Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja

Transkriptio

1 OHJE 1 (56) Väylänpito Säädösperusta Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä TRAFI/2438/ /2015 Rautatielaki 304/2011 Komission asetus (EU) 2015/995 Korvaa Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja LIVI/1849/ /2017 liitteineen Salinjättösuunnitelma Etelä-Suomen rautatieliikenteenohjaukseen Dnro 1541/1001/2013. Kohdistuvuus Rautatieliikenteen ohjaus Junaliikenne ja vaihtotyö valtion rataverkolla Voimassa alkaen Asiasanat Junaliikenne, liikenteenohjaus, liikennöinti, rataverkko, ohjeet Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja Ohje päivitetty Jt:n vaatimilla muutoksilla. Lisäksi ohjeeseen on tehty teknisluontoisia tarkennuksia sekä lisätty salinjättösuunnitelmat. Tekninen johtaja Markku Nummelin Ylitarkastaja Atte Kanerva Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella. Sähköisen allekirjoituksen merkintä on viimeisellä sivulla. LISÄTIETOJA Atte Kanerva Liikennevirasto puh Liikennevirasto PL 33 puh kirjaamo@liikennevirasto.fi HELSINKI faksi etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi

2 OHJE 2 (56) Käsikirjan muutoksia: Kohdat 5.5 ja 6.3 muokattu junan kulussaolo vastaamaan Jt:n muutoksia Muutettu aiemmin julkaistut erillismuutokset osaksi kokonaisohjetta (Kupla/Loki muutos kevät 2018) Kohdan vaihteen aukiajoilmaisussa toimintaa lievennetty tarkastuksen osalta. Poistettu taulukot pyörävioista (taulukot ovat Jt:ssä), korjattu 500kN -> 450kN kaluston poistamistilanteessa Kohta Loki lisätty graafinen Liike-varatuloste Lisätty salinjättösuunnitelmat: -> Ohje korvaa ohjeen Salinjättösuunnitelma Etelä- Suomen rautatieliikenteenohjaukseen Dnro 1541/1001/2013. Tarkennettu ratapihaliikenteenohjauksen roolia kohdassa ratatyön suojaamisen osalta

3 OHJE 3 (56) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ MÄÄRITELMÄT RAUTATIELIIKENTEEN KESKEISET TOIMIJAT Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) Liikennevirasto (LiVi) Liikennevirasto liikenteenohjauksesta vastaavana viranomaisena Liikenneviraston rataliikennekeskus Rataliikennekeskuksen tehtävät Rataliikennekeskukselle ilmoitettavat asiat Tekninen valvomo Turvavalvomo Liikenteenohjaus Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus Rajoitetun alueen liikenteenohjaus sekä ratapihoilla tehtävä asetinlaite- ja vaihdemiestyöskentely Toisen luokan liikenteenohjaus Liikenteenohjauksen tehtävät Alueohjauksen tehtävät Liikennesuunnittelu Käyttökeskustoiminta Rataverkon ylläpito TEKNISET JÄRJESTELMÄT Turvalaitokset ja liikenteenohjausjärjestelmät Junien kulunvalvonta JKV ja liikenteenohjaus Liikenteenohjauksen työasema- ja tietoverkko Liike-järjestelmä ja reaaliaikagrafiikka LOKI JETI Liikenteenohjauksen ilmoitukset JETIssä/LOKIssa Ennakkoilmoitus Ilmoituksen kulku yksikön kuljettajan tietoon Yleiskäyttöliittymä YKÄ MIKU RUMA POHA RAISA Viestintäjärjestelmät RAILI-palvelu Varayhteydet VIRVE RATA INFO -puheryhmä RATA LIVI -puheryhmä Tilannetiedotuksen antaminen... 23

4 OHJE 4 (56) 5 RATAKAPASITEETIN HALLINTA Junaliikenne Ratakapasiteetin peruminen ja uudelleen hakeminen Kiireellinen ratakapasiteetti Vaihtotyö Ratatyö Koeajot Liikenteen priorisointi ja häiriötilanteet JUNALIIKENNE Liikenteestä sopiminen Junan lähtövalmius Lähtölupa ja junan kulkutien turvaaminen Rajoitetun alueen liikenteenohjaus kulkutien turvaamisessa Junakulkutien päätekohta Junan kulkutien turvaaminen JKV-varustamattomilla radoilla Lähtöluvan antaminen Erikoiskuljetukset rautateillä VAIHTOTYÖ RATATYÖ Ratatyön suojaaminen Liikenneturvallisuussuunnitelma JKV-rakennusalue Liikenteen rajoite TEKNISET HÄIRIÖTILANTEET JA ERILLISKÄYTTÖ Erilliskäyttö ja liikenteenohjauksen siirtäminen Erilliskäyttö itsenäisenä liikenteenohjauksena Erilliskäyttö kauko-ohjauksen alaisuudessa Häiriöt turvalaitteissa Akselinlaskentaosuuksien vapauttaminen häiriötilanteissa Häiriöt vaihteissa Vaihteen aukiajo Vaihteen aukiajoilmaisu Valvomaton vaihde Vaihteen ilmaisuhäiriöt Häiriöt kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetuissa vaihteissa Kielisalpojen käyttäminen vaihteissa Peitetty raideryhmäkohtainen pääopastin Baliisiviat JKV-häiriöt Kuumakäyntihälytykset Kuumakäynti-ilmaisimien toimimattomuus Erityistapaukset kuumakäyntihälytyksissä Pyörävoimailmaisimet Hälytystasot... 44

5 OHJE 5 (56) Toiminta pyörävoimailmaisimen hälytyksissä LIIKENNÖINNIN HÄIRIÖTILANTEET Yksikön avustaminen Junan peräyttäminen Hetkellinen jännitekatko Ennalta suunnittelematon rullaus Tilapäiset nopeusrajoitukset Radassa tai radan laitteessa havaitut viat tai poikkeamat Luvattomat liikkujat radalla Viranomaisen suorittama työ rautatiealueella Matkustajainformaatio ja häiriötilanteista tiedottaminen Yksikölle tehtävät tekniset tarkastukset VIESTIT JA DOKUMENTOINTI Loki Vuoronvaihto ja tauotus LOKI-merkinnät Ratatyön yksilöivä tunnus Ratatyömerkintä Jännitekatkomerkintä Liikenteen keskeytysmerkintä Suullinen lähtölupa ja lupa lähtöluvan antamiseen REAALI Ennakkoilmoitukset Toiminta tietojärjestelmien häiriötilanteissa LOKI REAALI JETI Liikenteenohjausverkon työasema LIIKE-ympäristön laajat ongelmat Liikenteenohjauksen ilmoitukset Liikenteenohjauksen ilmoituksen antaminen ja toimitus Liikenteenohjauksen ilmoitusten luokittelu ja perillemenon varmistaminen Varajärjestelmä Huomautustekstien käyttö kauko-ohjausjärjestelmissä LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Alueelliset erityisohjeet Liikenteenohjauksen ilmoitus lomake Liikenteenohjauksen muistilista avustustilanteita varten Liikenteenohjauksen muistilista peräyttämistä varten Liikenteenohjauksen ja rajoitetun alueen liikenteenohjauksen välinen viestintä Salinjättösuunnitelma rautatieliikenteenohjaukselle ja sähköradan käyttökeskukselle

6 OHJE 6 (56) 1 Yleistä Tämän käsikirjan tarkoituksena on tukea liikenteenohjauksen operatiivista työtä antamalla ohjeita oikeista työtavoista ja menettelyistä eri tilanteissa. Jokaisen liikenteenohjaukseen osallistuvan henkilön tulee olla tietoinen tämän ohjeen sisällöstä ja tuntea ohjeistus oman toimintansa osalta. Rajoitetun alueen ja ratapihojen liikenteenohjauksesta ohjeistetaan erillisessä ohjeessa. Rautatieliikenteen liikenteenohjauksesta valtion rataverkolla vastaa Rautatielain mukaisesti Liikennevirasto. Liikenteenohjaus on työtä, jolla varmistetaan rataverkon turvallinen liikennöinti ja radan kapasiteetin käyttö eri tarkoituksiin. Radan kapasiteetin myöntää Liikennevirasto. Liikenteenohjauksen tärkeimpiä periaatteita ovat toiminnan turvallisuus sekä liikennöinnin ja ratatyön turvallisuutta tukevat menettelytavat. Tasapuolisuus eri liikennöitsijöiden sekä muiden liikenteen osapuolien välillä on rautatielainsäädännön mukaan keskeinen vaatimus. Tämä koskee erityisesti etusijajärjestyksiä ja raiteiston käyttöä liikennöinnissä sekä liikenteenohjauksen ja eri urakoitsijoiden välisiä toimia. Rautatieliikenteenohjaukseen sovelletaan lakia viranomaistoiminnan julkisuudesta. Puolustusvoimien kuljetuksiin käytettävien yksiköiden kulku- ja aikataulutiedot sekä kuljetuksiin liittyvät lisätiedot ovat salassa pidettäviä (Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24 kohta 10). Samoin rautatieliikenteen-ohjauksen kiinteistöturvallisuutta, varautumista ja valmiustoimintaa koskevat tiedot ja menettelytavat voivat olla salassa pidettäviä (Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24 kohta 7 ja 8). Erityisesti tulee huomioida asiakirjojen ja järjestelmien salassa pidettävien ja luottamuksellisten asiakirjojen ja tietojen tietoturvallisuus ja käyttö. Tietoja ei saa luovuttaa edelleen. Erityisesti tämä koskee Liikenneviraston ja muun valtiohallinnon asiakirjoja, mikäli niissä on jakelua rajoittavia merkintöjä. Turvalaite-, kameravalvonta-, liikenteenohjaus- ja muiden Liikenneviraston järjestelmien tiedot ja tallenteet ovat luottamuksellisia ja niiden välittäminen kolmansille osapuolille on kielletty. Tietojen omistaja on Liikennevirasto ja niiden käyttämiseen tarvitaan aina Liikenneviraston lupa ja kiireellisissä tapauksissa luvan myöntää rataliikennekeskus. Liikenneviraston laitteiden kunnossapitäjillä on oikeus työhön liittyvissä tehtävissään liikkua turvalaite- ja liikenteenohjaustiloissa ja käyttää lokitietoja laitteiden toiminnan analysoinnissa. Tietojen luovuttamisesta muille viranomaisille tutkintakäyttöön määrätään erikseen. Liikenteenohjaustilojen ja laitetilojen kulunvalvonnasta ohjeistetaan tarkemmin Liikenneviraston ohjeessa LIVI/5900/ /2016. Liikenteenohjaus- ja turvalaitetiloissa valo- ja videokuvaaminen sekä äänen tallentaminen on kielletty ilman Liikenneviraston antamaa kirjallista lupaa.

7 OHJE 7 (56) Liikenneohjaajat saavat liikkua rautatiealueella työtehtävien niin edellyttäessä. Muilla kuin liikenteenohjaustehtävissä toimivilla tulee olla ratatyöturvallisuuspätevyys (Turva). Sähkö- ja turvalaitetiloissa liikkuminen ja työskentely ovat luvanvaraista sekä se vaatii perehdytyksen ja opastuksen. 2 Määritelmät Baliisi on rautatien kiskojen väliin sijoitettu passiivinen elektroninen lähetin. Baliisit aktivoituvat liikkuvan kaluston alle sijoitetun radioantennin lähettämästä energiasta ja lähettävät kulunvalvonnan veturilaitteelle informaatiota opastimista, nopeusrajoituksista ja radan geometriasta. Baliisiryhmä on kahden baliisin muodostama kokonaisuus. Baliisit sijoitetaan tyypillisesti pareittain, jotta veturin ajotietokone pystyy erottamaan oikeaa kulkusuuntaa koskevat baliisit ja jättämään väärän kulkusuunnan baliisit huomiotta. Baliisisanoma on viesti, joka välitetään baliisista kulunvalvonnan veturilaitteelle ja joka sisältää JKV:n kannalta tärkeää tietoa muun muassa suurimmasta sallitusta nopeudesta. Ennakkoilmoitus on Junaliikenteen ennakkotiedot -järjestelmässä (JETI) tai kuljettajapäätelaitteella (KUPLA) annettava ilmoitus, jolla ilmoitetaan ennalta suunnitelluista ratatöistä sekä liikennöintiin vaikuttavista muutostiedoista. Liikenteenohjaus käyttää ennakkoilmoituksia myös LOKI-järjestelmällä. Kiireellinen ratatyö on ratatyö, jota ei ole voitu suunnitella ennalta. Näitä ovat akuuttien vika- vaurio- ja häiriötilanteiden korjaaminen sekä lumitöiden suorittaminen Kuljettaja-aikataulu on LIIKE-järjestelmällä laadittu kuljettajan aikataulu, johon tulostuvat sekä yksikön aikataulu, että ennakkoilmoitustiedot JETI-järjestelmästä. Kuljettajan aikataulu voidaan toimittaa paperisena, tietojärjestelmillä tai KUPLA-järjestelmällä. Kuljettajan varatuloste on järjestelmän automaattisesti päivittäin muodostama kuljettajatuloste, jonka tietosisältö ei välity LOKI-järjestelmälle. Kulkutien turvaamisvirhe tarkoittaa, että junalle ei ole muodostettu kulkutietä ennen lupaa liikennöintiin tai muodostettu kulkutie ei täytä kohdan Junan kulkutien turvaaminen kriteerejä. Kulkutien varmistamisella tarkoitetaan turvalaitejärjestelmällä tai muulla tavoin varmistettua reittiä kulkutien alku- ja päätepisteen välillä. Kunnossapitäjä (radan kunnossapitoa harjoittava yritys) tekee rataverkolla radan rakennusja kunnossapitotöitä ja harjoittaa siihen liittyvää liikennöintiä rataverkolla.

8 OHJE 8 (56) Liikenteenohjauksien rajapinta on alue, jonne viereiset liikenteenohjaukset voivat muodostaa kulkuteitä. Myötävaihde on vaihde katsottuna kielien kannasta kielien kärkeen päin. Raide on vaihteiden välinen osuus tai vaihteen ja ratakiskojen päättymiskohdan välinen osuus, johon kuuluvat ratakiskot, kiskokiinnitykset, rata- tai vaihdepölkyt ja niihin liittyvät laitteet. Rautatieliikennepaikka on liikennepaikka, linjavaihde tai seisake. Rautatieliikennepaikat on lueteltu Rautateiden verkkoselostuksessa. Rautatieliikenteen harjoittajia ovat rautatieyritykset, radan kunnossapitoyritykset, rataverkolla liikennöivät rataverkon haltijat sekä museoliikenteen harjoittajat. Lisäksi myös muut rataverkolla liikennöivät yritykset tai yhteisöt, joiden liikennöinti ei ole päätoimista ovat rautatieliikenteen harjoittajia. Rautatieyritys tarkoittaa julkista tai yksityisoikeudellista yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka Euroopan talousalueella myönnetyn toimiluvan nojalla päätoimenaan harjoittaa rautateiden henkilö- tai tavaraliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalveluista; rautatieyrityksellä tarkoitetaan myös yksinomaan vetopalveluja tarjoavaa yritystä. Ratakapasiteetti on junalle, vaihtotyöyksikölle tai ratatyölle varattu ajallinen hetki, jonka aikana rata, raide tai kulkutiet ovat varattu junan tai yksikön kululle tai ratatyölle. Radan kapasiteetin käyttämiseen tarvitaan ratakapasiteettipäätös rataverkon haltijalta. Suojastamaton osuus on rataosuus, jonka raiteiden ja raideosuuksien vapaana oloa ei valvota tai raiteiden ja raideosuuksien liikennettä ei ohjata näkyvillä opasteilla (esim. radioohjatut rataosat, joilla ei ole lähtösuunnan pääopastimia). Tekninen valvomo: Vastaa liikkuvan kaluston valvontalaitteiden jatkuvasta seurannasta sekä mm. Kehäradan ja Vuosaaren radan kiinteistöteknisten ja paloilmoitinjärjestelmien seurannasta. Turvavalvomo: Vastaa pääasiallisesti Helsingin lähiliikennealueen raideliikenteen henkilöturvallisuuden parantamisesta sekä ratainfrastruktuurin ilkivaltasuojasta, sekä lisäksi mm. HSL:n bussiliikenteen vastaavista tarpeista. Turvavalvomo toimii vartiointipalvelujen operaatio- ja ohjauskeskuksena Urakoitsija on rataverkon haltijan toimeksiannon saanut urakointiyritys. Sama yritys voi olla sekä urakoitsijan että kunnossapitäjän tehtävissä. Vastavaihde on vaihde katsottuna kielien kärjestä kielien kantaan päin. Virheellinen reititys tarkoittaa, että juna- tai vaihtotyöyksikkö ohjataan ilman ennakkotietoa eri raiteelle kuin oli tarkoitettu, tai että siitä aiheutuu myönnetylle kapasiteetille tai matkustajille häiriötä.

9 OHJE 9 (56) VIRVE on TETRA teknologiaan perustuva verkko, jolla tuotetaan korotetun turvallisuus- ja varautumistason radioviestintäpalveluja viranomaisten ja luvan saaneiden yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin toimijoiden yhteiskäyttöön. 3 Rautatieliikenteen keskeiset toimijat Rautatieliikenteen keskeiset toimijat liikenteenohjauksen näkökulmasta ovat Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), Liikennevirasto (LiVi), rataliikennekeskus, tekninen valvomo, turvavalvomo, liikennesuunnittelu, käyttökeskus, rautatieliikenteen harjoittajat sekä kunnossapitoyritykset. Tässä luvussa on esitelty eri toimijat sekä niille kuuluvat tehtävät. Rataverkon ylläpitoa käsitellään radan rakentaminen ja kunnossapitotoiminnan näkökulmasta. 3.1 Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) keskeisenä tehtävänä on valvoa ja kehittää rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta sekä ylläpitää erilaisia rekistereitä. Trafi myöntää rautatieyrityksille turvallisuustodistukset ja rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottoluvat sekä rataverkon haltijoille turvallisuusluvat, ylläpitää rautatiekalustorekisteriä. 3.2 Liikennevirasto (LiVi) Liikennevirasto (LiVi) vastaa valtion rataverkon hallinnasta, ylläpidosta ja rakentamisesta sekä rautatieliikenteenohjauksesta. Rataverkon haltija omistaa ratainfrastruktuurin ja siihen liittyvät laitteet sekä rakennukset. Liikennevirasto myöntää säännöllisen ja kiireellisen ratakapasiteetin sekä vastaa raiteiston käytön suunnittelusta, viranomaisyhteistyön kehittämisestä ja valmius- ja varautumisasioista. Liikennevirastolla on myös monia valmiuslakiin liittyviä tehtäviä, jotka osaltaan liittyvät myös rautatieliikenteenohjaukseen. Liikennevirasto laatii ja määrittää liikennöintiin ja radan käyttöön liittyvät säännöt ja ohjeet valtion rataverkolla. Liikennevirasto toimii ratalaissa mainittuna radanpitäjäviranomaisena. Liikennevirasto laatii ja ylläpitää rautatieliikenteenohjauksen koulutus- ja pätevyysvaatimuksia sekä terveydentilavaatimuksia Liikennevirasto liikenteenohjauksesta vastaavana viranomaisena Liikennevirasto voi rautatielain mukaisesti hankkia liikenteenohjauspalvelut yksityisiltä palvelun tuottajilta. Liikennevirasto omistaa liikenteenohjauksessa käytettävät järjestelmät sekä omistaa, vuokraa ja hallinnoi liikenteenohjaustiloja.

