 7 2.4 VR Osakeyhtiön kuljetustenhallintakeskus... 8 3 HÄIRIÖT... 8 3.1 JKV-häiriöt... 9 3.2 Häiriöt kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetuissa vaihteissa... 9 3.3 Kuumakäynti-ilmaisimet... 10 3.3.1 Kuumakäynti-ilmaisimien toimimattomuus... 10 3.3.2 Toiminta kuumakäyntihälytyksissä... 11 4 JUNAKULKUTIEN TURVAAMINEN... 11 4.1 Junakulkutien päätekohta... 12 5 JUNAKULKUTIEN TURVAAMINEN JKV-VARUSTAMATTOMILLA RADOILLA... 12 5.1 Lähtöluvan antaminen... 13 6 OHJEITA ERITYISTILANTEISIIN... 13 6.1 Peitetty raideryhmäkohtainen pääopastin... 13 6.2 Ennakoimaton rullaus... 14 6.3 Junassa ilmenneen häiriön tarkastaminen... 14 6.4 Luvattomat liikkujat radalla... 14 6.5 Suurimman nopeuden nostaminen tavarajunan kulkiessa veturina... 14 6.6 Liikenteenohjauksen ilmoitukset... 15 6.7 Ennakkoilmoitusjärjestelmä (ETJ)... 15 6.8 Viranomaisen suorittama erityistyö rautatiealueella... 16 7 VAIHTOTYÖ... 16 8 RATATYÖ... 17 8.1 Rt-ilmoitus... 17 8.2 Sijainnin määrittelyn keinoja... 17 8.3 Sijainnin määrittelyssä vältettäviä asioita... 18 8.4 Ratatyön suojaamistapoja... 18 8.5 Tulityön suojaaminen... 18 9 KRIISITILANTEET JA TYÖVUORON KESKEYTTÄMINEN... 19 10 JKV JA LIIKENTEENOHJAUS... 19 11 NOPEUSRAJOITUKSEN ASETTAMINEN JKV:LLA VARUSTETULLE RAITEELLE... 20
Liikenteenohjauksen käsikirja 3 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Jt-ilmoitus Kääntyväkärkisellä risteyksellä varustettu vaihde Menettelytapaohje EKE-rekisteröintilaitteen purkamisesta veturi- ja/tai ratalaitevikojen ilmetessä Esimerkki nopeusrajoitussuunnitelmasta
Liikenteenohjauksen käsikirja 4 1 YLEISTÄ Käsikirjan tarkoituksena on tukea liikenteenohjauksen työtä antamalla ohjeita oikeista työtavoista ja menettelyistä eri tilanteissa. Oman alueen turvalaitoksien toiminnan, ratapihojen opastinvarustelun, raiteistokaavion ja merkkien sijoittelun tunteminen on tärkeää, sillä junakulkutien oikea turvaaminen on keskeinen junaturvallisuuselementti. Liikenne ja annetut luvat dokumentoidaan RHK:n ohjeen Ohjeet rautatieliikenteessä annettavien lupien dokumentoinnista Dnro 568/040/2008 mukaisesti. 2 LIIKENTEENHALLINTA 2.1 Liikenteenohjaus Liikenteenohjaus tarkoittaa junien kulkuteiden turvaamista ja lupien antamista vaihtotyöhön sekä ratatyön suojaamista liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella. Liikenteenohjauksen piirissä oleva alue on radanpitäjän määrittämä vaihdepiiri ja liikennepaikkojen välisten raiteiden muodostama alue. Liikenteenohjaus huolehtii junien kulun kirjaamisesta JUSE-järjestelmään. Liikenteenohjauksien tunnukset, alueet, radiokanavat ja puhelinnumerot on kuvattu RAILI -puhelinluettelossa. Liikenteenohjauksen työhön liittyvää aineistoa löytyy Verstaalta junaliikennöinnin liikenteen info-työtilasta. 2.1.1 Liikenteenohjaamisen aloittaminen ja lopettaminen Ennen liikenteenohjaamisen aloittamista on ilmoittauduttava viereisille liikenteenohjauksille ja selvitettävä liikennetilanne ja tutustuttava ratatyöilmoituksiin, ennakkoilmoituksiin, jännitekatkoilmoituksiin sekä junien kulkuunpano- ja peruutusilmoituksiin. Ennen miehittämättömässä käytössä olevan turvalaitoksen käyttöön ottoa ja vuoronvaihdon yhteydessä on tarkastettava turvalaitosten laskureiden lukemat sekä käyttö- ja häiriöpäiväkirjojen merkinnät. Työvuoron aikana syntyviin lukemiin liittyvät merkinnät tehdään ennen vuoron vaihtumista. Ennen liikenteenohjauksen lopettamista on viereisille liikenteenohjauksille ilmoitettava liikenteeseen vaikuttavista seikoista ja tarvittavista ilmoituksista, sekä selvitettävä liikennetilanne.
