Kotouttamisohjelma

Pelkosenniemen kunta Kotouttamisohjelma 2017-2020 (Khall 16.1.2017) Versio 16.1.2017

Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. KOTOUTTAMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT PELKOSENNIEMELLÄ... 4 3. PELKOSENNIEMEN KUNTASTRATEGIA 2017 2021... 5 4. KOTOUTTAMISTOIMINNAN RAHOITUS JA HENKILÖSTÖRESURSSIT... 6 5. ALKUKARTOITUS... 8 6. TULKKIPALVELUT... 10 7. SIVISTYSPALVELUT... 11 Varhaiskasvatus ja esiopetus... 11 Valmistava opetus... 11 Perusopetus... 12 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut... 12 Nuorisopalvelut... 13 Etsivä nuorisotyö... 13 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen... 14 Liikuntapalvelut... 14 Kansalaisopisto... 14 8. SOSIAALIPALVELUT... 15 9. TERVEYSPALVELUT... 16 10. NEUVOLA- JA KOULUTERVEYDENHUOLTO... 16 11. KOTOUTUMISSUUNNITELMA... 18 12. TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA... 19 13. VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 20 Pelkosenniemen Asiointipiste... 20 Maistraatti... 20 Poliisi... 21 Maahanmuuttovirasto ulkomaalaisten lupa-asiat... 21 Kansaneläkelaitos, KELA... 21 Työ- ja elinkeinotoimisto, TE-toimisto... 22 14. YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA... 24 Liite 1. KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTO... 25 Toimenpiteet ennen pakolaisten tuloa... 25 Ensimmäiset toimenpiteet pakolaisten saavuttua / 1. viikko... 26 Toimenpiteet pakolaisten saavuttua / 1-6 kuukautta... 28 1

1. JOHDANTO Kotoutumista edistävä laki määrittelee kunnan vastuuksi kotouttamisohjelman laatimisen. Ohjelman tarkoituksena on edistää kotoutumista ja monialaista yhteistyötä. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jonka aikana maahanmuuttajasta tulee suomalaisen yhteiskunnan jäsen siihen liittyvineen oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa; se tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa ja se otetaan huomioon kunnan talousarviota ja toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Pelkosenniemen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 29.8.2016 vastaanottaa vuonna 2017 kiintiöpakolaisia yhteensä 20. Sopimus tehdään kertaluontoisena. Pelkosenniemen kunnan tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille samoja peruspalveluja, joita tarjotaan kaikille kuntalaisille. Kotouttamisohjelma keskittyy erityisesti pakolaisten vastaanottoon liittyvien palveluiden kehittämiseen. Kotouttaminen on prosessi, joka etenee ja kehittyy sitä mukaan, kun toiminta lähtee käyntiin. Naapurikuntien kanssa pyritään tekemään yhteistyötä toiminnan kehittämiseksi. Pelkosenniemen kunnan kotouttamisohjelma on laadittu vuosille 2017 2020. Kunnan johtoryhmä on käsitellyt ohjelmaa kokouksessaan 17.11.2016. Kunnanhallitus on käsitellyt ja hyväksynyt sen kokouksessaan xx.xx.2017, jonka jälkeen ohjelma on käsitelty ja hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.2017. Kotouttamisohjelmaa on laadittu poikkihallinnollisesti kunnan sosiaalitoimen, opetustoimen, nuorisotyön, liikuntatoimen sekä hallinto- ja kulttuuripalveluiden sekä Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän toimesta. Työryhmään kuuluivat kunnanjohtaja Pertti Severinkangas kunnansihteeri Satu Kantola sosiaalisihteeri-lastenvalvoja Kari Hyötylä rehtori-sivistystoimenjohtaja Aki Koivisto nuoriso-liikuntasihteeri Mika Parviainen teknisen osaston johtaja Panu Leinonen ja vs. johtava hoitaja Hilkka Mustonen. Lisäksi kotouttamisohjelmaa ovat kommentoineet ja tietoja antaneet Lapin ELYkeskuksesta Sanna Hiltunen, Lapin maistraatista Oula Valkeapää, Lapin poliisista Marko 2

Ijäs, kansaneläkelaitoksesta Olga Tarsalainen, TE-toimistosta Sirpa Tuokko, Suomen Punaisesta Rististä Katja Junnila sekä Pelkosenniemen-Savukosken SPR:n osastosta Hellevi Kangas. Kotouttamisohjelman seurannasta vastaa kunnan johtoryhmä, johon kuuluvat seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja kunnansihteeri sosiaalisihteeri-lastenvalvoja rehtori-sivistystoimen johtaja sekä teknisen osaston johtaja. Kotouttamisohjelman toteutumista seurataan työryhmissä, valtuustossa ja hallituksessa. Lisäksi kunnan kotouttamisohjelmaa päivitetään vähintään neljän vuoden välein valtuustokausittain ja tarvittaessa useammin. Lisäksi viranomaiset eri organisaatioista tekevät yhteistyötä maahanmuuttajatyön kehittämisessä ja vaihtavat tietoja maahanmuuttaja-asioissa (esimerkiksi tulkkiasiat). 3

2. KOTOUTTAMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT PELKOSENNIEMELLÄ Laki kotoutumisen edistämisestä Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 1.9.2011. Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lain tarkoituksena on myös edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Kotoutumislakia sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Kotoutuminen sanana nousee esille silloin, kun kysymyksessä on maahanmuutto. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. Maahanmuuttajaryhmiä voidaan luokitella eri tavoin, ei ole vain yhtä homogeenistä ryhmää, koska maahanmuuton syitä on useita (mm. paluumuutto; muutto avioliiton, työn tai opiskelun vuoksi; pakolaisuus). Maahanmuuttajan tullessa Suomeen, tulee hänellä olla mahdollisuus saada tukea ja apua kotoutumiseen. Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä sekä suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan tulee huolehtia siitä, että maahanmuuttajille kotouttamislaissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan henkilöstön osaamista on myös kehitettävä. 4

