VARUSTAMOBAROMETRI. marraskuu 2006

Transkriptio

1 VARUSTAMOBAROMETRI marraskuu 26

2 2 Alkusanat Merenkulku on ala, jossa suhdannekäänteet näkyvät ensimmäisenä. Merenkulun suhdannekehitys ennakoi siten myös teollisuuden ja kaupan suhdanteiden kehitystä. Tästä huolimatta merenkulkualalla ei ole ollut Suomessa suhdannetiedustelujärjestelmää. Lähimerenkulkua edistävä Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland on nyt laatinut ensimmäisen varustamobarometrin yhteistyössä suomalaisen varustamoelinkeinon kanssa. SPC Finland on osa Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskusta, ja toimii sen Porin yksikössä. SPC Finlandissa ovat edustettuina koko suomalaisen varustamoelinkeinon lisäksi muut kuljetusmuodot ja kuljetusketjun osapuolet sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Barometri on tarkoitettu ennen kaikkea merikuljetusten parissa työskentelevien työkaluksi, mutta barometrin avulla tuodaan myös esille varustamoalan kehitysnäkymiä ja tarpeita. Barometri kehitettiin keväällä 26. Silloin suoritettiin ensimmäinen kysely, jota ei vielä julkaistu vertailukohdan puuttumisen vuoksi. Koska barometriin ei tehty ensimmäisen kyselykierroksen jälkeen oleellisia muutoksia, käytetään nyt julkaistavassa barometrissä myös kevään tiedustelujen tuloksia aikasarjojen muodostamiseksi. Barometrin hyötyjen konkretisoimiseksi barometri on toistettava säännöllisesti. Kysely toistetaan jatkossa puolivuosittain ja se julkistetaan seuraavan kerran toukokuussa 27. Vastaajille ja tiedotusvälineille toimitetaan yhteenveto varustamobarometrin tuloksista. SPC Finland kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita varustamoja ja toivoo palautetta barometrin kehittämiseksi edelleen. Barometristä antaa lisätietoja tutkija Pekka Sundberg, puh. (2) tai s-posti

3 3 Sisältö: Alkusanat 2 Yhteenveto 4 Kyselyn suorittaminen 5 Miten barometriä luetaan 5 A. Varustamojen taustatiedot 6 B. Alan nykytilanne ja tulevaisuus Yleisesti varustamoalaa koskevat kysymykset 8 Yksittäistä varustamoa koskevat kysymykset 16 C. Varustamon toiminnan kehittymisen tai kasvun esteet 2 D. Toimintaympäristön muutokset 21 E. Teemakysymys 23 Liite: kyselylomake 25

4 4 Yhteenveto tuloksista Vastaajien mukaan merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet ovat parantuneet viimeisen puolen vuoden aikana ja kehitys jatkuu positiivisena. Myös kuljetuskysyntä on kasvanut ja kysynnän kasvu tulee jatkumaan. Seuraavan vuoden aikana tuonti Suomeen tulee kasvamaan jonkin verran. Viennin osalta arviot ovat saldoluvun perusteella positiivisia, mutta lähes puolet vastaajista katsoi, että meritse tapahtuva vienti ei tule kasvamaan. Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla kiristyy edelleen. Rahtihinnat ovat kuitenkin säilyneet ennallaan. Vajaa kolmannes vastaajista odottaa rahtihintojen hieman nousevan seuraavan puolen vuoden aikana. Kuten edellä todettiin kysyntä on korkealla. Toisaalta arvioidaan, että myös investoinnit tonnistoon kasvavat seuraavan kahden vuoden aikana. Polttoöljyn hintaa ei nähty aivan yhtä rajoittavana tekijänä varustamon kehittymiselle kuin edellisessä barometrissä. Nousevan hintakehityksen uskotaan taittuneen. Miehistökustannukset jatkavat nousuaan ja suurin osa vastaajista arvioi, että myös ulkomaisen lipun alla olevien alusten miehistökustannukset nousevat. Varustamot arvioivat oman kehityksensä olevan positiivista. Saldoluvun perusteella liikevaihto on kasvanut ja sen ennakoidaan kasvavan edelleen. Kuitenkin lähes puolet vastaajista katsoi, että liikevaihto ei ole kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana eikä se tule kasvamaan seuraavankaan tarkastelujakson aikana. Yksittäisten varustamojen kapasiteetin käyttöaste on säilynyt ennallaan tai hieman kasvanut. Kapasiteetin käyttöasteen osalta ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Merihenkilöstön määrä säilyy pääosin ennallaan. Henkilöstömäärän kasvu on kohdistunut ulkomaisen lipun alla purjehtiviin aluksiin ja näin arvioidaan tapahtuvan myös lähitulevaisuudessa. Yksittäisen varustamon toimintaa rajoittavina tekijöinä nähtiin yleisemmin merihenkilöstön saannin vaikeus. Kilpailun lisääntyminen ja Suomen lipun hinta olivat lähes yhtä merkittäviä varustamon kasvua ja kehitystä rajoittavia tekijöitä. Suomen merenkulkupolitiikka on vastaajien mielestä säilynyt ennallaan tai huonontunut. Ensimmäisen, julkaisemattoman barometrin tietoihin verrattuna tilanne on hieman parantunut. Suomalaisten varustamojen markkinaosuuden kehitys jatkuu voimakkaasti negatiivisena. Suurin osa varustamoista oli (76 %) sitä mieltä, että suomalaisten varustamojen markkinaosuus Suomen ja ulkomaiden välisistä kuljetuksista tulee laskemaan seuraavan vuoden aikana. Teemakysymyksen avulla kartoitettiin vastaajien mielipidettä hallituksen suunnittelemiin tukitoimenpiteisiin ja verojärjestelyihin. Vastaajista 8 % katsoi, että suomalaisen kauppalaivaston osuus Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä lisääntyy, mikäli tonnistoverolakia uudistetaan ja kauppa-alusluettelotukea laajennetaan. Vapaamuotoisissa vastauksissa korostettiin vaikutuksen riippuvan tonnistoverojärjestelmän sisällöstä kilpailijamaihin verrattuna.