Liikenteenohjauksen käsikirja 5 2.1.2 Vuoronvaihto Onnettomuuden uhkatilanteiden tutkinnassa on tullut ilmi, että varsinkin ratatyöhön liittyvät väärinkäsitykset ja tiedonkulun katkot ovat aiheuttaneet vaaratilanteita vuoronvaihtoa seuranneiden kahden tunnin aikana. Vuoronvaihtotilanteen rauhoittamiseksi on vältettävä lupien antamista sekä työn päättymisilmoitusten vastaanottamista vuoronvaihdon aikana. Vuoroaan päättävä liikenteenohjaaja on avainasemassa vuoronvaihdon onnistumisesta. Vuoronvaihdon yhteydessä on selvitettävä vähintään seuraavat asiat: Liikennetilanne (junat) Voimassa olevat ilmoitukset Kauko-ohjausjärjestelmän ja turvalaitoksen tila (ajonestot, huomautustekstit ja kulkutieautomatiikat) Voimassa olevat ja pyydetyt luvat ratatyöhön ja toteutetut suojaustoimenpiteet Käytössä olevat ratatyön yksilöivät tunnukset Voimassa olevat ja pyydetyt luvat vaihtotyöhön Voimassa olevat jännitekatkot ja jännitteettömien alueiden vaikutus liikennöimiseen. Erityisen tarkkaa huomiota vaativat vaihdekujista ja opastimien väliltä alkavat katkot. Muut erityistä huomiota vaativat asiat kuten erikoiskuljetukset, ylipitkät junat, ilman toimivaa kulunvalvontaa kulkevat yksiköt, turvalaitosten viat ja häiriöt. Asiakasinformaatioon liittyvät asiat (annetut kuulutukset ja muut ilmoitukset, poikkeukselliset raiteet, informaatiojärjestelmien päivitykset, korvaavat kuljetukset). Vuoronvaihdon tueksi on kirjattava erilliselle muistilistalle vuoron aikana esille tulleita asioita. Lisäksi on syytä käydä läpi sähköpostilla, faksilla tms. tullut materiaali. 2.1.3 Matkustajainformaatio ja häiriötilanteista tiedottaminen Liikenteenohjaus huolehtii matkustajainformaatiojärjestelmien käytöstä niillä rautatieliikennepaikoilla, joita infokeskus ei palvele. Häiriötilanteissa on erityisen tärkeää pitää liikenneinformaatio ajan tasalla ja hoitaa poikkeuskuulutukset asemille. Tarvittaessa on informoitava junien kuljettajia ja junahenkilökuntaa. Liikenteen häiriöistä on nopeasti tiedotettava sidosryhmille ja toimittava yhteistyössä muiden alueohjausten kanssa. Myöhästymisten yhteydessä tulee toimia yhteysjunien odotuslistan mukaan, ohjeesta poikkeamiseen luvan antaa liikennekeskus. Tarvittavista korvaavista kuljetuksista huolehtii kuljetustenhallintakeskus.
Liikenteenohjauksen käsikirja 6 2.2 Alueohjaus Alueohjaus on Helsingin, Tampereen, Kouvolan, Pieksämäen ja Oulun liikenteenohjauksissa. Alueohjauksen tehtäviä hoidetaan osittain myös Joensuun ja Seinäjoen liikenteenohjauksissa. Alueohjaus on liikenteen suunnittelua, valvontaa, tulevien tilanteiden ennakointia, toteutumisen seurantaa ja raportointia sekä häiriötilanteiden hoitamista. Alueohjauksen tehtäviä: Toimii liikenteenohjauksen toiminnallisena esimiehenä omalla alueellaan. Pitää yhteyttä liikennekeskukseen, infokeskukseen ja kuljetustenhallintakeskukseen. Valvoo, että junat kulkevat aikataulun mukaisesti, turvallisesti ja liikenteen kokonaisuutta silmälläpitäen tarkoituksenmukaisesti. Huolehtii, että junayhteydet ja odotukset sujuvat siitä annettujen ohjeiden rajoissa. Määrittelee häiriötilanteissa junien ajojärjestyksen yhteistyössä Liikennekeskuksen kanssa ottaen huomioon ohjeet "Myöhässä kulkevien yhteysjunien odottaminen" ja "Tavarajunien prioriteettijärjestys". Tekee esityksen liikennekeskukselle liikenteeseen vaikuttavien ratatöiden suorittamisesta häiriötilanteiden yhteydessä. Määrittelee häiriötilanteissa lisämiehitystarpeen liikennepaikoilla. Toimii liikenteenohjauksen yhteyshenkilönä sähkö-, viesti-, ja turvalaitosten vikatilanteissa määriteltäessä vikojen korjaamisen kiireysjärjestystä. Tarvittaessa Liikennekeskus päättää järjestyksen. Sopii käyttökeskuksen kanssa ennalta suunnittelemattomien jännitekatkojen toteuttamisesta sekä mahdollisista rullausalueista. Valvoo, että JUSEn tiedot ovat reaaliaikaisesti ajan tasalla ja ennakkoaikoja käytetään myöhästymistapauksissa (tiedot näkyvät JUTI/Internet). Ryhtyy onnettomuus- ja vauriotapauksen tai muun liikennehäiriön sattuessa tarvittaviin toimenpiteisiin avun toimittamiseksi sekä liikenteen käyntiin saattamiseksi ja sen häiriöttömän kulun jatkamiseksi huomioiden Onnettomuustutkintakeskuksen tai muun tutkivan tahon asettamat vaatimukset. Tekee hälytykset ja ilmoitukset alueohjaajan tehtävälistan mukaisesti. Toteuttaa liikennekeskuksen ja kuljetustenhallintakeskuksen kanssa sovitut liikennejärjestelyt. Laatii työkoneiden aikatauluja. Tekee tarvittaessa kiireellisen ratakapasiteettihakemuksen liikennekeskukselle junien kulkuunpanosta tai peruuttamisesta omalla alueellaan. Informoi junien myöhästymisistä ja häiriötilanteista asiakkaita ja sidosryhmiä sovitun mukaisesti. Antaa kysyttäessä tietoja liikenteen sujumisesta tiedotusvälineille.