10 OHJE 10 (56) Liikennevirasto vastaa liikenteenohjaukseen liittyvästä ohjeistuksesta ja toimintaperiaatteista. 3.3 Liikenneviraston rataliikennekeskus Liikenneviraston rataliikennekeskus valvoo rautatieliikenteen sujumista ja rataverkon tilaa ympäri vuorokauden, ratkaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita ja tiedottaa häiriöistä. Rataliikennekeskus toimii liikenteenohjausta ohjaavana ja valvovana viranomaisena sekä koordinoi poikkeus- ja onnettomuustilanteissa liikennettä sekä valvoo liikenteenohjaustoiminnan tasapuolisuutta. Rataliikennekeskus voi Liikenneviraston liikennöintiohjeista vastaavan henkilön valtuuttamana antaa olemassa olevien ohjeiden lisäksi liikenteenohjaukselle turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Nämä ohjeet Rataliikennekeskus toimittaa kirjallisena asianomaisiin alueohjauksiin. Ohjeistuksen yhteydessä on ilmoitettava, jos se poikkeaa jostakin olemassa olevasta ohjeesta tai määräyksestä. Lisäksi ohjeessa tulee mainita alue, jota se koskee sekä voimassaoloaika. Rataliikennekeskuksen tulee puhelimitse varmistaa alueohjaukselta, että ohje on tullut perille. Tässä yhteydessä tulee huolellisesti käydä läpi ohjeen sisältö, jotta varmistutaan, että se on ymmärretty oikein. Alueohjaus huolehtii ohjeen tarvittavasta jakelusta ja käytöstä liikenteenohjausorganisaatiossa. Ohje kumotaan samalla toimintamallilla kuin se on otettu käyttöön. Yhteydenpito rautatieliikenteen harjoittajiin tapahtuu rataliikennekeskuksen kautta. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikenteen sujuvuuteen liittyvä yhteistyö kaluston käytönohjauksen kanssa. Tämänkaltaisten menettelyiden on oltava Liikenneviraston hyväksymiä. Rataliikennekeskus valvoo rautatieliikenteen sujumista valtakunnallisella tasolla

11 OHJE 11 (56) Rataliikennekeskuksen tehtävät Ylläpitää tilannekuvaa liikenteestä liikenteenohjausjärjestelmien avulla. Vastaa liikenteenohjaukseen ja rataverkon haltijaan liittyvien viranomaispäätösten tekemisestä ympärivuorokautisesti. Edustaa Liikennevirastoa virka-ajan ulkopuolella. Valvoo myönnetyn ratakapasiteetin tasapuolista lainsäädännön sekä ohjeiden mukaista käyttöä. Toimeenpanee ja tarvittaessa määrää valmius- ja varautumistilanteissa, sekä niitä vastaavissa tilanteissa muiden viranomaisten vaatimia toimenpiteitä ja tiedottaa niistä rautatieliikenteenohjauksen organisaatioon (puolustustilalaki ja valmiuslaki). Jakaa kiireellistä ratakapasiteettia Liikenneviraston ohjeiden ja EU-määräysten mukaisesti. Toimii liikennesuunnittelun roolissa virka-ajan ulkopuolella. Tiedottaa tarvittaessa julkisuuteen ja viranomaisille rataverkon ja liikenteen yleisestä tilasta sekä onnettomuus- ja vauriotapauksista. Päättää häiriötilanteissa ratatöiden (sekä kiireellinen että ennalta suunniteltu ratatyö) ja liikenteen yhteensovittamisesta, sekä hyväksyy poikkeukselliset liikennejärjestelyt. Päättää siirtymisestä varatulosteiden ja varajärjestelyiden käyttöön LIIKE/JETI/LOKIpoikkeustilanteissa, sekä tiedottaa menettelystä liikenteenohjausta ja rautatieliikenteen harjoittajia. Peruuttaa ratatöitä liikenteellisissä häiriötilanteissa ja informoi päätöksestä tarvittavia osapuolia. Päättää muutoksista tilanteissa, joissa ratatyön aloitus- tai päättymisaika siirtyy. Määrää tarvittaessa junajärjestyksistä häiriötilanteissa. Toimii yhteyshenkilönä tutkintaa suorittaviin viranomaisiin (Trafi, OTKES). Määrää tallennetietojen purkamisesta ja talteen ottamisesta onnettomuus- ja poikkeustilanteissa sekä huolehtii tarvittaessa tallennetietojen toimittamisesta muiden viranomaisten käyttöön Rataliikennekeskukselle ilmoitettavat asiat Onnettomuudet ja vaaratilanteet (törmäys, suistuminen, kaatuminen, liikenteeseen vaikuttava viranomaistyö) Poikkeamat, joissa on VAK-aineita mukana Tasoristeysonnettomuudet Allejäännit (ihmisten ja eläinten) Henkilövahingot (loukkaantumiset) Väärä, puutteellinen tai ohjeiden ja säännöstön vastainen toiminta Kulkutien turvaamisvirhe Virheellinen reititys juna- tai vaihtotyöliikenteessä Luvattomat seis-opasteen ohitukset (ml. turvalaitevikojen aiheuttamat) Luvaton ratatyö ja ratatyöalueen ylitykset Ratatyön suojaamisvirhe Vaihteiden aukiajot Vialliset kuumakäynti-ilmaisimet Ennakoimattomat nopeusrajoitukset (routarajoitukset yms.) Ratavauriot

12 OHJE 12 (56) 3.4 Tekninen valvomo 3.5 Turvavalvomo Turvalaitosviat, joista aiheutuu myöhästymisiä Viat ja vauriot sähköratalaitteissa Viat ja häiriöt Liikenneviraston tietojärjestelmissä Ongelmat kalustotietojen saamisessa liikenteenohjausjärjestelmiin Kaluston kuumakäynnit (todelliset), lovipyörät, yliraskaat vaunut yms. Junan katkeaminen JKV-viat ja tarve ajaa ilman toimivaa JKV-laitetta Ilkivalta (ratainfra ja rautatiekalusto) Pommiuhkaukset ja muut uhkatekijät Junien myöhästymiset, jotka vaikuttavat ratakapasiteetin käyttöön Avustamistilanteet Jokainen käyttämättä jäänyt, keskeytetty, peruttu tai enemmän kuin 15 min siirtynyt ennakkoilmoitusjärjestelmässä ilmoitettu työrako, joka vaatii liikenteen keskeyttämisen Muut asiat, jotka saattavat kiinnostaa esim. tiedotusvälineitä Liikennevirastossa on tekninen valvomo, jonka rooliin kuuluu valvoa erilaisten järjestelmien avulla rataverkon laitteita ja rataverkkoa. Näistä ovat mm: Tunnelitekniikan valvonta Kaluston valvontalaitteiden valvonta ja hälyttäminen Kiinteistötekniikka, paloilmoitinjärjestelmät jne. Muut järjestelmät Tekniikkaan liittyviä hälytyksiä voi tekninen valvomo välittää liikenteenohjaukselle esimerkiksi vaunu- ja junakalustoon liittyen. Näistä tehdään tarvittaessa ilmoitukset junille muiden ohjeiden mukaisesti. Turvavalvomo vastaa pääasiallisesti raideliikenteen henkilöturvallisuuden parantamisesta sekä ratainfrastruktuurin ilkivaltasuojasta Helsingin lähiliikennealueella. Turvavalvomo toimii vartiointi-palvelujen operaatio- ja ohjauskeskuksena. Liikennevirasto on kilpailuttanut yhteistyössä Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin, Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) kanssa lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalvelut. Turvavalvomon toiminta-aluetta laajennetaan asteittain myös lähiliikenne-alueen ulkopuolelle. Toiminta-alueellaan Turvavalvomo voi auttaa esim. junissa ja asemilla tapahtuvissa uhka- ja vaaratilanteissa, väkivaltatilanteissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Liikenteenohjauksen on ilmoitettava poikkeavat tilanteet viranomaisten lisäksi myös Turvavalvomolle. Turvavalvomon henkilöstö osallistuu myös tunneliturvallisuuden tehtäviin toiminta-alueellaan.

13 OHJE 13 (56) 3.6 Liikenteenohjaus Liikenteenohjaus toteuttaa myönnetyn ratakapasiteetin Liikenneviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Liikenteenohjausta toteutetaan liikenteenohjauskeskuksista ja yksittäisiltä liikennepaikoilta. Liikenteenohjaus sisältää myös alueohjaustoiminnan, joka on tietyn laajemman alueen liikenteen suunnittelua, valvontaa, tulevien tilanteiden ennakointia, toteutumisen seurantaa ja raportointia sekä häiriötilanteiden hoitamista. Lisäksi mm. isommilla tavararatapihoilla voi olla rajoitetun alueen liikenteenohjaus, joka toimii liikenteenohjauksen apuna kulkuteiden turvaamisessa ja ratatyön suojaamisessa. Rajoitetun alueen liikenteenohjaustoiminta on murrosvaiheessa ja sen tehtävät määritellään erikseen alueittain Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueen valtion rataverkolla määrittelee Liikennevirasto. Siihen kuuluvat liikennepaikat ja liikennepaikkojen välisten raiteiden muodostama alue siltä osin, kun aluetta ei ole osoitettu toisen luokan liikenteenohjauksen alueeksi. Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueella junaliikenteeseen, vaihtotyöhön ja ratatyöhön on oltava liikenteenohjauksesta vastaavan tahon lupa. Liikenteenohjauksien tunnukset, alueet, puhelinnumerot ja muut yhteystiedot ovat liikenteenohjauksen yhteystiedoissa Rajoitetun alueen liikenteenohjaus sekä ratapihoilla tehtävä asetinlaite- ja vaihdemiestyöskentely Rajoitetun alueen liikenteenohjaustoiminta (RLO) on varsinaista liikenteenohjaustyötä tukevaa toimintaa, jossa rajoitetun alueen liikenteenohjaus osallistuu junien kulkuteiden turvaamiseen ja ratatöiden suojaamiseen aluettaan koskevin osin liikenteenohjauksen toimeksiantojen perusteella. Rajoitetun alueen liikenteenohjaus ei myönnä lupia ratatyölle tai junaliikenteelle ilman erillistä Liikenneviraston hyväksymää koulutusta. Menettely otetaan käyttöön liikennepaikkakohtaisesti. Rajoitetun alueen liikenteenohjaus voi toimia vaihtotyöhön liittyvänä luvanantajana omalla alueellaan huolehtien vaihteiden kääntämisestä ja turvalaitteiden käyttämisestä. Rajoitetun alueen liikenteenohjaus huolehtii junaliikenteen turvaamiseen osallistumisesta rajoitetun alueen koulutusohjelman mukaisesti. Eräillä ratapihoilla on käytössä asetinlaitemies- ja vaihdemiestoiminta, joka korvautuu erillisen aikataulun mukaisesti rajoitetun alueen liikenteenohjaustoiminnalla. Näillä ratapihoilla asetinlaitemies- tai vaihdemieskoulutuksen saanut henkilö voi tehdä ratatyön suojaamisen kokonaisuudessaan sekä antaa ratatyöhön luvan tämän käsikirjan mukaisin menettelyin. Liikennevirasto ylläpitää liikennepaikkakohtaista luetteloa rajoitetun alueen sekä asetinlaiteja vaihdemiestyön liikennepaikoista ja/tai niiden osista internet-sivustollaan.

14 OHJE 14 (56) Toisen luokan liikenteenohjaus Liikenneviraston vastuulla on myös toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla olevia raiteita ja turvalaitteita. Näiden osalta liikenteenohjaus vastaa vikailmoitusten tekemisestä, poikkeamien kirjaamisesta sekä onnettomuustilanteiden hoitamisesta OVROn mukaisesti. Liikenteenohjaus ei vastaa eikä osallistu toisen luokan liikenteenohjauksen alueen liikennöintiin tai ratatyöhön Liikenteenohjauksen tehtävät Liikenteenohjauksen tehtäviin kuuluu muun muassa: Junien kulkuteiden turvaaminen. Junien kulun kirjaaminen seurantajärjestelmiin Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Myönnetyn ratakapasiteetin junajärjestyksen muuttamisesta sopiminen yhdessä viereisten liikenteenohjauksien kanssa. Vaihtotyöhön liittyvä luvananto. Ratatyöhön liittyvä luvananto ja liikennekatkojen toteuttaminen. Jännitekatkoihin liittyvä luvananto ja liikennekatkojen toteuttaminen. Liikenteen tilannekuvan ja matkustajainformaation ylläpito. Matkustajainformaation tuottaminen asemilla. Ratainfrastruktuurin ja kaluston valvontalaitteiden hälytysten ilmoittaminen yksiköille. Ratainfrastruktuurin vikojen, häiriöiden ja poikkeamien ilmoittaminen ohjeistuksen mukaisesti sekä vian kiireellisyyden määrittely tarvittaessa alueohjauksen kanssa. Häiriö- ja erityistilanteiden hallinta. Onnettomuus- ja vauriotilanteiden hoitaminen OVRO-ohjeen mukaan. Liikenteen ja annettujen lupien dokumentointi. Turvallisen ja sujuvan liikenteenohjaustyön kannalta liikenteenohjauksen tulee tuntea oman alueen rautatieliikennepaikkojen, turvalaitoksien, opastinvarustelun, merkkien ja rajojen sijainti Alueohjauksen tehtävät Alueohjauksen tehtäviin kuuluu muun muassa: Toimii liikenteenohjauksen operatiivisena esimiehenä. Yhteydenpito rataliikennekeskukseen. Huolehtii rataliikennekeskuksesta tulevien ohjeiden tarvittavasta jakelusta ja käytöstä liikenteenohjausorganisaatiossa. Valvoo, että junat kulkevat aikataulun mukaisesti ja liikenteen kokonaisuutta silmällä pitäen tarkoituksenmukaisesti, Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti. Määrittää liikenteen häiriötilanteissa junien ajojärjestyksen alueellaan rataliikennekeskuksen ohjeiden mukaisesti. Sopii yhdessä rataliikennekeskuksen kanssa liikenteeseen vaikuttavien ratatöiden suorittamisesta häiriötilanteiden yhteydessä. Määrittelee häiriötilanteissa liikenteenohjauksen miehitystarpeen sekä tehtäväjaon. Toimii liikenteenohjauksen yhteyshenkilönä sähkö-, viesti-, ja turvalaitosten vikatilanteissa määriteltäessä vikojen korjaamisen kiireysjärjestystä. Tarvittaessa rataliikennekeskus päättää järjestyksen.

15 OHJE 15 (56) 3.7 Liikennesuunnittelu Valvoo, että seurantajärjestelmien tiedot ovat reaaliaikaisesti ajan tasalla ja ennakkoaikoja tai ennustetoimintoja käytetään myöhästymistapauksissa. Ryhtyy onnettomuus- ja vauriotapauksen tai muun liikennehäiriön sattuessa tarvittaviin toimenpiteisiin avun toimittamiseksi sekä liikenteen käyntiin saattamiseksi ja sen häiriöttömän kulun jatkamiseksi huomioiden viranomaisten asettamat vaatimukset. Hälyttää ja tekee ilmoitukset OVRO:n hälytyskaavioiden mukaisesti. Toteuttaa rataliikennekeskuksen kanssa sovitut liikennejärjestelyt. Valvoo matkustajainformaation toteutumista. Puuttuu havaitsemiinsa virheellisiin toimintatapoihin ohjaamalla ja opastamalla. Liikennesuunnittelu on ratatyön ja liikenteen yhteensovittamista. Liikennesuunnittelu osallistuu myös rakentamisen ja kunnossapidon töiden suunnitteluun liikenteenohjauksen edustajana. Liikennesuunnittelun tärkeimpänä työkaluna toimii JETI-ennakkoilmoitusjärjestelmä. Rataliikennekeskus toimii liikennesuunnittelun roolissa virka-ajan ulkopuolella, jotta ennakkoilmoitusten laatiminen ympärivuorokautisesti olisi mahdollista. Liikennesuunnittelun keskeisimpiä tehtäviä ovat: Liikenteeseen vaikuttavien töiden vuosisuunnitelmien laadintaan osallistuminen ja vuosisuunnitelman päivittäminen saatujen tietojen perusteella. Rakentamis- ja kunnossapitotöiden ajoittaminen ja yhteensovittaminen. Liikennerajoituksista ja -järjestelyistä sopiminen rautatieliikenteen eri osapuolien kanssa, huomioiden ratatyön määrä. Kunnossapidon ja rakentamisen aiheuttamien nopeusrajoituksien vaiheistaminen ja kontrolloiminen siten, että ratatyön aiheuttama haitta junaliikenteelle on mahdollisimman vähäinen. 3.8 Käyttökeskustoiminta Käyttökeskukset toimivat ympärivuorokautisesti varmistaen rautatieliikenteen teknistä häiriöttömyyttä. Käyttökeskukset ovat yksi liikenteenohjauksen tärkeimmistä sidosryhmistä. Käyttökeskuksessa toimii käyttöpäivystäjä. Käyttöpäivystäjän keskeisimpiä tehtäviä ovat: Sähkörata-, vahvavirta-, vaihde-, ja ratatoimialojen vikojen vastaanottaminen, kirjaaminen ja raportointi. Vikatietojen välittäminen kunnossapitäjälle. Sähköteknisten järjestelmien käytön valvonta. Sähköverkon kuormitustilan valvonta ja yhteistyö verkkoyhtiöiden kanssa. Kytkentämääräysten toteuttaminen ja varmistaminen sekä ilmoittaminen toimintaalueella (jännitekatkot). Onnettomuus- ja vauriotilanteissa kytkentämääräysten suunnittelu ja toteuttaminen sekä yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Järjestelmätietojen ja arvojen taltiointi ja raportointi.

16 OHJE 16 (56) 3.9 Rataverkon ylläpito Valtion rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla. Toiminnan tavoitteena on pitää rataverkko kunnossa, jotta liikennöinti on turvallista ja tehokasta. Liikennevirastolla on alueelliset sopimukset radan ja turvalaitteiden kunnossapidosta eri kunnossapitoyritysten kanssa. Liikennevirastolla on ostopalveluna rataisännöintiä, joka valvoo Liikenneviraston etuja ja omaisuutta alueellisesti. Rataverkon ylläpito jaetaan radan rakentamiseen ja kunnossapitoon. Radan rakentamisella tarkoitetaan uuden radan rakentamista ja olemassa olevien ratojen korjausrakentamista. Kunnossapitoon kuuluvat tarkastukset, määräaikaishuollot, viankorjaukset ja lumityöt talvella. Kunnossapidon tavoitteena on, että radan eri osat pidetään käyttökelpoisina koko elinkaarensa ajan. 4 Tekniset järjestelmät Tässä luvussa on kuvattu liikenteenohjauksen kannalta keskeiset tekniset järjestelmät työasema- ja tietoverkon sekä viestintäjärjestelmien osalta. Luvussa esitellään lyhyesti myös turvalaitoksia ja liikenteenohjausjärjestelmiä. Varsinainen toiminta sekä varajärjestelmät on kuvattu luvussa Turvalaitokset ja liikenteenohjausjärjestelmät Liikenteenohjaukseen käytettävillä turvalaitoksilla, asetinlaitteilla ja kaukoohjausjärjestelmillä ohjataan liikennettä ja tuotetaan tietoa myös muille järjestelmille, kuten esimerkiksi matkustajainformaatiojärjestelmiin ja kaikkien saataville avoimeen dataan. Liikenteenohjausjärjestelmä voi myös vastaanottaa tietoa muista järjestelmistä. Liikenteenohjauksen osallistuvan henkilön on tunnettava ja ymmärrettävä turvalaitteiden turvallinen käyttö. Turvalaitteiden käyttöohjeet ovat laitteiden pitkistä elinkaarista johtuen osin vanhentuneita ja ne sisältävät historiallisista syistä vanhentuneita määräyksiä ja ohjeita. Turvalaitteiden käyttöohjeita noudatetaan teknisten ja turvalaitteen käyttämiseen liittyvien ohjeiden osalta. Liikenteenohjaukseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat ohjeistetaan tässä käsikirjassa sekä muissa viranomaisohjeissa ja -määräyksissä. Mikäli tämä käsikirja ja muut Liikenneviraston antamat ohjeet ovat ristiriidassa turvalaitteen käyttöohjeiden kanssa, noudatetaan käsikirjan ohjeita ja menettelyitä. Liikenteenohjauksen on tiedettävä, missä raiteiden ja vaihteiden vapaana olon valvonta on toteutettu akselinlaskennalla ja missä se on toteutettu raidevirtapiirein.

17 OHJE 17 (56) Junien kulunvalvonta JKV ja liikenteenohjaus Rataverkolla on käytössä pistemäinen kulunvalvontajärjestelmä, jonka osia ovat rataan ja liikkuvaan kalustoon asennetut laitteet. Kulunvalvontajärjestelmässä välitetään tietoa liikkuviin yksiköihin pistemäisesti rataan asennettujen baliisien kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. JKV-laitteen valvoessa opastimen opastetta, ei valvontatieto muutu ennen seuraavaa baliisiryhmää, vaikka opaste olisi muuttunut. Kuljettaja näkee opasteen, mutta JKV valvoo edellistä vastaanotettua tietoa. Yksikön nopeus joudutaan alentamaan valvontanopeuteen asti (alimmillaan 10 km/h). Uusi tieto vastaanotetaan seuraavan baliisiryhmän kohdalla, jonka jälkeen nopeutta voidaan mahdollisesti nostaa. Kuva: Junien kulunvalvontajärjestelmä Valvontanopeus on nopeus joka yksiköllä voi enintään olla seis-opastetta näyttävän opastimen kohdalla. Valvontanopeus voi olla kiinteä tai laskennallinen. Liikennepaikkojen välillä ja liikennepaikalle saavuttaessa opastimen valvontanopeus on pääsääntöisesti 35 km/h. Liikennepaikalla opastimen valvontanopeus riippuu opastimen etäisyydestä vaihteeseen tai vastaavaan kohteeseen. Jos tämä etäisyys on alle 200 metriä, valvontanopeus on 10 km/h. Etäisyyden ollessa yli 200 metriä, on nopeus 35 km/h tai laskennallinen. Kuljettaja voi aktivoida laskennallisen valvontanopeuden, joka voi olla kiinteää valvontanopeutta alempi. Tämän lisäksi esim. tunneleissa tai muissa erityiskohteissa voi olla erilaisia valvontanopeuksia tai nopeusrajoituksia. Pistemäisyys aiheuttaa myös sen, että kuljettaja ei saa ennakkotietoa seuraavan opastimen opasteesta baliisiryhmän ohittamisen jälkeen. Mikäli kulkutien muuttaminen tai purkaminen on tarpeen ja yksikkö on ohittanut edeltävän baliisiryhmän, on liikenteenohjauksen varmistettava kuljettajalta, että pysähtyminen ennen kulkutien aloittavaa opastinta tai baliisiryhmää on mahdollista. Ohitettaessa useita peräkkäisiä seis-opastetta näyttäviä opastimia, yksittäisen opastimen valvontanopeus alentaa keskinopeutta alemmaksi kuin 50 km/h. Kulkutien turvaamisen oikea-aikaisuudella varmistetaan sujuva liikenne ja vähennetään tavarajunien mäkeen jäämisen riskiä.

18 OHJE 18 (56) 4.2 Liikenteenohjauksen työasema- ja tietoverkko Liikenteenohjauksen työasema- ja tietoverkko on liikenteenohjaustilat kattava verkko, jossa käytetään monia osasovelluksia, joista liikenteenohjaajalle tärkeimpiä ovat mm. reaaliaikagrafiikka, sähköiset aikataulut, lähtölupajärjestelmä, junien raiteiston- ja reitinhallinta, LOKI ja sähköinen junapäiväkirja Liike-järjestelmä ja reaaliaikagrafiikka LOKI Liike-järjestelmällä hallitaan ratakapasiteettia useamman rautatieyrityksen toimintaympäristössä. Järjestelmässä on ajantasainen tieto junille, vaihtotyölle ja ratatyölle myönnetystä kapasiteetista sekä sen toteutumasta ja ennusteesta. Nämä tiedot ovat edelleen muiden järjestelmien hyödynnettävissä standardirajapintojen kautta integraatiopalvelun (SANTRA) välityksellä. Liike-järjestelmään kuuluu mm: Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin hakeminen ja jakaminen aikataulusuunnittelu ratakapasiteetin hakemisen ja myöntämisen toiminnallisuudet myönnetyn ratakapasiteetin tarkastelu junaliikenteen ja vaihtotyöyksiköiden tunnisteiden hallinta Ratakapasiteetin operatiivinen hallinta ratakapasiteetin hakeminen, myöntäminen ja peruuttaminen lyhyellä aikajänteellä junan lähtöön liittyvät toiminnallisuudet kuljettaja-aikataulu junankokoonpanon antaminen junan lähtövalmiuden ilmoittaminen junan kulun seurantaan ja täsmällisyysraportointiin liittyvät toiminnallisuudet reaaliaikaisen liikennetilanteen näyttäminen junan kulun ennustaminen raidetyökalu LOKI (LiikenteenOhjaajien KIrjaukset) on liikenteenohjauksen käyttämä Liike-järjestelmän sovellus, jonka avulla liikenteenohjaus tekee kirjauksia ja ilmoituksia työvuorojen aikaisista tapahtumista ja suoritetuista toimenpiteistä. Näitä kirjauksia ovat merkinnät, jotka koskevat esimerkiksi ratatyölupia, annettuja suullisia lähtölupia tai vaihtotyötä. Sillä annetaan myös liikenteenohjauksen ilmoituksia. LOKI integroituu LIIKE-, KUPLA- ja JETI-järjestelmiin ja esim. ratatöiden, jännitekatkojen ja muiden liikenteen keskeytysten kirjaaminen pohjautuu yhteistyöhön JETI-järjestelmän kanssa. LOKIn käyttämisestä kerrotaan tarkemmin luvussa 11.

19 OHJE 19 (56) JETI JETI-ennakkoilmoitusjärjestelmä on tietojärjestelmä, jolla laaditaan, jaetaan ja ylläpidetään ennakkoilmoituksia ja radan liikennöitävyyteen vaikuttavia tietoja. Järjestelmässä laaditaan ja hyväksytään rataverkolla tehtävät ratatyöt ja ennakkosuunnitelmat. JETIllä ylläpidetään yksiköiden kuljettajille ilmoitettavia liikenteeseen vaikuttavia muutostietoja, jotka muuten olisi annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella. JETI-järjestelmässä voidaan seurata ennakkoilmoitusten kulkua yksiköiden kuljettajien tietoon. Seuranta toimii reaaliaikaisesti kuljettajan päätelaite KUPLAn avulla. Kun päätelaite ei ole käytössä, seuranta perustuu tietoon siitä, milloin kuljettajat ovat tulostaneet yhdistetyn ennakkotieto- ja aikataulutulosteen. Yksiköiden tulosteet ovat voimassa -30 min ja +120 min yksikön aikataulun mukaisesta kulkuajasta liikennepaikoittain. Ennakkosuunnitelmien ja/tai -ilmoitusten kanssa ovat tekemisissä kaikki JETIn käyttäjäryhmät: Urakoitsijat luovat JETI:llä ennakkosuunnitelmia liikennesuunnittelun hyväksyttäväksi. Liikennesuunnittelijat luovat valmiita ennakkosuunnitelmia ja muokkaavat urakoitsijoiden tekemät suunnitelmat valmiiksi yhdessä urakoitsijan kanssa. Liikennesuunnittelijat luovat myös ennakkoilmoitukset. Liikenteenohjaus välittää kuljettajalle järjestelmään luodut ennakkoilmoitukset tarvittaessa. LOKI-sovellus valvoo kuljettajalla tiedossa olevia ennakkoilmoituksia, jos LOKI havaitsee puutteita tiedoissa, se ilmoittaa liikenteenohjaukselle ilmoitustarpeesta. Myös yksikön kulun aikana luodut uudet ilmoitukset tulee toimittaa liikenteenohjauksen toimesta. Yksiköiden kuljettajilla tulee aina olla tiedossa ajantasaiset ennakkoilmoitukset ja tarvittavat liikenteenohjauksen ilmoitukset. Rataliikennekeskus toimii liikennesuunnittelun roolissa virka-ajan ulkopuolella, jotta ennakkoilmoitusten laatiminen ympärivuorokautisesti olisi mahdollista Liikenteenohjauksen ilmoitukset JETIssä/LOKIssa LOKIlla laadittavat liikenteenohjauksen ilmoitukset ovat tietosisällöltään ja toiminnaltaan lähes identtisiä ennakkoilmoitusten kanssa. Oleellisin ero näiden ilmoitustyyppien välillä on, että liikennesuunnittelu laatii ennakkoilmoituksia JETIn kautta, sen sijaan liikenteenohjaus käyttää JETI-järjestelmää LOKI-sovelluksella Ennakkoilmoitus Liikennesuunnittelu, ja virka-ajan ulkopuolella rataliikennekeskus, luo ennakkoilmoitukset pääsääntöisesti ennakkosuunnitelmien pohjalta. Ennakkoilmoituksen voi laatia myös ilman ennakkosuunnitelmaa tai liikenteenohjauksen ilmoituksen perusteella. Ennakkoilmoituksilla voi olla useita erilaisia voimassaoloaikoja ja sen päätyminen kuljettajille ennakkoilmoituksina on riippuvainen sen voimassaolosta suhteessa junan aikatauluun tai kulkutietoihin.

20 OHJE 20 (56) Ilmoituksen kulku yksikön kuljettajan tietoon Jotta ennakkoilmoitus tai liikenteenohjauksen ilmoitus voisi päätyä tietyn yksikön kuljettajan tietoon, täytyy mm. seuraavien vaatimusten täyttyä: Ilmoitus on merkitty VEK-ilmoitukseksi. Ilmoituksen liikennevaikutusalueen tulee sijaita yksikön kulkureitillä. Toistaiseksi yksikön kulkuraiteesta ei välitetä. Jos ilmoitus on tarkoitettu vain sähkökalustolle, yksikön on oltava sähkökalustoa. Jos yksikön kokoonpanosta ei olla varmoja, oletetaan sen olevan sähkökalustoa. Jos ilmoitus on tyypiltään nopeusrajoitus, rajoituksen tulee olla alhaisempi kuin yksikön suurin sallittu nopeus ilmoituksen vaikutusalueella. Yksikön suurin sallittu nopeus selviää kuljettaja-aikataulun osamatkariviltä. Luontitavasta riippumatta ilmoitukset välittyvät yksiköiden kuljettajien tietoon joko kuljettajan tulosteen tai päätelaitteen kautta tai liikenteenohjauksen viestimänä. LOKIjärjestelmän "ilmoitukset junille" -toiminto mahdollistaa seuraamisen, millä yksiköillä on ennakkoilmoitus tiedossaan seuraavalla tavalla: 1. Jos yksikössä on päätelaite, kaikki yksikköä koskevat ilmoitukset välitetään kuljettajan tietoon sen kautta. Mikäli ilmoitus luodaan yksikön ollessa jo liikkeellä, järjestelmä vaatii kuljettajalta kuittauksen ilmoituksen saapumisesta. Mikäli kuittausta ei anneta, näkyy ko. ilmoitus liikenteenohjauksen järjestelmässä yksikölle ilmoitettavana asiana. Liikenteenohjaus pyytää kuljettajaa katsomaan ja kuittaamaan ilmoitukset. Mikäli kuljettajalla ei ole kuitattavia ilmoituksia tai ilmoitus ei poistu liikenteenohjauksen järjestelmästä yksikölle ilmoitettavista asioista, liikenteenohjaus antaa liikenteenohjauksen ilmoituksella ennakkotiedot kuljettajalle ja kuittaa asian ilmoitetuksi kyseiselle yksikölle. Menetettäessä yhteys kalustossa olevaan päätelaitteeseen, toimitaan niin kuin kuljettajalla ei olisi päätelaitetta eikä tulostetta. Muokattuja ilmoituksia käsitellään kuten uusia ilmoituksia, mikäli muokkaus kohdistuu kuljettajalle näkyviin tai ilmoituksen näkyvyyteen vaikuttaviin tietoihin. 2. Yksikön kuljettaja ottaa yhdistetyn reittilista- ja aikataulutulosteen (ns. kuljettajan tuloste), joka sisältää kyseistä yksikköä koskevat ilmoitukset. Jos kuljettaja ei ole ottanut tulostetta tai ilmoitus on tehty tulosteen ottamisen jälkeen, näkyy ko. ilmoitus liikenteenohjauksen järjestelmässä yksikölle ilmoitettavana asiana. Liikenteenohjaus antaa liikenteenohjauksen ilmoituksella ennakkotiedot kuljettajalle ja kuittaa asian ilmoitetuksi kyseiselle yksikölle Yleiskäyttöliittymä YKÄ YKÄ on karttamainen esitystapa rataverkosta, joka tarjoaa liikenteenohjaukselle paikkaan sidotun näkymän liikenteenohjaustyön tueksi. YKÄ sisältää näkymiä radasta, radan ominaisuuksista, yksiköiden ja ratatöiden sijainneista. YKÄ käyttää paikkatietojen ilmaisussa junien KUPLA-laitteelta, mobiililaitteelta tai turvalaitteiden kulkutietosanomista saatuja tietoja.

21 OHJE 21 (56) GPS-datan käyttö ei ole ehdottoman luotettavaa, eikä yksiköiden GPS-paikkatietoa saa käyttää ainoana tietolähteenä paikan määrittämisessä. Mikäli tarvitaan tarkka tieto junan sijainnista esimerkiksi avustustilanteessa, tulee sijainti varmistaa yksikön kuljettajalta. YKÄ:ssä olevia radan elementtien sijaintitietoja saadaan käyttää apuna radan kohteiden paikantamisessa ja niiden välisten etäisyyksien mittaamisessa. Tiedot ovat löydettävissä paikantamismerkki-, kilometri- sekä koordinaattitietoina (WGS-84). Lähtökohtaisesti YKÄ:ssä olevat rataan liittyvät tiedot ovat luotettavia. Mikäli tiedoissa havaitaan puutteita, on niistä raportoitava Liikennevirastolle virheellisten tietojen korjaamiseksi MIKU RUMA POHA RAISA MIKU on Liikenneviraston ylläpitämä MatkustajaInformaatio- ja KUulutusjärjestelmä. Järjestelmällä hoidetaan henkilöliikenteen asemien ja seisakkeiden näyttötaulujen ja kuulutuslaitteiden ohjausta ja automaatiota. Järjestelmä hyödyntää junien aikataulu- ja raidetietoja LIIKE-järjestelmän aikataulutietojen perusteella. Järjestelmä saa ohjaustietoja mm. liikenteenohjausjärjestelmistä kulkutieto- ja raidetietosanomista. Sanomaliikenteen ja turvalaitejärjestelmien häiriöissä tulee huomioida ohjaustietojen vajavaisuus tai puuttuminen järjestelmästä. RUMA on ratatöiden (ja osin myös muiden yksiköiden) paikantamiseen kehitetty mobiilisovellusalusta. Se tarjoaa erilaisia sijaintiin ja ratatöiden paikantamiseen liittyviä palveluita. Järjestelmällä voidaan myös automatisoida ratatyön luvanantoprosessia ja tuoda siihen varmentavia elementtejä ratatyön ja liikenteenohjauksen tueksi. Ratatöiden ja työryhmien sijainnit voidaan näyttää ratatyömaalla olevien henkilöiden mobiililaitteiden sijaintietojen perusteella. POHA on valtion rataverkolla tapahtuvien poikkeamien seurantaa ja tilastointia varten oleva järjestelmä. POHA-järjestelmään linkittyy myös liikenteenohjauksen tekemät poikkeamiin liittyvät syykirjaukset. Tulevaisuudessa POHA-järjestelmässä on tarkoitus ylläpitää poikkeamien tilannekuvaa ja yhdistää kunnossapidon kunnossapitojärjestelmät viankorjauksen ajantasaisen seurannan parantamiseksi. RAISA on reaaliaikainen Suomen ja Venäjän välisten raja-asemien (Imatra, Niirala, Vainikkala, Vartius) sanomanvaihtojärjestelmä. RAISAn toiminta perustuu Suomen valtion ja Venäjän federaation väliseen sopimukseen rautateiden rajaliikenteestähäiriön tarklasta. Järjestelmä on luotu junaliikennetietojen esivalmistelun, käsittelyn ja lähettämisen automatisointiin ja se tarjoaa junien saapumiseen ja lähettämiseen liittyvää tietotukea. Järjestelmää käyttävät Suomessa ja Venäjällä rajaasemien liikenteenohjaajat, katseluoikeuden omaavat henkilöt sekä järjestelmänvalvojat.

22 OHJE 22 (56) 4.3 Viestintäjärjestelmät RAILI-palvelu Varayhteydet VIRVE RAILI-verkko on rautateiden integroitu liikenneviestintäverkko, joka muodostuu GSM-R verkosta, VIRVE-verkosta ja liikenteenohjaajien viestintäverkosta (LOV). Liikenteenohjaajien viestintäverkko muodostuu puhelinkeskuksesta ja siihen liitetyistä päätelaitteista. Päätelaitteina käytetään Dicora- tai URCA-päätelaitteita. RAILI-verkko kattaa koko Suomen rataverkon alueen muutamia erillisiä rataosuuksia lukuun ottamatta. Näillä rataosuuksilla viestintään on käytettävä varayhteyttä. RAILI-verkon viestintä tallennetaan viranomaisten valvontaa ja tutkintaa varten. Liikenteenohjauksessa käytetään varayhteytenä Liikenneviraston yleisen GSM-verkon puhelimia. Jos jollakin viestintään osallistuvalla on käytössään RAILI-verkon päätelaite, puhelut tallentuvat. Mikäli yksiköllä ei ole toimivaa RAILI-puhelinta tai -yhteyttä, on liikenteenohjauksen ilmoitettava käytettävä varayhteys sille liikenteenohjaukselle, jonka alueelle yksikkö on siirtymässä. Viranomaisradioverkko VIRVE on viranomaisten viestijärjestelmä, joka perustuu TETRAstandardiin. Rautatieympäristössä VIRVEn käytön tavoitteena on saada rautatieliikenteeseen olennaisesti vaikuttavista tapahtumista tietoa yhdellä yhteydenotolla kaikkien tarvitsijoiden käyttöön. Rautatieliikenteenohjauksen käyttöön liittyviä VIRVEn toiminta- ja puheryhmiä on kuunneltava ja vastattava kutsuihin 24/7-periaatteella kaikissa VIRVE käyttöön määritellyissä liikenteenohjauspisteissä. VIRVE-verkon käytöstä viranomais- ja onnettomuusviestintään on erilliset ohjeet. VIRVEverkolla voidaan myös pitää yhteyttä esim. raivaushenkilöstöön RATA INFO -puheryhmä Liikenteenohjauksien liikennetilannetiedotuksessa käytetään RATA INFO -puheryhmää, joka on tarkoitettu yhteistoimintapuheryhmäksi ja tilannetiedottamiseen. RATA INFO -puheryhmässä tilannetiedotteita voivat antaa rataliikennekeskus, liikenteenohjaukset, sähköradan käyttökeskukset ja raivauspäälliköt (tai muutoin vauriopaikalla toiminnasta vastaavat). Tarvittaessa puheryhmän puhetta johtaa rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö.

23 OHJE 23 (56) RATA INFO -puheryhmää voivat käyttää kaikki rautatieliikenteen toimijat, joten yksityiskohtaisten ja jonkin toimijan liikesalaisuuksiin puuttuvien ja niistä kertovien yksityiskohtien kertominen puheryhmässä on kielletty RATA LIVI -puheryhmä Liikenteenohjauksen sisäiseen viestintään on tarkoitettu RATA LIVI -puheryhmä, jossa on vain Liikenneviraston toimintaan liittyviä VIRVE-käyttäjiä (liikenteenohjaus, info, käyttökeskus, rataliikenne-keskus) Tilannetiedotuksen antaminen Tilannetiedotus VIRVE-verkossa annetaan seuraavan kaavan mukaan: HUOMIO HUOMIO, oma kutsu, rataosa, häiriön yleiskuvaus ja arvio sen kestosta. Tällaisia tilanteita ovat esim. onnettomuudet (törmäys, suistuminen, kaatuminen) ja muut tapahtumat, joilla on huomattava vaikutus rataverkon liikennöintiin. 5 Ratakapasiteetin hallinta 5.1 Junaliikenne Rautatieyritykset hakevat Liikennevirastolta sekä säännöllistä että kiireellistä kapasiteettia juna- ja vaihtotyöliikenteelleen Liike-järjestelmällä. Radan kunnossapitäjät hakevat ratatyö-, juna- ja vaihtotyökapasiteettia ratatyön suorittamiseen liittyen. Kapasiteettia voidaan myöntää myös muuhun tarkoitukseen. Tietty osa radasta voidaan varata esim. koeajolle tai muulle liikenteen sulkemista vaativalle toimenpiteelle. Kapasiteetin hakemisella ja myöntämisellä pyritään mahdollisimman hyvään ennakkosuunnitteluun ja tasapuolisuuteen rautatieliikenteenharjoittajien välillä liikenteen ja ratatöiden osalta. Jotta ratakapasiteetin hallinta on mahdollista, on jaettua kapasiteettia noudatettava. Poikkeama myönnetyssä kapasiteetissa heijastuu yleensä muuhun myönnettyyn kapasiteettiin. Tästä syystä liikenteenohjauksen tehtävä on pyrkiä toteuttamaan myönnetty kapasiteetti. Ratakapasiteetin hakijan on haettava säännöllistä ratakapasiteettia kutakin aikataulukautta varten aikaisintaan 12 ja viimeistään 8 kuukautta ennen aikataulukauden voimaantuloa. Ratakapasiteettia voi hakea lisäksi säännöllisen liikenteen muutosajankohtina ja tilapäistä tarvetta varten kiireellisenä ratakapasiteettina. Junan tulee ensisijaisesti lähteä lähtöpaikalta suunnitellun lähtöajan mukaisesti. Lähtöpaikalta juna voi lähteä liikenteenohjauksen harkinnan mukaan enintään 30 minuuttia etuajassa liikennetilanteen sen salliessa. Muu kuin matkustajajuna ei saa lähteä lähtöpaikalta yli 120 minuuttia myöhässä. Tästä voidaan poiketa rataliikennekeskuksen luvalla.

24 OHJE 24 (56) Mikäli juna jää yli 120 minuuttia myöhään tai kulkee matkalla yli 30 minuuttia etuajassa, liikenteenohjauksen tulee ennen kulkutien turvaamista varmistaa, että junalla on voimassa olevat ennakkoilmoitustiedot. Tavarajunan kulkiessa yli 120 minuuttia myöhässä annetaan ennakkoilmoitustiedot seuraavalle rautatieliikennepaikalle asti, jolla junalla on kaupallinen pysähdys tai kokoonpanomuutos. Yli 120 minuuttia myöhässä kulkevalle matkustajajunalle ennakkoilmoitustiedot annetaan junan määräpaikalle tai seuraavalle rautatieliikennepaikalle, jossa junalla on kokoonpanomuutos. Yli 30 minuuttia etuajassa kulkevalle junalle annetaan ennakkoilmoitustiedot sille rautatieliikennepaikalle saakka, jolla junalla on seuraava kaupallinen pysähdys tai kokoonpanomuutos Ratakapasiteetin peruminen ja uudelleen hakeminen Ratakapasiteetti on peruttava mahdollisimman nopeasti, mikäli hakija ei tarvitsekaan varaamaansa ratakapasiteettia. Lisäksi ratakapasiteetti on peruttava ja haettava uudelleen, jos myönnetyn aikataulun: Aikatiedot tai reitti muuttuvat Matkan aikana tapahtuvien myöhästymisten tai etuajassa kulun takia tulee kapasiteetti hakea uudelleen, jos on olemassa riski, että samalla junanumerolla liikkuisi kaksi junaa samaan aikaan. Nopeusprofiili, jarrupainonopeus tai jarrulaji muuttuu (vaikuttaa kuljettaja-aikatauluun). Liikennöintitapa (juna vs. vaihtotyö) muuttuu. Pysähtymiskäyttäytyminen muuttuu Kiireellinen ratakapasiteetti 5.2 Vaihtotyö Rautatieliikenteen harjoittajat voivat hakea kiireellistä ratakapasiteettia yllättävää tai muuttunutta aikataulutarvetta varten. Kiireellisiä ratakapasiteettihakemuksia käsitellään vuorokauden ympäri Liikenneviraston rataliikennekeskuksessa. Museoliikenteen harjoittajat ja radan kunnossapitoyritykset voivat hakea ratakapasiteettia ainoastaan kiireellisenä ratakapasiteettina. Museoliikenteen harjoittajat voivat hakea ratakapasiteettia enintään neljä kuukautta ennen liikennöintiä. Vaihtotyö on toissijainen liikennöimismuoto junaliikenteeseen verrattuna ja lähtökohtaisesti ratakapasiteettia tulee hakea aina junaliikenteelle, kun se on mahdollista. Vaihtotyö, joka ulottuu rautatieliikennepaikalta toiselle, on sallittua Liikenneviraston erikseen julkaisemilla rautatieliikennepaikkaväleillä. Näille rautatieliikennepaikkaväleille on aina haettava ratakapasiteetti. Lisäksi rataosilla, joilla liikennöinti on sallittua ainoastaan vaihtotyönä, voidaan rautatieliikennepaikalta toiselle liikennöidä ilman myönnettyä kapasiteettia.

25 OHJE 25 (56) 5.3 Ratatyö 5.4 Koeajot Mikäli vaihtotyölle myönnetty ratakapasiteetti on toteutumassa suunnitellusta aikataulusta poiketen yli -30min (etuajassa), tai +120min (myöhässä) lähtöaseman osalta, on kapasiteettin käsittelyssä noudatettava junaliikenteestä annettuja ohjeita. Ratatyölle voidaan myöntää kahdenlaista kapasiteettia; Suljettu junaliikenteeltä ja Liikenteen ehdoilla. Liikenteenohjaus ei saa muuttaa Suljettu junaliikenteeltä - statuksella myönnetyn kapasiteetin aikarajoja ilman rataliikennekeskuksen lupaa. Tämä koskettaa ratatyön aloittamisen ja lopettamisen aikaistamista tai viivästämistä. Liikenteen ehdoilla -statuksella oleva työ keskeytetään liikennetilanteen niin vaatiessa. Liikennevirasto ohjeistaa koeajojen suorittamisesta tarkennetusti koeajolle myönnetyssä koeajoluvassa. Mikäli koeajossa joudutaan ylittämään radan suurinta sallittua nopeutta tai liikkumaan ilman JKV-laitetta tulee koeajoalue suojata liikenteenohjauksen toimesta. Suojaamisessa käytetään ratatyön suojaamisen menettelyitä esimerkiksi ajonestoja, vaihteiden kääntämistä suojaavaan asentoon jne. Koeajot suunnitellaan Liikenneviraton ja Liikennesuunnittelun yhteistyöllä siten, että suojattava alue määritellään lähtökohtaisesti käsittämään riittävä turvamarginaali, jos JKV-ei ole käytössä. Suojattu ja käytettävä alue ja sen rajat on varmistettava koeajosta vastaavalta henkilöltä ennen koeajon alkamista. Liikennevirasto ohjeistaa koeajoista myös koeajojen hakemiseen liittyvässä ohjeistuksessa. Koeajoon saattaa liittyä myös poikkeuslupia mm. JKV:n käyttämiseen tai raiteen suurimman nopeuden ylittämiseen liittyen. Tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota koeajossa käytettävän alueen määrittelyyn ja junakulkuteiden käyttämiseen. Koeajoon määritetyllä alueella tulee noudattaa poikkeusluvan antamia ohjeita ja samalla pitää arvioida, onko alueella edellytyksiä ohjata muuta liikennöintiä ja ratatyötä. Mikäli edellytyksiä turvalliseen liikennöintiin ja ratatyöhön ei ole, on ratatyö keskeytettävä koeajon ajaksi. Koeajot, joihin ei liity poikkeuslupia ovat kaluston kunnossapitoon tai saneeraukseen liittyvät käyttöönottokoeajot sekä JKV-järjestelmään liittyvät, kuten turvalaitos- tai raiteistomuutosten jälkeiset koeajot. Ratalaitteisiin kohdistuvat JKV-koeajot voidaan suorittaa liikenteenohjauksen johdolla turvalaitoksen kulkuteitä käyttäen. Koeajot, joihin liittyy poikkeuslupia, ovat yleensä kaluston käyttöönottoon ja tyyppihyväksymiseen liittyvät sekä radan nopeuden nostoon liittyvät koeajot. 5.5 Liikenteen priorisointi ja häiriötilanteet Rataliikennekeskus päättää junien ajojärjestyksen häiriötilanteissa yhteistyössä alueellisen liikenteenohjauksen kanssa.

26 OHJE 26 (56) Rautatieliikenteen harjoittajat voivat esittää toiveita ajojärjestyksistä ja prioriteetin muutoksista rataliikennekeskuksen kautta. Rataliikennekeskus ratkaisee prioriteetit ja ajojärjestykset viranomaisena neutraliteettisäännöksiä noudattaen ja huomioiden liikenteen kokonaisuuden ja yhteiskunnallisen edun. Rautatieliikenteen harjoittajien esitykset muutoksista myönnettyyn kapasiteettiin tulee ohjata rataliikennekeskukseen. Kun liikenteenohjaus saa myöhässä kulkevasta junasta tiedon vaihtomatkustajista, voi liikenteenohjaus luvata yhteyden säilyvän, mikäli yhteysjunan myöhästyminen pysyy erillisten paikkakuntakohtaisten ohjeaikojen rajoissa. Liikennevirasto julkaisee paikkakuntakohtaiset odotusajat junatyypeittäin. Muussa tapauksessa liikenteenohjauksen on sovittava odotuksesta rataliikennekeskuksen kanssa. Liikenteen ajojärjestystä arvioitaessa on yleisohjeena pidettävä periaatetta, missä aikataulun mukaan kulkeva liikenne on etusijalla myöhässä kulkevaan nähden. Tällöin myöhässä kulkeva yksikkö menettää oikeutensa kulkea myönnetyssä aikataulussaan ja joutuu väistämään muuta liikennettä. Pyrkimyksenä on se, että myöhässä kulkija haittaa mahdollisimman vähän muuta aikataulun mukaista liikennettä ja siten vähentää rataverkkoon ja koko liikennejärjestelmään kohdistuvia haittavaikutuksia. Tätä periaatetta noudatetaan myös eri liikennetyyppien (lähi-, kauko- ja tavaraliikenne) välillä. Kansainvälisen henkilöliikenteen nopeat junat (Allegro) priorisoidaan muun liikenteen edelle, ellei niiden kulusta koidu huomattavaa haittaa muulle liikenteelle. Samoin muu myönnetty ratakapasiteetti kuten esimerkiksi ennakkoon sovitut ratatyöt tai muut radan käyttäjät ovat lähtökohtaisesti etusijalla myöhässä kulkevaan liikenteeseen nähden. Konfliktien ratkaisussa tulee noudattaa pääperiaatetta, jossa matkustajien enemmistön edut huomioidaan ratkaisussa. Päätöksenteossa noudatetaan yhteiskunnallisen edun periaatetta. Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan myös sekundääriset vaikutukset ja myöhästymisten ketjuuntuminen. Pääperiaatteet eivät ole ehdottomia, mutta niistä poikkeaminen vaatii rataliikennekeskuksen luvan.

27 OHJE 27 (56) 6 Junaliikenne Junaliikenteen osalta tässä luvussa käsitellään liikenteestä sopimista liikenteenohjausten välillä, junan lähtövalmiutta, lähtölupaa ja junan kulkutien turvaamista, koeajoja sekä erikoiskuljetuksia rautateillä. 6.1 Liikenteestä sopiminen 6.2 Junan lähtövalmius Liikenteestä on sovittava suullisesti viereisen alueen liikenteenohjauksen kanssa seuraavissa tilanteissa: Myönnetyn ratakapasiteetin mukainen yksiköiden järjestys muuttuu. Järjestyksen muuttuessa on aina kerrottava viereisen alueen liikenteenohjaukselle, minkä yksikön perään kyseinen yksikkö laitetaan. Yksikön etuajassa tai myöhässä kulkeminen, jos se voi vaikuttaa muuhun myönnettyyn kapasiteettiin. Yksikkö käyttää poikkeuksellista raidetta. Liikennetilanne on muutoin poikkeuksellinen esimerkiksi turvalaitosvian tai muun syyn vuoksi. JKV-varustamattomilla radoilla liikenteestä on sovittava suullisesti aina, ja sopiminen on lisäksi dokumentoitava. Liikenteestä sopiminen tulee tehdä aina tallentavan yhteyden kautta, mikäli sellainen on käytettävissä. Liikenteestä sopiminen on kaikissa näissä tilanteissa tehtävä ennen kulkutien turvaamista. Sovittaessa liikenteestä viereisten liikenteenohjauksien kesken on varmistettava, että tarvittavat ilmoitukset annetaan yksiköille ja sovittava kumpi liikenteenohjaus ilmoituksen antaa. Erityisesti on huomioitava ennakkoilmoitustietojen toimittaminen, jos junalle on otettu pelkästään kuljettajan varatuloste. Tämä on huomioitava myös tilanteissa, joissa aikataulu toimitetaan muilla poikkeusmenettelyillä. Liikenteenohjausjärjestelmien rajapinnoissa on huomioitava turvalaitejärjestelmien ja automatiikan käyttämiseen liittyvät yhteensopimattomuustekijät. Kaikkien junien on tehtävä joko lähtöpoikkeusilmoitus tai lähtövalmiusilmoitus heti kun mahdollista. Junasta on annettava lähtövalmiusilmoitus liikenteenohjaukselle junan lähtöpaikalta ja paikalta, jossa junan kokoonpano tai kulkusuunta on muuttunut. Liikenteenohjaus näkee lähtövalmiusilmoituksen tilatiedon LOKI-järjestelmän, Liikejärjestelmän ja tietyissä järjestelmissä myös liikenteenohjausjärjestelmän näytöltä. Junan lähtövalmiustiedot saadaan Liike-järjestelmään pääosin KUPLA-järjestelmän avulla kuljettajan toimesta. KUPLA-järjestelmän tai LIIKE- ja LOKI-järjestelmien vikatilanteissa lähtövalmiusilmoitus voidaan vastaanottaa myös suullisesti.