5 Kyselyn suorittaminen 5 Kysely lähetettiin varustamolle, joista 21 varustamoa vastasi määräaikaan mennessä. Vastausprosentti oli siten 75 %. Vastaajilla oli mahdollisuus valita joko suomentai ruotsinkielinen kyselylomake. Kysely suunnattiin Suomen Varustamoyhdistyksen, Rahtialusyhdistyksen ja Ålands Redarföreningin jäsenvarustamoille sekä tärkeimmille em. yhdistyksiin kuulumattomille yrityksille. Kriteerinä oli, että varustamot ovat suomalaisia ja kuljettavat rahtitavaraa ulkomaan liikenteessä. Parhaiten kyselyyn vastasivat Ålands Redarförening yhdistyksen jäsenvarustamoista (vastausprosentti 1 %) ja yhdistyksiin kuulumattomat varustamot (vastausprosentti 83 %). Miten barometriä luetaan: Varustamoa koskevista A-ryhmän kysymyksistä esitetään numeraalinen yhteenveto. Varustamoalaa ja yksittäistä varustamoa koskevista B-ryhmän teemoista esitetään prosenttijakaumat kysymyksittäin. Kunkin kysymyksen osalta esitetään vastausvaihtoehtojen saamat prosenttiluvut kysymykseen vastanneiden kokonaismäärästä. Lisäksi esitetään saldoluvut. Saldoluvun avulla voidaan kehitystä verrata havainnollisesti. Saldoluku lasketaan vähentämällä positiivista kehitystä arvioineiden vastaajien määrästä negatiivisen arvion antaneiden määrä. Saldoluvun asteikko on kolmiportainen ja vaihtelee välillä 1, 1. Jos esimerkiksi positiivista kehitystä ennustaisi 6 vastaajista, neutraalia 1 ja negatiivista 3 laskettaisiin 6-3 = 3. Saldoluvusta ei voi päätellä niiden vastaajien määrää, jotka ovat arvioineet, että tilanne on säilynyt tai tulee säilymään ennallaan. Neutraalin vastauksen antaneiden määrä on arvioitava prosenttijakaumasta. Aikasarjoja on muodostettu käyttämällä nyt suoritetun kyselyn tietojen ohella myös keväällä 26 tehdyn kyselyn tietoja. Kysymyskohtaisissa aikasarjoissa tärkein vertailukohde on toteutuneen tilanteen vertailu eri ajankohtina. Tulokset esitetään graafisesti. Samaan kuvioon on yhdistetty myös tuorein ennuste. Lisäksi tietyissä kysymyksissä vanhan ennusteen lukuja on verrattu uuden ennusteen lukuihin. Alan kehitystä ennakoitaessa jokaisella vastauksella on sama painoarvo. C-ryhmän Kasvun esteistä esitetään numeraalinen yhteenveto. D-ryhmän Toimintaympäristön muutoksista esitetään jakaumat kysymyksittäin ja saldoluvut. E-ryhmässä esitetään vaihtuvan teemakysymyksen tulos

6 A. Varustamojen taustatiedot 6 A-ryhmän kysymyksillä kartoitettiin varustamon taustatiedot. A1. Yhteystiedot Kaikki vastaajat kuuluivat ylimpään liikkeenjohtoon. Pääsääntöisesti vastaajat olivat toimitusjohtajia. A2. Varustamon pääasiallinen liikennemuoto Eräät varustamot harjoittavat useampaa liikennemuotoa. Yksityiskohtaista linjaliikenteen jaottelua ei esitetä. Kaikista linjaliikenteen muodoista saatiin vastauksia. Liikennemuoto (n=21) mainintoja kpl Linjaliikenne 1 Hakurahtiliikenne 13 Muu 2 A3. Varustamon pääasiallinen tavaraliikenne Taulukossa ilmoitetaan ainoastaan niiden varustamojen tavaraliikenteen muoto, joilla on omaa ja/tai vuokrattua tonnistoa. Yksityiskohtaista kappaletavaraliikenteen jaottelua ei esitetä. Kaikista kappaletavararyhmistä saatiin vastauksia. Tavaraliikenne (n=2) mainintoja kpl Kuivabulk 7 Nestebulk 3 Kappaletavara 12 A4. Varustamon liikevaihdon suuruusluokka Varustamojen liikevaihto jakautui seuraavasti Liikevaihto (n=2) mainintoja kpl alle 1 MEUR MEUR MEUR 3 yli 1 MEUR 3 A5. Varustamon kuljettamat tonnimäärät Anonymiteetin säilyttämiseksi tonnimääräjakaumaa ei tässä ilmoiteta. A6. Varustamon työntekijämäärän suuruusluokka Varustamojen työntekijämäärä jakautui seuraavasti Työntekijämäärä (n=21) mainintoja kpl alle yli 2 6

7 A7. Varustamon tonnisto Varustamojen tonnisto jakautui omistuksen suhteen seuraavasti Tonnisto (n=21) mainintoja kpl Ainoastaan omaa tonnistoa 11 Sekä omaa että vuokrattua 6 Ainoastaan vuokrattua 3 Ei omaa eikä vuokrattua 1 A8. Varustamon lippuvaltiot 7 Kysymyksellä selvitettiin varustamon operoimien alusten määrä lippuvaltioittain. Varustamot operoivat yhteensä 153 alusta. Suomen lipun alla aluksista oli 84 kappaletta, EU:n lipun alla 54 ja muun lipun alla 15. Roro/ropax-aluksista suurin osa (78 %) oli Suomen lipun alla. Myös kuivarahtialuksista suurin osa (68 %) oli Suomen lipun alla.