Liikenteenohjauksen käsikirja 7 2.3 Ratahallintokeskuksen liikennekeskus Liikennekeskus valvoo rautatieliikenteen sujumista ympäri vuorokauden, ratkaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita ja tiedottaa häiriöistä. Liikennekeskuksen tehtäviä: Toimii valtakunnallista liikenteenohjausta ohjaavana ja valvovana viranomaisena sekä koordinoi poikkeus- ja onnettomuustilanteissa liikennettä. Jakaa kiireellistä ratakapasiteettia RHK:n ohjeiden mukaisesti. Tiedottaa tarvittaessa julkisuuteen ja viranomaisille rataverkon ja liikenteen yleisestä tilasta sekä onnettomuus- ja vauriotapauksista Päättää poikkeustilanteissa ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä hyväksyy poikkeukselliset liikennejärjestelyt. Ilmoittaa peruuttamistaan suunnitelluista ratatöistä liikenteenohjaukselle ja peruutetun ratatyön ratatyöstä vastaavalle. Määrää junajärjestyksestä, jos häiriötilanteella on vaikutusta ratakapasiteettiin. Antaa luvan matkustajajunan aikataulusta poikkeaviin pysähdyksiin operaattoreiden esitysten mukaan. Toimii yhteyshenkilönä Onnettomuustutkintakeskukseen ja Rautatievirastoon sekä välittää Onnettomuustutkintakeskuksen antaman raivausluvan paikallisen liikenteenohjauksen kautta raivausorganisaatiolle. Toimii JUSE-järjestelmän pääkäyttäjänä, antaa käyttäjäopastusta, valvoo JUSEn käyttöä, laatii ja päivittää yleistiedotteet ja hallitsee häiriötilanteita. Käyttää JUHA-häiriötilanteiden hallintajärjestelmää yhteistyössä Kuljetustenhallinnan kanssa Määrää EKE-rekisteröintijärjestelmän tietojen purkamisesta onnettomuus- ja poikkeustilanteissa. Lukitsee tarvittaessa puherekisteritiedot. Päättää tapauskohtaisesti, liikennetilanne ja turvallisuuteen vaikuttavat seikat huomioiden, voiko juna liikkua ilman toimivaa JKV-laitetta. Päättää tapauskohtaisesti radan turvalaitosten häiriöissä, voidaanko JKV-laite kytkeä pois päältä. Päättää työrakojen muutoksista, joissa aloitus- tai päättymisaika siirtyy yli 15 min. Antaa luvan tavarajunien etuajassa (yli 30 min) kulkuun lähtöpaikalta Liikenteenohjauksen tulee pyytää RHK:n liikennekeskukselta lupa tavarajunan yli 30 minuutin etuajassa kulkuun junan lähtiessä alkuasemalta. Ennen luvan pyytämistä alkuaseman liikenteenohjauksen tulee yhdessä alueensa alueohjauksen kanssa selvittää junan etuajassa kulun mahdollisuudet koko kuljettavalta reitiltä. Liikennekeskukselle ilmoitettavia asioita: Onnettomuudet ja vaaratilanteet (törmäys, suistuminen, kaatuminen) Poikkeamat, joissa on VAK-aineita mukana Tasoristeysonnettomuudet
Liikenteenohjauksen käsikirja 8 Allejäännit (ihmisten ja muut merkittävät) Henkilövahingot (loukkaantumiset) Väärä, puutteellinen tai säännönvastainen toiminta Virheelliset kulkutiet Luvattomat "seis"-ohitukset Vaihteiden aukiajot Laakerien kuumakäynnit (todelliset) Vialliset kuumakäynti-ilmaisimet Junan katkeaminen Ratavauriot Viat ja vauriot sähköratalaitteissa JKV -viat, tarve ajaa ilman toimivaa JKV -laitetta Turvalaitosviat, joista aiheutuu myöhästymisiä Ilkivalta Pommiuhkaukset ja muut uhkatekijät Junien myöhästymiset, jotka vaikuttavat ratakapasiteetin käyttöön Jokaisesta käyttämättä jääneestä, keskeytetystä, perutusta sekä enemmän kuin 15 min siirtyneestä ETJ:ssä ilmoitetusta työraosta Viat ja häiriöt RHK:n tietojärjestelmissä (ETJ, JUSE, MIKU jne.) Muut asiat, jotka saattavat kiinnostaa esim. tiedotusvälineitä. 2.4 VR Osakeyhtiön kuljetustenhallintakeskus 3 HÄIRIÖT Huolehtii VR Osakeyhtiön valtakunnallisesta kuljetustuotannon ohjauksesta ja häiriötilanteiden koordinoinnista sekä sisäisestä tiedonvälityksestä häiriötilanteissa, sekä huolehtii omalta osaltaan VR Osakeyhtiön ulkoisesta tiedottamisesta yhdessä yhteyskeskuksen ja viestintäyksikön kanssa. Kuljetustenhallintakeskukselle ilmoitettavia asioita: Viallinen vetokalusto ja vialliset junayksiköt Viallinen vaunukalusto Muutostarpeet kalusto- ja miehistökiertoihin sekä junamiehistön tai kuljettajan puuttuminen Kuormausvirheet Asiakaspalveluun liittyvät ongelmat Junaa korvaavan kuljetuksen tarve VR Osakeyhtiön junien aikatauluihin ja junien numeroihin liittyvät muutostarpeet Viat ja häiriöt VR:n tietojärjestelmissä (Ilmoitus myös Help Deskiin) Muut asiat jotka saattavat kiinnostaa esim. tiedotusvälineitä. Kaikista turvalaitosvioista ja -häiriöstä on tehtävä vikailmoitus käyttökeskukseen. PORA-ilmoitus ei korvaa vikailmoitusta. Kauko-ohjaus- ja asetinlaitejärjestelmien häiriötilanteissa on erityinen huomio kiinnitettävä automaattisen kulkutien varmistuksen toimintaan.