3. PELKOSENNIEMEN KUNTASTRATEGIA 2017 2021 Pelkosenniemen kunnan kuntastrategia on hyväksytty valtuustossa joulukuussa 2016. Kuntastrategian mukaan Pelkosenniemen kunta mahdollistaa kuntalaisille edellytykset hyvälle elämänlaadulle ja turvalliselle, viihtyisälle asumiselle sekä yritykselle mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä ympäristössä kestävän kehityksen periaattein. Strategisessa SWOT-analyysissa Pelkosenniemen kunta tiedostaa heikkoudekseen ja uhkikseen väestökehityksen, pienen väestöpohjan, työpaikkojen määrä, alueiden eriarvoistumisen, valtionosuusuudistuksen sekä saavutettavuuden. Vahvuuksiksi tunnistetaan luonto ja puhdas ympäristö, turvallisuus, aitous ja rohkeus, matkailun kehittyminen ja arvojen muuttuminen. Pelkosenniemen kunta kehittää kunnan peruspalveluja siten, että ne vastaavat myös maahanmuuttajien tarpeisiin. Maahanmuuttajat on tunnistettava kunnan peruspalveluiden asiakkaina. Näitä peruspalveluja ovat mm. asumis-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kotouttamistyö on osa kunnan peruspalveluja ja maahanmuuttajilla on käytettävissä normaalit kuntalaisten palvelut. Tulkkauspalvelut ovat käytettävissä ja tarpeen tullen järjestettävissä. Kotouttamiseen liittyvät lakisäädökset ja esimerkiksi Opetushallituksen asetukset ohjaavat kotoutumista edistäviä toimenpiteitä. 5

4. KOTOUTTAMISTOIMINNAN RAHOITUS JA HENKILÖSTÖRESURSSIT Jotta Pelkosenniemen kunta saisi valtiolta osittaisen korvauksen oleskeluluvan saaneen henkilön palvelujen järjestämisestä, tulee sillä olla ELY-keskuksen kanssa sopimus pakolaisten vastaanotosta. Sopimuksella kunta sitoutuu ottamaan tietyn määrän kiintiöpakolaisina saapuneita henkilöitä asumaan kuntaan vuosittain sekä järjestämään näille asunnot ja muut tarvitsemansa palvelut. Kun kunta on tehnyt ko. sopimuksen ELYkeskuksen kanssa ja kotouttamisohjelma on hyväksytty valtuustossa, maksetaan sille bonusraha 20 000. Bonusraha tulee hakea erikseen erillisellä hakemuksella, lomakkeet löytyvät www.kotouttaminen.fi/sylvia sivustolta. Sopimuksen tehneelle kunnalle maksetaan vuosikorvauksena kotoutumistyöstä aiheutuviin kustannuksiin yhdestä yli 7-vuotiaasta 2 300 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaasta 6 845 euroa vuodessa. Korvausta maksetaan kiintiöpakolaisista neljä vuotta ja turvapaikanhakijoista kolme vuotta ensimmäisestä kotikunnan väestörekisteriin merkitsemisestä lukien. Sopimuksen tehneelle kunnalle pakolaisille myönnetty toimeentulotuki korvataan täysimääräisenä kolmen vuoden ajan. Tulkkipalvelujen korvaamiselle ei ole aikarajaa. Erityisestä syystä kunnalle aiheutuvat kustannukset korvataan enintään 10 vuodelta. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi pitkäaikaisesta terveydenhuollon tarpeesta johtuvat kustannukset, jos henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan. Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden kustannukset korvataan siihen saakka, kun henkilö täyttää 21 vuotta. Lisäksi kunta saa laskuttaa ELYkeskukselta pakolaiselle maksetun paluumuuttoavustuksen. Korvausten maksu päättyy kuitenkin siinä vaiheessa, kun pakolainen saa Suomen kansalaisuuden. Työ- ja elinkeinotoimisto vastaa työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista työnhakijaksi ilmoittautuneille kuuluvista toimenpiteistä. Sopimuskunnalla, TE-toimistolla, poliisilla ja muilla viranomaisilla on velvoite monialaiseen yhteistyöhön kototutumista edistettäessä yhdessä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Mikäli sopimuksen perusteella tulevissa on lapsia, tulee kunnan järjestää heille varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut. Kunta on myös velvollinen järjestämään 6

sopimuksen perusteella Pelkosenniemelle osoitetuille henkilöille asunnon. Voidaan arvioida, että tarkoitusta varten tarvittaisiin 4-5 perheasuntoa. Pelkosenniemen kunnan tavoitteena on perustaa määräaikainen pakolaisohjaajan toimi viimeistään n. kuukautta ennen kuin pakolaisten saapuminen tapahtuu. Pakolaisohjaajan palkkauksesta aiheutuvat kustannukset toimintakuluineen ovat vuodelle 2017 n. 38 000 euroa. Lisäksi on varauduttu siihen, että kotouttamisessa pakolaisohjaajaa avustaa kunnan työllisyyskoordinaattori. Lisäksi pyritään saamaan seudullinen kotouttamishanke, joka tuo myös käynnistyessään lisäresursseja alueelle. Kotouttamistoiminnan budjetti vuoden 2017 talousarviossa on seuraava: (suunnittelukauden oletuksena on, että kiintiöpakolaisista on kaksi alle 7-vuotiasta): Vuosi 2017 Tulot Tuet ja avustukset 55 000 Menot Palkat -38 000 Muut palvelut -22 000 Yhteensä -5 000 7