8 B. Alan nykytilanne ja tulevaisuus 8 B-ryhmän kysymyksillä selvitettiin nykytilannetta ja tulevaisuutta niin, että ensin kartoitettiin varustamoalaa yleensä ja sen jälkeen yksittäistä varustamoa koskevia kysymyksiä. Tarkastelun aikajänne muodostui tapahtuneen osalta viimeisestä kuudesta kuukaudesta ja tulevaisuuden osalta seuraavasta kuudesta kuukaudesta. Eräissä kysymyksissä käytettiin puolta vuotta pitempää aikajännettä. Kausivaihtelua ei sisällytetty tarkasteluun. Suomalaisten varustamojen pienen lukumäärän takia tarkastelua ei voitu viedä tavaralajitasolle. Yleisesti varustamoalaa koskevat kysymykset B1. Merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet Vastaajista 38 % katsoi, että merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet ovat parantuneet jonkin verran viimeisen 6 kuuden kuukauden aikana ja 38 % vastaajista katsoi, että suhdanteet ovat säilyneet ennallaan (ks. kuviossa pylväs tot. 2/6). Tarkastelussa ei oteta huomioon kausivaihtelua. Suhdannetilanne on parantunut myös ensimmäiseen kyselyyn verrattuna, jolloin suurin osa vastaajista katsoi suhdanteiden huonontuneen (Tot. 1/6). Saldoluku on nyt suoritetussa kyselyssä positiivinen eli suurempi osa vastaajista arvioi suhdanteiden parantuneen kuin heikentyneen. Seuraavan kuukauden aikana suhdanteiden odotetaan edelleen paranevan jonkin verran (Enn. 2/6). Tosin merkittävä osa myös arvioi, että suhdanteet säilyvät ennallaan. Merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 13% 38% 48% 27% % % 38% 13% 24% 14% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Parempi huomattavasti Parempi jonkin verran Huonompi jonkin verran Huonompi huomattavasti Toteutuneet Ennuste

9 9 B2. Kuljetuskysyntä Itämeren/Pohjanmeren merikuljetusmarkkinoilla Kuljetuskysyntä on parantunut selvästi viimeisen kuuden kuukauden aikana (Tot. 2/6). Ensimmäiseen barometriin verrattuna on muuttunut voimakkaasti positiiviseksi. Kuljetuskysynnän odotetaan edelleen paranevan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Kuljetuskysyntä (Itämeri/Pohjanmeri) 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 5% 5% 21% % 57% 6% % 33% 35% 14% 5% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Parempi huomattavasti Parempi jonkin verran Huonompi jonkin verran Huonompi huomattavasti Toteutuneet Ennuste B3. Vienti- ja tuontikuljetusten määrä Vientikuljetusten määrä Suomesta tulee vastausten mukaan säilymään lähes ennallaan tai kasvavan jonkin verran seuraavan vuoden aikana (Enn. 2/6). Saldoluku on positiivinen eli 33, mutta lähes puolet vastaajista arvioi, että merikuljetusten vienti säilyy entisellä tasollaan. Ensimmäiseen barometrikyselyn ennusteeseen (Enn. 2/6) verrattuna meriliikenteen viennin kasvua ennustaneiden määrä on lisääntynyt ja viennin vähenemistä ennustaneiden määrä vähentynyt.

10 1 Suomen meriliikenteen vienti seuraavan vuoden aikana 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 29% 43% % 47% 21% 1% E 1/6 E 2/ Kasvaa huomattavasti Kasvaa jonkin verran Vähenee jonkin verran Vähenee huomattavasti Ennusteet Tuonnin osalta painottuu voimakkaasti näkemys, että tuonti lisääntyy jonkin verran. Vajaa kolmannes uskoo, että merikuljetusten tuonti säilyy ennallaan seuraavan vuoden aikana. Edelliseen ennusteeseen verrattuna on noussut viidellä pisteellä. Suomen meriliikenteen tuonti seuraavan vuoden aikana 1% 8% 6% 4% 2% % 67% 43% 28% Kasvaa huomattavasti Kasvaa jonkin verran Vähenee jonkin verran Vähenee huomattavasti % 5% E 1/6 E 2/6-1 Ennus te e t

11 11 B4. Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on viimeisen kuuden kuukauden aikana kiristynyt ja kilpailu tulee kiristymään entisestään. Arvio on melko yksimielinen ja saldoluvut ovat voimakkaasti negatiivisia. Noin kolmannes arvioi, että kilpailu on säilynyt ennallaan ja säilyy myös lähitulevaisuudessa ennallaan. Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 27% 33% 29% 53% 43% 57% % 24% 14% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Vähentynyt huomattavasti Vähentynyt jonkin verran Kiristynyt jonkin verran Kiristynyt huomattavasti Toteutuneet Ennuste B5. Merikuljetusrahtien hinnat Viimeisen kuuden kuukauden aikana merikuljetusrahdit ovat prosenttitarkastelun mukaan säilyneet pääosin ennallaan (Tot. 2/6). Saldoluku on kuitenkin negatiivinen, mutta 19 pistettä korkeampi kuin ensimmäisen jakson arvio edellisen kauden tapahtuneesta kehityksestä. Lähitulevaisuudessa rahtihinnat säilyvät ennallaan prosenttitarkastelun perusteella, mutta noin kolmannes vastaajista odottaa hintojen jonkin verran paranevan.