Liikenteenohjauksen käsikirja 9 3.1 JKV-häiriöt Hetkellisestä jännitekatkosta tulee ilmoittaa junille yleisilmoituksena, jotta yllättävän jännitteen katoamisen aiheuttamilta liikennehäiriöiltä vältyttäisiin. Raidejärjestykseen merkityn raiteen muuttamisesta ilmoitetaan ensisijaisesti junamiehistön vastaavalle. Viestintä- ja valvontalaitevioista on ilmoitettava Corenetin Call Centeriin. Kun junayksikön tai radan turvalaitoksen (opastin, JKV ym.) toiminnassa ilmenee sellainen vika tai tapahtuma, johon ei ole olemassa selvää syytä, on asiasta ensin ilmoitettava liikennekeskukselle, joka määrää veturin EKE-rekisteröintilaitteen tietojen purkamisesta mahdollisuuksien mukaan. (Katso liite 3.) 3.2 Häiriöt kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetuissa vaihteissa Kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetun pitkän vaihteen häiriötilanteessa ei liikkuvalla kalustolla saa ajaa minkään vaihteen osan päälle tai yli (katso liite 2). Liikennepaikkoja, joilla on kääntyväkärkisellä risteyksellä varustettuja vaihteita: Hakosilta (V231, V241, V242, V243) Karjaa (V101) Kirkkonummi (V004) Kokkola (V561) Kytömaa (V658, V691) Lielahti (V715, V717) Luumäki (V002, V004, V006, V008) Pohjois-Louko (V311) Seinäjoki (V440) Jos kiskoilla liikkuvalla kalustolla ajetaan kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetun pitkän vaihteen risteyksen päälle häiriötilanteessa, seurauksena on vaihteen risteyksen vahingoittuminen ja jopa kaluston suistuminen. Vaihteeseen kuuluvat kaikki osat vaihteen etu- ja takajatkoksen välissä. Selvimmin erottuvat osat ovat vaihteen kielet ja vaihteen risteys. Liikenteenohjauksen on häiriötilanteissa tarpeen joka kerta erikseen ilmoittaa, että liikkuvan kaluston on myötävaihteen suunnasta liikkuessaan pysähdyttävä ennen vaihteen risteystä.
Liikenteenohjauksen käsikirja 10 3.3 Kuumakäynti-ilmaisimet 3.3.1 Kuumakäynti-ilmaisimien toimimattomuus Suurin nopeus yli 160 km/h edellyttää toimivaa pyörien laakereiden lämpötilan valvontaa. Kun havaitaan viallinen mittauspiste tai mittauspisteitä, on välittömästi yli 160 km/h kulkevien junien nopeutta alennettava nopeuteen 160 km/h viimeiseltä toimivalta mittauspisteeltä ensimmäiselle toimivalle mittauspisteelle. Kun kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmä antaa hälytyksen Mittausarvot puutteelliset, niin on välittömästi hälytyksen aiheuttaneen junan nopeus alennettava tarvittaessa nopeuteen 160 km/h viimeiseltä toimivalta mittauspisteeltä ensimmäiselle toimivalle mittauspisteelle. Yllämainituissa tapauksissa kuljettajalle annetaan liikenteenohjauksen ilmoitus, jossa ilmoitetaan rajoitusalue suurin sallittu nopeus 160 km/h.
Liikenteenohjauksen käsikirja 11 3.3.2 Toiminta kuumakäyntihälytyksissä Kuumakäyntijärjestelmä antaa hälytyksen kuumasta laakerista LÄMMIN (VA/LÄ/MA) Liikenteenohjaus ottaa yhteyttä kuljettajaan KUUMA (KU) Liikenteenohjaus määrää junan pysähtymään ensimmäiselle mahdolliselle tarkastuspaikalle, johon asti junan suurin nopeus on 50 km/h LIIKENTEENOHJAUS MÄÄRÄÄ JUNAN PYSÄHTYMÄÄN HETI Liikenteenohjaus ilmoittaa tarkastajalle: - Akselin sijainti junassa (etupäästä laskettaessa sis. veturiakselit!) - Oikea / vasen puoli (junan kulkusuuntaan nähden) Tarkastaja ilmoittaa havainnot, mittaustulokset ja päätökset jatkotoimenpiteistä liikenteenohjaukselle Liikenteenohjaus toteuttaa jatkotoimenpiteet Liikenteenohjaus täyttää kuumakäynti-ilmoitus lomakkeen järjestelmässä ja tekee lomakkeessa mainitut toimenpiteet Kaavio: Liikenteenohjauksen toiminta kuumakäyntihälytyksissä. 4 JUNAKULKUTIEN TURVAAMINEN Liikenteenohjauksen on sovittava viereisen alueen liikenteenohjauksen kanssa, jos ennakkoon ilmoitettu junajärjestys muuttuu, juna käyttää poikkeuksellista raidetta tai liikennetilanne on muutoin poikkeuksellinen. Sovittaessa junista viereisten liikenteenohjauksien kesken, on varmistettava, että liikenteen rajoituksista ilmoitetaan junille ja että molemmilla osapuolilla on yhteinen käsitys siitä kumpi ilmoituksen antaa. Junille käytetään ensisijaisesti turvalaitoksen junakulkuteitä. Kun käytetään turvalaitoksen vaihtokulkutietä, ohiajovarat, sivusuojat, ja esiopastintiedon mahdollinen puuttuminen on huomioitava ja annettava kuljettajalle tarvittavat ilmoitukset esim. junakulkutien päätekohdan muuttumisesta, kun junakulkutie päättyy ilman esiopastintietoa. Esiopastimen Odota seis -opaste on voimassa vain seuraavaan junakulkutien päätekohtaan.
Liikenteenohjauksen käsikirja 12 Raidejärjestyksen ja junalle suunnitellun kulkureitin noudattamisella varmistetaan liikenteen sujuvuus ja matkustajaturvallisuus. Tässä liikenteenohjauksen huolellisuus on avainasemassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä junanumeroautomatiikan toimintaan. 4.1 Junakulkutien päätekohta Turvallisuuden kannalta keskeisintä on varmistua siitä, että kuljettajalla on ennakkotieto junakulkutien päätekohdasta. Ennakkotieto voidaan antaa esiopastimella tai antamalla liikenteenohjauksen ilmoitus junakulkutien päätekohdasta. Määräpaikallaan juna pysähtyy aina junakulkutien päätekohtaan. Junakulkutien päätekohta -merkillä varustettujen raideopastimien sijainti tulee tietää, sillä ne vaikuttavat junakulkutien turvaamiseen ja lähtöluvan antamiseen. Tiedot junakulkutien päätekohta-merkkien sijoittelusta ovat turvalaitoksen käyttöohjeessa, raiteistokaavioissa ja mahdollisesti turvalaitoksen ilmaisuissa. Jos juna on pysäytettävä lähestymismerkin tarkoittamalle pää- tai suojastusopastimelle, on huolehdittava siitä, että kuljettajalla on asiasta ennakkotieto. Käytännössä tämä tarkoittaa radiolla annettavaa ilmoitusta. Lähestymismerkki ei ole ennakkotieto, lähestymismerkki ei korvaa esiopastinta. Lähestymismerkki ei ole Odota seis -opaste. Linjavaihteilla ja seisakkeilla ei ole junakulkutien päätekohtia. Aikataulusta poikkeava pysähtyminen määrätään junalle liikenteenohjauksen ilmoituksella. 5 JUNAKULKUTIEN TURVAAMINEN JKV-VARUSTAMATTOMILLA RADOILLA Lupapaikkojen välinen liikenteenohjaus perustuu opasteisiin, merkkeihin ja liikenteenohjauksien välisiin sopimuksiin. Liikenteenohjaukset vastaavat kulkuteiden turvaamisesta omalla alueellaan. Liikenteenohjauksien alueiden välisestä junakulkutien turvaamisesta vastaavat liikenteenohjaukset yhteisesti. RHK määrää lupapaikoista ohjeessa Kuljettaja-aikataulujen tieto- ja ulkoasuvaatimukset Dnro 2209/79/2008.