28 OHJE 28 (56) Liike-järjestelmä hyväksyy lähtövalmiusilmoituksen, mikäli sitä ei ole annettu yli 30 minuuttia ennen junan aikataulun mukaista lähtöaikaa eikä yli 120 minuuttia sen jälkeen. Jos lähtövalmiusilmoitus annetaan suullisesti, myös liikenteenohjaus voi tehdä merkinnän lähtövalmiudesta LOKI-järjestelmään. Liikenteenohjaus voi myös poistaa järjestelmästä tiedon lähtövalmiudesta. Poistamisesta ei välity mitään tietoa alkuperäisen lähtövalmiusilmoituksen tekijälle. LOKI välittää lähtövalmiustiedot niihin kaukoohjausjärjestelmiin, joissa on lähtövalmiustietojen vastaanottomahdollisuus. 6.3 Lähtölupa ja junan kulkutien turvaaminen Ennen lähtöluvan antamista lähtöpaikalla liikenteenohjauksella on oltava: junan lähtövalmiusilmoitus tiedossa junan numero ja onko juna matkustaja- vai tavarajuna luvat lähtöluvan antamiseen tieto junakulkutien varmistamisesta ja päätekohdasta tieto junan käyttämästä raiteesta tieto, että kuljettaja on saanut tarvittavat ilmoitukset Jos lähtövalmiusilmoitusta ei anneta Liike-järjestelmän kautta, vaan ainoastaan suullisesti, ennen lähtöluvan antamista on varmistettava, että liikenteenohjauksella on tiedossa junan kokoonpanotiedot junan määräpaikka mahdolliset lupapaikat. Junan tulee ensisijaisesti lähteä lähtöpaikalta suunnitellun lähtöajan mukaisesti. Lähtöpaikalta juna voi lähteä liikenteenohjauksen harkinnan mukaan enintään 30 minuuttia etuajassa liikennetilanteen sen salliessa. Muu kuin matkustajajuna ei saa lähteä lähtöpaikalta yli 120 minuuttia myöhässä. Tästä voidaan poiketa rataliikennekeskuksen luvalla. Muualla kuin lähtöpaikalla juna voi liikennöidä tarvittaessa aikaikkunan ulkopuolella liikennetilanteen niin vaatiessa. Tällöin alueohjauksen ja liikenteenohjauksen on huomioitava, ettei aikaikkunan ulkopuolella liikennöinti häiritse muuta liikennöinnille ja ratatyölle myönnettyä ratakapasiteettia ja raiteistonkäyttöä. Laajoissa häiriötilanteissa rataliikennekeskus voi ilmoittaa uudesta kapasiteetista liikenteenohjaukselle myös suullisesti. Tällöin liikenteenohjaus antaa ennakkotiedot kuljettajalle. Muutoin samalla kapasiteetilla myöhässä kulkuun vaaditaan rataliikennekeskuksen lupa. Mikäli junalta puuttuu kokoonpanotiedot, ei junalle saa antaa lähtöpaikalla lähtölupaa ilman rataliikennekeskuksen suullista tai kirjallista lupaa. VAK-junien osalta kokoonpanotiedot on oltava aina liikenteenohjauksen käytettävissä onnettomuus- ja pelastustilanteita varten. Kokoonpanotietoja ovat junan kalustoyksiköiden numerot sekä junan kokonaispituus ja - paino. Lisäksi VAK-junien osalta on oltava vaunukohtaisesti tiedot VAK-aineista ja niiden määristä. Kokoonpanotiedot ovat normaalitilanteessa Liike-järjestelmässä. Poikkeustilanteissa tiedot on toimitettava liikenteenohjaukseen kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla.

29 OHJE 29 (56) Junaliikenteessä on aina turvattava kulkutie, kulkutien turvaamiseen käytetään turvalaitoksen juna-kulkuteitä. Jos turvalaitoksen junakulkutiet eivät ole käytettävissä, junalle turvatun kulkutien tulee täyttää seuraavat kriteerit: Junan kulkutie on turvattu päätekohtaansa asti. Vaihteet ovat kulkutien mukaisesti, ja lukittu jos mahdollista. Junan kulkutiehen kuuluvat raiteet ovat vapaat, ellei ole ilmoitettu varatusta raiteesta (matkustajajunassa kuljettajan on varauduttava varattuun raiteeseen määräpaikalla). Kuljettajalle on annettu tarvittavat ilmoitukset. Kuljettajalle on annettu ennakkotieto pysähtymistarpeesta junakulkutien päätekohtaan opasteella tai lupapaikka- tai määräpaikkatietona tai liikenteenohjauksen ilmoituksena. Liikenteenohjauksella on tarvittavat luvat muilta liikenteenohjauksilta lähtöluvan antamiseen. Käytettäessä turvalaitoksen vaihtokulkutietä, tai jos kulkutietä ei voida turvalaitoksella varmistaa, on huomioitava: esiopastintiedon puuttuminen ennakkotiedon puuttuminen junakulkutien päätekohdasta tasoristeyksen varoituslaitteiston toiminta turvalaitoksen ohiajovara-, sivusuoja-, turvavaihde- tai muut ominaisuudet vaihtokulkutien muodostamisen ja peruuttamisen kulkutie-ehdot junakulkutien muodostamisen ja peruuttamisen kulkutie-ehdot, jos junakulkutie ei ole muodostunut kokonaisuudessaan. Liikenteenohjauksen on varmistettava, että kulkutien turvaamisen kannalta kriittinen komento annetaan oikeaan kohteeseen, ja että komennon antaminen on harkittua ja turvallista. Kiire tai liikennetilanteen aiheuttama paine eivät saa vaikuttaa kriittisen komennon antamiseen. Junan kulkutietä turvattaessa liikenteenohjaajan tulee huomioida myös ennakkoilmoitustiedon puuttuminen junan aikataulun mukaiselta reitiltä poikettaessa. Ennalta suunnitellun raidetiedon noudattamisella varmistetaan liikenteen sujuvuus. Matkustajaliikenteen raidemuutoksien yhteydessä on huolehdittava, että matkustajainformaatiojärjestelmä on ajan tasalla Rajoitetun alueen liikenteenohjaus kulkutien turvaamisessa Rajoitetun alueen liikenteenohjaus otetaan käyttöön vaiheittain Liikenneviraston määrittämillä rautatieliikennepaikoilla. Rajoitetun alueen liikenteenohjaus osallistuu junan kulkutien turvaamiseen kääntämällä ohjaamansa alueen vaihteet junan kulkutien mukaisiin asentoihin ja lukitsemalla ne mahdollisuuksien mukaan. Rajoitetun alueen liikenteenohjaus käyttää ohjaamansa alueen turvalaitosta. Liikenteenohjaus vastaa junien kulkuteiden turvaamisesta ja rajoitetun alueen liikenteenohjaus osallistuu kulkutien turvaamiseen aluetta ohjaavan liikenteenohjauksen määräyksestä. Junan kulkutien turvaamisessa käytetään tämän käsikirjan liitteen 5 mukaisia menettelyitä.

30 OHJE 30 (56) Junakulkutien päätekohta Kuljettajalla on oltava ennakkotieto junakulkutien päätekohdasta. Ennakkotieto junakulkutien päätekohdasta voidaan antaa: esi-, suojastus- tai yhdistelmäopastimella tietona lupapaikasta antamalla liikenteenohjauksen ilmoitus junakulkutien päätekohdasta ennakkotietona määräpaikkatietona. Liikenteenohjauksen on tiedettävä junakulkutien päätekohta -merkkien sijainnit ohjaamallaan alueella, sillä ne vaikuttavat junakulkutien turvaamiseen ja lähtöluvan antamiseen. 6.4 Junan kulkutien turvaaminen JKV-varustamattomilla radoilla JKV-varustamattomilla radoilla liikenteen turvaaminen perustuu liikenteenohjauksien välisiin sopimuksiin. Liikenteenohjauksien ja lupapaikkojen välisestä junakulkutien turvaamisesta vastaavat liikenteenohjaukset yhteisesti. JKV-varustamaton rata voi olla myös vain yhden liikenteenohjauksen aluetta, jolloin kyseinen liikenteenohjaus vastaa itsenäisesti liikenteen turvaamisesta ja siihen liittyvästä luvanannosta. Lupa lähtöluvan antamiseen on pyydettävä vastaanottavalta liikenteenohjaukselta. Vastaanottava liikenteenohjaus kertoo, mitä ilmoituksia junalle on annettava ennen lähtöluvan antamista. Saatu lupa lähtöluvan antamiseen on dokumentoitava. Ehdollisia lupia ei saa antaa Lähtöluvan antaminen Junalle ei saa antaa lähtölupaa kohti sellaista lupapaikkaa, jota on lähestymässä toinen yksikkö. Junien kulkiessa peräkkäin on liikenteenohjauksen määrättävä edellä kulkevan junan kuljettaja ilmoittamaan lupapaikan ohittamisesta. Junalle ei saa antaa lähtölupaa kohti sellaista liikennepaikkaa, jonka alueelle on annettu lupa rata- tai vaihtotyöhön pääraiteella tai paikallisluvat, joihin kuuluvat vaihteet johtavat pääraiteelle. 6.5 Erikoiskuljetukset rautateillä Erikoiskuljetukset ovat kuljetuksia, jotka vaativat erikoiskuljetusluvan. Tarve erikoiskuljetukseen syntyy kuljetuksesta vastaavan rautatieyrityksen ottaessa kuljetettavakseen sellaista kalustoa tai muuta kuljetettavaa, joka kuormattuna ylittää kuljetuksille määritellyn kuormaulottuman, tai jota ei muista syistä voida kuljettaa normaalien kuljetuksiin liittyvien ehtojen mukaisesti. Liikennevirasto vastaa erikoiskuljetuksiin liittyvistä erikoiskuljetusluvista valtion rataverkolla. Kuljetuksesta vastaava rautatieyritys määrittelee ja ohjeistaa kuljetukseen liittyvistä asioista, joita saattavat olla mm. määritellyt kulkutieraiteet, mahdolliset opastinten

31 OHJE 31 (56) 7 Vaihtotyö siirrot ja kuljetuksen aikana tapahtuva muun liikennöinnin kohtaaminen ja ohittaminen rautatieliikennepaikoilla, liikennepaikkojen osilla ja liikennepaikkojen välillä. Liikenteenohjaus toimii saamansa ohjeistuksen mukaisesti. Liikenteenohjaus näkee erikoiskuljetuksen reaaliaikagrafiikalta ja LOKIsta EK-merkinnästä junanumeron kohdalta. Erikoiskuljetusluvan ohjeista voidaan poiketa ainoastaan rataliikennekeskuksen antamalla kirjallisella luvalla. Tilanteissa joissa ei voida noudattaa junaliikenteestä annettuja määräyksiä, liikenteenohjaus voi muuttaa yksikön liikennöimään noudattaen vaihtotyöstä annettuja määräyksiä. Tällainen tilanne voi johtua esimerkiksi siitä, että: halutulla raiteella ei ole junakulkutien päätekohtaa, junakulkutien päätekohdasta ei voida antaa ennakkotietoa opastimen opasteella, raide on varattu eikä turvalaitoksessa ole varatun raiteen junakulkutietä, turvalaitoksessa olevan häiriön vuoksi junalle muodostetun kulkutien kriteerit eivät täyty. Näissä tilanteissa kuljettajalle ilmoitetaan junana liikennöinnin päättymisestä ja mahdollisesta alkamisesta seuraavasti: Yksikön tunniste Junana kulku päättyy ja päättymisen sijainti Junana kulku alkaa ja alkamisen sijainti Vaihtotyön rajaaminen alueellisesti on määriteltävä selkeästi ja yksiselitteisesti, ottaen huomioon tehtävän vaihtotyön vaikutukset esimerkiksi junille turvattuihin kulkuteihin tai liikennöinnille ja ratatyölle myönnettyyn kapasiteettiin. Jos lupaa vaihtotyöhön pitää rajata ajallisesti, on määrättävä vaihtotyönjohtaja ilmoittamaan vaihtotyön päättymisestä. Liikenteenohjaus voi myös muissa tilanteissa määrätä vaihtotyönjohtajan ilmoittamaan vaihtotyön päättymisestä.

32 OHJE 32 (56) 8 Ratatyö Liikenteenohjaus noudattaa Liikenneviraston Radanpidon turvallisuusohjeessa (TURO) liikenteenohjausta koskevia ohjeita ratatyön osalta. Liikenteenohjauksien rajapinnoissa tehtävästä ratatyöstä ja liikenteen keskeytyksistä on sovittava asianomaisten liikenteenohjauksien kesken. Ratatyössä, jota tehdään kahden eri liikenteenohjauksen alueella samanaikaisesti, tulee RTilmoitus ja siihen liittyvät dokumentit olla molemmilla liikenteenohjauksilla. Liikenteenohjaukset sopivat kumpi toimii luvan antajana ja tieto ilmoitetaan myös ratatyövastaavalle. Molempien liikenteenohjauksien tulee suojata ratatyö ja dokumentaation on oltava molempien liikenteenohjauksien nähtävissä ennen luvan antamista. Liikenteenohjaus suojaa ratatyön omalta osaltaan ennen kuin antaa luvan ratatyöhön. Lupaa ratatyöhön ei saa antaa ennen kuin liikenteenohjaus on varmistanut ratatyötä varten suojattavan osuuden vapaana olon (yksikkö on ilmaisujen mukaan poistunut opastin- tai liikennepaikkaväliltä) tai varmistanut yksikön kuljettajalta yksikön sijainnin suhteessa ratatyöalueeseen. Lupaa ratatyöhön ei saa antaa ennen kuin liikenteenohjaus on tehnyt kirjauksen ratatyöstä. Ratatyöhön annettavien lupien määrää rajattaessa tulee ottaa huomioon liikennetilanne, vaihtotyöt, turvalaitoshäiriöt ja muut kuormitustekijät siten, että lupia annetaan vain niin monta kuin voidaan turvallisesti hallita. Liikenneviraston rataliikennekeskus voi peruuttaa ratatyölle myönnetyn kapasiteetin ja antaa määräyksen keskeyttää käynnissä oleva ratatyö. Liikenteenohjaus välittää nämä tiedot ratatyövastaavalle. 8.1 Ratatyön suojaaminen Liikenteenohjaus voi vaatia ratatyöalueella tehtäväksi suojaustoimenpiteitä ennen luvan myöntämistä. Oikosulkujohtimien käyttö raidevirtapiiriosuuksilla on yksi tällainen suojaustoimenpide. Ratatyön suojaamisen yhteydessä on varmistuttava, että kulkuteitä muodostava automatiikka tai muu järjestelmä ei toteuta kulkutietä ratatyöalueelle. Huomioon on otettava myös mahdolliset tiedonsiirron viiveet manuaalisten ja automatiikan suorittamien kulkutiekomentojen toteutumisessa. Liikenteenohjauksen tulee pyrkiä suojaamaan ratatyö aina kun mahdollista siten, että ilman erillistä liikenteenohjauksen tekemää suojauksen poistamista kulkutietä ei voi turvalaitoksella muodostaa suojatulle alueelle. Mikäli käytössä oleva turvalaitostekniikka mahdollistaa ajoestojen käytön, on niitä ensisijaisesti käytettävä. Käytettävien ajoestojen sijoitus ja määrä tulee sovittaa yksittäiseen ratatyöhön tai useampien ratatyökohteiden muodostamaan kokonaisuuteen.

33 OHJE 33 (56) Jos turvalaitteella ei ole mahdollisuutta suojata ratatyötä estotoimilla, voidaan käyttää paikallislupia ja lisänä mahdollisuuksien mukaan oikosulkujohtimia. Kun ratatyö suojataan pelkästään liikennepaikoille laitettavilla paikallisluvilla, tulee liikenteenohjauksen ilmoittaa ratatyövastaavalle, että paikallislupia ei saa palauttaa maastosta käsin ennen kuin ratatyövastaava on antanut ilmoituksen ratatyön päättymisestä. Alueilla, joilla ratatyötä ei ole mahdollista suojata turvalaitoksella, ratatyöstä tehdään ainoastaan dokumentaatiot. Liikenteenohjauksen ja ratatyövastaavan suojaamistavat on esitetty Radanpidon turvallisuusohjeet TUROssa. Ratatyötä suojattaessa lupapaikoin, tulee varmistaa, että lupapaikkaa välittömästi seuraavalla liikennepaikkavälillä ei saa olla ratatyötä. Tällöin on lupapaikan ja ratatyön väliin jätettävä yksi liikennepaikkaväli. Kulkutien muodostavan automatiikan poisto ja ohjausjärjestelmän huomautustekstit eivät ole ratatyön suojaamistapoja. Niitä voi kuitenkin käyttää tarvittaessa ratatyöalueen havaittavuuden parantamiseksi. 8.2 Liikenneturvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelman laadintavelvoitteeseen sisältyy palveluntuottajalle laadintavelvoite laatia yksityiskohtaisia liikenneturvallisuussuunnitelmia. Näissä suunnitelmissa kerrotaan liikenteenohjaukselle ajantasainen ja todellinen rautatieinfrastruktuurin tila sekä toimintaohjeet urakoitsijoille poikkeusjärjestelyjen osalta. Liikenneturvallisuussuunnitelmat toimittaa liikenteenohjaukseen aina liikennesuunnittelu. Liikenneturvallisuussuunnitelman tärkein tehtävä on kertoa liikenteenohjaukselle tieto todellisesta tilanteesta maastosta, mikäli se eroaa liikenteenohjauksen näytöstä. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu menettelyohjeet liittyen työvaiheen poikkeusjärjestelyihin ja oikeista toimintatavoista liikenteenohjauksen kanssa. Suunnitelmaan pitää aina liittää liitekaavio, jossa olemassa oleva todellinen tilanne maastossa esitetään kuvan avulla. Ohje sisältää tarvittaessa mm. seuraavat asiat: Miltä osin liikenteenohjauksen näyttö ei vastaa todellista tilannetta maastossa (esim. vaihteet, raiteet, vaihteiden lukitukset, raideyhteydet, opastimet ja muut liikenteenohjauksen elementit). Käyttö- ja toimintaohjeet, joissa on huomioitu se, että liikenteenohjauksen näyttö ei vastaa todellista tilannetta maastossa. Tieto siitä, mihin ajankohtaan asti liikenteenohjauksen näyttö ei vastaa todellista tilannetta ja mihin asti vastaavat käyttö- ja toimintaohjeet ovat voimassa. Erityisavaimilla lukittavien vaihteiden hallinta ja ohjeet sekä avaimien käyttöoikeusluettelo. Junien kulunvalvonta -järjestelmään (JKV) liittyvät poikkeusjärjestelyt ohjeen voimassaoloaikana. Tieto miten liikenteenohjausta tulee suorittaa poikkeusjärjestelyjen aikana. Toimintaohjeet työvaiheen poikkeusjärjestelyjen osalta sekä oikeista toimintavoista liikenteenohjauksen kanssa poikkeusjärjestelyjen aikana.

34 OHJE 34 (56) 8.3 JKV-rakennusalue 8.4 Liikenteen rajoite Liikenneturvallisuussuunnitelman tarkastaa Liikennesuunnittelu yhteistyössä turvallisuusasiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman hyväksyy ennen käyttöönottoa Liikenneviraston rataliikennekeskus. Turvalaitoksen muutostyöt tai ratatyöt saattavat edellyttää JKV-rakennusalueen käyttämistä, koska muuten saattaisi liikennöinti työalueella estyä kokonaan. Tällöin työalue varustetaan rakennusaluebaliiseilla, jotka estävät alueella olevien muiden baliisiryhmien lähettämien tietojen valvonnan. JKV-rakennusalueella ei valvota opastimien opasteita, vaihdenopeuksia eikä nopeusrajoituksia. JKV-laitteen näytössä on teksti Rakennusalue. JKV-rakennusalueesta on ilmoitettava kuljettajalle. Ilmoitus voidaan antaa ennakkoilmoituksena tai liikenteenohjauksen ilmoituksena. Liikenteen rajoite -ilmoitus (LR-ilmoitus) on ratatyövastaavan, kunnossapitäjän tai Liikenneviraston pelastusyksikön johtajan liikenteenohjaukselle antama ilmoitus radan normaalista poikkeavasta tilasta ja siitä johtuvasta rajoitteesta radan liikennöinnille. Viranomaisen määräyksestä aiheutuvat rajoitteet ja liikenteen keskeyttämiset liikenteenohjaus kirjaa Lokiin. Rajoite voi syntyä esimerkiksi: Luonnonilmiöiden seurauksena (routavauriot, penkan sortuminen, salamavauriot jne.) Ratatyön aikana tai seurauksena (tulityö, ajolangan väärä asema jne.). Tulityöstä (esim. VAK-junia ei voi ajaa ratatyöalueen viereiseltä raiteelta) Turvalaitokseen kohdistuvasta ratatyöstä tai häiriöstä Onnettomuus- tai vauriotilanteissa Kun raiteella on tai siellä säilytetään kalustoa Viranomaisen määräyksestä Muista syistä, kun rajoitteen antaminen on tarpeellista. LR-ilmoitus lähetetään liikenteenohjaukseen, kun liikenteen rajoite havaitaan. Liikenteenohjaus voi myös täyttää LR-ilmoituksen ilmoittajan antamien tietojen perusteella. Sanellustakin LR-ilmoituksesta on käytävä ilmi rajoitteen antajan yhteystiedot. Liikenteenohjauksen on tiedotettava rajoitetun alueen liikenteenohjausta aluetta koskevista rajoitteista. LR-ilmoituksen voimassaolo päättyy joko erillisellä liikenteenohjaukselle annettavalla ilmoituksella tai kunnes rajoite ilmoitetaan ennakkoilmoituksella tai Lokissa.

35 OHJE 35 (56) 9 Tekniset häiriötilanteet ja erilliskäyttö Kauko-ohjaus- ja asetinlaitteiden / turvalaitosten häiriötilanteissa on kiinnitettävä huomiota automaattisen kulkutien varmistuksen toimintaan. Kulkutien turvaamiseen liittyvistä häiriöistä on ohjeita myös kohdassa 6.3 Lähtölupa ja junan kulkutien turvaaminen. Liikenteenohjaajan tulee olla tietoinen järjestelmien välisistä vaikutuksista ohjaamallaan alueella. Ohjausjärjestelmä- ja tietoliikenneviat vaikuttavat myös muiden oheisjärjestelmien toimintaan. Näitä ovat mm. infojärjestelmät ja seurantajärjestelmät, jotka lakkaavat saamasta ohjaus- ja kulkutietoja liikenteenohjausjärjestelmistä. Kaikista turvalaitosvioista ja -häiriöstä on tehtävä vikailmoitus käyttökeskukseen. Liikenteenohjaus määrittelee vian kiireellisyyden. Kiireelliseksi viaksi luokitellaan liikennettä hidastava häiriö- tai vikatilanne. Muihin järjestelmiin tehdyt poikkeamailmoitukset eivät korvaa varsinaista vikailmoitusta. Liikenteenohjausorganisaatio on avainasemassa tiedon saamisessa huolto- ja kunnossapitoorganisaatiolle, jotta korjaavat toimenpiteet käynnistyvät nopeasti. Viestintä- ja valvontalaitevioista on ilmoitettava niistä vastaavalle kunnossapitäjälle. Liikenneviraston ATK-laite- ja ohjelmistovioista on ilmoitettava Liikenneviraston antamien ohjeiden mukaisesti. 9.1 Erilliskäyttö ja liikenteenohjauksen siirtäminen Asetinlaitteita/turvalaitoksia ohjataan pääsääntöisesti kauko-ohjausjärjestelmillä. Kaukoohjausjärjestelmän ala-asemien turvalaitoksia tai niitä ohjaavia liikenteenohjausjärjestelmiä joudutaan joskus ohjaamaan paikallisesti miehitettävistä ohjauspisteistä esimerkiksi järjestelmään tehtävien muutostöiden tai kauko-ohjausjärjestelmän vikatilanteiden vuoksi. Tässä ohjeessa erilliskäytöllä tarkoitetaan yllä olevan kaltaisia tilanteita. Erilliskäytössä voidaan toimia itsenäisenä liikenteenohjauksena tai aluetta ohjaavan liikenteenohjauksen alaisuudessa. Jos kriittiset komennot eivät automaattisesti kirjaudu asetinlaitteen tai turvalaitoksen lokiin, on laskureiden lukemat kirjattava häiriö- ja käyttöpäiväkirjaan erilliskäyttöön siirryttäessä, erilliskäytöstä poistuttaessa ja vuoron vaihtuessa. Erilliskäytössä olevalla ala-asemalla ei yleensä ole samaa tietoa liikennetilanteesta kuin ohjausjärjestelmästä saadaan. Kauko-ohjausjärjestelmässä näkyvät junanumerot eivät näy ala-aseman liikenteenohjausjärjestelmässä. Viereisten liikenteenohjauksien on huolehdittava, että kaikki liikenteenohjaukseen tarvittava tieto välitetään erilliskäytössä oleville työpisteille. Erilliskäytössä olevilla ala-asemilla ei todennäköisesti ole mahdollisuutta käyttää matkustajainformaatiojärjestelmiä tai seurata ja tehdä kirjauksia liikenteen seurantajärjestelmiin. Erilliskäyttötilanteessa on sovittava, kuinka matkustajainformaatio hoidetaan, miten tarvittavat tiedot päivitetään järjestelmiin, ja kuinka erilliskäytössä olevalle ohjauspisteelle saadaan tarvittavat tiedot muista järjestelmistä.

36 OHJE 36 (56) Ohjeistus erilliskäyttöön otettavien ala-asemien osalta annetaan alueellisesti. Ohjeistuksessa tulee kertoa erilliskäyttötyöpisteen varustuksesta, kulkuyhteyksistä ja -reiteistä, lisäksi ohjeistetaan liikenneviestinnän hoitaminen. Järjestelmien laajojen vikatilanteiden osalta annetaan erillinen ohjeistus Erilliskäyttö itsenäisenä liikenteenohjauksena Kun ala-asema otetaan erilliskäyttöön ennalta suunnitellusti esimerkiksi turvalaitoksen muutostöiden vuoksi, on laadittava toimintamalli, kuinka liikenteenohjauksessa toimitaan. Erilliskäytöstä on ilmoitettava ennakkoilmoituksena tai liikenteenohjauksen ilmoituksena muutoksena liikenteenohjauksen yhteystietoihin. Ilmoituksessa kerrotaan ohjattava alue, yhteystieto ja varayhteys. Ennen erilliskäyttöön siirtymistä on ilmoittauduttava viereisille liikenteenohjauksille ja sovittava, mitä ratatyön yksilöiviä tunnuksia erilliskäytön alueella voidaan käyttää. Lisäksi liikenteenohjauksen yhteystiedon vaihtumisesta on ilmoitettava vaihtotyötä tekeville ja ratatyövastaaville Erilliskäyttö kauko-ohjauksen alaisuudessa Erilliskäytössä kauko-ohjauksen alaisuudessa toimitaan rajoitetun alueen liikenteenohjauksen menetelmin. 9.2 Häiriöt turvalaitteissa Jos raide- tai vaihdeosuus jää liikennöinnin jälkeen varatuksi, tulee liikenteenohjauksen tiedustella kuljettajalta mahdollisista poikkeamista kalustossa tai radassa, riippumatta siitä millaisella tekniikalla raiteen vapaana olon valvonta on toteutettu. 9.3 Akselinlaskentaosuuksien vapauttaminen häiriötilanteissa Liikenteenohjaus ei saa vapauttaa akselinlaskentaosuutta vika- ja häiriötilanteissa ennen kuin on varmistanut, että osuus on vapaa ja esteetön yksikön kululle. Varmistus voidaan saada esimerkiksi yksikön kuljettajalta, ratatyövastaavalta tai liikenteenohjauksen dokumentaatiosta tai järjestelmistä. Ennen tämän varmistuksen tekemistä on kiellettyä antaa lähtölupia yksiköille tai lupia ratatai vaihto-työhön. Vian esiintymishetkellä voimassa olleita lupia ratatyöhön tai vaihtotyöhön ei kuitenkaan tarvitse perua, ellei se ole turvallisuuden varmistamiseksi välttämätöntä. Raiteiden ja raideosuuksien ylimääräisestä varautumisesta johtuva hätävarainen vapauttaminen tulee tehdä vasta harkinnan jälkeen. Vapauttaminen voidaan mahdollisesti tehdä vasta kun akselinlaskentatietokoneet ovat resetoitu. Ennen resetointia asetetaan ajonesto niille raiteille, joiden tiedetään olevan varautuneita. Mikäli ajonesto ei ole käytettävissä, tulee raiteiden suojaus toteuttaa käytettävissä olevin keinoin. Lisäksi ennen resetointia tulee raiteisto- ja liikennetilanne dokumentoida siten, että ohjaajalle jää riittävä käsitys raiteistolla olevan kaluston sijainnista. Raiteita ja niiden välisiä

37 OHJE 37 (56) 9.4 Häiriöt vaihteissa raide- ja vaihdeosuuksia vapautettaessa jätetään ajonestolla tai muilla keinoilla suojatut raiteet vapauttamatta. Jos tietoa raiteen vapaana olosta ei ole, jätetään raide varatuksi ja toimitaan niin kuin varatun raiteen käyttämisestä on määrätty. Vaihteissa olevat häiriöt, kuten vaihteen aukiajo tai valvomaton vaihde, vaativat liikenteenohjauksen toimenpiteitä. Alla on kuvattu vaihteiden häiriöitä ja niistä aiheutuvia toimenpiteitä liikenteenohjauksen näkökulmasta Vaihteen aukiajo Vaihteen aukiajolla tarkoitetaan liikennöintiä myötävaihteeseen siten, että raiteella liikkuva kalusto avaa kiinni olevan kielen tai kääntyväkärkisen risteyksen. Vaihteen aukiajo on aina kielletty. Jos vaihteessa on tapahtunut aukiajo, liikennöinti vaihteessa on keskeytettävä, kunnes vaihde on tarkastettu ja tarvittaessa säädetty tai korjattu kunnossapitäjän toimesta Vaihteen aukiajoilmaisu Valvomaton vaihde Vaihteen aukiajoilmaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa lukittuna valvonnassa oleva vaihde ilmaisee aukiajoa ilman että vaihdetta on ajettu auki. Tämä voi johtua sähköisistä kytkentähäiriöistä, vaihteen säätöjen virheestä tai muista vastaavista syistä. Aukiajoilmaisusta tulee aina tehdä kunnossapitäjälle vikailmoitus. Mikäli vaihteen päällä ei ole kalustoa ja se näkyy vapaana, voidaan vaihdetta yrittää kääntää VAP-komennon avulla ilman paikan päällä tehtyä silmämääräistä ehjyyden arviointia. Jos vaihde täten saadaan valvontaan kumpaankin suuntaan, saa sen yli liikennöidä enintään nopeudella 5 km/h. Jos vaihde saadaan valvontaan vain toiseen suuntaan, saa sen yli liikennöidä valvottuun suuntaan enintään nopeudella 5 km/h. Nopeusrajoitus 5 km/h on pidettävä voimassa, kunnes kunnossapitäjän edustaja on käynyt tarkastamassa vaihteen toiminnan. Liikenteenohjauksen on ilmoitettava nopeusrajoitus yksikön kuljettajalle tai vaihtotyön ohjaamisesta vastaavalle liikenteenohjauksen ilmoituksella. Jos vaihde ei palaudu valvontaan kumpaankaan suuntaan, liikenne vaihteessa on keskeytettävä, kunnes vika on korjattu. Vaihteessa voi esiintyä ilmaisuhäiriöitä esimerkiksi tietoliikennehäiriöistä, turvalaitevioista tai muista syistä johtuen. Tällöin vaihteen katsotaan olevan valvomattomassa tilassa. Tästä voidaan saada ilmaisu turvalaitejärjestelmästä tai kauko-ohjausjärjestelmästä. Valvomattomuus- ja ilmaisuhäiriö voi johtua myös lumen, jään, muun esineen tai riittämättömän rasvauksen aiheuttamasta kääntymisongelmasta.

38 OHJE 38 (56) Kaikista valvonta- ja ilmaisuhäiriöistä tulee tehdä kunnossapitäjälle vikailmoitus. Valvomattoman vaihteen kautta liikennöinti valvomattomaan suuntaan on kielletty ennen maastosta tapahtuvaa vaihteen asennon toteamista. Vaihteen asento todetaan kielen kärkien suunnasta katsottuna kumpaan haaraan (vasemmalle vai oikealle) tai minkä raiteen tai vaihteen suuntaan vaihde johtaa. Jos valvomattoman vaihteen asento voidaan todeta maastosta käsin, vaihteesta saa liikennöidä myötävaihteen suuntaan enintään nopeudella 5 km/h. Tällöin yksikön kuljettaja, vaihtotyönjohtaja tai muu tehtävään perehdytetty henkilö voi todeta vaihteen pääteasentoonsa kääntymisen. Ylityksen aikana on vaihteen kääntäminen ehdottomasti kielletty. Liikenteenohjauksen on varmistettava, että vaihde ei käänny kulkutien tai siihen liittyvän ohiajovaran, sivusuoja- tai turvavaihteen kriteerien vuoksi. Vaihteen kääntymisen mahdollistava kulkutien automaattinen turvaaminen on otettava pois käytöstä. Vastavaihteen suuntaan ei saa liikennöidä ilman rataliikennekeskuksen antamaa lupaa. Tällöin nopeus on enintään 5 km/h. Nopeusrajoitus 5 km/h on pidettävä voimassa, kunnes kunnossapitäjän edustaja on käynyt tarkastamassa vaihteen toiminnan. Liikenteenohjauksen on ilmoitettava nopeusrajoitus yksikön kuljettajalle tai vaihtotyönjohtajalle liikenteenohjauksen ilmoituksella. Mikäli vaihde palautuu valvontaan, voidaan valvottuun ja lukittuun suuntaan liikennöidä normaalisti Vaihteen ilmaisuhäiriöt Kielen ja tukikiskon välissä oleva jää, lumi, sepeli tai muu vastaava este voi estää vaihteen kääntymisen oikeaan asentoon ja vaihteen kielien lukittumisen, jolloin vaihteen valvonta oikein toimiessaan antaa valvonta- tai lukitusviasta ilmaisun. Tällöin yksikön kuljettaja, vaihtotyönjohtaja tai muu tehtävään perehdytetty henkilö saa poistaa kielen ja tukikiskon välissä olevan vaihteen kääntymisen estävän esteen. Jos vaihde tämän jälkeen saadaan kääntökomennolla valvontaan ja lukituksi, vaihteesta saa liikennöidä normaalisti. Tilanteissa, joissa asetinlaitteita (tai niiden osia tai tietoliikennejärjestelmiä) joudutaan resetoimaan vika- tai huoltotoimenpiteenä ja menetetään yhteys vaihdeilmaisuihin tilapäisesti ja hallitusti, ilmaisujen palauduttua normaaleiksi voidaan liikennöidä ilman rajoitteita. Samoin voidaan menetellä tilanteissa, joissa kauko-ohjausjärjestelmän tietoliikenneyhteys asetinlaitteelle menetetään tilapäisen ja lyhyen katkon ajaksi. Tällöin on varmistuttava, että kaikki ilmaisut ovat palautuneet normaalitilaan. Varmistus voidaan tehdä esimerkiksi kääntämällä vaihdetta eri asentoihin ja toteamalla ilmaisuiden toiminta normaaliksi Häiriöt kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetuissa vaihteissa Kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetun pitkän vaihteen häiriötilanteessa ei kiskoilla liikkuvalla kalustolla saa ajaa minkään vaihteen osan päälle tai yli. Jos kiskoilla liikkuvalla kalustolla ajetaan kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetun pitkän vaihteen risteyksen päälle häiriötilanteessa, seurauksena on vaihteen risteyksen vahingoittuminen ja jopa kaluston suistuminen.

39 OHJE 39 (56) Liikennepaikkoja, joilla on kääntyväkärkisellä risteyksellä varustettuja vaihteita: Hakosilta (V231, V241, V242, V243) Karjaa (V101) Kirkkonummi (V004) Kytömaa (V658, V691) Lielahti (V715, V717) Luumäki (V012, V014, V016, V018) Pohjois-Louko (V311) Kielisalpojen käyttäminen vaihteissa Mikäli valvomattomassa vaihteessa käytetään kielisalpoja kunnossapitäjän tai urakoinnin toimesta niin vaihteen voidaan katsoa olevan valvonnassa kielisalvoilla lukittuun asentoon. Liikuttaessa kielisalvoilla lukittujen vaihteiden kautta on suurin sallittu nopeus 80 km/h, mikäli muut seikat eivät nopeutta rajoita Peitetty raideryhmäkohtainen pääopastin Kun junalle turvataan kulkutie, jolla on peitetty raideryhmäkohtainen pääopastin, joka ei asetu näyttämään kulkutien mukaista opastetta, lähettää sen baliisi JKV:lle seis-tiedon. Kuljettaja ei voi tätä tietää, joten hänelle on ilmoitettava asiasta. Junalle on määrättävä liikenteenohjauksen ilmoituksella tilapäinen nopeusrajoitus 50km/h ja poikkeavissa vaihtessa 20km/h jonka jälkeen on annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella lupa seistietoa lähettävän baliisiryhmän ohittamiseen. Kuva: Raideryhmäkohtainen pääopastin

40 OHJE 40 (56) 9.5 Baliisiviat Peitetyt raideryhmäkohtaiset pääopastimet liikennepaikoittain: Joutseno: E446 ja P446 Jyväskylä: E058 ja P048 Kokkola: E518 ja P518 Kotka: D Kouvola: E721-E724, E727, E729, E731, E218 Kuopio: G2 ja D2 Lauritsala: E238 ja P238 Oulu (Nokela): Y, X ja I Pieksämäki: E851, E852 ja E853 Riihimäki Tavara: E81-89 Turku: P115, P123, P148, E113 ja E147 Vainikkala: O, E ja F, P, G, R Kun kuljettaja ilmoittaa laitteen havaitsemasta baliisiviasta, varmistetaan, että kuljettajalta saadaan seuraavat tiedot: baliisivian tyyppi JKV numero/id JKV vikakoodi kaluston tunnus (esim. veturin numero) Vian tiedot ilmoitetaan kunnossapitoon POHA-järjestelmällä tai muulla vastaavalla menettelyllä. Seuraaville yksiköille ilmoitetaan baliisivian tyyppi ja mahdollisimman tarkka sijainti, jotta kuljettajat voivat ennakoida alentamalla nopeutta. Tällä menettelyllä vältetään JKV:n tekemä voimakas jarrutus.

41 OHJE 41 (56) 9.6 JKV-häiriöt Kuva: Baliisiviat ja niiden luokat Kun kaluston tai radan laitteiden (opastin, JKV ym.) toiminnassa ilmenee sellainen vika tai ristiriita, johon ei ole olemassa selvää syytä (poisluettuna baliisiviat), on asiasta ilmoitettava rataliikennekeskukselle, joka määrää veturin EKE-rekisteröintilaitteen tietojen purkamisesta mahdollisuuksien mukaan. Asetinlaitteen JKV-vian esiintyessä tehdään tarvittavat ilmoitukset kunnossapitoon ja kuljettajille. Liikennöinti kulunvalvonnan veturilaitteiden toimintahäiriön yhteydessä on sallittua vain rataliikennekeskuksen luvalla. Liikenteenohjaus antaa luvan kuljettajalle liikenteenohjauksen ilmoituksella.

42 OHJE 42 (56) 9.7 Kuumakäyntihälytykset Kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmät mittaavat havaintopaikan ohittavan liikkuvan kaluston akselien laakeripesien lämpötilan, jotta laakerien kuuma-käynnit havaittaisiin ajoissa. Kuumakäyntihälytykset aiheuttavat toimenpiteitä liikenteenohjaukselle. Kaaviossa on kuvattu (keltaisella pohjalla), mitä tehtäviä liikenteenohjauksella on kalustoon liittyvissä kuumakäyntihälytyksissä. Kuva: Liikenteenohjauksen toiminta kuumakäyntihälytyksissä Mikäli kyseessä on lämminhälytys, niin liikenteenohjaus määrittää yhdessä kuljettajan kanssa seuraavan mahdollisen tarkistuspaikan sekä määrää yksikölle tilapäisen nopeusrajoituksen 50 km/h liikenteenohjauksen ilmoituksella tarkastukseen asti.

43 OHJE 43 (56) Kuumakäynti-ilmaisimien toimimattomuus Yli 160 km/h nopeuden käyttäminen edellyttää toimivaa pyörien laakereiden lämpötilan valvontaa. Vikatilanteessa liikenteenohjaus saa alueohjauksen kautta tiedon Teknisestä valvomosta kuumakäynti-ilmaisimien toimimattomuudesta. Liikenteenohjauksen tulee määrätä tilapäinen nopeusrajoitus 160 km/h viimeiseltä toimivalta mittauspisteeltä ensimmäiselle toimivalle mittauspisteelle junille, joiden aikataulun mukainen nopeus on yli 160 km/h. Liikenteenohjaus määrää tilapäisen nopeusrajoituksen vain tilanteissa, joissa Tekninen valvomo ilmoittaa kuumakäynti-ilmaisimen toimimattomuudesta. Liikenteenohjaus ei ilmoita Tekniselle valvomolle kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmän hälytyksiä Erityistapaukset kuumakäyntihälytyksissä Akselin lämpötila voidaan todeta vain niistä laakeripesistä, jotka on asetettu pyöräkerran akselin päihin. Akselilla pyörien välissä olevien laakeripesien lämpötiloja ei näillä järjestelmillä voida mitata. Kuumakäyntien havainnointiin tarkoitetut järjestelmät tunnistavat lähestyvän yksikön ja aloittavat mittauksen riippumatta kalustotyypistä ja siinä käytetyistä teknisistä ratkaisuista. Laitteisto voi tällöin joissakin tapauksissa havaita kohonneen lämpötilan, jonka lähteenä on jokin muu kuin laakeripesä. Syynä voi olla esimerkiksi mitta-alueella oleva pakokaasu tai höyry. Suomessa käytettävät kuumakäyntihälytysjärjestelmät eivät pysty havainnoimaan esimerkiksi höyryvetureiden sekä Dm7-kiskobussin ja sähköratojen tarkastusvaunu Ttv:n akselilaakereiden käyntilämpötiloja, mutta voivat silti antaa hälytyksen höyryvetureiden sylintereistä purkautuvan höyryn tai vaakasuoraan asetusta pakoputkesta tulevan kuuman pakokaasun takia. Näiden aiheuttamien hälytysten vuoksi junaa ei tarvitse tarpeettomasti pysäyttää, jos hälytystä junaan välitettäessä saadaan junan henkilökunnan vahvistus hälytyksen aiheuttaneen pyöräkerran kuuluvan johonkin seuraavista kalustotyypeistä: höyryveturi (lukuun ottamatta tendereitä, joiden akseleissa ulkopuolinen laakerointi), Dm7/Ttv, tai muu sisäpuolisella laakeroinnilla varustettu yksikkö. 9.8 Pyörävoimailmaisimet Pyörävoimailmaisimet mittaavat ohittavien junien pyöräkerroista kiskoon kohdistuvaa voimaa pyörävikojen ja kuormausvirheiden löytämiseksi.

44 OHJE 44 (56) Hälytystasot Pyörävoimailmaisinjärjestelmän lähettämät kriittiset hälytykset välitetään SMS- ja sähköpostiviestinä alueohjaukselle, jonka alueella kyseinen ilmaisin on. Viestissä kerrotaan hälyttäneen ilmaisimen nimi aikaleima junan kulkusuunta nopeus veturien lukumäärä vaunujen lukumäärä kriittisen hälytyksen syy = mitattu voima-arvo kriittisten hälytysten sijainti junassa hälyttäneen kalustoyksikön RFID-tunniste, jos on saatavana. Liikenteenohjauksen on otettava yhteyttä hälytyksen aiheuttaneeseen junaan jäljempänä olevan kaavion mukaisesti, jos järjestelmä ilmoittaa dynaamisen voiman (Qimp) hälytystasojen Q4 tai Q5 ylittyneen. Mitatun pyöräkohtaisen voiman ylittäessä 400 kn on junalle määrättävä suurimmaksi nopeudeksi 50 km/h. Juna saa tällöin jatkaa tällä rajoitetulla nopeudella määräasemalleen, mutta hälytyksen aiheuttanutta kalustoyksikköä ei saa kuormata uudelleen ennen korjausta. Pyöräkertakorjausten tai uudelleenkuormausten valvonta ei kuulu liikenteenohjaukselle. Jos mitattu pyöräkohtainen voima on yli 450 kn, on kalustoyksikkö poistettava junasta mahdollisimman pian. Kalustoyksikölle määrätään havainnon jälkeen suurimmaksi nopeudeksi 50 km/h kalusto yksikön poistamiseen saakka Kalustoyksikkö on pyrittävä poistamaan junasta suositellulla liikennepaikalla hälytyksen jälkeen. Luettelo suositelluista liikennepaikoista on tämän ohjeen lopussa. Ellei suositeltu paikka sovellu hälyttäneen yksikön poistamiseen, liikenteenohjaus määrää kalustoyksikön poistettavaksi muulla liikennepaikalla.

45 OHJE 45 (56) Toiminta pyörävoimailmaisimen hälytyksissä Kuva: Toiminta pyörävoimailmaisimen hälytyksissä

46 OHJE 46 (56) 10 Liikennöinnin häiriötilanteet Liikennöinnin häiriötilanteissa liikenteenohjauksella on tärkeä rooli tilanteiden selvittämisessä. Tässä luvussa kuvataan liikenteenohjauksen roolia ja toimintatapoja yksikön avustamistilanteessa, junan peräyttämisessä, hetkellisessä jännitekatkossa, tilapäisiä nopeusrajoituksia annettaessa, ennalta suunnittelemattomassa rullauksessa ja viranomaisen suorittaessa työtä rautatiealueella Yksikön avustaminen 10.2 Junan peräyttäminen Rataliikennekeskuksella on oikeus määrätä rautatieliikenteen harjoittaja osallistumaan avustamiseen. Rataliikennekeskus tiedottaa avustamistilanteesta avustamiseen osallistuvia rautatieliikenteen harjoittajia. Liikenteenohjauksen toiminta avustustilanteessa: Käyttää apuna liitteenä olevaa muistilistaa. Ilmoittaa avustettavalle ja avustavalle yksikölle toistensa tunnisteet. Ilmoittaa avustavalle yksikölle avustettavan yksikön etupään pysähtymispaikan liikennepaikkana tai paikantamismerkki-, opastin- tai liikennepaikkavälinä. Ilmoittaa avustavalle yksikölle avustettavan yksikön pituuden. Ilmoittaa avustavalle yksikölle tiedon onko avustettavassa yksikössä matkustajia tai VAK-kuljetuksia. Antaa avustamiseen tarvittavan luvan vaihtotyöhön. Ilmoittaa avustettavalle ja avustavalle yksikölle, mihin asti avustaminen saa ulottua ja kuinka liikennöintiä jatketaan avustamisen jälkeen. Junaa saa peräyttää vain liikenteenohjauksen luvalla. Liikenteenohjaus käyttää apuna liitteenä olevaa muistilistaa. Lupa peräyttämiseen voidaan antaa, mikäli yksikön kuljettajan mukaan liikennöinti vaihtotyönä ei ole mahdollista. Lupaa peräyttämiseen ei saa antaa, jos juna joutuu ylittämään tasoristeyksen. Ennen luvan antamista peräyttämiseen, liikenteenohjauksen on tiedettävä junan pituus ja junan etupään sijainti. Annettaessa lupaa peräyttämiseen, kuljettajalle ilmoitetaan mihin asti peräyttämissuuntaan nähden on lupa liikkua. Junaa peräytettäessä ei tarvita lupaa seisopasteen ohittamiseen. Peräyttämisen jälkeen junalla liikennöintiä saa jatkaa vain liikenteenohjauksen suullisella lähtöluvalla Hetkellinen jännitekatko Saatuaan tiedon tulevasta hetkellisestä jännitekatkosta, liikenteenohjauksen tulee ilmoittaa asia vaikutusalueella oleville junille, jotta yllättävän jännitteen katoamisen aiheuttamilta liikennehäiriöiltä vältyttäisiin. Käyttökeskus ilmoittaa hetkellisen jännitekatkon vaikutusalueen liikenteenohjaukselle.

47 OHJE 47 (56) 10.4 Ennalta suunnittelematon rullaus Rullauksen tarve voi johtua esimerkiksi pistemäisistä sähköratavaurioista tai siitä, että joudutaan ajamaan jännitteettömälle alueelle tai sellaisen läpi. Tilanteessa pitää kuljettajan kanssa arvioida, onko rullaus mahdollista, kun otetaan huomioon esimerkiksi yksikön nopeus, turvalaitteiden toiminta (seis-opasteen ohitukset ja JKV), rullausalueen laajuus sekä radan vaihteet ja profiili (ylämäet). Kuljettajalle ilmoitetaan rullausalueen sijainti ja määrätään rullaamaan virroitin alas laskettuna Tilapäiset nopeusrajoitukset Junaliikenteessä nopeusrajoitus määrätään liikenteenohjauksen ilmoituksella siihen asti, kunnes rajoite on ennakkoilmoituksessa, varustettu merkein sekä lisäksi JKV-radalla baliisein, jotka on tarkastettu. Yli 80 km/h nopeusrajoituksia ei kuitenkaan varusteta nopeusmerkein ellei kyseessä ole tilapäinen nopeusrajoitus. Raiteilla, joiden suurin nopeus on 35 km/h, tilapäisestä nopeusrajoituksesta määrätään, jos rajoitusta ei ole merkitty nopeusmerkein. Vaihtotyössä nopeusrajoitus määrätään, kun rajoitusta ei ole merkitty nopeusmerkein. Ilmoitukset annetaan junaliikenteessä kuljettajalle ja vaihtotyössä vaihtotyönjohtajalle Radassa tai radan laitteessa havaitut viat tai poikkeamat Jos liikenteenohjaukselle ilmoitetaan radassa tai radan laitteessa havaitusta viasta, poikkeamasta tai radalle asetetusta esteestä, joka voi vaarantaa liikennöintiä, liikenteenohjauksen tulee määrätä alueelle tilapäinen nopeusrajoitus, enintään 50km/h. Nopeusrajoitus on pidettävä voimassa siihen asti, kunnes kunnossapidon edustaja on ilmoittanut rajoitteen poistumisesta tai määritellyt uuden nopeusrajoituksen Luvattomat liikkujat radalla Kun liikenteenohjaukselle ilmoitetaan luvattomista liikkujista, määrätään seuraavalle junalle kyseiseen kohtaan nopeusrajoitus enintään 50 km/h. Menettelyä jatketaan niin kauan, kun kuljettajien tai viranomaisen ilmoituksen mukaan mitään epäilyttävää ei enää ole havaittavissa. Jos tieto luvattomista liikkujista radalla tulee viranomaisen kautta, on ennen nopeusrajoituksen poistoa sovittava asiasta ko. viranomaisen kanssa Viranomaisen suorittama työ rautatiealueella Liikenteenohjaus keskeyttää tai rajoittaa liikennöinnin viranomaisen määräyksestä ilmoitetulla alueella tai raiteilla. Liikenteenohjaus ilmoittaa viranomaiselle, kun määräyksen mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Rajoittamatonta liikennöintiä ei saa jatkaa ennen kuin toimintaa johtava viranomainen, Liikenneviraston pelastusyksikön johtaja tai muu liikenteen keskeytystä pyytänyt taho on ilmoittanut työn tai tilanteen päättymisestä liikenteenohjaukselle.

48 OHJE 48 (56) Tätä ohjetta sovelletaan seuraaviin toimijoihin heidän suorittaessaan määrättyä tehtävää, joka edellyttää toimimista radalla: pelastustoimi ja Liikenneviraston pelastusyksiköt poliisi, rajavartiolaitos, tulli ensihoito- ja lääkintähenkilöstö onnettomuustutkintaa suorittava viranomainen Turvavalvomo ja Liikenneviraston toimeksiannosta työskentelevät vartijat 10.9 Matkustajainformaatio ja häiriötilanteista tiedottaminen Liikenteenohjaus käyttää matkustajainformaatiojärjestelmiä rautatieliikennepaikoilla, joita infokeskus ei palvele sekä huolehtii siitä, että infokeskus saa tarvitsemansa informaation palvelemillaan alueilla. Häiriötilanteissa on erityisen tärkeää pitää liikenneinformaatio ajan tasalla ja hoitaa poikkeuskuulutukset asemille. Liikenteenohjaus huolehtii yleisinformaation antamisesta junan henkilökunnalle yksilö- tai tiedotusryhmäpuhelulla. Liikenteenohjauksen on tiedotettava häiriötilanteista alueohjaajalle ja viereisille liikenteenohjauksille. Rataliikennekeskus vastaa häiriöiden tiedottamisesta rautatieliikenteen harjoittajille, sidosryhmille ja tiedotusvälineille Yksikölle tehtävät tekniset tarkastukset Yksikön joutuessa pysähtymään liikennepaikalle tai liikennepaikkavälille tulee liikenteenohjauksen yhteistyössä kuljettajan kanssa määritellä turvallinen nopeus jolla viereistä raidetta voi liikennöidä. Nopeutta tulee rajoittaa, mikäli joudutaan tarkastus- ja huoltotoimia suorittamaan niin lähellä toista raidetta, että siitä saattaa aiheutua vaaraa ohittavan liikenteen johdosta.

49 OHJE 49 (56) 11 Viestit ja dokumentointi 11.1 Loki Liikenteenohjauksen dokumentaatio kirjataan LOKI-sovellukseen. Dokumentointi saadaan myös graafiseen muotoon näkyviin REAALI++ -järjestelmään niin valittaessa. LOKI-sovellukseen tehtävä dokumentaatio perustuu liikennepaikka-, liikennepaikkaväli- ja ratakilometritietoon. Liikenteenohjauksen ilmoitusten osalta paikantaminen voidaan tehdä ilmoituksiin aina elementtitasolle asti, kuten esimerkiksi opastimiin ja vaihteisiin. LOKIsovellus muuntaa automaattisesti kilometritiedon paikantamismerkkitiedoksi. Tiedon perusteella merkinnät piirretään näkyviin REAALI++ -grafiikkaan Vuoronvaihto ja tauotus Töihin tultaessa ennen varsinaista vuoronvaihtoa liikenneohjaajan on selvitettävä liikenneturvallisuutta koskevat tiedotteet. Tällaisia ovat esimerkiksi liikenneturvallisuussuunnitelmat sekä muutokset ohjeistuksissa ja raiteistokaavioissa. Vuoronvaihtotilanteen rauhoittamiseksi on vältettävä lupien antamista sekä työn päättymisilmoitusten vastaanottamista vuoronvaihdon aikana. Vuoronvaihto on tehtävä huolellisesti joka kerta vuoroa vaihdettaessa töihin tultaessa sekä tauotuksen yhteydessä. Vuoronvaihdon tueksi on kirjattava vuoron aikana esille tulleita asioita LOKIn Huomiot-välilehden listaukseen. Vuoronvaihto suoritetaan työpisteellä yhdessä vuoroaan päättävän liikenneohjaajan kanssa LOKI-sovelluksen avulla. Vuoronvaihdossa selvitettävät asiat on jaettu LOKI-sovelluksen vuoronvaihtovälilehdellä kuuden otsikon alle. Otsikoiden perässä olevat silmä-kuvakkeet suodattavat vuoronvaihdon kannalta olennaista tietoa LOKI-tietosisällöstä. Otsikot ovat seuraavat: Liikennetilanne o Junat o Vaihtotyöyksiköt o Voimassa olevat ja pyydetyt luvat vaihtotyöhön o Myöhässä kulkevat o Epäsäännöllinen liikenne o Poikkeukset (museoliikenne, muuntajakuljetukset) Ratatyöt o Yksilöivät tunnukset o Sijainti o Voimassaolo o Suojaustoimenpiteet

50 OHJE 50 (56) Ilmoitettavat asiat o Voimassa olevat ilmoitukset o LO-ilmoitukset o Liikennerajoitteet o Ajonestot o Huomatustekstit Jännitekatkot o Sijainti o Kesto o Vaikutus o Suojaustoimenpiteet o Erityisen tarkkaa huomiota vaativat vaihdekujista ja opastimien väliltä alkavat katkot Huomiot o Työpisteellä hoidettavien toimialueiden lista o Viat ja ongelmat LO-tietojärjestelmissä o Turvalaitosten viat ja häiriöt o Kulkutieautomatiikka o Kauko-ohjausjärjestelmän ja turvalaitosten tila Matkustajainformaatio o Live-kuulutukset kulussa oleville junille o Vapaateksti ja kuulutusajastukset o Poikkeukselliset raiteet o Kalustomuutokset o Korvaavat kuljetukset sis. tekstit/ kuulutukset o Osamatkaperuutukset o Pysähtymiskäyttäytymisen muutokset o Vikatilat(kriittiset) laitteissa LOKI-merkinnät Liikenteenohjauksen luvat ja havainnot dokumentoidaan sähköisesti LOKI-sovellukseen. Merkinnät tallentuvat merkinnät-välilehdelle ja ne näkyvät myös REAALI++ -sovelluksessa niin valittaessa. Liikenteenohjauksen on merkittävä LOKIin vähintään seuraavat asiat: Ratatyö Jännitekatko Liikenteen keskeytys JKV-varustamattomalla tai suojastamattomalla radalla o Lupa lähtöluvan antamiseen o Lähtölupa o Lupa vaihtotyöhön liikennepaikkojen ulkopuolella o Yksikön kulku Liikenteenohjaus voi merkitä LOKIin myös seuraavat asiat: Vaihtotyö Vasemman raiteen käyttö Paikallislupa Muu merkintä

51 OHJE 51 (56) Ratatyön yksilöivä tunnus Ratatyövastaava saa ratatyön yksilöivän tunnuksen normaalitilanteessa RUMAn kautta RAIVARI-palvelusta. RUMAn häiriötilanteessa liikenteenohjaus voi varata yksilöivän tunnuksen RAIVARI-palvelusta. Jos RAIVARI-palvelu ei ole liikenteenohjauksen käytettävissä, liikenteenohjaus voi käyttää häiriötilanteisiin varattuja ratatyön yksilöiviä tunnuksia XXX90-XXX99. Näissä tilanteissa liikenteenohjauksen on pidettävä kirjaa siitä, mitkä yksilöivät tunnukset on annettu ratatyövastaaville Ratatyömerkintä Ratatyömerkinnät tehdään LOKI-sovellukseen merkinnät-välilehden kautta. Lupaan tulee aina kirjata: Ratatyön sijainti Ratatyön suojaustavat Suunniteltu ratatyön päättymisaika. Jos kenttään ei syötetä aikaa, on työ voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa lisätietoja voi täydentää Muut tiedot -kenttään. Ratatyön päätyttyä syötetään toteutunut päättymisaika, joka päättää aktiivisen merkinnän. Kun voimassa olevaa ratatyötä laajennetaan tai supistetaan, on mahdollista muokata työalue LOKI:ssa uuden työalueen mukaiseksi, jolloin ratatyötä ei tarvitse merkitä päättyneeksi. Näin Reaali++ -sovellukseen piirtyy luvan muutos ja dokumentointi on ajantasainen Jännitekatkomerkintä Jännitekatkomerkinnät tehdään LOKI-sovellukseen merkinnät-välilehden kautta joko ennakkoilmoituksen pohjalta tai kiireellisenä jännitekatkona ratatyömerkinnän tapaan. Ennakkoilmoituksen pohjalta tehtyyn jännitekatkomerkintään kirjataan jännitekatkon tunnus, joka löytyy jännitekatkoilmoituksesta Liikenteen keskeytysmerkintä Liikenteen keskeytys tehdään LOKI-sovellukseen merkinnät-välilehden kautta joko ennakkoilmoituksen pohjalta tai kiireellisenä liikenteen keskeytyksenä ratatyömerkinnän tapaan. Kirjaukseen merkitään liikenteen keskeytyksen syy Suullinen lähtölupa ja lupa lähtöluvan antamiseen Suullinen lähtölupa ja lupa lähtöluvan antamiseen -merkinnät ovat kertaluontoisia ja tallennuttuaan siirtyvät suoraan menneisyyslistalle. REAALI++ -sovellukseen merkinnät piirtyvät tallennusajan ja liikennepaikan tai liikennepaikkavälin mukaiseen paikkaan.

52 OHJE 52 (56) 11.2 REAALI Ennakkoilmoitukset REAALI++ -sovelluksella kuvataan ajantasainen tieto junille, vaihtotyölle ja ratatyölle myönnetystä kapasiteetista graafisessa muodossa valitulla rataosalla. Yksiköiden kulku ja kulun ennusteet piirtyvät myös näkymään saatujen automaattisten tai manuaalisten toteumien perusteella. LOKI-sovelluksella tehtävät merkinnät näkyvät oletuksena REAALI++ -sovelluksessa, jos niitä ei erikseen valita suodatettavaksi pois graafisesta näkymästä. Mikäli kuljettajalla ei ole KUPLA-päätelaite käytössä ja kuljettaja käyttää varatulostetta, hänellä ei ole ajantasaisia ennakkoilmoitustietoja. Liikenteenohjaus ilmoittaa kuljettajalle kaikki yksikköä koskevat asiat liikenteenohjauksen ilmoituksella. Kuljettaja ilmoittaa varalistan käyttämisestä liikenteenohjaukselle. Ennakkoilmoitustiedot näkyvät kuljettajalle liikennepaikka-, liikennepaikan osa ja liikennepaikkavälikohtaisesti. Mikäli yksikön reitti tai muu tieto muuttuu yksikön ollessa liikkeessä siten, ettei yksikölle ole haettu uutta ratakapasiteettia, liikenteenohjaus ilmoittaa muuttuneelta reitin osalta ennakkotiedot kuljettajalle. Reittimuutosten osalta on erityisen tärkeää huomioida osiin jaetut liikennepaikat, jossa ennakkoilmoitukset kohdistetaan vain liikennepaikan osiin. Kuljettaja-aikataulu muodostuu kuljettajan kirjautuessaan KUPLA-päätteelle yksikön tunnisteella. Kuljettaja-aikataulun ennakkotiedot haetaan JETI-järjestelmästä. LOKI-sovellus seuraa KUPLA-sovelluksessa olevia ennakkoilmoituksia ja huolehtii siitä, että ilmoitukset toimitetaan yksikölle myös aikaikkunan ulkopuolella. Jos ilmoituksen toimituksesta on epäselvyys, vaatii LOKI-sovellus ennakkoilmoituksen antamista liikenteenohjauksen ilmoituksena Toiminta tietojärjestelmien häiriötilanteissa LOKI REAALI++ LOKI-sovelluksen vikaantuessa liikenteenohjaus siirtyy käyttämään junapäiväkirjaa, graafista Liike-varatulostetta ja tarvittaessa lupapäiväkirjaa. Liikenteelle ilmoitettavat ennakkoilmoitukset tulostetaan JETI-sovelluksen kautta koko ohjattavan alueen osalta. Mikäli ennakkoilmoituksia ei saada JETI-sovelluksesta tulee niihin liittyvät tiedot kerätä RT- ja Liikenteen rajoite- ilmoituksista. Reaali++ -sovelluksen vikaantuessa liikenteenohjaus voi tulostaa ennalta tallennetut graafiset aikataulut REAALI++ -varapalvelimelta ja koko LIIKE-järjestelmän vikatilanteessa REAALI++ -varavarapalvelimelta, joka toimii yleisen internet-yhteyden kautta.

53 OHJE 53 (56) Reaali++ -sovelluksesta tehdään kolmen (3) tunnin välein varatallenteet, joita voidaan tulostaa käyttöön häiriötilanteissa, kun Reaali++ -sovellus ei ole toiminnassa. Tallennushetkellä tallentuu kaikki aktiiviset merkinnät myös varatulosteisiin, joten mahdollisten merkintöjen oikeellisuus on tarkastettava aina ennen tulosteen käyttöä. LIIKE-järjestelmän vikaantuessa graafiset varatulosteet saadaan ladattua varapalvelimelta. Varatulosteet tallennetaan kolmen (3) tunnin välein palvelimelle, kaikki tallennushetkellä voimassaolevat merkinnät tallentuvat tulosteisiin. Mahdollisten tulosteissa olevien merkintöjen oikeellisuus on tarkastettava JETI Liikenteenohjauksen käyttöön ei erillistä varajärjestelmää ole ennakkoilmoitusten tulostamiseen rataosakohtaisesti. JETI-sovelluksen vikaantuessa JETI-vara- ja JETI-varavarapalvelimilta voi tulostaa junakohtaisen aikataulun, josta tarvittavat ennakkoilmoitukset löytyvät. Häiriötilanteessa JETI-varapalvelimien kirjautumistiedot saa rataliikennekeskukselta Liikenteenohjausverkon työasema Ongelman/tilanteen kuvaus: LIIKE-työasemaan ei pääse kirjautumaan tai se ei jostain muusta syystä toimi kokonaisuudessaan. Vaikutus: Ei pääsyä LIIKE-työaseman kautta käytettäviin sovelluksiin. Ohje: Ota käyttöön liikenteenohjauksessa oleva LIIKE-varatyöasema (tai varatyöpiste, jos sellainen on). Yksittäistyöpisteissä on sovittava ko. alueen liikenteenohjauskeskuksen kanssa kirjausmenettelyistä ja tarpeen mukaan käytettävä varamenettelyitä LIIKE-ympäristön laajat ongelmat Tällainen tilanne voi syntyä esim. tilanteessa, jossa LIIKE-käyttöpalveluympäristöön ei jostain syystä päästä kokonaisuudessaan ja siten mikään LIIKE-kokonaisuuden sovelluksista (LIIKE-Reaali, LOKI jne.) ei ole käytettävissä. Ongelman alkamiseen mennessä myönnetty kapasiteetti (aikataulut) on MIKU:ssa henkilöjunien osalta ja kauko-ohjausjärjestelmissä kaiken aikataulutetun liikenteen osalta, mutta ongelman alkamisen jälkeen kiireellisiä rata-kapasiteetin muutoksia ei pystytä hallitsemaan LIIKE-järjestelmän avulla. Lisäksi kuljettaja-aikatauluja ei saada ulos normaalisti käytössä olevan rajapinnan kautta. Säännöllisistä junista on tiedot kauko-ohjausjärjestelmissä ja MIKU:ssa (ongelman alkamisajankohtaan asti) Varalistapalvelimella on kuljettaja-aikataulut säännöllisille junille seuraavalle kolmelle vuorokaudelle. Niiden käyttämisestä rataliikennekeskus antaa määräyksen. Lähtövalmiusilmoituspalvelu hylkää kaikki lähtövalmiusilmoitukset LIIKE-toimintahäiriön aikana.

54 OHJE 54 (56) Toiminta häiriön aikana: Kiireelliset ratakapasiteettimuutokset (junien perumiset ja uusien junien kulkuunpanot) tehdään puhelimitse rataliikennekeskukseen. Rataliikennekeskus pitää yllä tilannekuvaa kiireellisistä ratakapasiteettimuutoksista ja välittää kapasiteetin muutostiedot liikenteenohjauksille Kiireelliset kapasiteettimuutokset tehdään (uudet junat ja kapasiteetin perumiset) kaukoohjausjärjestelmään ja MIKU:un Lähtövalmiusilmoituksen vastaanotetaan puhelimitse. Junien kulut ja muut merkinnät kirjataan paperisille junapäiväkirjoille Ilmoitukset junille tehdään liikenteenohjauksen dokumentaatiota käyttäen Ongelman ratkettua (ilmoitus ongelman korjaantumisesta tullut ja LOKI todella toimii), tehdään kirjaukset LOKIin, kun LOKI on käytettävissä ja puskureissa olleet tiedot ovat automaattisesti täydentyneet LOKIin. Tyypillisesti merkintöjen täydentyminen automaattisesti kestää alle puolet katkoksen kestoajasta. Ne ilmoitukset, joiden paikan juna on jo ohittanut, ovat jo poistuneet Ilmoitukset liikenteelle -välilehdeltä. Loput voidaan kuitata toimitetuiksi, mikäli näin on tehty käyttökatkon aikana. Loputkin merkinnöistä tulee täyttää LOKIiin kun häiriö on poistunut Liikenteenohjauksen ilmoitukset Liikenteenohjauksen ilmoituksen antaminen ja toimitus Liikenteenohjauksen ilmoitus luodaan ja dokumentoidaan LOKI-sovelluksessa, jonka kautta se toimitetaan yhdelle tai usealle yksikölle KUPLA-sovellukseen. LOKI näyttää liikenteenohjaukselle, onko ilmoitus toimituksessa vai onko kuljettaja kuitannut sen Liikenteenohjauksen ilmoitusten luokittelu ja perillemenon varmistaminen Liikenteenohjauksen ilmoitukset on luokiteltu luviksi, kriittisiksi ja ei-kriittisiksi ilmoituksen turvallisuuskriittisyyden mukaisesti. Liikenteenohjauksen ilmoitusten laji näkyy taulukossa Liikenteenohjauksen ilmoitusten luokittelu ja periaatteet. Kuljettaja saa noudattaa lupia vasta kun hänelle on annettu ilmoitus suullisesti. Kuljettajan pitää noudattaa kriittisiä ilmoituksia jo KUPLAn kautta saadun tiedon perusteella, vaikka hänelle ei olisi vielä saatu annettua suullista ilmoitusta. Liikenteenohjauksen lupien ja kriittisten ilmoitusten perillemeno varmistetaan suullisella ilmoituksella, käyttäen LOKIn antamia viestintämalleja. Liikenteenohjauksen antamat ei-kriittiset ilmoitukset ovat tiedonantoja kuljettajalle, eikä niistä anneta suullista ilmoitusta.

55 OHJE 55 (56) Taulukko: Liikenteenohjauksen ilmoitusten luokittelu ja periaatteet ILMOITUS LAJI VARMISTAMINEN Lupa yksittäisen Seisopastetta näyttävän Lupa Suullinen ilmoitus tarvitaan, kuljettaja ei saa noudattaa ilman suullista ilmoitusta opastimen ohittamiseen Lupa useiden Seis-opastetta näyttävien opastimien Lupa Suullinen ilmoitus tarvitaan, kuljettaja ei saa noudattaa ilman suullista ilmoitusta ohittamiseen Lupa seis-tietoa lähettävän baliisiryhmän ohittamiseen Lupa Suullinen ilmoitus tarvitaan, kuljettaja ei saa noudattaa ilman suullista ilmoitusta Lupa liikennöidä ilman toimivaa Lupa Suullinen ilmoitus tarvitaan, kuljettaja ei saa noudattaa ilman suullista ilmoitusta kulunvalvonnanveturilaitetta Varatulle raiteelle tuleminen Kriittinen ilmoitus Suullinen ilmoitus tarvitaan, kuljettajan pitää noudattaa heti JKV-rakennusalue Kriittinen ilmoitus Suullinen ilmoitus tarvitaan, kuljettajan pitää noudattaa heti Tilapäinen nopeusrajoitus, jos nopeusmerkkejä tai Kriittinen ilmoitus Suullinen ilmoitus tarvitaan, kuljettajan pitää noudattaa heti baliiseja ei ole Junakohtainen nopeusrajoitus Kriittinen ilmoitus Suullinen ilmoitus tarvitaan, kuljettajan pitää noudattaa heti Liikenteenohjauksen määräys junan Kriittinen ilmoitus Suullinen ilmoitus tarvitaan, kuljettajan pitää noudattaa heti pysäyttämisestä ennen kulkutien päätekohtaa Muu ilmoitus (infraan liittyvä) Ei-kriittinen ilmoitus Ei tarvita suullista ilmoitusta, kuljettajan pitää noudattaa heti Muu ilmoitus (junakohtainen) Ei-kriittinen ilmoitus Ei tarvita suullista ilmoitusta, kuljettajan pitää noudattaa heti Varajärjestelmä Tilanteissa, joissa LOKI-sovellus ei toimi, liikenteenohjauksen ilmoitukset annetaan liikenteenohjauksen ilmoitus -lomaketta ja siinä annettuja viestintämalleja käyttäen. Jos LOKI-sovelluksessa on tehtyjä liikenteenohjauksen ilmoituksia vikaantumishetkellä, tallennetut ilmoitukset löytyvät JETI-sovelluksesta kuten ennakkoilmoitukset. Jos JETIsovellus ei ole käytettävissä, varakopiot tallennetuista ja voimassa olevista ilmoituksista löytyvät työaseman paikalliselta levyltä. Jos KUPLA-yhteys ei toimi, LOKI ei anna toimittaa ilmoitusta sen kautta. Näissä tilanteissa dokumentointi tehdään LOKIin ja ilmoitus toimitetaan suullisesti.

56 OHJE 56 (56) 11.6 Huomautustekstien käyttö kauko-ohjausjärjestelmissä Joissakin kauko-ohjausjärjestelmissä on mahdollista kohdistaa huomautusteksti tai -merkintä esimerkiksi yksittäiseen vaihteeseen tai raiteeseen. Tarve merkinnälle voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa vaihdetta ei ole syytä kääntää siinä olevien kääntymisongelmien vuoksi. Merkinnästä on laitettava tieto LOKIn Huomiot-välilehdelle ja siinä on oltava: tekijän nimi ja päiväys ennakkoilmoituksen numero, jos merkintä perustuu ennakkoilmoitukseen maininta, jos merkintä perustuu liikenteen rajoite -ilmoitukseen Jos huomautustekstiä käytetään esimerkiksi ratatyöalueen havaittavuuden parantamiseksi, LOKI-merkintää ei tarvitse tehdä.

57 OHJE LIITE 1 / 1 (2) Alueelliset erityisohjeet Liikennepaikkakohtaiset erityisohjeet Helsinki Junat pääradan ja rantaradan suuntaan Ilmala ratapihalta on ohjattava vaihtotyönä lähtöluvan antavalle pääopastimelle. Höyryvetureita ei saa ohjata Helsinki aseman laiturikatoksen alle. Hyvinkää Konepajan yhdysraiteella liikkumiseen saa antaa luvan vain yhdelle yksikölle kerrallaan. Liikenteenohjauksen on dokumentoitava Konepajan yhdysraiteelle annetut luvat. Joensuu Joensuussa seuraavilla pääopastimilla ei ole esiopastinta: D, G, R ja S. Kemi Raiteilta ei saa antaa lupaa seis-merkin ohittamiseen ennen kuin raideopastimessa T546 on "aja varovasti" opaste. Kouvola Kouvola lajittelun raiteilta ja ei ole esiopastinta Kouvola tavaran suuntaan. Kouvola tavaran raiteilta ei ole esiopastinta raiteelle 887. Kouvola - Juurikorpi välillä on vasemman puoleisen raiteen käyttämisestä ilmoitettava kuljettajalle. Ilmoitus tehdään ennakkoilmoituksena tai liikenteenohjauksen ilmoituksena. Ilmoituksesta on selvittävä vasemman puoleisen raiteen liikennöintiväli ja mihin asti on lupa ajaa (liikennepaikan rajalle, liikennepaikalle junakulkutien päätekohtaan, opastimelle tai junakulkutien päätekohta -merkille). Vasemman raiteen käyttämisestä on sovittava viereisen liikenteenohjauksen kanssa. Kuopio Kuopio tavaran raiteilta ei ole esiopastinta Kuopio aseman suuntaan. Kuopio aseman raiteelta 019b ei ole esiopastinta Kuopio tavaran suuntaan. Lahti Raiteilta ja ei ole esiopastinta raiteiden 705 ja 723 suuntaan. Oulu Junakulkutie Oulu Pikkarala tai Pikkarala Oulu ei lukitse vaihteita V333 ja V353, joten junakulkutietä muodostettaessa on huolehdittava sivusuojien muodostamisesta kyseisille vaihteille.

58 OHJE LIITE 1 / 2 (2) Pieksämäki Pieksämäki tavaran Raiteilta on esiopastin Pieksämäki lajittelun suuntaan vain raiteelle 860. Pieksämäki lajittelun Raiteilta ei ole esiopastinta Pieksämäki Temun raiteiden suuntaan. Pieksämäen lajittelusta Pieksämäki tavaran suuntaan ei ole esiopastinta raiteiden 874 ja 875 kautta. Riihimäki Raiteilta 341 ja ei saa antaa lupaa Seis -merkin ohittamiseen ennen kuin raideopastimessa UP311 on "aja varovasti" opaste. Raiteilla ei ole esiopastimia raiteiden 080 eikä raiteiden suuntaan. Raiteilla ei ole esiopastimia Riihimäki tavaran tai Riihimäki aseman suuntaan. Seinäjoki Raiteilta ei ole esiopastinta Seinäjoki aseman suuntaan. Raidetta 834 ei saa käyttää läpikulkuraiteena raiteen 804 suunnasta saapuville junille. Tampere Raiteilta ei ole ennakkotietoa seuraavan opastimen opasteesta.

59 OHJE LIITE 2 / 1 (1) Liikenteenohjauksen ilmoitus lomake