12 12 Merikuljetusrahdit 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 21% 14% 62% 29% 29% % 36% 14% 24% 9% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Noussut olellisesesti Noussut jonkin verran Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste Aineistosta tutkittiin myös ennusteiden kehitystä. Ensimmäisen ennusteen yhteydessä (Enn. 1/6) lähes kolmannes vastaajista odotti hintojen nousevan jonkin verran. Puolet vastaajista odotti hintojen pysyvän ennallaan. Ennuste täsmää melko hyvin toteutuneen kehityksen kanssa, mutta on hieman optimistisempi kuin arviot toteutuneesta kehityksestä (Tot. 2/6). Prosenttitarkastelun perusteella sekä vanhassa (Enn. 1/6) että uudessa ennusteessa (Enn. 2/6) rahtihintojen säilyminen ennallaan on yleisimmin esitetty arvio. Merikuljetusrahdit Ennusteiden kehitys 1% 8% 6% 4% 2% % 29% 8 29% 2 5% 62% 21% 9% E 1/6 E 2/ Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti Ennus te e t

13 B6. Bunkkerin hinta 13 Ensimmäisessä kyselyssä vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että bunkkerin hinta on noussut (Tot. 1/6). Nyt toteutetussa kyselyssä suurin osa vastaajista arvioi myös, että bunkkerin hinta on noussut viimeisen puolen vuoden aikana (Tot. 2/6). Arvioissa esiintyi kuitenkin enemmän hajontaa ja kin nousi 52 pisteellä. Seuraavan puolen vuoden aikana bunkkerin hinnan ennakoidaan prosenttitarkastelun perusteella säilyvän ennallaan ja saldotarkastelun perusteella vähäistä nousua on odotettavissa. (Enn. 2/6). Bunkkerin hinta 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 5% 27% 14% 19% 73% 14% 34% % % 29% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Laskenut huomattavasti Laskenut jonkin verran Noussut jonkin verran Noussut olellisesesti Toteutuneet Ennuste B7. Miehistökustannukset lippuvaltioittain Ensimmäisessä barometrissä vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että Suomen lipun alla miehistökustannukset nousivat jonkin verran viimeisen kuuden kuukauden aikana (Tot. 1/6). Nousu on jonkin verran tasoittunut. Saldoluku nousi 31 pistettä, mutta on silti nyt toteutetussa barometrissä -66 (Tot. 2/6). Miehistökustannusten ennakoidaan edelleen kasvavan (Enn. 2/6).

14 14 Suomen lipun miehistökustannukset 1% 8% 6% 4% 2% % 8% 29% 33% 92% 61% 65% 6% % Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Laskenut huomattavasti Laskenut jonkin verran Noussut jonkin verran Noussut olellisesesti Toteutuneet Ennuste Arvioit miehistökustannuksista ulkomaisen lipun osalta osoittivat hieman vähäisempää nousua. Toteutuneen kehityksen pysyi edelleen voimakkaasti negatiivisena, mutta yli puolet vastaajista arvioi miehistökustannusten pysyneen ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana (Tot. 2/6). Ennuste osoittaa kuitenkin miehistökustannusten nousua. Muun kuin Suomen lipun miehistökustannukset 1% 8% 6% 4% 2% % 22% 54% 38% 67% 54% 31% % 15% 8% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Laskenut huomattavasti Laskenut jonkin verran Noussut jonkin verran Noussut olellisesesti Toteutuneet Ennuste

15 15 B8. Investoinnit tonnistoon Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä (sis. uudisrakennukset ja second-hand alusten ostot) Aikajänteenä käytettiin seuraavaa kahta vuotta. Puolen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna investointiodotukset olivat parantuneet selvästi. Saldoluku oli noussut 33 pisteellä ja yli puolet vastaajista arvioi investointien kasvavan (Enn. 2/6). 1% Investoinnit Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä seuraavan 2 vuoden aikana 8% 6% 4% 2% % 36% 15 43% 21% 5% 52% 48 33% 1% E 1/6 E 2/6 Ennusteet Kasvavat huomattavasti Kasvavat jonkin verran Vähenevät jonkin verran Vähenevät huomattavasti

16 16 Yksittäistä varustamoa koskevat kysymykset B9. Liikevaihto Viimeisen kuuden kuukauden aikana yksittäisten varustamojen liikevaihto on saldoluvun mukaan kasvanut (Tot. 2/6). Yksikään vastaaja ei arvioinut liikevaihdon laskeneen. Liikevaihdon kehitys on selvästi parantunut ensimmäiseen jaksoon verrattuna, jolloin oli nolla (Tot. 1/6). Liikevaihdon arvioidaan edelleen kasvavan tai vähintäänkin säilymään ennallaan. Ainoastaan 5 % vastaajista ennakoi liikevaihdon laskevan tilikauden loppuun mennessä. Varustamon liikevaihto 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 5% 13% 24% 43% 27% % 2 % 47% 4% 47% 5% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Noussut olellisesesti Noussut jonkin verran Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste Verrattaessa ensimmäisen barometrin ennustetta nyt tehdyn barometrin arvioon toteutuneesta kehityksestä liikevaihdon osalta, voidaan todeta, että ennuste on toteutunut varsin hyvin. Yli puolet ensimmäisen barometrin vastaajista arvioi kasvua (Enn 1/6), joka myös toteutui jakson aikana (Tot. 2/6). Myös arviot liikevaihdon pysymisestä ennallaan osoittautuivat oikeansuuntaisiksi. Pitempien aikasarjojen myötä on mahdollista arvioida ennusteiden luotettavuutta.