Liikenteenohjauksen käsikirja 13 Lupa lähtöluvan antamiseen, malli: Vastaanottava liikenteenohjaus vastaa puhelimeen liikenteenohjauksen tunnuksella: Ramokylä Lähettävä liikenteenohjaus ilmoittaa tunnuksensa ja kysyy vastaanottavalta lupaa kulkutien turvaamiseen: Järvi, Onko selvää 5 0 7 5:lle. Vastaanottava liikenteenohjaus kertoo mitä ilmoituksia junalle on annettava ennen lähtöluvan antamista. Lähettävä toistaa lupapyynnön annettuaan tarvittavat ilmoitukset: Ilmoitus xxx annettu, onko selvää 5 0 7 5:lle? Vastaanottava antaa luvan 5 0 7 5, selvä Lupapyyntö on toistettava ilmoitusten antamisen jälkeen, koska ehdollisia lupia ei saa antaa. Tarvittavat ilmoitukset voi ilmoittaa lähettävälle liikenteenohjaukselle, jolloin asiasta ei tarvitse mainita etukäteen jokaisen luvanpyynnön yhteydessä. 5.1 Lähtöluvan antaminen Junalle ei saa antaa lähtölupaa kohti sellaista lupapaikkaa, jota on lähestymässä toinen juna. Junalle ei saa antaa lähtölupaa sellaiselle lupapaikalle, jonka alueella on lupa ratatyöhön tai vaihtotyöhön. 6 OHJEITA ERITYISTILANTEISIIN 6.1 Peitetty raideryhmäkohtainen pääopastin Kun junalle turvataan kulkutie, jolla on peitetty raideryhmäkohtainen pääopastin, joka ei asetu näyttämään ajon sallivaa opastetta, lähettää sen baliisi JKV:lle seis-tiedon. Kuljettaja ei voi tätä tietää, joten hänelle on ilmoitettava asiasta ja annettava lupa seis-tietoa lähettävän baliisiryhmän ohittamiseen. Ilmoituksessa kerrotaan mitä junaa lupa koskee ja missä paikassa seis-tietoa lähettävä baliisiryhmä on. Esimerkki: "1234 lupa ohittaa seis-tietoa lähettävä baliisiryhmä, joka on raideopastimen xxx jälkeen"
Liikenteenohjauksen käsikirja 14 Hätäjarrutus, ellei kuljettaja paina Seis -ohitus painiketta Opastin hupun alla näyttää Seis-opastetta tai on pimeänä. Ohjaustaulussa näkyy opastinvika 6.2 Ennakoimaton rullaus Ilmoitetaan rullausalueen alkamiskohta ja rullataanko virroitin alas laskettuna sekä mahdollinen "laske virroitin" -merkin puuttuminen. 6.3 Junassa ilmenneen häiriön tarkastaminen Kun kuljettaja ilmoittaa menevänsä radalle esim. tarkastamaan laakerien lämpötilaa tai muuta junassa ilmennyttä häiriötä kaksi- tai useampiraiteisella rataosalla, kuljettaja ilmoittaa, mikäli viereisen raiteen liikenne on keskeytettävä tai viereistä raidetta kulkeville junille on asetettava nopeusrajoitus. Sopiva nopeus arvioidaan yhdessä kuljettajan kanssa. 6.4 Luvattomat liikkujat radalla Kun kuljettaja ilmoittaa luvattomista liikkujista radalla tai radalle ilkivaltaisesti asetetusta esteestä, määrätään seuraavalle junalle kyseiseen kohtaan nopeusrajoitus enintään 50 km/h. Menettelyä jatketaan niin kauan kun kuljettajien ilmoituksen mukaan mitään epäilyttävää ei enää ole havaittavissa. 6.5 Suurimman nopeuden nostaminen tavarajunan kulkiessa veturina Tavarajunan nopeutta ei voi nostaa suuremmaksi kuin 120 km/h. Mikäli suuremman nopeuden käyttäminen on välttämätöntä, tulee tavarajuna muuttaa matkustajajunaksi, jossa ei ole tarkoitus kuljettaa matkustajia, ja hankkia sille vastaava numero. Veturina kulkemisesta ja vähintään nopeuden nostamisesta ilmoitetaan junan kulkureitillä oleville liikenteenohjauksille.
