Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20
Mihin merenkulkuosaamista tarvitaan? Merenkulku on kasvuala Meriklusteri työllistää Meriklusteri tuo rahaa 161008 1/20
1948 1951 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 US $ millions Maailmankaupan kasvu maanosittain Value of merchandise export and import 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 North America Europe Asia South and Central America Africa 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 UNTAC, Handbooks of statistics, 2008 161008 2/20
Suomen tuonti ja vienti 2007 Tuonti (1000 t) Vienti (1000 t) Meri Sisävesi Rautatie Maantie Lento Posti Putki Tulli, 2008 161008 3/20
Merikuljetukset Suomen ja ulkomaiden välillä 1960-2007 0 Miljoonaa tonnia Mn ton Yhteensä Summa 120 100 Tuonti Import Vienti Export 80 60 2007 40 20 161008 4/20
Itämeren suurimmat satamat TOP 21 Ports in 2006 1 Primorsk 66 078 200 8 % 2 St. Petersburg 54 230 000 7 % 3 Tallinn 41 084 000 5 % 4 Göteborg 39 912 000 5 % 5 Ventspils 29 062 000 4 % 6 Riga 25 357 600 3 % 7 Gdansk 24 207 100 3 % 8 Klaipeda 23 611 200 3 % 9 Lübeck 21 056 199 3 % 10 Kilpilahti (Sköldvik) 19 739 239 3 % 11 Rostock 19 057 916 2 % 12 Brofjorden Preemraff 18 591 000 2 % 13 Fredericia Havn 16 108 000 2 % 14 Kaliningrad 15 224 900 2 % 15 Gdynia 14 182 700 2 % 16 Vysotsk 13 810 900 2 % 17 Århus Havn 11 913 000 2 % 18 Helsinki 11 727 820 1 % 19 Trelleborg 11 381 000 1 % 20 Szczecin 9 965 300 1 % 21 Kotka 9 576 816 1 % TOTAL 786 382 398 100 % Baltic Port List, CMS / UTU, 2008 161008 5/20
Itämeren liikenne 2003 Baltic Maritime Outlook, A. Saurama 161008 6/20
KULJETUSTEN KEHITYSNÄKYMÄT Merikuljetusten kokonaiskuva 2003-2020 Kokonaiskasvu 470 miljoonaa tonnia (+64%) Saurama, 2006 Baltic Maritime Outlook 161008 7/20
Mihin merenkulkuosaamista? Merenkulku on kasvuala Meriklusteri työllistää Meriklusteri tuo rahaa 161008 8/20
Meriklusteri MERI- TEOLLISUUDEN OSA- JA KOKONAIS- TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS- JA OFFSHORE- TEOLLISUUS LIITÄNNÄISALAT Esim. rahoitus ja vakuutus MERI- KLUSTERI SATAMAT (satamanpitäjät) SATAMA- OPERAATTORIT JA LASTINKÄSITTELY- LAITEVALMISTAJAT JULKINEN SEKTORI Esim. hallinto, koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ETUJÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET Meriklusterin muodostavat meriteollisuuteen, merenkulkuun ja satamatoimintoihin liittyvät toimialat Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, 2008 161008 9/20
Varustamot ja satamat työllistävät yhtä paljon kuin telakkateollisuus Yritysten lukumäärä Liikevaihto MEUR Merisektorin osuus Henkilöstö Merisektorin osuus % MEUR % Lkm Telakat 5 1 350 100 1 350 5 000 100 5 000 Muu meriteollisuus 196 10 640 28 2 970 31 900 26 8 420 Varustamot 66 2 460 100 2 460 9 560 100 9 560 Muut merenkulkuun liittyvät elinkeinot 57 3 120 21 640 15 360 9 1 440 Satamat 30 240 100 240 900 100 900 28 530 96 510 4 460 96 4 300 Satamaoperaattorit Lastinkäsittelylaitevalmistajat 3 1 860 39 720 2 370 45 1 070 Yhteensä 385 20 200 44 8 880 69 550 43 30 040 Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, 2008 161008 10/20
Meriklusteriyritysten liikevaihto ja henkilöstö Keskeiset yritykset Muut meriklusteriyritykset Yritysten lukumäärä Liikevaihto MEUR Merisektorin osuus Henkilöstö Merisektorilla tarkoitetaan yrityksen merenkulkuun, meriteollisuuteen ja satamatoimintoihin liittyviä toimintoja. Merisektorin osuus %* MEUR %* Lkm 385 20 200 44 8 880 69 550 43 30 040 2 482 86 920 5 4 350 267 440 5 13 370 Yhteensä 2 867 107 120 13 230 336 990 43 410 Keskeiset yritykset ovat tutkimuksen yrityskyselyyn vastanneita, haastateltuja tai muuten huomioituja keskeisiä meriklusteriyrityksiä *Prosenttiluku on keskeisten yritysten osalta yritysten ilmoittamien tai muuten tiedossa olevien merisektoritoimintojen osuuksien painotettu keskiarvo (yrityksen koko painottavana tekijänä). Muiden meriklusteriyritysten osalta prosenttiluku on arvio niiden merisektorin osuudesta. Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, 2008 161008 11/20
Varustamon kasvun ja kehittymisen esteet Kasvun/kehityksen esteet (n=22) mainintoja kpl Sijoitus edellisessä barometrissä 1. Bunkkerin hinnan nousu 16 jaettu 2 2. Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus meripuolella 13 1 3. Talouden yleinen epävarmuus 12 4. Työvoimakustannusten nousu 11 5. Suomen lipun hinta 8 ei tärkeimpien joukossa jaettu 2 jaettu 2 Yhteensä 87 mainintaa Varustamobarometri 19.5.2008 161008 12/20
Näkymät ja toimenpiteet 1. Merenkulku ja varustamotoiminta pitäisi nähdä ensisijaisesti itsenäisenä elinkeinona eikä vain osana ulkomaankaupan kuljetusketjua 2. Kauppalaivasto tarvitsee uusia aluksia tonnistoverojärjestelmä on nopeasti uudistettava 3. Talviolosuhteiden erikoisosaaminen niin laivanrakennuksessa, varustamotoiminnassa kuin satamatoiminnoissakin on suomalaisten meriklusteriyritysten erityisvahvuus 4. Venäjän talouskasvu ja sen myötä voimakkaasti kasvavat kuljetukset luovat kasvumahdollisuuksia kaikille meriklusterin toiminnoille 5. Tarvitaan myös riittävästi ammattitaitoisia ja Suomen erityisolosuhteet hallitsevia merenkulkijoita Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, 2008 161008 13/20
Mihin merenkulkuosaamista? Merenkulku on kasvuala Meriklusteri työllistää Meriklusteri tuo rahaa 161008 14/20
Merenkulkulaitos 2007 161008 15/20
Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, 2008 161008 16/20
Satamien merkitys kunnallistalouteen Kymenlaaksossa 2006 Suoran, epäsuoran ja satamasidonnaisen teollisuuden työllisyysvaikutus Kymenlaaksossa vastaa noin 1 / 5 Haminan ja Kotkan työpaikkojen määrästä Satamien toimintaan liittyvä kunnallisverokertymä Kymenlaaksossa oli Haminan satamaan liittyen 11m ja Kotkan satamaan liittyen 17,5 m Suhteutettuna kaupunkien kunnallisverokertymään summat ovat 21,3 % (Hamina) ja 12,8 % (Kotka) kaupunkien saamista kunnallisveroista. Pääosa veroista jää satamakaupunkeihin, mutta osa veroista maksetaan muualle maakuntaan Haminan ja Kotkan satamien toimintaan liittyvä yhteisöverokertymä Kymenlaaksossa on yhteensä 6,2 m (Hamina 3,2 m ja Kotka 3,1 m ) 161008 17/20
Helsinki Helsingin sataman kautta kulkevan tavaran arvo vastaa lähes kolmasosaa Suomen koko ulkomaankaupan arvosta. Sataman kunnallisveroja lisääväksi vaikutukseksi saatiin 92 miljoonaa euroa. Lisäksi risteilymatkustajien katsottiin tuovan 28 miljoonan euron liikevaihdon lisäyksen kaupunkiin. Helsingin satama, 2007 161008 18/20
Transitoliikenteen tulot Ministry of Communications and Transtport & SITO consulting, 2008 TRAMA-study 161008 19/20
Johtopäätös Meriklusteri on toiminnallinen kokonaisuus, jonka tulevan menestyksen kannalta on erittäin tärkeää, että sen kaikki osat säilyvät vahvoina Suomessa. Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, 2008 161008 20/20