17 17 Varustamon liikevaihto Ennusteiden kehitys 1% 5% 1 8% 6% 4% 2% 53% 43% % 47% 5-5 Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti % 7% 5% E 1/6 E 2/6-1 Ennusteet B1. Alusten kapasiteetin käyttöaste Yksittäisen varustamon kapasiteetin käyttöastetta arvioitaessa yli puolet vastaajista katsoi, että kapasiteetin käyttöaste on säilynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana (Tot. 2/6). Saldoluvuilla tarkasteltuna käyttöaste on noussut hieman edellisen barometrin ajanjaksoon verrattuna (Tot. 1/6). Seuraavan puolen vuoden aikana kapasiteetin käyttöaste säilyy ennallaan tai hieman kasvaa (Enn. 2/6). Kausivaihtelua ei oteta huomioon arvioissa. Varustamon kapasiteetin käyttöaste 1% 8% 6% 4% 2% % 7% 5% 27% 3% 25% % 25 65% 55% 2% 1% 1% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Noussut olellisesesti Noussut jonkin verran Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste

18 18 B11. Merihenkilöstön määrän kehitys lippuvaltioittain Arviot yksittäisten varustamojen Suomen lipun alla purjehtivien alusten henkilöstön määrän kehityksestä osoittavat, että henkilöstön määrä säilyy ennallaan. Menneen puolen vuoden arvion on nolla (Tot. 2/6). Ensimmäisessä kyselyssä noin neljännes vastaajista arvioi, että merihenkilöstön määrä on noussut jonkin verran (Tot. 1/6). Nyt suoritetussa kyselyssä vain 6 % vastaajista arvioi, että kasvua on tapahtunut puolen vuoden aikana. Ennusteen on kääntynyt negatiiviseksi. Merihenkilöstön määrä (Suomen lippu) 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 6% 6% 23% % 88% 82% 15% 6% 6% 6% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Noussut olellisesesti Noussut jonkin verran Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste Varustamojen ulkomaisten lippujen alla purjehtien alusten henkilöstön määrä on lisääntynyt viimeisen puolen vuoden aikana (Tot. 2/6). Saldoluku on kuitenkin pudonnut 32 pistettä ensimmäiseen kyselyyn verrattuna ja yli puolet vastaajista arvioi, että henkilöstömäärä on säilynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana. Saldoluvun perusteella henkilöstön määrä kasvaa, mutta 61 % vastaajista katsoo, että henkilöstön määrä säilyy ennallaan seuraavan puolen vuoden aikana (Enn. 2/6).

19 19 Merihenkilöstön määrä (muu kuin Suomen lippu) 1% 8% 6% 4% 2% % 78 8% 8% 33% 46 31% 39 38% 45% 54% 61% 22% Tot. 1/6 Tot. 2/6 Enn. 2/ Noussut olellisesesti Noussut jonkin verran Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste

20 2 C. Varustamon toiminnan kehittymisen tai kasvun esteet C-ryhmässä kartoitettiin varustamojen kokemia kasvun esteitä. Varustamojen nimeämien kasvun esteiden määrää ei rajoitettu. Seuraavat kasvun esteet saivat mainintoja: Kasvun/kehityksen esteet (n=21) mainintoja kpl Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus 13 meripuolella Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus 1 maapuolella Työvoimakustannusten nousu 6 Bunkkerin hinnan nousu 7 Charter-kustannusten nousu 1 Pääomakustannusten nousu Muiden kustannusten nousu 3 Kapasiteetin / kaluston rajallisuus 5 Kysynnän riittämättömyys Kilpailun lisääntyminen 12 Huono hintakehitys 3 Talouden yleinen epävarmuus 2 Toiminnan rahoitus ja vakuuspula 3 Ympäristöasioihin liittyvät säädösvaatimukset 2 Muut säädösvaatimukset, mitkä Suomen lipun hinta 11 Väylämaksujen nykytaso 5 Väylämaksujen nousu 2 Jokin tai jotkin muut, mikä/mitkä 2 Ei erityisiä esteitä kehittymiselle tai kasvulle Kasvun esteitä mainittiin 78 kertaa. Eniten mainintoja saivat osaavien työntekijöiden saannin vaikeus meripuolella (13 mainintaa), kilpailun lisääntyminen (12 mainintaa) ja Suomen lipun hinta (11 mainintaa). Edellisessä tiedustelussa merkittävimmäksi kasvun esteeksi nähtiin bunkkerin hinnan nousu, mutta myös Suomen lipun hinta, osaavien työntekijöiden saannin vaikeus ja kilpailun lisääntyminen nähtiin merkittäviksi kasvun ja kehityksen esteiksi. Vaihtoehtojen lisäksi rajoittavia tekijöitä sai nimetä vapaasti, jolloin yksi varustamo nimesi kasvun esteeksi tiettyjen tuotteiden kuljetuksille asetettavat vaatimukset laivaajan taholta, ja toinen varustamo valtiovallan riittämättömät toimenpiteet kilpailijamaihin verrattuna

21 21 D. Toimintaympäristön muutokset D-ryhmässä käsiteltiin toimintaympäristön muutoksia. D1. Suomen merenkulkupolitiikka Kysymyksellä kartoitettiin Suomen merenkulkupolitiikkaa varustamotoiminnan edellytysten kannalta. Aikajänteenä oli viimeinen vuosi. Noin puolet vastaajista arvioi, että Suomen merenkulkupolitiikka on säilynyt ennallaan ja 38 % vastaajista katsoi, että merenkulkupolitiikka on huonontunut (Tot. 2/6). Edelliseen arvioon verrattuna merenkulkupolitiikka sai hieman myönteisemmän arvion, mutta säilyi selvästi negatiivisena. Merenkulkupolitiikka 1% 8% 6% 4% 2% 5% -5 5% 1% 52% % Parantunut Huonontunut % Tot. 1/6 Tot. 2/6-1 Toteutunut Kyselylomakkeessa oli annettu tilaa vapaamuotoiseen vastaukseen. Merenkulkupolitiikan huononemista perusteltiin seuraavasti suorat lainaukset. Alla olevat perustelut olivat yksittäisten vastaajien mielipiteitä ja niistä on poistettu ainoastaan sellaiset kohdat, jotka saattaisivat helpottaa vastaajien tunnistamista. Liikenne- ja viestintäministeriöstä lopetettiin merenkulkuosasto. Merenkulun kaupallinen puoli tulisi siirtää KTM:öön; Kankeat virkamiesmenettelyt koskien uutta väylämaksulakia ja lakia alusten jäämaksuluokista; Pienimuotoinen varustamotoiminta on tullut lähes mahdottomaksi (ISM ja ISPS); Mitääntekemättömyys huonontaa tilannetta; Suomi ei ole täysin suorittanut toimenpiteitä EU:n linjausten mukaan.