Liikenteenohjauksen käsikirja 15 6.6 Liikenteenohjauksen ilmoitukset Seuraavat liikenteenohjauksen ilmoitukset kuljettajalle annetaan Jt-ilmoituslomaketta (liite 1) apuna käyttäen: Lupa Seis-opasteen ohittamiseen junaliikenteessä Varatun raiteen käyttäminen Junan aikataulun muutos (mm. määräpaikka) Suurimman nopeuden muuttaminen (esim. jarrupainoprosentti, kiskojarru, veturina kulkeminen) Nopeusrajoitukset Vasemman raiteen käyttäminen JKV -rakennusalue Muutokset ennakkoilmoitukseen Muutokset liikenteenohjauksen yhteystietoihin. Ilmoituksen aiheena olevaa aluetta suojaavassa opastimessa on pidettävä Seis-opaste siihen asti, kunnes ilmoitus on annettu. Vastaanottavan liikenteenohjauksen on ilmoitettava lähettävälle liikenteenohjaukselle tiedossaan olevista liikenteenohjauksen ilmoituksista. Lähettävän liikenteenohjauksen on ilmoitettava vastaanottavalle liikenteenohjaukselle junan kulkuun vaikuttavista liikenteenohjauksen ilmoituksista (esim. alennettu nopeus). Jarrupainoprosentin ollessa liian pieni tai jos kiskojarruja puuttuu, liikenteenohjaus antaa ilmoituksen nopeuden alentamisesta junan koko kulkuvälille. 6.7 Ennakkoilmoitusjärjestelmä (ETJ) Ennakkoilmoitusjärjestelmässä ylläpidetään ratatyön ennakkosuunnitelmia sekä liikenteeseen vaikuttavia muutostietoja, jotka muuten olisi annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella. Liikenteenohjauksen on tarkastettava, onko liikenteenohjauksen tiedossa oleva junaturvallisuuteen vaikuttava seikka ennakkoilmoituksessa. Ennakkoilmoitusjärjestelmässä käytettävät symbolit: Ei vek = Ilmoitus ei näy vek-tietona = Sähkövetoiset junat! = Huomio Ennakkoilmoitusjärjestelmässä käytettävät lyhenteet: JKV junien kulunvalvontajärjestelmä km/h kilometriä tunnissa Sn suurin nopeus km/h
Liikenteenohjauksen käsikirja 16 m r IKR LKR EKR PKR KR Itäinen Itäisin Läntinen Läntisin Eteläinen Eteläisin Pohjoinen Pohjoisin Kaikki metri raide itäinen keskiraide läntinen keskiraide eteläinen keskiraide pohjoinen keskiraide keskimmäinen raide itäinen raide itäisin raide läntinen raide läntisin raide eteläinen raide eteläisin raide pohjoinen raide pohjoisin raide kaikki raiteet 6.8 Viranomaisen suorittama erityistyö rautatiealueella 7 VAIHTOTYÖ Liikenteenohjaus keskeyttää liikennöinnin viranomaisen pyynnöstä pyydetyllä alueella tai raiteilla ja ilmoittaa pyynnön tekijälle, kun liikennöinti on keskeytetty. Liikenteenohjaus varmistaa, että liikennöinti pysyy keskeytettynä, kunnes toimintaa johtava viranomainen on ilmoittanut työn päättymisestä liikenteenohjaukselle. Tätä ohjetta sovelletaan seuraaviin toimijoihin heidän suorittaessaan määrättyä tehtävää, joka edellyttää toimimista radalla: pelastuslaitosten ja palokuntien henkilöstö poliisi sairaankuljetus- ja lääkintähenkilöstö liikennöitsijän pelastus- ja raivaushenkilöstö onnettomuustutkintaa suorittava viranomainen vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijat Liikenteenohjauksen on tiedettävä, missä oman alueen opastimissa on Vaihtotyö sallittu -merkki. Merkkejä on Rauman liikennepaikalla (1 kpl) ja Tampereen liikennepaikalla (3 kpl). Luvan rajaukset on määriteltävä selkeästi ja yksiselitteisesti muistaen, että luvan pyytäjä ei välttämättä tunne turvalaitoksen toimintaa ja esim. paikalliskääntölupien vaikutusta turvalaitoksen toimintaan (turvavaihteiden ja sivusuojien automaattiset toiminnot, ym.) Erityistä huomiota on kiinnitettävä liikennepaikan Vaihtotyön raja -merkin käyttämiseen vaihtotyön rajaamisessa. On varmistuttava siitä, että molemmilla osapuolilla on sama käsitys siitä, saako merkin ohittaa.
Liikenteenohjauksen käsikirja 17 8 RATATYÖ 8.1 Rt-ilmoitus Ratatyöstä johtuvat liikenteen keskeyttämiset on sovittava niiden liikenteenohjauksien kesken, jotka sopivat junista. Ratatyön yksilöivä tunnus on esitetty RHK:n viestintäohjeessa (Dnro 782/040/2008). Liikenteen keskeyttämiset ja ratatyön yksilöivät tunnukset dokumentoidaan RHK:n ohjeen Ohjeet rautatieliikenteessä annettavien lupien dokumentoinnista (Dnro 568/040/2008) mukaisesti. Työn aloittamiseen annettavien lupien määrää rajattaessa tulee ottaa huomioon liikennetilanne, vaihtotyöt, turvalaitoshäiriöt ja muut kuormitustekijät siten, että lupia annetaan vain niin monta kuin voidaan turvallisesti hallita ja vain töille, joista on voimassa oleva ennakkoilmoitus. Ennakkoilmoitusta ei tarvita äkillisten vikojen korjaamisessa vaan ne voidaan tehdä liikenteenohjauksen luvalla. Liikenteenohjaus voi vaatia työalueella tehtäväksi suojaustoimenpiteitä ennen luvan myöntämistä. Ratatyön sijainnin ja työmaa-alueen oikea määritteleminen on erittäin kriittinen turvallisuustekijä. Mikäli Rt-ilmoituksen välittäminen liikenteenohjaukseen kirjallisessa muodossa ei ole olosuhteiden puolesta mahdollista, voidaan Rt-ilmoitus tässä tapauksessa antaa liikenteenohjaukselle suullisesti. Tietojen oikeellisuus on tällöin tarkastettava toistamalla tiedot huolellisesti. Rt-ilmoituksen voi täyttää ja lähettää liikenteenohjaukseen myös muu kuin ratatyöstä vastaava henkilö. 8.2 Sijainnin määrittelyn keinoja Opastintunnukset. Esim. Opastimien P146 ja P148 välisellä alueella. Liikennepaikalla lähtösuunnan pääopastimet, raideopastimet ja junakulkutien päätekohdat antavat tietoa sijainnista (millä raiteella). Edellyttää tutustumista etukäteen raiteistokaavioon. Liikennepaikkojen väli. Edellyttää liikennepaikkojen rajojen ja rataosien perusteellista tuntemista. Liikennepaikan raja on yhä useammassa tapauksessa merkitty. Liikennepaikka alkaa -merkistä näkee, missä on liikennepaikan raja (liikennepaikan vaihtotyön raja -merkki liittyy vain vaihtotyöhön). Vaihteiden tunnukset yksilöivät sijainnin kunkin rautatieliikennepaikan sisällä.