5. ALKUKARTOITUS Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi TE-toimistoon. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. TE-toimisto tai kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus voidaan jättää kuitenkin tekemättä, jos se katsotaan ilmeisen tarpeettomaksi. (10 ) Näin on esimerkiksi silloin, jos maahanmuuttaja on oleskellut maassa jo pitkään eikä hänen katsota hyötyvän alkukartoituksen tekemisestä. Kotoutumislain lähtökohtana on ohjata työttömien työnhakijoiden ja toimeentulotukea saavien lisäksi myös muita maahanmuuttajia kotoutumista edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Alkukartoituksen tekemistä on syytä harkita myös muiden maahanmuuttajien kohdalla (esim. puolisot, kotiäidit, opiskelijat). Näin kunta saa jo varhain yhteyden myös niihin maahanmuuttajiin, jotka muutoin voivat jäädä aktiivisten kotouttamistoimien ulkopuolelle. Alkukartoituksen avulla voidaan myös tukea esimerkiksi opiskelijoiden ja työntekijöiden asettumista ja jäämistä Suomeen. Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. (9 ) Alkukartoituksen järjestäjä ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan viranomaisten tai palvelun järjestäjien palveluita. (10 ) Viranomainen voi tehdä alkukartoituksen itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta toimittajalta. Alkuhaastattelu ja muu kartoitus tulee tehdä maahanmuuttajan äidinkielellä tai kielellä, jota hän ymmärtää riittävästi. Alkukartoitukseen sisältyy alkuhaastattelu ja tarvittaessa tarkentavia toimenpiteitä. Alkuhaastattelussa selvitetään maahanmuuttajan yleiset kotoutumisen valmiudet kuten luku- ja kirjoitustaito, suomen ja ruotsin kielen taito, opiskelutaidot ja -valmiudet, aikaisempi koulutus ja työkokemus, erityistaitoihin liittyvä osaaminen ja muut vahvuudet, työllistymis- ja koulutustoiveet sekä elämäntilanne ja siitä 8

johtuvat palvelutarpeet. Alkukartoitukseen voidaan haastattelun lisäksi sisällyttää myös muita tarkentavia toimenpiteitä kuten esimerkiksi kielitaidon testaus. Maahanmuuttajan alkukartoitus on usein eri vaiheita sisältävä prosessi, jonka sisältö ja kesto riippuvat maanmuuttajan tilanteesta. Alkukartoituksen tulee kuitenkin aina olla riittävän perusteellinen, jotta sen pohjalta voidaan arvioida maahanmuuttajan palvelutarvetta kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta sekä ohjata maanmuuttaja palvelutarvetta vastaaviin palveluihin. Alkukartoitus on tärkeä lähtökohta kotoutumissuunnitelman laadinnalle. TE-toimistossa alkukartoitus voidaan tehdä TE-toimiston omana palveluna tai osin ostopalveluna. Alkukartoituksen tarkentavat toimenpiteet (esim. kielitaidon tai luku- ja kirjoitustaidon selvittäminen) ovat alkukartoituksen osa-alueita, joita TE-toimistot hankkivat useimmiten ostopalveluna. Ostopalveluina hankitaan esimerkiksi kielitaidon lähtötason arviointeja. Henkilökohtaisia tietoja testausten tuloksista sekä koulutukseen valinnasta ja siinä etenemisessä välitetään tietoturvallisesti testaajan, TE-toimiston ja oppilaitoksen välillä Koulutusportti- järjestelmän avulla. Alkukartoitus tulee aloittaa kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai siitä, kun maahaanmuuttaja pyytää alkukartoitusta. Jotta kunnassa tehtävät alkukartoitukset saadaan käynnistettyä mahdollisimman sujuvasti, on tärkeää, että kunnassa on sovittu toimintatavat kartoituksiin ohjaamisen ja alkukartoitusten laatimisen toteuttamiselle. Samalla on tärkeää sopia siitä, miten alkukartoituksista tiedotetaan niille asiakasryhmille, jotka eivät säännöllisesti käytä kunnan tai TE-toimiston palveluja. Linjaukset toimintatavoista sisällytetään esimerkiksi kunnan kotouttamisohjelmaan. 9

6. TULKKIPALVELUT Tulkkipalveluja järjestetään, jos maahanmuuttaja ei osaa suomea ja jos viranomaisessa ei osata maahanmuuttajan käyttämää kieltä. Tulkkipalveluja on käytettävä erityisesti silloin, kun viranomaisessa on päätettävä maahanmuuttajan oikeuksista, etuuksista tai velvollisuuksista tai kun asian selvittäminen muutoin vaatii tulkkipalvelujen käyttämistä. Pelkosenniemen kunta järjestää osana pakolaisten vastaanottoa tulkkipalveluja. Kunnan järjestämät pakolaisten vastaanoton tulkkipalvelujen kustannukset korvataan kunnalle täysimääräisinä valtion varoista. Korvaukset maksaa KEHA-keskus. Kustannukset korvataan kunnalle, kun tulkkipalvelut liittyvät mm.: pakolaiselle järjestettyihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin pakolaisen kotoutumissuunnitelman laatimiseen pakolaisen maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien palvelujen käyttöön perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.) tai koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Pakolaisten vastaanottoon kuuluvien tulkki- ja käännöspalvelujen järjestämiselle ja kustannusten korvaamiselle ei ole asetettu aikarajaa. Tulkkipalveluita tarvitaan selvästi enemmän kotoutumisen alkuvaiheessa. 10

7. SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelut pitävät sisällään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisotoimen sekä kansalaisopiston tarjoamat palvelut. Varhaiskasvatus ja esiopetus Maahanmuuttajataustaisilla perheillä on päivähoitolain mukaan oikeus kunnalliseen päivähoitoon ja esiopetukseen. Pelkosenniemen kunnassa maahanmuuttajalasten päivähoito järjestetään yleisten päivähoitopalveluiden yhteydessä. Päivähoidon järjestämisessä noudatetaan Pelkosenniemen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja samoja perusteita kuin muillakin päivähoitoa tarvitsevilla lapsilla. Päivähoito on maahanmuuttajalasten kotoutumisen kannalta tärkeä kielen oppimisen, suomalaisuuteen ja suomalaisiin tutustumisen edistäjä. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä pyritään ottamaan huomioon lapsen ikä ja yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta. Päivähoito on jokaiselle lapselle yksilöllistä ja se suunnitellaan yhteistyössä huoltajien ja päivähoidon kasvatushenkilöstön kanssa. Tarvittaessa käytetään tulkkia. Pelkosenniemellä esiopetusta järjestetään päivähoidon sekä perusopetuksen yhteydessä. Esiopetuksen oppilailla on mahdollista osallistua myös perusopetuksen valmistavaan opetukseen. Esiopetuksen järjestämisessä noudatetaan esiopetussuunnitelmaa sekä valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Valmistava opetus Perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Valmistavassa opetuksessa keskitytään erityisesti suomen kielen oppimiseen, oppimistaitojen harjaannuttamiseen, koulukäytänteiden ja yhteiskunnan toimintakulttuureihin perehtymiseen sekä peruskouluaineisiin tutustumiseen. Opetuksen pidemmän aikavälin tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Pelkosenniemen kunta järjestää koulupaikan jokaiselle esi- tai peruskouluikäiselle lapselle ja nuorelle niin pian, kuin se on mahdollista. Opetus aloitetaan valmistavalla opetuksella ja se kestää noin yhden lukuvuoden ajan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. 11

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmän muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavan opetuksen tuntimäärät, tavoitteet ja sisällöt on määritelty tarkemmin Opetushallituksen Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2015). Perusopetus Valmistavan opetuksen oppilaat ovat heille osoitetun koulun oppilaita ja heitä tulee integroida koulun perusopetukseen. Integrointi tukee oppilaan kotoutumista ja suomen kielen oppimista. Oppilaat voivat opiskella valmistavassa opetuksessa niitä oppimääriä, joissa tarvitsevat erityisesti tukea. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa määrättyjen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta. Pelkosenniemen kunta pyrkii takaamaan kaikille niille maahanmuuttajille, joille koulupolku on sopivin kotoutumispolku, mahdollisimman yhtenäisen ja tavoitteellisen koulupolun perusopetuksen kautta jatko-opintoihin. Kunta huomioi myös mahdollisuuksien mukaan erilaiset erityisen tuen tarpeet ja palvelut, jotka tukevat maahanmuuttajataustaisen lapsen ja nuoren koulunkäyntiä ja opiskelua. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, tiedon hankintaan ja virkistykseen. Kirjasto tarjoaa maksuttomasti asiakkaittensa käyttöön kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja elokuvia. Sompion kirjaston kaikissa toimipisteissä on pieni kokoelma vieraskielistä kirjallisuutta. Tämän lisäksi muun kielisiä aineistoja on mahdollista tilata muista kirjastoista kuten Helsingin monikielisestä kirjastosta. Monikielisen kirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön 12

sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Monikielisen kirjaston valikoimiin kuuluu aineistoa aikuisille, nuorille ja lapsille noin 80 kielellä. Valtaosa Monikielisen kirjaston aineistosta on kirjoja, mutta kokoelmista löytyy myös musiikkia, elokuvia ja aikakauslehtiä. Sompion kirjasto tarjoaa asiakkailleen PressDisplay (PressReader) - sähköisen lehtipalvelun, jossa on yli 5000 lehteä noin sadalla eri kielellä, luettavana näköislehtinä heti ilmestyttyään. Sompion kirjaston esitteet ovat tulevaisuudessa saatavilla myös englanninkielisinä. Kunnan kaikki kulttuuritapahtumat ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kuntalaisille. Nuorisopalvelut Pelkosenniemen kuntaan saapuvilla maahanmuuttajilla on samat mahdollisuudet ja oikeudet kuin paikallisväestöllä käyttää kunnassa olevia nuorisotiloja ja -palveluita. He voivat osallistua kaikkiin kunnassa järjestettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin samalla tavalla kuin kantaväestökin. Nuorisopalveluilla on tärkeä merkitys ja rooli yhdenvertaisuutta edistävän ilmapiirin luomisessa järjestämällä kaikenikäisten kuntalaisten kohtaamisia. Nuorisopalveluissa pystytään edistämään erityisesti kouluikäisten (7-18 -vuotta) lasten ja nuorten kotoutumista Pelkosenniemelle sekä luomaan ja edistämään molemminpuolista yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta. Kunnan nuorisotyöhön kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, työpajapalvelut sekä etsivä nuorisotyö. Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö tarjoaa varhaista tukea perustuen ensisijaisesti nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioon tuen tarpeesta. 13

Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille järjestetään mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja - politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Vuoden 2017 aikana kuntaan perustetaan nuorisovaltuusto, jolla turvataan myös maahanmuuttajanuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Liikuntapalvelut Liikunta on sivistyksellinen perusoikeus ja kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä liikunnalle ja tukea erityisesti terveyttä edistävää liikunta- ja nuorisopalveluja. Nuoriso- ja liikuntapalvelut tuottavat laatua ja hyvinvointia lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvien sekä erityisryhmien elämään. Asiakaslähtöisiä ja monipuolisia liikuntapalveluja tarjotaan kaikille kunnan asukkaille. Kansalaisopisto Kansalaisopiston toiminta on avointa kaikille kuntalaisille. Toimintaa myös suunnitellaan ja toteutetaan niin, että se vastaa parhaalla mahdollisella tavalla alueen asukkaiden tarpeita ja toiveita. Kemijärven kansalaisopistolla järjestetään osa kursseista alennetulla hinnalla, joiden tavoitteena on tuoda yhteen paikalliset ja maahanmuuttajat. Kansalaisopisto huomioi kurssitarjontaa suunnitellessaan maahanmuuttajat sekä osallistujina että mahdollisina opettajina huomioiden heidän vahvuutensa ja erityisosaamisensa. Tarpeen mukaan kursseja pyritään järjestämään myös Pelkosenniemellä. 14

8. SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien kotikuntalain mukaisesti kunnassa asuvien käytettävissä ja saatavissa. Sosiaalipalveluissa ammatillisella toiminnalla pyritään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen, vähentämiseen ja poistamiseen. Sosiaalipalveluihin kuuluu sosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, vanhustyö, päihdehuolto, kuntouttava työtoiminta ja näihin liittyvät tukipalvelut. Sosiaalipalveluiden tavoitteet ovat yhteneväisiä kotouttamisen kanssa ja palvelut toimivat yhteistyössä eri hallintokuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa mm. kotoutumissuunnitelmien teossa. Taloudelliset etuusasiat hoitaa pääsääntöisesti KELA. Maahanmuuttajien oikeudet kaikkiin taloudellisiin etuuksiin ja velvollisuudet palvelujen käyttäjinä ovat samat kuin kenellä tahansa. KELA hoitaa nämä taloudelliset etuudet tarvittaessa kunnan asiointipisteen kautta. Maahanmuuttajalle maksetaan kotoutumissuunnitelman ajalta työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti. Saadakseen työmarkkinatukea maahanmuuttajan tulee ilmoittautua työnhakijaksi TEtoimistossa ja hänen tulee olla työtön. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää myös muun muassa osallistumista TE-toimiston tarjoamiin työllistymistä ja kotoutumista edistäviin palveluihin. Maahanmuuttaja, joka ei ole työttömyysturvalain määrittelemä työtön työnhakija, voi saada toimeentulotukea kunnalta. KELA voi myöntää toimeentulotukea myös työmarkkinatuen täydennyksenä, jos asiakas on tuen tarpeessa. Oikeus toimeentulotukeen määräytyy toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti. Työttömälle työnhakijalle, joka ei ole suorittanut ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa tai joka ei ole täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa, työmarkkinatukea voidaan maksaa 21 viikon odotusajan jälkeen. Odotusaika voi olla lyhempi, jos maahanmuuttaja on ollut esimerkiksi ansiotyössä EU- tai ETA-maassa taikka Sveitsissä edellisen kahden vuoden aikana. 15

9. TERVEYSPALVELUT Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee järjestää asukkaidensa terveydenhuolto kuten terveysneuvonta, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus sekä hammashuolto. Terveydenhuolto on osa kunnan peruspalvelujärjestelmää. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien yhteinen terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa molempien kuntien alueella laadukkaat ja kuntalaista lähellä olevat terveyspalvelut. Maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa terveyspalvelut samoilla periaatteilla kuin muutkin kuntalaiset. Tarpeen mukaan heidät huomioidaan myös erityisryhmänä. Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille suoritetaan terveystarkastukset STM:n ja THL:n ohjeiden mukaisesti. 10. NEUVOLA- JA KOULUTERVEYDENHUOLTO Lastenneuvolan tärkein tehtävä on jokaisen lapsen kasvun ja mahdollisimman suotuisan kehityksen, terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Määräaikaisseuranta ja erilaiset seulonnat mahdollisten poikkeamien varhainen toteaminen sekä perheiden neuvonta ja tukeminen muodostavat lastenneuvolatoiminnan tukirangan. Lisäksi vanhempia tuetaan heidän kotikasvatuksessaan. Myös erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden varhainen tunnistaminen on tärkeä osa neuvolatyötä. Neuvolaikäiset maahanmuuttajalapset siirtyvät lastenneuvolaan maahantulotarkastuksen tai vastaanottokeskuksessa tehdyn tarkastuksen jälkeen. Tarkastukset neuvolassa tehdään niin sanottuina ikäkausitarkastuksina ja ne ovat sisällöltään samanlaisia kaikille lapsille. Lastenneuvolatyön sisältö 14 pohjautuu valtioneuvoston asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta. Kaikkien 3-6-vuotiaiden lasten kehitysarvio tehdään Lene-seulalla. Maahanmuuttajalapsille tarvittaessa soveltuvin osin. Ikäkausitarkastuksessa huomioidaan mahdollisen nopeutetun rokotusohjelman tarve tai tarve tehostaa voimassa olevia rokotuksia. Rokotusten tarve ja rokotusten jatko-ohjelma selvitetään yleensä maahantulotarkastuksessa tai vastaanottokeskuksessa tehdyssä tarkastuksessa, josta tiedot siirtyvät lastenneuvolaan. 16

Tarvittaessa sovitaan ylimääräisiä tapaamisia neuvolaan. Ikäkausitarkastuksissa terveystarkastuksen lisäksi annetaan myös terveysneuvontaa huomioiden perheen tarpeet. Tarkastuksissa käytetään aina ammattitulkkia. 17

11. KOTOUTUMISSUUNNITELMA Kotouttamislain mukaan työttömällä tai muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea saavalla maahanmuuttajalla on aina oikeus kotoutumissuunnitelmaan (12 ). Kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä myös maahanmuuttajalle, jonka TE-toimisto tai kunta alkukartoituksen perusteella arvioi tarvitsevan sitä. Kotoutumissuunnitelma on yksilöllinen ja henkilökohtainen kotoutumista tukeva suunnitelma, jonka maahanmuuttaja laatii yhteistyössä kunnan ja/tai TE-toimiston kanssa. Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan palvelut ja toimenpiteet, jotka edistävät maanmuuttajan suomen tai ruotsin kielen taidon oppimista sekä tarjoavat muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Kotoutumissuunnitelman avulla tuetaan maahanmuuttajan pääsyä yhteiskunnan yhdenvertaiseksi jäseneksi. Kotoutumissuunnitelman laatimisen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon maahanmuuttajan yksilölliset edellytykset ja tarpeet. Esimerkiksi maassa oleskelun perusteen ei tulisi suoraan vaikuttaa kotoutumissuunnitelman epäämiseen. Suunnitelman todellinen tarve ja hyöty maahanmuuttajalle sekä hänen tosiasialliset mahdollisuutensa sitoutua ja osallistua suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin ovat merkittäviä tekijöitä arvioitaessa suunnitelman tarpeellisuutta. Esimerkiksi kotona olevan maahanmuuttajapuolison tilanne saattaa jossain vaiheessa muuttua sellaiseksi, että hän voisi hyötyä valmiiksi tehdystä suunnitelmasta myöhemmin hakeutuessaan koulutukseen tai työelämään. Toisaalta opiskelijan tai työssä olevan maahanmuuttajan kohdalla kotoutumissuunnitelman tekemisestä ei välttämättä ole suurta hyötyä, jos tämän oleskelu Suomessa on tarkoitettu lyhytaikaiseksi. Kotoutumissuunnitelman laatimisesta löytyy lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttaminen.fi - palvelusta (Kotouttaminen.fi Kotouttaminen kotoutumista edistävät toimenpiteet kotoutumissuunnitelma). Suomi.fi on kansalaisille tarkoitettujen julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite, josta löytyy apulomake kotoutumissuunnitelman laatimiseen. (Suomi.fi Palvelut aiheittain Maahan- ja maastamuutto Maahanmuuttajatyö ja kotoutuminen) 18

12. TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA Kotoutumislain piiriin kuuluvalle maahanmuuttajalle voidaan vaihtoehtoisesti joissain tilanteissa laatia työvoima- ja yrityspalvelulain (JTYPL) mukainen työllistymissuunnitelma. Sen laatiminen voi olla henkilön näkökulmasta perusteltua esimerkiksi silloin, kun hän aloittaa tuetun omaehtoisen opiskelun kotoutumisajan loppuvaiheessa. Suunnitelmaan sisältyvien palvelujen ja toimenpiteiden osalta kotoutumislain ja työvoima- ja yrityspalvelulain mukainen suunnitelma eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Työvoima- ja yrityspalvelulain mukainen suunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa sovitaan työnhausta ja sen tavoitteista, työnhakijan palvelutarpeen mukaisista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista ja muista työllistymistä edistävistä palveluista sekä asiantuntija-arvioinneista. Tarvittaessa suunnitelmassa sovitaan muista osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä parantavista palveluista tai työkyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyvistä toimista (JTYPL 2 luku 7 ). Työvoima- ja yrityspalvelulain mukainen työllistymissuunnitelma tehdään myös maahanmuuttajalle, joka ei kuulu kotoutumislain piiriin kotoutumisajan umpeuduttua. 19

13. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Pelkosenniemen Asiointipiste Pelkosenniemen kunnassa toimii kunnan ylläpitämä julkisen hallinnon yhteinen asiointipiste. Asiointipisteessä kunnan asukkaat voivat hoitaa asiansa Kelan, Poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, maistraatin, TE-toimiston ja kunnan kanssa. Palveluneuvoja antaa Asiointipisteessä henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta esim. verkkoasioinnissa. Asiointipisteestä voi hakea myös viranomaisen lomakkeita ja jättää niitä toimitettavaksi edelleen viranomaisille. Etäpalvelu täydentää Asiointipisteen tarjontaa antamalla mahdollisuuden asioida viranomaisen asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden avulla. Tarvittaessa käytetään tulkkauspalvelua. Maistraatti Suomessa asuvista henkilöistä merkitään perustiedot väestötietojärjestelmään. Rekisteröitäviä tietoja ovat mm. nimi, syntymäaika, kansalaisuus, perhesuhdetiedot ja osoite. Vakinaisesti Suomeen muuttaville henkilöille rekisteröidään kotikunta ja he saavat suomalaisen henkilötunnuksen. Oleskeluluvan on oltava voimassa vähintään vuoden. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa. EU-kansalaisen, joka aikoo jäädä Suomeen yli kolmeksi kuukaudeksi, on rekisteröitävä oleskelunsa poliisilla ennen rekisteröitymistään maistraattiin. Ulkomaalaisen on lain mukaan ilmoitettava rekisteriin samat tiedot kuin Suomen kansalaisenkin, jos oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden. Rekisteröinti tapahtuu paikallisessa maistraatissa. Rekisteritietoja käytetään mm. vaalien järjestämisessä, verotuksessa, terveydenhuollossa, oikeushallinnossa ja tilastoinnissa. 20

Rekisteröityäkseen henkilön on henkilökohtaisesti käytävä asuinpaikkansa maistraatissa. Mukana oltava passi sekä voimassa oleva oleskelulupa. Muita rekisteröinnissä tarvittavia asiakirjoja ovat mahdolliset avioliittotodistukset, ero- ja kuolintodistukset ja lasten syntymätodistukset. Rekisteröityvän henkilön tulee täyttää ja henkilökohtaisesti allekirjoittaa maistraatissa ulkomaalaisen rekisteröinti-ilmoituslomake sekä muuttoilmoitus väestötietojärjestelmään. Poliisi Poliisilain mukaan poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä sovinnollisuutta edistäen. Poliisin tulee ensisijassa neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin poliisin tehtävän suorittamiseksi on tarpeen. Poliisin työ on myös yhteiselon turvaamista ja yksilöiden oikeuksien kunnioittamista. Maahanmuuttovirasto ulkomaalaisten lupa-asiat Kaikki ulkomaalaisten lupa-asiat on keskitetty maahanmuuttovirastolle vuoden 2017 alusta lähtien. Maahanmuuttovirasto hoitaa seuraavia ulkomaalaisten lupa-asioita: ensimmäinen oleskelulupa Suomessa jatkolupa pysyvä oleskelulupa EU-kansalaisen rekisteröinti ja perheenjäsenen oleskelukorttihakemus kansalaisuushakemus ja -ilmoitus pakolaisen matkustusasiakirja ja muukalaispassi. Useita lupia on mahdollista hakea sähköisesti EnterFinland.fi -palvelussa (http://www.migri.fi/nain_palvelemme/enterfinland_-_sahkoinen_asiointi). Kansaneläkelaitos, KELA Kela hoitaa Suomessa asuvien sosiaaliturvaa eri elämäntilanteissa. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Suomen sosiaaliturvaan voi kuitenkin kuulua myös työskentelyn perusteella. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. 21

Kun maahanmuuttaja on saanut henkilötunnuksen, hän voi hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista Kelasta. EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta muuttavat tarvitsevat myös oleskeluluvan. Kaikki Suomessa sairausvakuutetut saavat sairausvakuutuskortin eli Kelakortin. Korttia näyttämällä saa apteekeissa ja useilla yksityisillä lääkäriasemilla suorakorvauksen kuluista, jolloin niistä vähennetään suoraan Kela-korvaus. Maksettavaksi jää tällöin ainoastaan omavastuuosuus. Lisätietoja Kelan palveluista löytyy osoitteesta www.kela.fi. Työ- ja elinkeinotoimisto, TE-toimisto Maahanmuuttajapalvelut on integroitu osaksi normaalia TE-toimiston palvelua huomioiden kuitenkin maahanmuuttajien erityistarpeet esim. tulkkauspalveluiden tarve. Päätoimisia maahanmuuttajien työllistymiseen erikoistuneita asiantuntijoita on viisi ja he sijoittuvat tuetun työllistymisen palveluihin. Muilla palvelulinjoilla osalla asiantuntijoista tehtävänkuvaan kuuluvat myös maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelut. Kotoutumisen koordinaatio on keskitetty tuetun työllistymisen palveluihin, joissa palveluista vastaa palvelujohtajan ja palveluesimiehen lisäksi viisi asiantuntijaa. Kototutumiskoulutuksen vastuu on osaamisen kehittymisen palveluissa yhdellä palveluesimiehellä. Kototutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetään. Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää myös kotolain perusteella omaehtoisena koulutuksena. ELY-keskus vastaa työvoimakoulutuksena toteutettavan kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä toimialueellaan. Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kototutumiskoulutuksen kielellisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon. Maahanmuuttaja-asiakkaita koskevat samat palveluperiaatteet kuin muita asiakkaita. Maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluissa huomioidaan asiakkaiden erityistarpeet, esimerkiksi tulkkipalvelut. Palveluun varataan yleensä keskimääräistä pidemmät 22

vastaanottoajat ja TE-palveluita kaikkinensa voidaan räätälöidä hyvinkin joustavasti maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelutarpeita vastaaviksi. Kototutumislain mukaisesti Lapin TE-toimisto osallistuu kotouttamisen kehittämiseen monialaisena yhteistyönä alueen viranomaisten ja eri toimijoiden kanssa. TE-toimisto vastaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille maahanmuuttajille räätälöiden palveluita siten, että ne soveltuvat maahanmuuttajille. Maakunnallisena monialaisena verkostoyhteistyönä laadittu Lapin maahanmuuttostrategia 2017 ohjaa Lapin TE-toimiston maahanmuuttajapalveluiden toimeenpanoa kaikilla TEtoimiston palvelulinjoilla. 23

14. YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA Pelkosenniemellä toimii useita yhdistyksiä ja järjestöjä. Toiminta näissä pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Kolmas sektori nähdään mahdollistajana, joka voi toiminnallaan edesauttaa paikalliseen yhteisöön ja suomalaiseen kulttuurin tutustumisessa. Vielä tällä hetkellä ei pystytä avaamaan konkreettisina toimenpiteinä sitä, miten kolmas sektori tulee olemaan mukana kotouttamisessa. Tavoitteena on, että kunnan eri viranomaiset tekevät yhteistyötä kotouttamisen edistämiseksi kolmannen sektorin kanssa (esim. Suomen Punaisen ristin kotoutumistarjotin -työkalun avulla kartoitus ja toiminnan suunnittelu). Maahanmuuttajaväestön määrän kasvaessa Pelkosenniemellä selvitetään myös miten maahanmuuttajaväestö pääsisi osalliseksi kolmannen sektorin toimintaan. 24

Liite 1. KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTO Toimenpiteet ennen pakolaisten tuloa Mitä tehdään? Milloin tehdään? Kuka tekee?miten järjestetään? Asuntojen varaaminen Kun kunta ja Ely-keskus ovat sopineet pakolaisten valinnoista Asuntotoimistosta varataan/laitetaan hakuun sopivat asunnot. Asuntojen kalustaminen (sängyt, peitot, tyynyt yms.). Tarvittaessa järjestetään vaate- /huonekalukeräyksiä Ennen kuin pakolaiset saapuvat Sosiaalitoimistosta tehdään maksusitoumukset sänkyihin ja/tai petivaatteisiin. Keräyksissä voi käyttää apuna esim. yhdistyksiä (MLL, SPR, Maa- ja kotital.naiset) Ilmoitetaan lasten lukumäärät päiväkotiin ja kouluun Ennen kuin pakolaiset saapuvat Pakolaisohjaaja ilmoittaa tarvittavat tiedot päiväkotiin ja kouluun. Infokuvien teko asuntoon (wc, suihku, kylmä/kuuma vesi jne.) Ennen kuin pakolaiset saapuvat Pakolaisohjaaja tekee asuntoon infokuvat ( voi hyödyntää myös valmista materiaalia). Infotilaisuudet esim. ambulanssi /poliisi /kuntalaiset Ennen kuin pakolaiset saapuvat Infotilaisuudet esim. tulevien pakolaisten määrästä, kulttuurista ja taustasta. Ystäväperheiden Ennen kuin pakolaiset saapuvat SPR ja pakolaisohjaaja yhdessä. etsiminen/ohjaaminen Tehdään ilmoitus rajavartiostolle maahan saapuvista henkilöistä. Pakolaisten saapumispäivämäärän ja Pakolaisohjaaja tekee ilmoituksen. lentoaikataulun ollessa tiedossa. Varataan tarvittaessa linja-auto Pakolaisten Pakolaisohjaaja tekee varauksen. pakolaisten hakuun. saapumispäivämäärän ja lentoaikataulun ollessa tiedossa. Varataan ajat maistraattiin ja Pakolaisten Pakolaisohjaaja tekee varaukset terveystarkastuksiin (laboratorio, röntgen, lääkärintarkastukset) saapumispäivämäärän ja lentoaikataulun ollessa tiedossa Varataan tulkit lentokentälle, maistraattiin ja terveystarkastuksiin Pakolaisten saapumispäivämäärän ja lentoaikataulun ollessa tiedossa. Pakolaisohjaaja tekee varaukset. Viedään vähän ruokaa asuntoihin. Pakolaisten saapumispäivämäärän ja lentoaikataulun ollessa tiedossa. Sosiaalitoimistosta tehdään jokaiselle perheelle kauppaan maksusitoumukset ruokaa varten. 25

Ensimmäiset toimenpiteet pakolaisten saavuttua / 1. viikko Mitä tehdään? Milloin tehdään? Kuka tekee?miten järjestetään? Pakolaiset haetaan lentokentältä (autoon mukaan lämpimiä vaatteita ja vähän ruokaa). Avainten jakaminen ja koteihin vieminen. Heti Vastaanottoon varataan riittävästi henkilöitä (lentokentällä ohjaus ja linjaautoon saattaminen). Jokaisen kotona tulisi olla saapumispäivänä joku työntekijä/ystävä ohjaamassa (esim. wc, sänky, jääkaappi, valokatkaisin - ystäväperheitä ohjeistetaan etukäteen miten toimia). Asumisinfo 1 päivä saapumisesta Pakolaisohjaaja yhdessä asuntotoimen kanssa pitävät asumiseen liittyvä infon joko jokaiselle erikseen asuntokohtaisesti tai kaikille kerralla. Nostetaan pankista rahaa ja käydään ruokakaupassa. 1 päivä saapumisesta Sosiaalitoimistosta tehdään kaikille etukäteen toimeentulotukipäätökset, jotta rahaa saadaan nostaa heti pankista ja saadaan ostaa ruokaa kaupasta. Maistraatissa käynnit. 1-2 päivää saapumisesta Sosiaaliohjaaja varaa kaikille ajat ja tulkit, ulkomaalaisen rekisteröintilomakkeet on esitäytetty maistraatissa lomakkeen tarkistus ja allekirjoitus. Sosiaalitoimistoon kopiot jokaisen henkilöllisyystodistuksesta. Toimeentulotukihakemuksen 1-2 päivää saapumisesta Sosiaaliohjaaja täyttö ja tarvittaessa päivähoitohakemuksen täyttö. Lasten ilmoittaminen ala- ja Sosiaaliohjaaja yläkouluhin 1-2 päivää saapumisesta Ohjaus tarvittaessa 2-3 päivää saapumisesta jatkuu Sosiaaliohjaaja, pakolaisohjaaja 26

kotona/virastoissa/kaupassa jne. koko kotoutumisajan. ja perhetyöntekijät antavat ohjausta. Erilaiset infotilaisuudet (esim. 2-3 päivää saapumisesta jatkuu Moniammatillisena yhteistyönä asuminen, raha/oma talous ja viranomaisasiointi) koko ensimmäisen vuoden. Asuntotoimistossa käynti asiakkaat kuittaavat asuntonsa itselleen 3-4 päivää saapumisesta Aluksi pakolaisohjaaja on kuitannut asuntojen avaimet, avaimet itselleen, joten nyt vuokrasopimusten haltijat käyvät kuittaamassa avaimet itselleen. Terveystarkastukset Noin 1 viikko saapumisesta Terveystarkastukset aloitetaan heti kun mahdollista. Kun terveystarkastukset on tehty voivat ala- ja yläkouluikäiset lapset mennä kouluihin ja yli 17- vuotiaat aloittaa Suomistarttiverkkomateriaalin avulla suomen kielen opiskelun (tarkastuksiin ja niiden tuloksiin voi kulua aikaa 1-2 kuukautta). 27

Toimenpiteet pakolaisten saavuttua / 1-6 kuukautta Mitä tehdään? Milloin tehdään? Kuka tekee?miten järjestetään? Hakemukset (sosiaaliturva, sairausvakuutus, asumistuki, tarvittaessa esim. lapsilisä, 2-4 viikkoa saapumisesta (heti kunhan henkilötunnukset tulleet maistraatista) Sosiaalitoimi auttaa asiakkaita tarvittavien Kela-hakemuksien täyttämisessä ja toimittamisessa. kotihoidontuki jne.) Alkukartoitusten laadinta 2-4 viikkoa saapumisesta Sosiaalitoimi tekee perheelle alkukartoitukset. Työ- ja elinkeinotoimistossa kotoutumissuunnitelmien laadinta kaikille yli 17-vuotiaille. 1-3 kuukautta saapumisesta Työvoimaviranomainen laatii kotoutumissuunnitelman, jossa sovitaan tulevasta kotoutumiskoulutuksesta. Asiakas alkaa saada kotoutumistukea. Passi- ja oleskelulupakorttihakemus 2-4 kuukautta saapumisesta Maahanmuuttovirasto: EnterFinland.fi-palvelu, Pakolaisohjaaja auttaa tarvittaessa palvelun käyttämisessä. (Passihakemus on hyvä laittaa vireille heti kun mahdollista. Passin saamiseen voi mennä jopa 6 kuukautta.) Pankkitilin avaaminen n.6-9 kuukautta saapumisesta Pankki. (Pankkitilin saa avattua vasta, kun asiakkaalla on muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja.) 28