22 22 D2. Suomalaisten varustamojen markkinaosuus Saldolukutarkastelun perusteella uusi ennuste osittaa, että suomalaisten varustamojen markkinaosuuden kehitys kuljetuksista Suomeen/Suomesta paranee hieman edelliseen ennusteeseen verrattuna, vaikka pysyykin voimakkaasti negatiivisena. Ensimmäisessä ennusteessa negatiivisen arvion esitti 8% vastaajista. Kun positiivisen arvion esittäjiä ei ollut, saldoluvuksi saatiin 8. Uudessa ennusteessa negatiivisen arvion esitti 76% ja positiivisen 5%, joten saldoluvuksi saatiin 71. Viiteen luokkaan eritelty prosenttitarkastelu antaa ennusteesta hieman monipuolisemman kuvan kuin saldotarkastelu. Prosenttitarkastelun perusteella yli puolet vastaajista arvioi, että suomalaisten varustamojen markkinaosuus kuljetuksista laskee jonkin verran seuraavan vuoden aikana. Noin viidennes vastaajista katsoi, että suomalaisten varustamojen markkinaosuus laskee huomattavasti. Edellisessä ennusteessa (Enn. 2/6) kukaan ei arvioinut, että markkinaosuuden lasku olisi huomattava. Uusi ennuste sisältää prosenttitarkastelun perusteella signaalin negatiivisesta kehityksestä. Suomalaisten varustamojen markkinaosuus 1% 8% 6% 4% 2% % 5% 2% 19% 57% 8% % Enn. 1/6 Enn. 2/ Paranee Laskee jonkin verran Laskee huomattavasti Ennus te e t

23 E. Teemakysymys 23 Barometrin teemakysymys on vaihtuva kysymys, jolla kartoitetaan vastaajien mielipidettä ajankohtaiseen aiheeseen. Tämänkertaisen teemakysymyksen taustana oli se, että valtio suunnittelee kauppa-alusten tuen laajentamista ja veropoliittisia toimenpiteitä Suomen lipun alla olevan kauppalaivaston toiminnan turvaamiseksi. Esitys sisältää kauppaalusluettelotuen laajentamisen matkustaja-alusten miehistökustannuksiin niin, että tuki kattaisi kokonaan työnantajan maksamat palkan sivukulut. Tuki nostettaisiin samalle tasolle kuin lastialusten tuki. Lastialusten kannalta tärkeää on, että hallitus on ryhtynyt tekemään selvitystä uudesta tonnistoverolaista. Työssä on otettava huomioon kilpailijamaiden tonnistoveromallit ja niiden kehittämissuunnitelmat. Tonnistoverojärjestelmän yleispiirteisiin kuuluu, että huomio kohdistetaan ainoastaan merenkulun suhdanteisiin. Varustamon voittovaroja jätetään verottamatta niin kauan kuin varat pysyvät itse toiminnassa. Varoja voidaan investoida esimerkiksi uuteen tonnistoon. Teemakysymyksenä oli Lisääntyykö suomalaisen kauppalaivaston osuus Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä (sis. matkustaja- ja tavaraliikenteen), jos tonnistoverolakia uudistetaan ja kauppa-alusluettelotukea laajennetaan? Kysymykseen vastasi myöntävästi 16 vastaajaa ja kieltävästi 4 vastaajaa. Yksi kyselyyn osallistunut ei vastannut teemakysymykseen. Kyselylomakkeessa oli varattu tilaa vastausten perusteluun. Vastausvaihtoehtojen puolesta esitettiin seuraavia perusteluita: KYLLÄ Tonnistovero antaa selvästi paremmat mahdollisuudet sopeuttaa investoinnit suhdannetilanteeseen. Jos tonnistoverolaki viedään läpi kilpailukykyisesti Suomessa yhdenmukaisesti parhaiden EU-maissa tehtyjen lakien kanssa, on tällä vaikutusta pitkällä tähtäimellä. Välitöntä vaikutusta ei olemassa olevalle tonnistolle ole. Välitön vaikutus saataisiin, jos suomalaisilla aluksilla voitaisiin käyttää sekamiehitystä. Jos laista tulee kirkas ja selkeä ja se sisältää suoria hyötyjä liputtamiseen Suomen lipulla, voivat uudisrakennukset tulla Suomen lipun alle ja ulosliputetut alukset palata takaisin. Jossain määrin kyllä. Pitäisi myös muistaa, että meiltä puuttuu sellaiset rahoitusmekanismit, joita on esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa uudishankintojen rahoittamiseksi. Suomalaisessa järjestelmässä, jossa joutuu sijoittamaan 4-5 % omaa rahaa tai vakuuksia, muodostuu vaikeaksi, melkein mahdottomaksi uudistaa tonnistoa. Mallin mukainen oravanpyörä: ilman kilpailukykyistä tonnistoa ei saada rahtaussopimuksia ja ilman sopimuksia ei saada uutta tonnistoa. Nykyisellä vanhenevalla tonnistolla, joka ei edes sovellu jääolosuhteisiin, on vaikea synnyttää pääomia uuden hankkimiseen. Tulot menevät aluksen huolto- ja käyttökustannuksiin. Lisäksi 2-3 kuukauden seisonta talvella jääolosuhteiden takia