Liikenteenohjauksen käsikirja 18 8.3 Sijainnin määrittelyssä vältettäviä asioita Matkustajalaitureiden siniset numerokilvet eivät vastaa turvalaitoksen raidenumerointia (esim. kilvessä lukee 1, vaikka turvalaitoksen raidenumero on 652). Tasoristeyksen nimet eivät näy liikenteenohjaajan ilmaisuissa ja niiden nimeämisessäkin on joskus sekavuutta (käyttöohjeessa eri nimi kuin yleisesti tunnettu). Vältä ilmansuuntia, käytä naapuriliikennepaikkoja. Ei siis Parkanon eteläpuolella vaan Parkanosta Tampereen suuntaan. Ilmansuunnat ovat aiheuttaneet vaarallisia väärinkäsityksiä, koska on olemassa vaihdepiirejä, joiden nimi on ilmansuunta. Myös poikkiradoilla on joskus ratapohjoinen etelämpänä kuin maantieteellinen pohjoinen. Pelkkään ratakilometriin ei saa koskaan luottaa, sillä sama ratakilometri saattaa esiintyä usealla rataosalla. Seisakkeet eivät ole liikenteenohjauksen elementtejä, joten niitä ei voi käyttää sijainnin määrittelyssä. 8.4 Ratatyön suojaamistapoja Ajonestojen käyttäminen Automatiikka on kytkettävä pois päältä Yksittäisten opastimien lukitseminen Ohiajovarojen käyttäminen Alueelle pääsyn estävän kulkutien muodostaminen Yksittäisten vaihteiden lukitseminen estämään varatulle alueelle meneminen vahingossa Oikosulkujohtimien käyttäminen raiteen oikosulkemiseen perustuvissa järjestelmissä oikosulkujohtimien käyttö ainoana suojaamiskeinona ei ole suositeltavaa, mahdollisten kontaktihäiriöiden vuoksi (likainen tai ruostunut kisko, viallinen johdin, ym.). Työskentelyalueen ympärillä oleville liikennepaikoille voi laittaa paikallisluvat, jolloin vahingossa tapahtuva junakulkutien turvaaminen aluetta kohti estyy. Itsetoimisella suojastuksella varustetulla rataosalla voidaan joutua ottamaan liikennepaikkojen turvalaitoksia miehitettyyn käyttöön. Työskentelyalue voidaan suojata käyttämällä alueen ympärillä olevia sellaisia liikennepaikkoja, jotka ovat lupapaikkoja tai joilla pysäyttäminen voidaan tehdä esiopastimella varustetulle opastimelle. Vaihtotyöyksiköiden meneminen työskentelyalueelle estetään rajaamalla vaihtotyölupaa edellisen kohdan menettelyjä soveltaen. 8.5 Tulityön suojaaminen Kun Rt -ilmoituksessa ilmoitetaan tulityöstä, ilmoittaja kertoo samalla minkälaisia rajoituksia työ aiheuttaa liikenteelle. Mikäli ei ole varmaa tietoa, onko junissa palavia nesteitä, ei junia ohjata Rt-ilmoituksessa mainittujen raiteiden kautta.
Liikenteenohjauksen käsikirja 19 9 KRIISITILANTEET JA TYÖVUORON KESKEYTTÄMINEN Työpaikoilla voi sattua vakavia tapaturmia, onnettomuuksia, ryöstöjä ja fyysistä väkivaltaa. Tällaisen tilanteen kokeminen voi vaikuttaa toimintakykyyn niin, että liikenneturvallisuustehtävän hoitaminen on tilapäisesti syytä keskeyttää. Työkyvyn arviointi on suoritettava välittömästi kriisitilanteen jälkeen. Pääsääntöisesti liikenteenohjaaja itse arvioi työkuntonsa keskustelussa työtovereiden tai esimiehen kanssa. Jos tilanne arvioidaan sellaiseksi, ettei työvuoroa voi jatkaa liikenneturvallisuutta vaarantamatta, työvuoro keskeytetään ja sijainen hankitaan mahdollisimman nopeasti. Kriisin jälkihoito toteutetaan ohjeen Y 54/140/02, Kriisi- ja onnettomuustilanteiden jälkihoito mukaan. 10 JKV JA LIIKENTEENOHJAUS Rataverkollamme on käytössä ns. pistemäinen kulunvalvonta, mikä tarkoittaa sitä, että tietoa välitetään vain tiedonvälityspisteissä, jotka on varustettu baliisein. Koska tietoa välitetään vain pisteittäin, on tästä seurauksena se, että kerran vastaanotettu rajoittava tieto on voimassa seuraavalle tiedonvälityspisteelle (opastin, toistobaliisi) asti, vaikka rajoittava tekijä poistuisikin (esim. Seis-opaste vaihtuu ajon sallivaksi opasteeksi). Kuljettaja näkee ajon sallivan opasteen, mutta JKV valvoo edellistä vastaanotettua tietoa, uusi tieto otetaan vastaan seuraavan baliisin kohdalla ja junan nopeus joudutaan alentamaan valvontanopeuteen asti (alimmillaan 10 km/h). Kulkutien turvaamisen oikea-aikaisuudella varmistetaan junien sujuva kulku ja vähennetään tavarajunien mäkeen jäämisen riskiä. Kun kuljettaja ilmoittaa laitteen havaitsemasta baliisiviasta, varmistetaan, että kuljettajalta saadaan seuraavat tiedot: Tekstinäytössä näkyvä baliisivika Tavoite-etäisyysnäytössä näkyvä baliisin tunnus eli BAL I Testitilassa näkyvä vikakoodi. Vian tiedot ilmoitetaan kunnossapitoon sähköisellä baliisivikailmoituksella ja seuraaville junille ilmoitetaan baliisivian mahdollisimman tarkka sijainti, jotta kuljettajat voivat ennakoida alentamalla nopeutta (vältetään JKV:n tekemä voimakas jarrutus). Katso liite 3. Jos ohitetaan useita perättäisiä Seis-opastetta näyttäviä opastimia, on suurin nopeus 50 km/h, ellei yksittäisellä opastimella ole erillistä esiopastinta tai toistobaliisia, mikä rajoittaa nopeutta vieläkin alemmaksi (valvontanopeus). Asetinlaitteen JKV-vian esiintyessä toimitaan kyseisen turvalaitoksen käyttöohjeen mukaan ja tehdään tarvittavat ilmoitukset kunnossapitoon ja kuljettajille.
Liikenteenohjauksen käsikirja 20 JKV:n poiskytkeminen häiriötilanteissa ja JKV-laitteen vikaantuessa edellyttää lupaa liikennekeskuksesta. 11 NOPEUSRAJOITUKSEN ASETTAMINEN JKV:LLA VARUSTETULLE RAITEELLE Turvalaitesuunnittelija toimittaa nopeusrajoitussuunnitelman (liite 4 Esimerkki nopeusrajoitussuunnitelmasta) sen alueen liikenteenohjaukselle, jolle nopeusrajoitus asetetaan. Turvalaitteiden kunnossapitäjä tai nopeusrajoituksen tilaaja ilmoittaa liikenteenohjaukselle jokaisen nopeusrajoitukseen liittyvän baliisiparin käyttöön ottamisesta. Liikenteenohjauksen on tarkastettava jokainen nopeusrajoitussuunnitelmassa esitetty baliisipari nopeusrajoitussuunnitelmassa määritettyjen ohjeiden mukaisesti. Tarkastus on tehtävä pyytämällä ensimmäistä mahdollista junaa, jonka JKV-veturilaite on käytössä ja joka täyttää nopeusrajoitussuunnitelmassa esitetyt ehdot, tarkastamaan, että JKV näyttää ja valvoo nopeusrajoitusta oikein nopeusrajoituksen suuruudesta ja sijainnista annettuihin tietoihin nähden. Liikenteenohjauksen on dokumentoitava tehdyt tarkastukset nopeusrajoitussuunnitelmaan ja säilytettävä nopeusrajoitussuunnitelma siihen saakka, että jokaisen asennetun baliisiparin toiminta on tarkastettu.
LIITE 1 JT-ILMOITUS Juna Klo Kuittaus Juna Klo Kuittaus Lupa ohittaa Seis-opastetta näyttävä opastin ja ajaa Syy: (tunnus ja sijainti) asti, josta opasteiden mukaan. Lupa ohittaa kaikki Seis-opastetta näyttävät opastimet opastimelta (tunnus ja sijainti) josta opasteiden mukaan. Syy: lähtien ja ajaa asti, numero muutetaan, uusi numero on määräpaikka muutetaan, uusi määräpaikka on sn muutetaan, uusi sn on km/h on pysäytettävä tulee varatulle raiteelle sn km/h vaihteessa, valvomaton vaihde Tilapäinen nopeusrajoitus Nopeusmerkit Baliisit Sn km - km Raide Ei Ei Sn km - km Raide Ei Ei Junan on annettava vihellinopaste "juna tulee" km JKV-rakennusalue km - km Ei nopeusmerkkejä Muu ilmoitus Lisätietoja Ilmoitus laadittu paikka pvm nimi 2009 10
Liikenteenohjauksen käsikirja LIITE 2 KÄÄNTYVÄKÄRKISELLÄ RISTEYKSELLÄ VARUSTETTU VAIHDE n. 105m Kääntyväkärkinen risteys Vaihteen päämitat
Liikenteenohjauksen käsikirja LIITE 3 MENETTELYTAPAOHJE EKE-REKISTERÖINTILAITTEEN PURKAMISESTA VETURI- JA/TAI RAIDEVIKOJEN ILMETESSÄ Kuljettajan havaitessa sellaisen vian tai tapahtuman joko veturin (junayksikön) ja/tai radan turvalaitteen (opastin, JKV ym.) toiminnassa, johon ei ole olemassa selvää syytä, hän ilmoittaa tästä liikenteenohjaukseen veturinkuljettajan käsikirjan 6.1.4-kohdan mukaisesti. Liikenteenohjauksen on tämän ilmoituksen saatuaan toimittava seuraavan kaavion mukaisesti: Kuljettajan ilmoitus havaitsemastaan viasta/toiminnasta liikenteenohjaukseen Liikenteenohjaus selvittää, johtuuko vika/toiminta liikenteenohjauksen toiminnasta vai turvalaitteiden viasta/häiriöstä Vikaan/toimintaan EI OLE selvää syytä Vikaan/toimintaan ON selvä syy Liikenteenohjaus kertoo tämän kuljettajalle JA ilmoittaa asiasta liikennekeskukselle EKE-tietojen purkamiseksi Liikenteenohjaus kertoo tämän kuljettajalle JA tekee asiasta vikailmoituksen Liikennekeskus määrää EKEn purkamisesta, tai ettei sitä tehdä, vetopalvelupiste huolehtii purkamisen toteutuksesta. Vetopalvelupiste määrää tilanteeseen sopivan purkupaikan. Tätä varten on S:n laatima lista niistä varikoista (työaikoineen), joilla EKEn purku on mahdollista tehdä. Veturi saa liikkua (nopeus > 0 km/h) max 6 tuntia ennen purkua Vetopalvelupisteen työaikojen ulkopuolella liikennekeskus määrää EKEn purkamispaikan tai ettei purkua tehdä
Liikenteenohjauksen käsikirja LIITE 4 ESIMERKKI NOPEUSRAJOITUSSUUNNITELMASTA