24 24 syö tulot. 1 tonnin alus, jolla on suomalaiset kustannukset ei ole myöskään kilpailukykyinen avovesimarkkinoilla (eteläinen Itämeri, Pohjanmeri) talvella. Voidaan kysyä, olisiko valtiolla mahdollisuutta johonkin vastaavaan kuin Svenska Skeppshypotekskassan. Finnveran tuotteet eivät aivan selvästikään ole tarkoitettu pienille varustamoille. Rahoitusmekanismien pitäisi mahdollistaa tonniston lisäämisen ilman koko perheen ja suvun omaisuuden panttaamista rahoituksen vakuudeksi. Suomen lipun kilpailukyky paranee oleellisesti, jos edullinen tonnistovero tulee voimaan. Useat odottavat sitä tehdäkseen päätöksen lipusta. Parantaa kilpailukykyä Suomalaisen kauppalaivaston kokonaismäärä kääntyy lievään kasvuun. Mahdollistaa myös second-hand investoinnit Suomen lipun alle, olettaen että myös sekamiehitys-asia saadaan kuntoon. EI Jollei lopeteta jahkailua niin viiden vuoden sisällä toiminta näivettyy lopullisesti. Valtiovallan pitäisi lopettaa reaktiivisuus ja siirtyä proaktiivisuuteen merenkulkupolitiikassaan. Merimiesunionin pitäisi käytännössä sallia myös sekamiehitykset ja työnantajapuolen pitäisi fuusioida kolme päällekkäisorganisaatiota niin toimialalla voisi olla toivoa Suomessa! Suomen kauppalaivasto on jo nyt niin pieni, että lisätoimenpiteet tuskin johtavat kasvuun. Ne suomalaiset varustamot, jotka nyt toimivat muiden lippujen alla eivät tule takaisin. Merenkulkupoliittiset toimenpiteet voivat ainoastaan taata sen, että suomalainen kauppalaivasto säilyy, mutta ei kauppalaivaston kasvua. Kauppa-alusluettelotuen laajentaminen koskee vain matkustaja-aluksia. Tämä ei vaikuta rahtipuolella millään tavalla. Tonnistoverolain uudistaminen ei stimuloi uusiin alusinvestointeihin. Kyseiset perustelut olivat vastaajien mielipiteitä ja niistä on poistettu ainoastaan sellaiset kohdat, jotka saattaisivat helpottaa vastaajien tunnistamista. Lopuksi Barometrin jatkokehittäminen edellyttää kyselykierroksen toistamista säännöllisesti puolivuosittain. Tämä mahdollistaa pitemmän aikavälin vertailun.

25 Liite 25 Kyselylomake Täyttäkää lomake kirjoittamalla tekstiä tai rastittamalla hiiren näppäimellä oikea vaihtoehto. Täytettyänne lomakkeen tallentakaa se tietokoneelle valitsemallanne nimellä. Kun haluatte lähettää täytetyn lomakkeen sähköpostilla, hakekaa tallentamanne täytetty lomake sähköpostin liitteeksi. A. Taustatiedot A1. Yhteystiedot Varustamon / tytärvarustamon nimi Vastaajan nimi Asema A2. Varustamonne pääasiallinen liikennemuoto Linjaliikenne Jos linjaliikenne ainoastaan rahti yhdistetty henkilö- ja tavaraliikenne systeemiliikenne Hakurahtiliikenne (aika- ja/tai matkarahtaus) Risteilyliikenne Muu A3. Varustamonne pääasiallinen tavaraliikenne Kuivabulk Nestebulk Kappaletavara Ei tavaraliikennettä Jos kappaletavara yksiköimätön yksiköity Jos yksiköity kontit kuorma-autot, perävaunut junanvaunut flatit ym.

26 26 A4. Mitä suuruusluokkaa varustamonne* liikevaihto on? * Varustamolla tarkoitetaan konsernin ollessa kyseessä konsernin varustamotoimintoja. Mikäli konserniin kuuluu useita varustamotoimintaa harjoittavia tytäryrityksiä, ilmoittakaa ensisijaisesti edustamanne organisaation tiedot, ei koko konsernin tietoja. alle 1 MEUR 1 5 MEUR 5 1 MER 1-5 MEUR 5-1 MEUR 1 2 MEUR yli 2 MEUR A5. Mitä suuruusluokkaa varustamonne kuljettama tonnimäärä on? Noin milj. tonnia (yhden desimaalin tarkkuudella). A6. Mitä suurusluokkaa varustamonne työntekijämäärä on? alle yli 1 A7. Varustamon tonnisto Varustamolla on ainoastaan omaa tonnistoa Varustamolla on sekä omaa että vuokrattua tonnistoa Varustamolla on ainoastaan vuokrattua tonnistoa Varustamolla ei ole omaa eikä vuokrattua tonnistoa A8. Varustamon lippuvaltiot Varustamonne operoimien alusten määrä lippuvaltioittain: Aluksia/lippu Suomen lippu EU-lippu Muu Ro-ro/ Ropax Konttialus Kuivabulk Nestebulk kappalemäärä

27 27 B. Nykytilanne ja tulevaisuus Yleisesti varustamoalaa koskevat kysymykset Suhdanteet B1a. Ovatko merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Parantuneet huomattavasti Parantuneet jonkin verran Pysyneet ennallaan Huonontuneet jonkin verran Huonontuneet huomattavasti * Suhdanteiden pysyminen ennallaan tarkoittaa tilannetta, jossa suhdannevaihtelu on +- 2 %. B1b. Odotatteko merikuljetusmarkkinoiden suhdanteiden seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon. Parantuvan huomattavasti Parantuvan jonkin verran Pysyvän ennallaan Huonontuvan jonkin verran Huonontuvan huomattavasti * Suhdanteiden pysyminen ennallaan tarkoittaa tilannetta, jossa suhdannevaihtelu on +- 2 %. Tuotanto/Kysyntä B2a. Onko kuljetuskysyntä Itämeren/Pohjanmeren merikuljetusmarkkinoilla viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon. Kasvanut huomattavasti Kasvanut jonkin verran Pysynyt ennallaan Huonontunut jonkin verran Huonontunut huomattavasti B2b. Odotatteko kuljetuskysynnän Itämeren/Pohjanmeren merikuljetusmarkkinoilla seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon. Kasvavan huomattavasti Kasvavan jonkin verran Pysyvän ennallaan Huonontuvan jonkin verran Huonontuvan huomattavasti B3a. Odotatteko vientikuljetusten määrän seuraavan vuoden aikana Suomen meriliikenteessä, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Kasvavan huomattavasti Kasvavan jonkin verran Pysyvän ennallaan Vähentyvän jonkin verran Vähentyvän huomattavasti

28 28 B3b. Odotatteko tuontikuljetusten määrän seuraavan vuoden aikana Suomen meriliikenteessä, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Kasvavan huomattavasti Kasvavan jonkin verran Pysyvän ennallaan Vähentyvän jonkin verran Vähentyvän huomattavasti Kilpailu B4a. Onko kilpailu merikuljetusmarkkinoilla viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Kiristynyt huomattavasti Kiristynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan Vähentynyt jonkin verran Vähentynyt huomattavasti B4b. Odotatteko kilpailun merikuljetusmarkkinoilla seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Kiristyvän huomattavasti Kiristyvän jonkin verran Pysyvän ennallaan Vähentyvän jonkin verran Vähentyvän huomattavasti Hinnat B5a. Ovatko merikuljetusrahtien hinnat viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Nousseet oleellisesti Nousseet jonkin verran Pysyneet ennallaan Laskeneet jonkin verran Laskeneet huomattavasti B5b. Odotatteko merikuljetusrahtien hintojen seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti

29 29 Kustannukset B6a. Onko käyttämänne polttoöljylaadun (= bunkkerin ) hinta viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon? Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Pysynyt ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti B6b. Odotatteko käyttämänne polttoöljylaadun (= bunkkerin ) hinnan seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti B7a. Ovatko miehistökustannukset varustamoalalla lippuvaltioittain viimeisen 6 kuukauden aikana Suomen lippu Muu lippu Nousseet oleellisesti Nousseet jonkin verran Pysyneet ennallaan Laskeneet jonkin verran Laskeneet huomattavasti B7b. Odotatteko miehistökustannusten varustamoalalla lippuvaltioittain seuraavan 6 kuukauden aikana Suomen lippu Muu lippu Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti Investoinnit B8a. Oletatteko, että varustamoalalla Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä investoinnit kalustoon (uudisrakennukset ja second-hand alusten osto) seuraavan kahden vuoden aikana Kasvavat huomattavasti Kasvavat jonkin verran Pysyvät ennallaan Vähentyvät jonkin verran Vähentyvät huomattavasti

30 3 Varustamoa koskevat kysymykset Liikevaihto B9a. Onko varustamonne liikevaihto viimeisen 6 kuukauden aikana mennessä Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Pysynyt ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti B9b. Odotatteko varustamonne liikevaihdon tilivuoden loppuun mennessä Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti Kapasiteetti B 1a. Onko varustamonne alusten kapasiteetin käyttöaste viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Pysynyt ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti B 1b. Odotatteko varustamonne alusten kapasiteetin käyttöasteen seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti Henkilöstö B11a. Onko varustamonne merihenkilöstön määrä lippuvaltioittain viimeisen 6 kuukauden aikana Suomen lippu Muu lippu Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Pysynyt ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti B11b. Odotatteko varustamonne merihenkilöstön määrän lippuvaltioittain seuraavan 6 kuukauden aikana Suomen lippu Muu lippu Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti

31 31 C Kasvun esteet C1. Näettekö jonkun tai joidenkin seuraavista tekijöistä olevan varustamonne toiminnan kehittymisen tai kasvun esteenä (voitte valita useamman kuin yhden vaihtoehdon) Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus meripuolella Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus maapuolella Työvoimakustannusten nousu Bunkkerin hinnan nousu Charter-kustannusten nousu Pääomakustannusten nousu Muiden kustannusten nousu Kapasiteetin / kaluston rajallisuus Kysynnän riittämättömyys Kilpailun lisääntyminen Huono hintakehitys Talouden yleinen epävarmuus Toiminnan rahoitus ja vakuuspula Ympäristöasioihin liittyvät säädösvaatimukset Muut säädösvaatimukset, mitkä Suomen lipun hinta Väylämaksujen nykytaso Väylämaksujen nousu Jokin tai jotkin muut, mikä/mitkä Ei erityisiä esteitä kehittymiselle tai kasvulle D. Toimintaympäristön muutokset D1 Suomen merenkulkupolitiikka on varustamotoiminnan edellytysten kannalta viimeisen vuoden aikana Parantunut Säilynyt ennallaan Huonontunut Perustelu: D2 Odotatteko suomalaisten varustamojen (yhdistysten jäsenvarustamojen) markkina-osuuden kuljetuksista Suomeen/Suomesta seuraavan vuoden aikana Nousevan Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti D. Teemakysymys Lisääntyykö suomalaisen kauppalaivaston osuus Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä (sis. matkustaja- ja tavaraliikenteen), jos tonnistoverolakia uudistetaan ja kauppa-alusluettelotukea laajennetaan? Kyllä Ei Perustelu: