LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) 30.9-1.10. 2015 Levillä.
Sisällysluettelo Toimintakertomus Pelastusjohtajan katsaus... 2 Lapin pelastuslautakunta... 3 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio... 4 Pelastustoiminta... 6 Vuosi 2015... 8 Koulutus ja harjoitukset:... 13 Öljyntorjunta:... 15 Ensivaste... 16 Turvallisuuspalvelut... 17 Vuosi 2015... 18 Valvontatehtävät... 18 Turvallisuusviestintä... 26 Eräiden suoritteiden maksullisuus... 27 Nuohoustoiminta... 30 Palokuolemat... 30 Palontutkinta... 32 Henkilöstö... 33 Sopimuspalokunnat... 36 Talous... 38 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 40 Tilinpäätös ja erilliset liitteet Tilinpäätös 2015... 1/110 Tuloslaskelma... 2/110 Tase... 3/110 Rahoituslaskelma... 5/110 Käyttötalouden toteutumisvertailu... 6/110 Investointien toteumavertailu... 7/110 Henkilöstökulut ja maksetut puolueverot... 16/110 Aineelliset hyödykkeet ja suunnitelman mukaiset poistot, Leasing -vastuut... 17/110 Allekirjoitukset ja tilintarkastusmerkintä... 18/110
2 Pelastusjohtajan katsaus Sisäministeriön ja Lapin pelastuslaitoksen isännöimä pelastusharjoitus Barents Rescue 2015 harjoitus järjestettiin Kittilässä 28.9. 2.10.2015. Lähtökohtana oli tilanne, jossa Lapin ja pohjoisen alueen muiden pelastuslaitosten voimavarat eivät yksin riitä vastaamaan suuronnettomuustilanteeseen ja pelastusapua pyydetään naapurimaista. Norja, Ruotsi, Venäjä ja Suomi ovat valtiosopimuksin sopineet Barentsin alueella yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisyn, niihin varautumisen ja pelastustoiminnan osalta. Harjoituksen skenaarioina oli pitkään jatkuneet sateet Tunturi-Lapin alueella sekä samaan aikaan tapahtuva kaivosonnettomuus. Tulva ja nouseva vedenpinta murentavat alueen tiestöä ja jättävät joitain alueita ilman maayhteyksiä, vaikeuttavat elintarvikehuoltoa ja aiheuttavat ongelmia sähkönjakelussa. Lisäksi alueelle lavastettiin liikenneonnettomuus (vaarallisten aineiden kuljetus / linja-auto) ja maanvyörymä. Harjoitukseen osallistui noin 900 pelastus- ja lääkintätoimen ammattilaista sekä vapaaehtoisia ja tarkkailijoita eri rooleissa. Harjoituksen tavoitteena oli toimintavalmiuden ja yhteistoiminnan parantaminen. Harjoituksen teemoina olivat avunpyytäminen naapurimailta, hälytystoiminta, kansainvälisen avun vastaanottoon liittyvät rajamuodollisuudet ja tukipalvelut, pelastustoimen johtaminen, tiedottaminen ja viestintä. Harjoitus oli suunniteltu pelastuksen ja ensihoidon näkökulmasta ja tarpeista. Viime syksyn todellinen tilanne, pakolaisten maahantulo, vaikutti jonkin verran muiden viranomaisten osallistumiseen. Lapin pelastuslaitoksen kahdestoista toimintavuosi toteutui toiminnan, palvelujen ja talouden osalta tavoitteiden ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen kiireellisiä hälytystehtäviä oli kaikkiaan 4187 (ed.v. 4450). Palokuntien tehtävämäärät ovat vakiintuneet runsaaseen neljääntuhanteen tehtävään. Eniten tehtävämääriin vaikuttaa kesän sääolosuhteet (sateet / kuivuus). Pelastuslaitoksen tilikauden tulos on ylijäämäinen johtuen pitkälle juuri kesän sääolosuhteista. Toimintatuotot ylittyivät 3,2% ja toimintakulut 1,8%. Tuottojen hyvä kertymä johtuu erhe-maksujen, ensivastetoiminnan tuotoista sekä öljysuojarahaston korvauksista. Barentsin harjoituksesta luonnollisesti aiheutui ylimääräisiä kuluja, mutta niistä suurimman osan sisäministeriö korvasi. Toimintamenojen ylitykseen vaikuttivat lomapalkkavelan, varallaolo- ja ylityötuntien sekä varhaiseläkemaksujen kasvu. Pelastuslaitoksen kaluston investointitaso on edelleen valtakunnan pienin ja valtiontuen lopettaminen ja rahaston avustusten pieneneminen merkitsee ajoneuvokannan ikääntymistä ja heikentymistä, mikä puolestaan näkyy korjaus- ja huoltokustannusten kasvuna. Kertomusvuoden aikana vietiin päätökseen yhdessä sopimuspalokuntien neuvottelukunnan kanssa alue- ja palokuntasopimusten uudistamishanke. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota parannetaan. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana itsehallintoalueiden perustamista samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) kanssa. Tämä tarkoittaa, että pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta samoille itsehallinnollisille alueille kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Ympäröivän yhteiskunnan muutokset ja uudistushankkeet vaikuttavat pelastustoimenkin tulevaisuuteen entistä enemmän ja syvällisemmin. Kertomusvuoden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman ammattitaitoista ja osaavaa vakinaista ja vapaaehtoista henkilöstöä. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin pelastustoimen uudistamiseksi tavoitteena Arjen Turvaa mereltä tuntureille, kaupungeista erämaihin!
3 Lapin pelastuslautakunta Pelastuslautakunnan johtosäännössä on määritelty lautakunnan tehtävät ja toimivalta. Pelastuslautakunta on pelastuslain tarkoittama alueen pelastusviranomainen. Kertomusvuoden aikana pelastuslautakunta piti 6 kokousta ja käsitteli 73 asiaa. Pelastuslautakunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii pelastusjohtaja. Pelastuslautakunta 2013-2016 Puheenjohtaja Aarne Jänkälä, Rovaniemi Varapuheenjohtaja Pentti Mäkitalo, Enontekiö Jäsenet Laila Aikio, Inari Eeva Harmanen, Inari Jussi-Pekka Heinonen, Pello Sisko Korrensalo, Kemi Pauliina Koskenniemi 31.8.2015 asti, Pello Tanja Joona 1.9.2015 alkaen, Ylitornio Matti Lankila, Tornio Laina Meriläinen, Rovaniemi Matti Myllykangas, Muonio Marko Poikela, Pelkosenniemi Olli Saariniemi, Salla Varajäsen Sanna Karhu, Rovaniemi Helinä Hautamäki, Enontekiö Teuvo Katajamaa, Inari Jari Hakkarainen, Sodankylä Sakari Lipponen, Kolari Reijo Viitala, Kemi Tanja Joona 31.8.2015 asti, Ylitornio Pauliina Koskenniemi 1.9.2015 alkaen, Pello Teuvo Alatalo; Keminmaa Jouni Järvelä, Rovaniemi Sari Keskitalo, Enontekiö Heikki Honkanen, Pelkosenniemi Saara Harzel, Rovaniemi Jouni Ollikkala, hallituksen edustaja, Ylitornio, 31.8.2015 asti Antti Mäkituomas, hallituksen edustaja, Pello, 1.9.2015 alkaen Pelastuslaitoksen neuvottelukunta, johon kunnat ovat nimenneet edustajansa, piti kertomusvuoden aikana kaksi kokousta. Sopimuspalokuntien neuvottelukunta piti 5 kokousta ja sopimuspalokuntien yleinen palokuntakokous pidettiin kaksi kertaa.
4 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio VALTUUSTO HALLITUS PELASTUS LAUTAKUNTA PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja HALLINTO Johtoryhmä Hallintopalvelut Yhteistyötoimikunta Neuvottelukunta (Kunnat) Neuvottelukunta (Sopimuspalokunnat) Hankintatiimi PELASTUSTOIMI TURVALLISUUS PALVELUT Pelastuspäällikkö Johtoryhmä PELASTUS TOIMINTA Pelastuspäällikkö Johtoryhmä ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUS ENSIVASTESOPIMUS Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin pelastuslaitos on maakuntaliiton, Lapin liiton alainen pelastusorganisaatio. Pelastuslautakunta vastaa alueen pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulosalueita ovat hallinto, pelastustoimi, ensihoito- ja sairaankuljetus.
5 Pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lapin pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata maakunnan alueella pelastuslaissa ja -asetuksessa sekä muussa lainsäädännössä pelastustoimelle määrätyistä tehtävistä. Organisaation muutoksessa 1.1.2011 alkaen luovuttiin seutukuntajaosta ja toiminta jaettiin pelastustoimintaan ja turvallisuuspalveluihin, joista pelastuspäälliköt vastaavat. PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja PELASTUSTOIMI Turvallisuuspalvelut Pelastuspäällikkö Johtoryhmä 1 + 3 + 1 Teollisuus Kaupunkirakenne Maaseutu / matkailu Tarkastustoiminta Neuvontapalvelut Nuohoustoiminta Kemikaalivalvonta Palontutkinta Varautuminen Väestönsuojelu Riskianalyysi Turvallisuussuunnittelu Tiedotus Viranomaisyhteistyö Koulutus Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Johtoryhmä 1 + 3 + 1 Sammutus- ja pelastustoiminta mereltä tuntureille kaupungeista erämaihin Öljyvahingontorjunta Kemikaalitorjunta Kansainvälinen toiminta Sopimuspalokunta-asiat Viranomaisyhteistyö Operatiivinen johtaminen Vastesuunnittelu Toimintavalmius Tiedotus Hankinta-asiat Riskianalyysi Palontutkinta Koulutus Pelastustoimen vastuualueet, joihin on nimetyt työryhmät kehittämään ja toteuttamaan yhdenmukaista toimintaa Lapin pelastuslaitoksen alueella.
6 Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Harri Paldanius: Pelastustoiminta on tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen ja vammojen minimointia ja ensiapua vammoista paranemiseksi. Tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia. Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä, ja ryhtyy tarvittaessa osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueen laajuus, pitkät etäisyydet, arktiset olosuhteet, turismin ja rajanaapureiden tuoma kansainvälisyys sekä toimintaympäristön monimuotoisuus mereltä tuntureille asettaa erityisiä haasteita ja vaatimuksia pelastustoimintaan. Lapin pelastuslaitoksella on vähintään yksi paloasema Lapin jokaisessa kunnassa. Pelastustehtävään lähtee pelastushenkilöstöä kalustoineen joko yhdeltä tai useammalta paloasemalta. Pelastustoiminnassa tarvittavat resurssit kootaan lähimmän yksikön tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Tarvittaessa koko maakunnan pelastusresurssit ovat käytettävissä pelastustoiminnassa. Erityisesti rajaseutukunnissa lisäapua voidaan saada myös naapurivaltion alueelta. Vastavuoroisesti Lapin pelastuslaitos antaa tarvittaessa apua myös rajanaapurivaltioiden puolelle. Pelastushenkilöstö on päätoimista ammattihenkilöstöä, puolivakinaista henkilöstöä tai sopimuspalokuntien (VPK) henkilöstöä. Lapissa on päätoimisesta ammattihenkilöstöstä koostuvat vakinaiset palokunnat Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Vakinaiset palokunnat ovat 60 sekunnin ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa paloasemilla. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan säännöllisellä harjoittelulla sekä täydennyskoulutuksella. Muissa Lapin kunnissa pelastustoiminnasta vastaavat pääsääntöisesti sopimuspalokunnat (yhteensä 30 kpl), joiden ensilähtö on 10 minuutin toimintavalmiudessa. Tällöinkin pelastustoiminnan johtamisesta vastaavat lain mukaisesti pelastuslaitoksen viranhaltijat. Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä alueen sopimuspalokunnat osallistuvat myös pelastustoimintaan vakinaisen palokunnan rinnalla. Kemijärvellä on lisäksi ns. puolivakinaisia palomiehiä. Pelastuslaitos varautuu poikkeustilanteisiin sekä suuronnettomuuksiin suunnitelmin sekä yhteistoiminta- ja suuronnettomuusharjoituksilla. Pelastuslaitoksen alueella on 16 Seveso II direktiivin piirissä olevaa tuotantolaitosta, kaivosta tai varastoa, joihin tulee laatia ulkoinen pelastus-
7 suunnitelma ja pitää suuronnettomuusharjoitus vähintään kolmen vuoden välein. Vuonna 2015 pidettiin neljä suuronnettomuusharjoitusta. Uusina kohteina tulivat velvoitteen piiriin puolustusvoimien varastot. Kaivostoiminta on aktiivista Keminmaassa, Kittilässä ja Sodankylässä. Kansainvälisesti merkittävä terästeollisuus on keskittynyt Tornioon ja paperiteollisuuskeskittymä löytyy Kemistä. Oman haasteensa pelastustoiminnalle tuo Lapin alueella vuosittain vierailevat noin kaksi miljoonaa turistia. Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueisiin kuuluvat kunnat: Läntinen toimialue: Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Itäinen toimialue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Savukoski ja Salla Pohjoinen toimialue: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Sodankylä ja Utsjoki Pelastustoimintaa tulee johtaa aina pelastusviranomainen. Lapin pelastuslaitoksen alue on jaettu kolmeen operatiiviseen toiminta-alueeseen ja kahdeksaan viranomaispäivystysalueeseen. Jokaisen alueen päivystäväpalomestari vastaa vuorollaan toiminta-alueensa pelastustoiminnasta. Lisäksi taustalla on tukena päällikköpäivystäjä vaativimpien tehtävien varalta ja yhteistoimintaviranomaisena valtion viranomaisiin päin. Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä on kolmiportainen, yksikönjohtaja päivystäväpalomestari ja päällikköpäivystäjä.
8 Vuosi 2015 Pelastuslaitos pyrki vastaamaan muuttuvan ympäristön haasteisiin mm. osallistumalla valtakunnallisen tietoliikenteen uudistamishankkeen suunnitteluun sekä toteuttamisen valmisteluun. Vuonna 2016 otetaan käyttöön täysin uusi hätäkeskuksien ERICA tietojärjestelmä, johon liittyy myös viranomaisten yhteinen kenttäjohtamisjärjestelmä. Vuoteen 2015 sisältyi edelleen palvelujen kehittämistä lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman avun periaatteella yhdessä Hätäkeskus Oulun kanssa. Maahanmuuton tuomat haasteet otettiin huomioon erityisesti viranomaisyhteistyössä. Öljyntorjunnassa jatkettiin öljytorjunnan valmiutta parantavaa yhteistyötä Perämeren alueelle Oulu Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten kanssa. Kemin ja Tornion satamia palvelevaan jäämurtajaan saatiin öljynkeräyslaite ja Kemin satamaan uusi öljyntorjuntavarastorakennus. Sateinen kesä säästi maastopaloilta Lapin pelastuslaitoksen hälytystehtävämäärä väheni hieman vuonna 2015 edellisvuodesta. Pelastuslaitoksella oli 4187 hälytystehtävää, kun niitä vuonna 2014 oli 4450. Tehtävämäärät ovat vakiintuneet reiluun neljääntuhanteen tehtävään vuodessa. Lähivuosien tehtävämäärien huippu (4494 kpl) tavoitettiin vuonna 2009. Tilastot perustuvat pelastuslaitoksen saamiin ensitietoihin, jotka kirjataan valtakunnalliseen Pronto -tietojärjestelmään. Lapin pelastuslaitoksen alueella vuonna 2015 kuoli tulipaloissa kuusi ihmistä. Edellisenä vuonna tulipaloissa kuoli viisi ihmistä. Seitsemän edellisen vuoden aikana palokuolemien määrä on vaihdellut kahdesta kahdeksaan. Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa kuoli ensitietojen mukaan 31 henkilöä (vuonna 2014 34). Vakavasti loukkaantuneita oli 91 (123) sekä lievästi loukkaantuneita 671 (775). Onnettomuustyypeittäin suurimpana tehtävätyyppinä säilyivät automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävät, joiden määrä oli 855 tehtävää (886). Paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävät ovat viime vuosina vähentyneet pelastuslain mahdollistaman laskutusmenettelyn ja tehostuneen neuvonnan myötä. Suurimmillaan paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtäviä oli vuonna 2010 (1163 tehtävää). Vertailujaksolla ilmoitinlaitteistojen määrä on lisääntynyt. Pelastuslain mukaan pelastuslaitos voi laskuttaa paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa. Maksu peritään kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta 12 kuukauden aikana. Maksulla tähdätään erheellisten ilmoitusten vähentämiseen. Ylimääräisten kustannusten lisäksi erheelliset ilmoitukset vaarantavat myös palokunnan muuta toimintavalmiutta. Automaattisten paloilmoittimien hälytystehtävistä yli 95 % on erheellisiä.
9 Onnettomuustyypeittäin toiseksi suurimpana tehtävätyyppinä jatkoivat kasvuaan liikenneonnettomuudet. Liikenneonnettomuudet työllistivät pelastuslaitosta 812 kertaa (788). Liikenneonnettomuuksiin tilastoidaan myös moottorikelkka- ja maastomönkijäonnettomuudet, joita oli 44 (41) kpl. Maastoliikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain. Vuonna 2010 maastoliikenneonnettomuuksia tilastoitiin 24 tehtävää. Onnettomuustyypeittäin kolmanneksi eniten palokuntia työllisti ensivastetoiminta yhteensä 715 kertaa (756). Jokaisessa Lapin kunnassa tapahtuvan ensivastetoiminnan avulla pyritään tavoittamaan äkillisesti ja vakavasti sairastunut tai loukkaantunut henkilö mahdollisimman nopeasti ja aloittamaan hänen hoitamisensa jo ennen ambulanssin saapumista. Tehtävään koulutettu ensivastehenkilöstö voi myös avustaa sairaankuljetushenkilöstöä potilaan ensihoidossa. Ensivasteyksikkö ei kuljeta potilasta. Merkittävä vähentymistä tapahtui rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrässä. Rakennuspaloja oli 106 kpl (134) ja rakennuspalovaaroja 158 kpl (213). Rakennuspalovaaraksi tilastoidaan tilanteet, joissa palokunnan kohteeseen tullessa palo ei eri syistä johtuen ole ehtinyt levitä rakenteisiin ja irtaimistoon. Erilaisia ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 276 kpl (319). Suurimpana ryhmä näistä oli maastopelastustehtävät, joita oli 174 kpl (200). Maastopelastustehtäviksi luetaan esim. ihmisen pelastaminen luonnossa tapahtuneen tapaturman, uupumuksen tms. johdosta sekä ihmisen pelastaminen veneen tai moottorikelkan rikkoutumisen johdosta. Vesipelastustehtäviä oli 31 kpl (40) ja vikaantuneista hisseistä vapautettiin ihmisiä 36 kertaa (23). Sateinen kesä näkyi merkittävästi maastopalojen vähentymisenä. Maastopaloja oli 53kpl (196). Kuuden viimeisen vuoden aikana maastopalojen määrä on vaihdellut välillä 53-208. Eläinten pelastustehtävät lisääntyivät merkittävästi. Tehtäviä oli 78 kpl (48). Kasvua selittää mm. loppuvuoden lukuisat porojen jäistä pelastamistehtävät. Muita hälytystehtäviä onnettomuustyypeittäin olivat mm. öljyvahingot 46 (51), liikennevälinepalot 145 kpl (117) sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet 6kpl (14). Tehtävien määrä vaihteli jonkin verraneri kuukausien välillä. Vilkkain kuukausi oli maaliskuu (400 kpl) ja perinteisesti kiireinen heinäkuu oli maastopalojen puutuessa nyt rauhallisin (316). Viikonpäivistä tehtäviä oli eninten perjantaisin (682) ja lauantaisin (667) ja vähiten sunnuntaisin (517 kpl).
Autom.paloilm. Liikenneonnettomuus Ensivastetehtävä Muu tarkistustehtävä Ihmisen pelastaminen Rakennuspalovaara Maastopalo Vahingontorjuntateh Rakennuspalo Avunantotehtävä Liikennevälinepalo Virka-aputehtävä Muu tulipalo Palovaroittimen Öljyvahinko Eläimen pelastaminen Vaarallisten aineiden Räjähdys / Sortuma / 10 Kelloajan mukaan tehtävät painottuvat tunneittain klo 11-21 väliselle ajalle, jolloin tehtäviä on 2-3 kertaa yöaikaa enemmän. Kaikista tehtävistä lähes puolet (1957 kpl) sijaitsi IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä kaukana paloasemista. Naapurivaltioiden puolella käytiin 6 kertaa. 1000 800 600 400 200 0 Tehtävien määrä vaihteli runsaasti kuukausittain, vilkkain kuukausi oli maaliskuu Tehtäviä oli kohtuullisen tasaisesti kaikkina viikonpäivinä Kaikista tehtävistä lähes puolet (1957 kpl) sijaitsi IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä kaukana paloasemista. Naapurivaltioiden puolella käytiin 6 kertaa.
11 Lapin pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät riskiluokittain (2013-2015) Vuosi I II III IV Naapurivaltio Yhteensä 2013 317 1 262 683 1 960 15 4 237 2014 325 1 297 689 2 127 12 4 450 2015 308 1 221 695 1 957 6 4 187 Lapin pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät vuosittain 2010-2015 Ensisijainen onnettomuustyyppi Onnettomuustyyppi (ensisijainen) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Rakennuspalo 159 128 127 117 134 106 771 Rakennuspalovaara 186 175 173 166 213 158 1 071 Maastopalo 101 170 57 208 196 53 785 Liikennevälinepalo 123 123 150 145 117 145 803 Muu tulipalo 104 106 88 79 99 75 551 Liikenneonnettomuus 617 635 675 648 788 812 4 175 Öljyvahinko 61 65 51 51 51 46 325 Vaarallisten aineiden onnettomuus 9 5 6 10 14 6 50 Luonnononnettomuus 17 0 0 0 0 0 17 Räjähdys/räjähdysvaara 0 1 4 2 1 0 8 Sortuma/sortumavaara 6 2 4 4 1 2 19 Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 1 163 1 064 996 888 886 855 5 852 Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 117 89 107 88 92 72 565 Muu tarkastus-/varmistustehtävä 354 263 340 327 347 307 1 938 Ensivastetehtävä 694 852 706 770 756 715 4 493 Ihmisen pelastaminen 246 240 233 267 319 276 1 581 Eläimen pelastaminen 48 47 48 50 48 78 319 Vahingontorjuntatehtävä 141 199 156 220 162 256 1 134 Avunantotehtävä 122 138 125 120 125 133 763 Virka-aputehtävä 59 61 51 77 101 92 441 Yhteistoimintatehtävä 0 1 0 0 0 0 1 Yhteensä 4 327 4 364 4 097 4 237 4 450 4 187 25 662
12 Lapin pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät kuukausittain Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Tammiku u Helmiku u Maalisku u Huhtiku u Toukoku u Kesäku u Heinäku u Eloku u Syysku u Lokaku u Marrasku u Jouluku u Yhteens ä Rakennuspalo 12 7 8 9 8 6 11 10 14 8 1 12 106 Rakennuspalovaara 10 11 15 11 10 11 10 9 17 18 18 18 158 Maastopalo 0 0 0 2 13 9 8 8 9 3 1 0 53 Liikennevälinepalo 13 12 20 9 16 9 15 8 13 9 11 10 145 Muu tulipalo 6 3 3 5 3 16 7 6 7 8 4 7 75 Liikenneonnettomuus 66 90 103 41 36 58 65 71 55 63 88 76 812 Öljyvahinko 2 4 2 8 5 4 4 3 9 3 0 2 46 Vaarallisten aineiden onnettomuus 1 0 0 0 0 1 1 1 1 0 0 1 6 Sortuma/sortumavaara 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä 85 74 77 59 48 38 66 76 82 87 66 97 855 Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus- /varmistustehtävä 7 10 9 2 3 5 2 6 9 6 4 9 72 19 18 20 24 32 22 26 37 44 22 19 24 307 Ensivastetehtävä 52 54 70 76 68 47 45 61 60 56 63 63 715 Ihmisen pelastaminen 25 17 37 41 14 22 23 25 34 14 9 15 276 Eläimen pelastaminen 6 4 1 6 8 8 2 5 6 7 21 4 78 Vahingontorjuntatehtäv ä 42 16 5 15 28 48 24 10 14 14 28 12 256 Avunantotehtävä 13 6 15 12 15 16 1 9 12 9 9 16 133 Virka-aputehtävä 9 10 14 9 12 8 6 6 4 3 3 8 92 Yhteensä 369 336 400 329 319 328 316 351 390 330 345 374 4 187
13 Lapin pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät vuosittain 2010-2015 Tapahtumakunnan mukaan Tapahtumakunta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Enontekiö 88 90 111 117 138 133 677 Inari 311 319 267 335 374 293 1 899 Kemi 438 415 407 381 424 380 2 445 Keminmaa 92 113 123 108 101 140 677 Kittilä 335 360 342 377 326 299 2 039 Kolari 161 172 172 191 205 192 1 093 Kemijärvi 195 224 167 163 180 208 1 137 Muonio 86 103 89 113 110 116 617 Pelkosenniemi 76 92 85 86 94 83 516 Posio 112 107 94 98 80 68 559 Ranua 88 81 104 106 106 80 565 Rovaniemi 1 020 920 902 878 957 973 5 650 Salla 82 108 101 93 94 115 593 Savukoski 65 77 56 62 47 55 362 Simo 60 72 54 82 81 78 427 Sodankylä 297 308 298 271 268 270 1 712 Tervola 70 90 85 118 109 99 571 Tornio 443 441 440 398 425 364 2 511 Pello 116 105 82 93 121 91 608 Utsjoki 107 95 48 86 117 68 521 Ylitornio 85 72 70 81 93 82 483 Yhteensä 4 327 4 364 4 097 4 237 4 450 4 187 25 662 Koulutus ja harjoitukset: Pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä pelastuslain 25 :ssä tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Sopimuspalokuntalaisille pidettiin 14 kurssia (sammutussavusukellus- ja pelastustyökurssit sekä pintapelastus-, vaarallistenaineiden-, ensiapu- ja ensivastekurssit). Yhteensä koulutuksiin osallistui 193 sopimuspalokuntalaista. Kaikille sopimuspalokuntien peruskursseille koulutettiin SPEK:n toimesta kurssinjohtajat, jotka jalkauttavat koulutusuudistuksen sisällön pelastuslaitokselle 2016-2017 aikana. Teollisuuden ja kaivoksien henkilöstölle pidettiin 15 kurssia / koulutustapahtumaa, joista saatiin myyntituloa (laskutus noin 40.000 ). Viran ja toimenhaltijoiden täydennyskoulutus järjestettiin pelastuslaitoksen tarpeiden ja henkilöstön halukkuuksien mukaisesti vastuualueittain sekä toimipaikkakohtaisesti. Suuronnettomuusharjoituksia pidettiin neljä: Kemissä Stora Enson paperitehtaalla, Kittilän kultakaivoksella, Kemin kaivoksella ja Tornion Outokummun terästehtaalla.
14 Kittilän Levillä pidettiin 28.9.- 2.10.2015 Barentsin alueen maiden (Suomi, Norja, Ruotsi ja Venäjä) kansainvälinen Suomen isännöimä pelastusharjoitus. Harjoitus oli Suomen suurin pelastusharjoitus vuonna 2015. Harjoituksen lähtökohtana oli tilanne, jossa Lapin ja pohjoisen muiden pelastuslaitosten voimavarat eivät yksin riittäneet vastaamaan suuronnettomuustilanteeseen ja apua pyydettiin naapurimaista. Harjoitukseen osallistui runsas joukko pelastus- ja lääkintäalan ammattilaisia sekä vapaaehtoisia, yhteensä lähes 900 henkilöä eri rooleissa. Tavoitteena oli toimintavalmiuden, johtamisen, isäntämaan tuen antamisen ja yhteistoiminnan parantaminen tositilanteen varalle. Isäntävaltion tukea on muun muassa se, että raja- ja tullimuodollisuudet hoidetaan joustavasti, saapuville avustusjoukoille tarjotaan tulkit ja oppaat käyttöön, heidän ruokailustaan, majoituksestaan ja muista huoltotoimista huolehditaan sekä varmistetaan polttoaineen ja veden saanti. Oleellista saapuvien joukkojen johtamisessa on sellaisten tehtävien osoittaminen, joissa joukot voivat käyttää omaa erityisosaamistaan. Palautteen perusteella pelastuslaitos saavutti tavoitteet ja sai osallistujilta sekä arvioitsijoilta hyvää palautetta.
15 Öljyntorjunta: Merellisen öljyntorjunnan valmiuden osalta merkittävin hanke saatiin valmiiksi, kun Lapin pelastuslaitoksen ja Arctia Karhu Oy:n välinen palvelusopimus astui voimaan kevät-talvella. Palvelusopimukseen kuuluu arktisen jääolosuhteissa tapahtuvan öljyntorjunnan valmius Lapin pelastuslaitoksen omistamalla kalustolla, sekä kesäaikana valmius kesäkeräykseen. Talvikeräykseen käytetään satamajäänmurtaja Ahtoon sijoitettavaa keräyslaitetta, joka on lajissaan maailman ainoita keräyslaitteita joka kykenee keräämään öljyä jäisiltä laivaväyliltä. Palvelusopimukseen kuuluu myös Arctia Shippingin Oy:n tarjoama öljyntorjuntakoulutus pelastuslaitoksen henkilöstölle, johon osa henkilöstöstä osallistui syksyllä. Koulutusta on jatkossa vuosittain. Kevät-talvella SYKE järjesti Kemissä kansainvälisen öljyntorjuntaseminaarin, ja harjoituksen johon pelastuslaitos osallistui jääkeräyslaitteistolla. Vuonna 2015 tehtiin myös puomikalustohankintoja, jotka osaltaan parantavat ja nopeuttavat merellä tapahtuvien onnettomuuksien hoitamista. Maaöljyvahinkojen torjuntavalmiutta parannettiin öljynimeytysainehankinnoilla. Jokaiselle pelastuslaitoksen asemapaikalle hankittiin ensitoimenpiteisiin määritetty imeytyskalusto. Lisäksi pelastuslaitoksen alueelle perustettiin neljä varastopaikkaa, joista tarvittavia imeytysainetäydennyksiä voidaan tehdä asemapaikkakohtaisesti. Öljynsuojarahaston rahoittama öljynkeräyslaitteisto, joka on sijoitettu Ajoksen satamaan.
16 Ensivaste Lapin pelastuslaitoksella on ensivastesopimukset Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Yhdenmukaiset sopimukset tulivat voimaan vuoden 2013 alusta ja sopimukset sekä ohjeet päivitettiin vuoden 2015 aikana. Pelastuslaitos osallistui viranomaisten yhteistyökokouksiin Lapinja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla. Pelastuslaitoksella ja Lapin Pelastushelikopteri Tuki Ry:llä on keskinäinen sopimus ASLAKhelikopterin käytöstä pelastustoimeen liittyvien tehtävien hoitamisesta. Pelastuslaitos on antanut Oulun hätäkeskukselle hälytysohjeen pelastushelikopterille välitettävistä pelastustoimen tehtävistä, joissa johtovastuu on pelastusviranomaisella. Pelastuslaitoksen ohje ei muuta muiden viranomaisten hätäkeskukselle antamia ohjeita eri ilma-alusten käytöstä. Pelastusviranomaisen päätöksellä ja erikseen pyydettäessä pelastushelikopteri Aslak ja sen maayksikkö voidaan hälyttää myös muihin tehtäviin. Ensivastetehtävät Lapin pelastuslaitoksen toimialueella: 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ensivastetehtävät 694 852 706 770 756 715 Eniten ensivastetehtäviä oli Inarin (86 kpl), Sodankylän (75 kpl) ja Rovaniemen (75 kpl) alueella. Pelastuslaitos on hoitanut varaensihoitotehtäviä Ranuan ja Posion kunnan alueella. Ranualla oli tehtäviä 88 kpl ja Posiolla 312 kpl. Sopimus Posion kunnan alueella tapahtuvasta varaensihoitotehtävistä päättyi 31.12.2015. Varaensihoitotehtävät eivät sisälly pelastustoimen 4 187 tehtävään. Ranuan paloaseman kalustoa
17 Turvallisuuspalvelut Pelastuspäällikkö Timo Rantala: Turvallisuuspalvelun tehtävänä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä edistää alueen asukkaiden ja yritysten turvallisuustietoutta ja kulttuuria. Turvallisuuspalvelussa toimii kokopäiväisesti neljä henkilöä. Lapin pelastuslaitoksen toimialue on kolmasosa Suomen pinta-alasta. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ylläpito vaatii 130 henkilön virkamies organisaation Lapissa. Onnettomuuksien ehkäisytyö pääasiallinen resurssi saadaan edellä mainitun organisaation olemassa olevan työajan tehostamisesta. Pelastuslaitos pyrkii onnettomuuksien ehkäisyllä vaikuttamaan henkilö-, omaisuus- ja ympäristöonnettomuusriskeihin, vähentämään onnettomuuksien todennäköisyyttä ja pienentämään niiden seurauksia. Onnettomuuksien ehkäisyssä korostuu jokaisen ihmisen huolellisuusvelvollisuus ja vastuu asuinja toimintaympäristöstään tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran tai vahingon välttämiseksi. Onnettomuusriskit pyritään hallitsemaan kohteen omatoimisella varautumisella sekä pelastusviranomaisten toimenpitein. Pelastustoimessa varaudutaan niin päivittäisiin onnettomuuksiin kuin suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määrättävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvonta-toimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan (PeL 79 ). Pelastuslaitoksen laadukas, säännöllinen ja tehokas valvonta vaatii jatkuvaa kehitystoimintaa.
18 Vuosi 2015 Valvontasuunnitelman kohteiden toteutuman osalta saavutettiin vuonna taso jolta pystytään siirtymään ihmisten oman osaamisen ja kiinnostuksen ehdoilla tapahtuvaan osaamisen johtamiseen. Vuonna 2015 käynnistettiin vastuujakotaulukon suunnittelu ja ihmisten osaamisen sekä kiinnostuksen kartoitus tarkoituksena keskittää toimialueittain riskikohteiden valvontatoimintaa ilman kuntarajoja. Valvontatehtäviä jaettiin lisää päällystölle, jotka olivat aiemmin toimineet pelastustehtävissä, mutta eivät olleet osallistuneet valvontatyöhön ja pelastustehtävissä saatua pitkäaikaista kokemusta saatiin hyödynnettyä. Virka-aikaa tekevää miehistö osallistui valvontatyöhön ja turvallisuusviestintään valistus- ja koulutustehtäviin. Vuorokausirytmissä olevaa miehistö osallistui turvallisuusviestinnän tehtäviin. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaaren pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelut alueen puheenjohtajuus ajalla 1.1.2014 31.12.2015 päättyi vuoden lopussa. Pelastuslaitosten yhteisenä hankintana käynnistettiin ensimmäisenä Varantosovellutuksena uuden palotarkastusohjelman suunnittelu. Puheenjohtajuus vahvisti Lapin pelastuslaitoksen olemassa olevia yhteyksiä Turvallisuuspalvelut asiantuntijaverkostoon. Sisäministeriö asetti 4.2.2015 työryhmän, jonka tehtävänä on pelastuslain (379/2011) kokonaisuudistuksen täytäntöönpanoa koskeva arviointi ja mahdollisten kehittämisehdotusten tekeminen pelastustoimen valvontatehtävien (palotarkastukset) osalta. Lapin pelastuslaitokselta Timo Rantala nimettiin jäseneksi työryhmään mikä mahdollistaa osaamisen ja ymmärtämisen syventämisen lakisääteisissä valvontatehtävissä. Valvontatehtävät 1.7.2011 voimaan tulleen pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueella pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Palotarkastajat valvovat, että palo- ja henkilöturvallisuutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan ja että pelastustoiminnan toimintaedellytykset kohteessa ovat olemassa. Valvottavat kohteet sekä valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen määritellään pelastuslaitoksen laatimassa valvontasuunnitelmassa. Tarkoituksena on kohdentaa resursseja valvonta-alueen
19 riskejä ja muita erityisiä valvontatarpeita vastaavaksi. Valvontatyötä tehostetaan siirtämällä resursseja valvontakohteiden määrästä turvallisuuskulttuuriin vaikuttamiseen ja arviointityöhön. Muotomääräisissä palotarkastuksissa valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) sekä laitteiden kunnossapitoa (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 ), varovaisen tulenkäsittelyn (5 ), avotulen teon (6 ) ja kulotuksen (7 ) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 ) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 ). Valvontaa suorittavat muun muassa pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden henkilöstön pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun yksiköt muutoinkin liikkuvat pelastustoimen alueella. Lisäksi pelastuslaitokset suorittavat muuta valvontatoimintaa esimerkiksi erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaa liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Tällaisia ohjaustoimenpiteitä ovat esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen.
20 Valvonnan sisältöön kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. havaittujen puutteiden korjausten toteutuminen dokumenttien perusteella, jälkitarkastusten tekeminen, hallintopakkokeinojen käyttäminen ja rikosilmoitusten tekeminen. Pelastuslaitoksien tulee luoda menettelytavat ilmoittaa mahdollisista pelastusrikkomuksista poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena tutkii tapauksen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta ja on osoitus valvonnan laadukkuudesta. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksen on laadittava erityinen valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvontasuunnitelman tavoitteena on täyttää pelastuslain edellytykset suunnitelmalliselle ja riskiperusteiselle valvonnalle. Valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontatehtävät pääluokat 4 % 2 % 53 % Palotarkastukset 1385 kpl 22 % 19 % Asiakirjavalvonta 491 kpl 53 % 22 % Asiantuntijapalvelut 580 kpl 19 % 4 % Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset 120 2 % Käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset 50 kpl Lähde Pronto/5.2.2016 Timo Rantala
21 Palotarkastukset 1349 kpl jakautuivat pääluokittain seuraavasti 6 % 6 % 2 % 3 % 0 % 83 % Yleiset palotarkastukset 1151 kpl 6 % Erityiset palotarkastukset 79 kpl 6 % Muut palotarkastukset 85 kpl 83 % 3 % Ylimääräiset palotarkastukset 41 kpl 2 % Jälkitarkastukset 23 kpl 0 % Yleisötilaisuuksien palotarkastukset 9 kpl Lähde Pronto/ 5.2.2016 Timo Rantala Pelastuslautakunta hyväksyi 6.3.2015 Lapin pelastuslaitoksen Valvontasuunnitelman, jossa oli määritelty toimipaikoittain palotarkastettavat kohteet ja tarkastusvälit. Valvontasuunnitelman tarkoitus on ohjata pelastuslaitoksen valvontatyötä keskittymään onnettomuusriskien näkökulmasta riskialttiisiin kohteisiin. Valvontatyöllä pyritään tukemaan toimijoiden omatoimista varautumista ja vaikuttamaan toimijan turvallisuuskulttuurin kehittymiseen kokonaisuudessa. Valvontatyön yhteydessä tehdään riskienarviointia kohteissa sekä tiedostojen päivittämistyötä. Hyväksytyn valvontasuunnitelman A1- A6 kohteiden määrä väheni 149 kohteella. Tähän vaikutti erityisesti vuokrattavien vapaa-ajan rakennuksien siirtyminen omavalvontaan sekä pienien (alle 300 m2) A3 ja A4 kohteiden väheneminen tehdyn riskienarvioinnin jälkeen. Lapin pelastuslaitos suorittaa määräaikaiset palotarkastukset valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Palotarkastus suoritetaan omatoimisen varautumisen auditointimallin mukaisesti suuriin riskikohteisiin esim. suuret hoito- ja majoituslaitokset, suurteollisuus sekä suppeamman arviointimallin mukaisesti muihin. Palotarkastuksen toteuttaminen edellyttää, että kohteen edustaja on varautunut tarkastukseen tämän ohjeen edellyttämällä tavalla. Palotarkastukselle tulee osallistua hallintolain 434/2003 11 :n mukainen asianosainen, kuten omistaja, haltija, toiminnanharjoittaja tai näille suoraan vastuussa oleva turvallisuusasioista vastaava henkilö.
22 Auditointimallin soveltaminen vaatii erittäin hyvää mallin ymmärtämistä ja hyvää perehtymistä asiaan. Valvontakohteiden tarkastukset painottuivat ympärivuorokautisessa käytössä oleviin kohteisiin, jotka ovat henkilöturvallisuusriskeiltään vaativia hoitolaitoksia, lastenkoteja, koulukoteja, vankiloita ja ympäri vuorokauden auki olevia päiväkoteja. Valvontakohteiden A1-A6 toteutuma 2014 Kohteita kpl Vuonna 2015 toteutettavaksi suunniteltujen tarkastusten määrä [kpl] Vuonna 2015 suoritettujen tarkastusten lukumäärä [kpl] Tarkastusprosentti (toteutunut lkm / suunniteltu lkm) [%] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 666 286 304 >100 % A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 322 148 148 100 % A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset 1165 293 299 >100 % 1297 157 144 92 % 296 62 45 73 % A6 Muut rakennukset 631 165 157 95 % Yhteensä 4377 1111 1097 99 % Lähde Valvontasuunnitelma 2016/ 6.2.2016 Timo Rantala
23 Vuosi Valvontakohteiden A1 -A6 toteutuma kehittyminen vuosina 2013-2015 Peltk. hyv. valv.s. Lopullinen suunn. Toteutuma Prosentti 2013 1172 1202 898 75 % 2014 1169 1221 1006 82 % 2015 1260 1111 1097 99 % Lähde: Valvontasuunnitelma 2014-2016/ 6.2.2016 Timo Rantala Valvontakohteiden A1 - A6 toteutuman kehittyminen toimialueittain vuosina 2013 2015 Vuosi Läntinen toimialue Itäinen toimialue Pohjoinen toimialue Suunn. Tot. % Suunn. Tot. % Suunn. Tot. % 2013 466 301 65 % 367 373 101 % 369 224 61 % 2014 578 458 79 % 327 300 92 % 316 248 79 % 2015 420 385 92 % 454 461 102 % 237 251 106 % Lähde: Valvontasuunnitelma 2014-2016/ 6.2.2016/ Timo Rantala Valvontatyön siirtyminen teknisestä tarkastuksesta turvallisuuskulttuurin tarkastukseen ja kohteiden arviointiin on koettu haasteelliseksi. Arviointi vaatii laajaa turvallisuus asiantuntijatason osaamista ja kykyä soveltaa osaamistaan, koska kohteessa arvioidaan D) rakenteellisen paloturvallisuuden ja E) turvallisuustekniikan lisäksi: A) turvallisuusjohtamista B) onnettomuusriskienhallintaa C) turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja F) turvallisuusviestintää ja osaamista Suurissa kohteissa turvallisuusjohtaminen on kehittynyttä ja arviointiin osallistuva johto sekä vastuuhenkilöt ovat usein osallistuneet omatoimisen varautumisen auditointiin aikaisemmin. Pienissä kohteissa turvallisuusjohtaminen on kohdekohtaista ja arviointityötä on pystyttävä soveltamaan kohteen mukaan. Turvallisuuskulttuurin valvonnassa vaikutetaan ihmisen käyttäytymiseen, joka vaatii hyvää kohteen tuntemusta, turvallisuusosaamista asiantuntijatasolla ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Pienissä toimipaikoissa toimintavalmiuden ylläpitämiseen vaadittava osaaminen on usein ensisijaisesti edellyttänyt hyvää teknisten taitojen asiantuntemusta ja hallintaa.
24 Keskussairaalat, suuret hoitolaitokset, -hotellit, -opetusrakennukset, -kokoontumisrakennukset ja suurteollisuus vaativat valvontatyössä kehittynyttä asiantuntijuutta ja vuorovaikutustaitoja. Työn hallitakseen siihen on perehdyttävä ja erikoistuttava työn kautta. Vaativien valvontakohteiden osalta valvontatyö on järjesteltävä toimialueittain, että kohteita on yhdelle henkilölle riittävästi ja erikoistuminen työn kautta on mahdollista. Valvontasuunnitelmaohjeen mukainen riskienarviointi perustuu rakennuksien käyttötapaan, kokoon ja valtakunnallisiin riskitilastoihin (VTT). Ensimmäinen valvontasuunnitelma 2013 on tehty valvontaohjeen mukaisesti. Riskienarviointia pyritään tarkistamaan valvontasuunnitelmassa vuosittain palautteen perusteella, joka saadaan pääosin palotarkastuksen yhteydessä tehtävästä riskienarvioinnista sekä esityksistä parantaa valvontatyön tehokkuutta ja laadukkuutta. Asiakirjavalvonta pääluokat 0 % Omavalvontalomakkeet 1 kpl 26 % 1 % 0 % 23 % 23 % Pelastussuunnitelmat 112 kpl 50 % Yleisötapahtumien pelastusuunnitelmat 245 kpl 50 % 26 % Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat 126 kpl 1 % Muu asiakirja valvonta 5 kpl Lähde Pronto/ 5.2.2016 Timo Rantala
25 Kumppanuusverkoston kautta on saatavana jo omavalvontaohjeistukset asuinrakennuksiin, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Lapin pelastuslaitoksen omavalvonnan kokeiluissa tuloksien käsittelyprosessia ei saatu vielä tehokkaaksi ja toimivaksi koska asiakaspintaan tarvitaan sähköinen alusta suurien tietomassojen tehokkaaseen käsittelyyn. Omavalvontaan käyttävissä olevat resurssit oli päätetty käyttää vuonna 2014 ja 2015 vapaa-ajan rakennuksien omavalvontaohjeistuksen tekemiseen. Asiantuntijapalvelut pääluokat 3 % 0 % 97 % Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus 562 kpl 3 % Muut lausunnot 17 kpl 97 % 0 % Muut päätökset 1 kpl Kunta huolehtii rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Käytännössä rakentamisen ohjauksen ja valvonnan kunnassa hoitaa rakennusvalvonta, joka myös aina ratkaisee rakennusluvan. Pelastuslaitos toimii asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa siten kuin siitä kunnan kanssa sovitaan. Pelastusviranomainen toimii rakennuslupamenettelyssä pelastustoimen asiantuntijana. Rakentamista ohjaavissa säädöksissä pelastusviranomaiselle on asetettu säädöspohjaan perustuva ohjaus- ja valvontavelvollisuus yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin. Tällaisia suunnitteluratkaisuja ovat mm. savunpoisto- ja alkusammutusjärjestelyt sekä paloilmoittimen suunnittelun ohjaus.
26 Käytännössä rakentamiseen liittyvä ohjaus- ja valvontatoiminta rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen välillä on muotoutunut toimivaksi yhteistyöksi paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla pystytään vaikuttamaan turvallisuuden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnässä saavutettiin hyvin 10 prosentin tavoite maakunnan asukkaille annettavasta valistuksesta ja neuvonnasta. Koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistuneiden määrä Lapissa oli kertomusvuonna 31198 henkilöä, joka on noin 13 % koko maakunnan väestöstä. Valistus- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 335 kpl. Suuria yleisötapahtumia oli 34 kpl, joihin osallistujien lukumäärä oli 17770 henkilöä. Turvallisuusviestintätilasto Lapissa 2015 Kohderyhmä Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Alle kouluikäiset 22 868 Päivähoitohenkilökunta 6 130 Peruskoulun 1-6 -luokat 30 3161 Peruskoulun 7-9(10) -luokat 37 2220 Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 21 515 Korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat 3 739 Oppilaitosten henkilökunta 11 277 Ikäihmiset 8 1309 Varusmiehet 1 136 Yhteisöjen, järjestöjen ym. jäsenet 22 910 Maahanmuuttajat 5 182 Virkamiehet ja luottamusmiehet 5 77 Yritysten, liike- ja teollisuuslaitosten henkilökunta 25 603 Hoitolaitosten henkilökunta 76 1312 Majoitusliikkeiden henkilökunta 8 174 Pelastussuunnitelmien laatijat (hoitolaitokset) 2 14 Pelastussuunnitelmien laatijat (yritykset) 1 8 Kotikäyntejä tekevät henkilöt 2 48 Suuri yleisö 34 17770 Muu kohderyhmä 16 745 Lähde: Pronto 6.2.2016/ Timo Rantala Yhteensä: 335 31198
27 Turvallisuusviestintätilasto Lapissa 2015 Aihealue Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä 112-päivä 6 545 Tapaturmapäivä 2 53 Päivä paloasemalla 8 2210 Muu kampanja 6 524 Pelastustoimen esittely 53 10287 Asumisen turvallisuus 3 1000 Paloturvallisuus 4 311 Palovaroitin 1 5500 Hätänumero 112 2 6031 Toiminta onnettomuustilanteessa 4 7031 Muu aihe 3 950 Nou Hätä 20 961 Alkusammutus 101 1867 Arjen turvallisuus 17 478 Turvakävely 20 225 Palonehkäisy 10 292 Pelastussuunnitelma 6 113 Poistumisturvallisuus 60 5432 Toiminta hätätilanteessa 66 1520 Tulityökoulutus 1 6 Muu koulutus 26 462 Radio 2 0 Yhteensä: 421 45798 Lähde: Pronto 6.2.2016/ Timo Rantala Eräiden suoritteiden maksullisuus Erheellisten hälytysten maksujen perintä aloitettiin 1.7.2012 ja valvontamaksujen laskutus käynnistettiin vuoden 2013 alusta. Automaattisten hälytysten määrän selvä väheneminen on tasaantunut. Suunta jatkui kuitenkin edelleen vähenevä (27 kpl). Hallinto-oikeuteen valitettiin yhdestä laskusta joka on vielä hallinto-oikeudessa. Pelastuslaitokselle on tullut myönteinen muista yhteensä neljästä hallinto-oikeuden päätöksestä. Erheellisiä hälytyksiä oli yli kymmenen vuodessa yhteensä seitsemässä kohteessa; suurteollisuudessa, kaivosteollisuudessa, suuressa julkisessa rakennuksessa ja palvelu/ hoitolaitoksissa. Erheellisiä hälytyksiä oli 5-10 hälytystä vuodessa yhteensä 30 kohteessa vastaanottokeskuksen ollessa uusi ilmiö.
28 Painopisteenä neuvonnassa oli toimenpiteet kiinteistön erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi aiheena esim. ihmisten käyttäytyminen ja paloilmoitinjärjestelmälle haasteelliset majoitustilat sekä viivästetty paloilmoitus. Hälytysmäärät ovat vähentyneet kohteissa joissa vanhoja järjestelmiä on uusittu kokonaan ja myös uusissa kohteissa on ilmaisimia vaihdettu tilaan paremmin sopiviksi sekä vaihdettu ilmaisimien paikkoja. Majoitusliikkeissä ja hoitolaitoksissa on lisäksi vaikutettu ihmisten käyttäytymiseen sekä paranneltu saunojen, suihkujen, takkojen ja liesien kohdepoistoja. Paloilmoitusten määrän käyttäytyminen Suomessa Vuosi Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) 2009 19 983 0 0 84 639 2010 22 982 8 863 3 103 648 2011 22 100 8 703 3 104 650 2012 20 983 8 524 2 94 746 2013 19 858 8 454 2 95 716 2014 18 928 8 318 2 73 694 2015 18384 8 099 2 80 676 Yhteensä 143 218 50 961 3 633 4769 Lähde: Pronto 5.2.2016/ Timo Rantala Paloilmoitusten käyttäytyminen Lapissa Vuosi Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) 2009 1 006 0 0 1 33 2010 1 165 390 3 4 42 2011 1 099 382 3 7 50 2012 1 023 380 3 4 46 2013 914 387 2 6 50 2014 909 401 2 4 51 2015 882 384 2 1 43 Yhteensä 6 998 2 324 3 27 315 Lähde: Pronto 5.2.2016/ Timo Rantala
29 Automaattisten hälytysten määrien Pronton tilastotiedot ovat vertailukelpoisia useamman vuoden ajalta. Niistä on luettavissa suunnanmuutos vuonna 2011. Lapissa kehitys noudattaa valtakunnallista kehitystä. Automaattisen paloilmoituksen syy Paloilmoitusten syyt Lapissa Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Korjausmääräys lähetetty (lkm) Lasku lähetetty (lkm) Laskutettu yht. ( ) Huolimatt. kiint. korjaus-, asennus- 79 60 1 10 24 19 800 tai huoltotyössä Ajoneuvon pakokaasu 6 5 1 0 1 825 Tupakointi 20 12 1 3 10 8 250 Muu savu tai pöly 87 64 1 8 40 33 000 Kosteus tai vesi 70 46 2 8 33 27 225 Korkea tilapäinen lämpötila 20 19 1 1 9 7425 Salaman aiheuttama ylijännite tai 0 0 0 0 0 0 vaurio Isku ilmaisimeen 2 3 1 0 1 825 Ilmaisinvika paloilmoitin- tai 12 11 1 2 4 3 300 sammutus- laitteistossa Keskuslaitteiston vika 8 7 1 3 2 1 650 Virhe tai vika paloilmoittimen ja 11 11 1 0 0 0 hätäkeskuksen välisessä yhteydessä Sprinklerin rikkoontuminen 1 1 1 0 1 825 Sprinkleriputkiston vuoto 8 6 1 1 1 825 Paineenvaihtelu sprinkleriputkistossa 2 1 2 0 0 0 Sprinkleriputkiston jäätyminen 1 1 1 0 1 825 Erehdys tai väärä käyttö 39 19 2 2 2 1 650 Ilkivaltainen käyttö 3 3 1 0 0 0 Ruuan valmistus 155 96 2 26 67 55 275 Huolimattomuus tulitöissä 5 5 1 1 2 1 650 Teholähdevika 15 14 1 1 1 825 Hätäkeskuksen toiminta 1 1 1 0 0 0 Virhe kuukausikokeilussa 2 2 1 0 0 0 Virhe irtikytkennöissä 2 2 1 0 1 825 Painikkeen vikaantuminen 3 3 1 1 0 0 Muu syy 34 31 1 5 7 5 775 Tuntematon syy 132 69 1 17 42 34 650 Tietoa ei ole kirjattu 5 4 1 0 0 0 Yhteensä 723 515 1 89 249 205 425 Lähde: Pronto 7.2.2016/ Rantala Timo
30 Lapin pelastuslaitoksen ohje erheellisten paloilmoitusten maksullisuudesta perustuu soveltuvin osin Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelujen 27.6.2013 päivättyyn muistioon; Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus. Valtakunnallisesti Erhe-valituksista saatujen päätöksien laskutusperusteet ovat kestäneet hallinto-oikeudessa. Hovioikeuksista ei ole tiedossa päätöksiä. Nuohoustoiminta Pelastuslautakunnan päätöksen mukaisesti nuohoustoimen palvelut Lapin maakunnan alueella hankitaan palvelun tuottajalta, eli käytössä on ns. piirinuohousjärjestelmä. Nuohoustaksan päättää pelastuslautakunta. Nuohousyksikön verottoman (alv 0%) hinnan kehittyminen Seutukunta alue-pel.ltk 18.3.2004 pel.ltk 6.2.2013 pel.ltk 11.3.2014 pel.ltk 6.3.2015 Kemi-Tornion seutu-kunta 0,53 (0,65) 0,74 (092) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) Tornionlaakso 0,57 (0,70) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) Rovaniemen seutu 0,57 (0,70) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) Itä-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) Pohjois-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) Tunturi-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) Lähde: Pel.Ltk 6.3.2015, päätös 11 Palokuolemat Pelastusviranomaisen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja siitä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille.
31 Palokuolemat ensitiedon mukaan Suomessa vuosina 2004-2015 Palokuolemat ensitiedon mukaan Lapissa vuosina 2004-2015 Palokuolemien määrät 1.000.000 asukasta kohti Vuosi Suomessa 1.000.00 asukasta kohti Lapissa 1.000.000 asukasta kohti 2004 17,65 5,43 2005 14,27 16,31 2006 21,97 38,05 2007 14,46 21,74 2008 19,52 27,20 2009 19,34 38,05 2010 15,02 10,87 2011 10,89 10,87 2012 14,64 43,49 2013 8,82 10,87 2014 14,83 27,20 2015 12,25 33,01 Keskiarvo 15,27 23,78 (Palokuolemat Pronto. Jakajana Väestörekisterikeskus/ Suomen väkiluku ja Lapin liitto Lapin väkiluku, kaksi viimeistä vuotta on sama jakaja )
32 Johtopäätöksiä - Lapissa palokuolemien määrä on puolitoistakertainen verrattaessa koko Suomen palokuolemien määrien keskiarvoon asukasta kohti. - Lapissa 1940-1970 luvuilla rakennetuissa omakotitaloissa tapahtuvat palokuolemat nousevat tilastoissa esille. Taloja on sekä harvaan asutuilla alueilla, että keskustaajamissa. - Lapissa matkailijoiden ja vapaa-ajan rakennuksien osuus ei nouse esille palokuolemissa vaikka matkailija määrät ovat suuria. Palontutkinta Palontutkinta on yksi pelastuslaitoksen lakisääteisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee suorittaa palontutkinta tilanteissa, joissa joku henkilö menehtyy tai loukkaantuu paloissa, omaisuusvahingot ovat huomattavat tai tutkinta nähdään tarpeelliseksi muusta syystä. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu valtakunnallisiin teematutkimuksiin. Lapin pelastuslaitoksen alueella teematutkintana suoritetaan kaikki hoitolaitospalot ja näiden ns. läheltäpiti tilanteet. Lapin pelastuslaitoksella suoritetaan palontutkintatehtäviä yhdentoista palontutkintaan erikoiskoulutetun henkilön voimin. Palontutkintaryhmät löytyvät pelastuslaitoksen jokaiselta toimialueelta. Pohjoisella toimialueella on 3 tutkijaa ja läntisellä sekä itäisellä toimialueella on 4 tutkijaa. Palontutkinnat vuonna 2014 yht. 17 kpl Palontutkinnat vuonna 2015 yht. 14 kpl 7 5 Pohjoinen toimialue 5 Läntinen toimialue 5 4 Pohjoinen toimialue 4 Läntinen toimialue 5 5 Itäinen toimialue 7 5 Itäinen toimialue 5 Vuonna 2015 tehtäviä oli yhteensä 14 kappaletta. Nämä jakautuivat toimialueiden kesken siten, että pohjoisella toimialueella oli 4 tutkintaa, läntisellä toimialueella 5 tutkintaa ja itäisellä toimialueella 5 tutkintaa.
33 Vuonna 2015 vakavia palokuolemiin johtaneita tehtäviä oli kuusi kappaletta. Suurpaloiksi luokiteltavia tehtäviä oli kolme kappaletta. Muilta osin palontutkintatehtävät koostuivat isoista omaisuusvahingoista koostuneista tehtävistä sekä teematutkinnoista ja erikseen pyydetyistä tutkinnoista. Pelastuslaitoksen tutkijoista valtaosa on liittynyt Suomen palontutkintayhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edistää palontutkinnan laatua ja palontutkijoiden ammattitaitoa Suomessa. Yhdistys järjestää seminaareja ja muita koulutustilaisuuksia sekä voi käynnistää palontutkintaan liittyviä tutkimushankkeita. Palontutkintayhdistyksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin Lapin pelastuslaitokselta on osallistuttu kattavasti kahden viimevuoden aikana. Lisäksi omat paikalliset koulutuspäivät on järjestetty 1-2 kertaa vuodessa yhteistyössä poliisin teknistentutkijoiden kanssa. Henkilöstö Lapin pelastuslaitos aloitti 1.1.2004 Lapin maakuntaliiton alaisuudessa alueellisena pelastustoimen organisaationa. Silloisen 22 kunnan pelastustoimen henkilöstö (161 vakanssia) siirtyi vanhoina työntekijöinä Lapin liiton palvelukseen. Lisäksi perustettiin hallintoon kaksi vakanssia. Myöhemmin sairaankuljetuksen siirryttyä Rovaniemellä kaupungin organisaatioon, vakansseja palautui kuntaan 8 kpl. Tällä hetkellä Lapin pelastuslaitoksella on 155 vakanssia. Kertomusvuoden lopussa pelastuslaitoksessa oli vakinaisesti täytetty 142 virkaa ja tointa. Määräaikaisessa virka- ja työsuhteessa oli 24 henkilöä. Työsuojelupäällikkönä toimii pelastuspäällikkö Timo Rantala, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuina Mika Hyvärinen ja työntekijöiden Jyrki Savolainen. Yhteistyötoimikunta piti viisi kokousta ja niissä kirjattiin 62 asiaa. Paikallinen neuvottelu käytiin varallaolosopimuksesta. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii pelastuslautakunnan jäsen Matti Lankila ja toimikunnan muut jäsenet ovat: työsuojeluvaltuutetut Hyvärinen ja Savolainen, Aku Heinonen JHL, Timo Uusimaa Jyty, Reijo Huhtala SPAL, Heikki Laitinen PHE, pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Vuoden 2014 lopussa päättyivät yt-neuvottelut, jotka kohdistuivat Lapin liiton viraston ja pelastuslaitoksen toimistohenkilöstöön. Tavoitteena oli talous- ja palkkahallinnon synergiaedut. Neuvottelu-
34 jen tuloksena hallitus päätti siirtää pelastuslaitoksen kolme toimistohenkilöstöä liiton hallintojohtajan alaisuuteen 1.1.2015 alkaen. Ketään ei irtisanottu ja siirrettyjen työntekijöiden tehtävät säilyivät samoina. Pelastuslaitos joutui kuitenkin palkkaamaan määräaikaisen toimistosihteerin palkkahallinnon tehtävien hoitamiseksi. Pelastuslautakunta on määritellyt työterveyshuollon palvelut. Pelastuslaitoksella on kaikkiaan 22 työterveyshuollon sopimusta, jotka on tehty pääsääntöisesti kuntien työterveyspalvelujen kanssa. Myös sopimuspalokuntien hälytysosastot ovat liitetty pelastuslaitoksen työterveyshuollon sopimuksiin. Lapin pelastuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset olivat kertomusvuonna 94.513. Pelastuslaitoksen henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää tyky-seteleitä enintään 24 kpl á 4 / vuosi. Tyky-seteleitä käytettiin 3 601 kpl, yhteensä 14.404. Henkilöstön rekrytointi järjestetään avoimella hakumenettelyllä ja virkahakuilmoitukset julkaistaan Lapin liiton, pelastuslaitoksen ja työvoimahallinnon sivuilla. Vaikeuksia on ollut täyttää päällystövirkoja erityisesti harvaan asutuilla alueilla, mutta tilanne on viime vuosina helpottunut. Miehistö- ja alipäällystövirkoihin on ollut riittävästi asetuksen kelpoisuuden omaavia hakijoita. Kertomusvuoden aikana rekrytoitiin neljä henkilöä ja eläkkeelle jäi yksi henkilö. Yksi henkilö irtisanoutui virasta. Sijaisten tarve on suurimmillaan kesäkautena. Tavoitteena on, että myös sijaiset olisivat pelastajan perustutkinnon suorittaneita, mutta käytännössä sijaisiksi voidaan joutua ottamaan pelastajakoulutuksen toisen vuoden opiskelijoita ja harva-alueelle sopimuspalokuntalaisia. Tunnuslukuja vakinaisesta henkilöstöstä 2015 2014 Vakinaiset kk-palkkaiset vakanssit 133 133 Määräaikaiset 23 21 Sivutoimiset ja puolivakinaiset 10 10 Eläkkeelle jääneet 1 5 Henkilöstökulut (1000 euroa) 8 695 8640 Virkamatkat keskimäärin (sis. Koulutukset) 2,4 pv / hlö 2,8 pv / hlö Sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kalenteripvä 11,4 pv / hlö 10,4 pv / hlö Työssä sattuneet tapaturmat 7 kpl 24 kpl Tapaturmat sairauspvä/ kpl 118 144
35 Henkilöstön keski-ikä Palv.suhteen luonne Sukupuoli Määrä Keski-ikä v. 2014 Vakinaiset ja puolivakinaiset Miehet 134 46,7 45,9 Vakinaiset Naiset 8 47,5 48,5 Määräaikaiset Miehet 22 35,1 38,7 Määräaikaiset ja sivutoimiset Naiset 2 31 24 Henkilöstön ikärakenne Palv.suhteen Sukupuoli alle 20-25- 30-35- 40-45- 50-55- 60- luonne 20v 24v 29v 34v 39v 44v 49v 54v 59v 64v Vakinaiset Miehet 0 0 8 20 19 14 18 31 21 3 Vakinaiset Naiset 0 0 0 1 0 4 0 1 2 0 Määräaikaiset Miehet 0 5 5 4 4 0 1 1 2 0 Määräaikaiset Naiset 1 0 0 0 0 1 0 0 0 0 Yhteensä v. 2015 1 5 13 25 23 19 19 33 25 3 Yhteensä v. 2014 1 3 11 24 23 18 19 34 27 4 Vakinainen henkilökunta ammattiryhmittäin Henkilölukumäärä Päällystö 38 Alipäällystö 12 Miehistö 87 Muu henkilökunta 5 Poikkeusluvan mukaista työaikaa tekee 78 henkilöä. Henkilöstömäärä sopimusaloittain Sukupuoli KVTES TS Sivutoimiset Miehet 2 146 8 Naiset 5 3 2 Tehdyt työtunnit 2015 2014 2013 2012 Työtunnit 273 577 274 561 274 564 276 311 Lisätyötunnit 827 831 706 733 Ylityötunnit 12 880 13 397 10 350 9 958
36 Poissaolot kalenteripäivinä 2015 2014 Sairaus 1 898 1 665 Työtapaturma 118 147 Kuntoutus 5 7 Perhevapaa 152 216 Muu vapaa (yksityisasia, merkkivapaa 591 532 Opintovapaa 506 493 Koulutus, työn edellyttämä 402 403 Vuorotteluvapaa 316 92 Vuosiloma 6 307 6 168 Lomarahavapaa 0 0 Eläkkeelle siirtyminen Henkilöstöryhmä Toteutunut 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Päällystö 0 0 2 1 2 0 Alipäällystö 0 0 1 0 0 0 Miehistö 1 3 2 1 1 1 Muu henkilökunta 0 1 0 0 1 0 Yhteensä 0 4 5 2 4 1 Sopimuspalokunnat Lapin pelastuslaitoksella on palokuntasopimukset 30 vapaapalokuntayhdistyksen kanssa. Pelastuslaitos järjesti kaksi yleistä palokuntakokousta. Rovaniemellä pidettyyn päivän tilaisuuteen osallistui 45 henkilöä 26 palokunnasta. Levillä pidettiin kaksipäiväiset palokuntapäivät. Tilaisuudessa käsiteltiin uudet alue- ja palokuntasopimukset. Tilaisuuteen osallistui 56 henkilöä 28 palokunnasta. Sopimuspalokuntien neuvottelukunnan kokoonpano: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Kumpula Keijo, pohjoinen toimialue, Kolarin Vpk Kallo Markku, itäinen toimialue, Pelkosenniemen Vpk Heinonen Jussi-Pekka, läntinen toimialue, Pellon Vpk Majuri Sami, läntinen toimialue, Keminmaan Vpk Teräsniska Mika, itäinen toimialue, Alakemijoen Vpk Tenoranta Jarkko, pohjoinen toimialue, Karigasniemen Vpk Herva Sakari, läntinen toimialue, Kemin Vpk Lehto Pekka, pohjoinen toimialue, Kittilän vpk
37 Sopimuspalokuntien neuvottelukunta kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Keskeisimmät asiat olivat aluesopimuksen ja palokuntasopimusten päivittäminen, miehistön peruskoulutus- ja työturvallisuusasiat. Sopimuspalokuntien työsuojeluasiamiehet nimettiin, kaksi henkilöä jokaiselle toimialueelle. Heille järjestettiin myös peruskoulutusta. Sopimuspalokuntien työsuojeluasiamiehet ovat: Itäinen alue: Läntinen alue: Pohjoinen alue: Jouko Kuusela, Markku Kallio Rauno Tervo, Jari Koivuranta Keijo Kumpula, Mika Aikio Sopimuspalokunnat (30 kpl) osallistuivat vuoden 2014 aikana 2470 hälytystehtävään. Sopimuspalokunnat vastasivat 59 % kaikista hälytystehtävistä. Kertomusvuoden aikana maksettiin palkkaa 919 sopimushenkilölle. Sopimuspalokuntien järjestötoiminnassa on mukana kaikkiaan 1 481 henkilöä. Sijaismaksajana suoritetut henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot 1 710 488,11 Eläkekulut 302 072,20 Muut henkilöstösivukulut 105 023,97 Henkilöstökulut yhteensä 2 177 584,28 Henkilöstön määrä v. 2015 919 Sopimuspalokuntien ikärakenne Sukupuoli Määrä Keski-ikä Sopimuspalokuntalaiset Miehet 1222 39,4 Sopimuspalokuntalaiset Naiset 259 36,6 alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Yhteensä Miehet 79 197 164 177 132 112 112 91 79 52 27 1216 Naiset 26 55 44 30 16 28 29 14 9 7 1 256 Yhteensä 105 252 208 207 148 140 141 105 88 59 28 1472 Hälytysosastoissa on 260 yksikönjohtajaa, 344 vanhempaa sammutusmiestä, 115 sammutusmiestä, 345 nuorempaa sammutusmiestä, 51 hälytysosastoon kuuluvaa täydennyshenkilöstöä sekä 357 sammutusmiesharjoittelijaa.
38 Kertomusvuoden keskeisimpiä asioita oli aluesopimuksen ja palokuntasopimusten uusiminen. Sopimukset päivitettiin voimassa olevan pelastuslain mukaiseksi, sekä täydennettiin mm. työturvallisuus- ja pelastussukellusohjeilla, työterveyshuollon toimintasuunnitelmilla ja vuosikorvausperiaatteilla. HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ ME HOIDAMME LAPIN PELASTUSTOIMINNAN TEHTÄVÄT Uudet sopimukset astuvat voimaan 1.1.2016 Talous Lapin pelastuslaitos ja alueen sopimuspalokunnat Lapin liiton valtuusto hyväksyi 24.11.2014 kokouksessa talousarvion 2015, joka sisältää käyttötalous-, investointi- ja rahoitusosiot. Valtuusto hyväksyi talousarvion sitovuustasoksi tuloslaskelman toimintakulut ja -tuotot. Lapin pelastuslaitos kuuluu taseyksikkönä Lapin liiton kuntayhtymään. Valtuuston hyväksymästä talousarviosta pelastuslautakunta hyväksyi 18.12.2014 käyttötaloussuunnitelman, joka sisältää hallinnon, pelastustoimen sekä ensihoito- ja sairaankuljetuksen määrärahat. Ensihoitopalvelun tulosalueen kustannuksia ei kateta jäsenkuntien maksuosuuksilla, vaan menot tulee kattaa ensivastesopimuksiin perustuvilla tuloilla. Lapin liiton valtuuston hyväksymä Lapin pelastuslaitoksen toimintavuoden 2015 käyttötalouden talousarvio oli 16.598.266 euroa, josta jäsenkuntien maksuosuudeksi vahvistettiin 15.857.645. Investointimääräraha vahvistettiin 3,50 / asukas, yhteensä 638.943. Jäsenkuntien maksuosuus perustuu 50 % asukaslukuun ja 50 % kahden viimeisen tilinpäätöksen toimintakulujen keskiarvoon. Toimintatuotot ylittyivät 3,2 %, eli 531.651. Oman toiminnan tuotto oli 1.272.271. Suurimmat tuloerät olivat jäsenkuntien maksuosuuksien lisäksi öljynsuojarahaston korvaukset 304.714, ensivastetehtävistä aiheutuneet tuotot 257.122 sekä erheellisten hälytysten aiheuttamat maksut 194.700. Barents Resque 2015 harjoituksesta aiheutuneita kustannuksia sisäasiainministeriö korvasi 119.205. Toimintakulut ylittyivät 1,80 %, eli 297.372. Henkilöstömenot olivat 10.813.025. Henkilöstömenot pienentyivät 72.992. Toimenpidepalkkaisten palkkakustannukset pienentyivät tehtävämäärien laskun myötä. Lomapalkkavelka kasvoi edellisestä vuodesta 59.255. Varallaoloja ylityötunteja maksettiin 115.524 enemmän, kuin talousarvioon oli varattu määrärahaa.
39 Työnantajan maksamat eläkkeet vuonna 2015 olivat 90.463, josta eläkemenoperusteinen osuus oli 9.166. Varhaiseläkemaksut olivat 81.297, josta yhteisvastuullinen osuus oli 58.102. Palveluiden ostot ylittyivät 102.860. Suurimmat menoerät koneiden ja laitteiden kunnossapidot 379.577, atk-palvelut 361.968 yhteistoimintasopimukset 278.656. Aineiden ja tarvikkeiden ostot ylittyivät 255.057. Suurimmat menoerät olivat pienkalustohankinnat 267.656 ja tili korjaustarvikkeet ja varaosat 255.543. Kaluston korjaus- ja huoltokustannuksiin käytettiin 635.199, nousua edellisestä vuodesta oli 74.411. Poltto- ja voiteluaineisiin käytettiin 235.597. Lapin pelastuslaitos vuokraa toimitilat ensisijaisesti kunnilta. Rakennusten vuokramenot olivat 2.613.975, nousua edelliseen vuoteen n. 5,1 %. Lapin pelastuslaitoksen investointimenot kertomusvuoden aikana oli 1.464.305. Suurin yksittäinen hanke oli öljynsuojarahaston 100 % rahoittama öljynkeräyslaitteisto Perämeren alueelle. Laitteisto on sijoitettu Ajoksen satamaan. Hankinnan arvo oli 600.000. Uushankintoina toteutettiin Leville sijoitettu sammutusauto ja Utsjoelle säiliöauto, joihin saatiin palosuojelurahaston avustus. Pelastuslaitos hankki myös yhden käytetyn sammutusauton vara-autoksi hankintahinnaltaan 21.214. Investointien rahoitusosuudet kokonaisuudessa olivat 1.386.188. Pienempien ajoneuvojen vaihdon yhteydessä pelastuslaitos sai kaluston myynnistä 58.287. Rovaniemen letkunhuoltolinjaston uusiminen ja Enontekiön miehistöauton hankinta siirtyvät vuodelle 2016. Lapin liiton perussopimuksen 38 mukaan kunnat luovuttavat pelastustoimen kaluston ja varusteet korvauksetta Lapin pelastuslaitokselle, kun kaluston poisto-ohjelma on käyty läpi. Lapin pelastuslaitoksen koneiden ja kaluston tasearvo 31.12.2015 oli 546.153. Kuntien luovuttamien ja pelastuslaitoksen hankkimien sekä sopimuspalokuntien omistamien ajoneuvojen uushankintahinta on 17 475 075. KPL Uushankinta-arvo Alukset 4 1 289 700 Veneet 43 410 381 Johtoautot 25 813 272 Tarkastusautot 15 242 884 Miehistöautot 26 726 968 Sammutusautot 46 6 086 487 Säiliöautot 28 3 846 650 Puomitikas 3 1 077 200 Muut pelastusautot 5 677 524 Kuntien omistamat 11 1 755 447 Sopimuspalokuntien omistamat 22 548 562 Yhteensä 17 475 075
40 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Lapin pelastuslautakunta esittää, että tilikauden 1.1. 31.12.2015 tuloksesta 155.444,47 ennen poistoeron vähennystä tehdään investointivaraus 145.452,00 Tornion sammutusauton hankintaan, jotta Ylitornion kunnan alueelle saadaan siirrettyä uudempaa kalustoa. Loppuosa ylijäämästä 37.880,47 siirretään omaan pääomaan yli- ja alijäämätilille.
Sivu 1/110 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TILINPÄÄTÖS 31.12.2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) 30.9-1.10. 2015 Levillä.
Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) ) 1.1.2015-31.12.2015 (EUR) Sivu 2/110 300 000 300 000 250 000 250 000 200 000 200 000 150 000 150 000 100 000 100 000 50 000 50 000 0 0115 0215 0315 0415 0515 0615 0715 0815 0915 1015 1115 1215 0-50 000 KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM -50 000-100 000-100 000-150 000-150 000-200 000-200 000 VUOSIKATE Pylväs = kuluva tilikausi; viiva = edellinen tilikausi (ennuste ed. tilik. perusteella) TALGRAF TULOSLASKELMA - JOULUKUU 2015 (EUR) JOULUKUU 2015 vuoden alusta JOULUKUU 2014 vuoden alusta 2015 talousarvio Käyttö-% talousarviosta TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 17 046 987.09 16 561 853.31 16 525 612 103 Tuet ja avustukset 19 708.26 15 586.30 15 000 131 Vuokratuotot 47 717.21 73 744.01 44 650 107 Muut toimintatuotot 15 504.15 79 870.92 13 004 119 TOIMINTATUOTOT 17 129 916.71 16 731 054.54 16 598 266 103 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -10 813 025.09-10 886 017.57-10 770 594 100 Palvelujen ostot -2 002 165.06-1 834 093.05-1 899 305 105 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 331 591.40-1 312 361.12-1 076 534 124 Avustukset -1 350.00-300.00 0 0 Vuokrakulut -2 677 569.26-2 537 259.31-2 788 676 96 Muut toimintakulut -13 574.82-30 529.97-6 795 200 TOIMINTAKULUT -16 839 275.63-16 600 561.02-16 541 904 102 TOIMINTAKATE 290 641.08 130 493.52 56 362 516 Rahoitustuotot ja -kulut 27.79 1 285.42 0 0 VUOSIKATE 290 668.87 131 778.94 56 362 516 Poistot ja arvonalentumiset -135 224.40-129 196.32-84 250 161 TILIKAUDEN TULOS 155 444.47 2 582.62-27 888-557 Poistoeron muutos 27 888.00 27 888.00 27 888 100 Varausten muutos -145 452.00 0 0 0 YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 37 880.47 30 470.62 0 0
Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) ) 1.1.2015-31.12.2015 Sivu 3/110 TASE - JOULUKUU 2015 (EUR) JOULUKUU 2015 vuoden alusta VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT: JOULUKUU 2014 vuoden alusta 2014 TILINPÄÄTÖS MUUTOS vuoden alusta AINEETTOMAT HYÖDYKKEET: AINEELLISET HYÖDYKKEET: Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 568 27 289 27 289-3 721 Koneet ja kalusto 546 153 598 826 598 826-52 673 AINEELLISET HYÖDYKKEET YHT. 569 721 626 115 626 115-56 394 SIJOITUKSET: PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. 569 721 626 115 626 115-56 394 TOIMEKSIANTOJEN VARAT: VAIHTUVAT VASTAAVAT: VAIHTO-OMAISUUS: PITKÄAIKAISET SAAMISET: LYHYTAIKAISET SAAMISET: Myyntisaamiset 199 131 137 792 137 792 61 339 Muut saamiset 574 910 1 303 523 1 303 523-728 613 Siirtosaamiset 45 134 62 600 62 600-17 466 LYHYTAIKAISET SAAMISET YHT. 819 175 1 503 915 1 503 915-684 740 SAAMISET YHTEENSÄ 819 175 1 503 915 1 503 915-684 740 RAHOITUSARVOPAPERIT: RAHAT JA PANKKISAAMISET: Rahat ja pankkisaamiset 1 082 200 288 485 288 485 793 716 RAHAT JA PANKKISAAMISET YHT. 1 082 200 288 485 288 485 793 716 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. 1 901 375 1 792 400 1 792 400 108 976 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 471 096 2 418 515 2 418 515 52 582
Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) ) Tase - ryhmittäin, 16.2.2016 13:20:38 Sivu 4/110 (EUR) JOULUKUU 2015 vuoden alusta JOULUKUU 2014 vuoden alusta 2014 TILINPÄÄTÖS MUUTOS vuoden alusta VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA: Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 334 963 304 493 304 493 30 471 Tilikauden yli- / alijäämä 37 880 30 471 30 471 7 410 Kertynyt yli- / alijäämä yhteensä 372 844 334 963 334 963 37 880 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 372 844 334 963 334 963 37 880 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET: Poistoero 316 854 199 290 199 290 117 564 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VAR. YHT. 316 854 199 290 199 290 117 564 PAKOLLISET VARAUKSET: TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT: PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA: LYHYTAIKAINEN VPO: Saadut ennakot 84 000 5 760 5 760 78 240 Ostovelat 381 374 630 237 630 237-248 863 Siirtovelat 1 316 024 1 248 264 1 248 264 67 760 LYHYTAIKAINEN VPO YHT. 1 781 398 1 884 261 1 884 261-102 863 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 781 398 1 884 261 1 884 261-102 863 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 471 096 2 418 515 2 418 515 52 582
Sivu 5/110 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos 31.12.2015 RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 2015 2014 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 290 668,87 131 778,94 Tulorahoituksen korjauserät 13 444,55 277 224,32 38 048,56 93 730,38 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -1 464 305,94-1 994 188,68 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 327 188,70 1 696 668,15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 71 731,65-65 385,59 64 016,31-233 504,22 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 211 838,73-139 773,84 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen ja pääomien mu -45 108,00 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos 684 739,69-787 045,69 Korottomien velkojen muutos -102 862,85 581 876,84-19 757,68-851 911,37 Rahoituksen rahavirta 581 876,84-851 911,37 RAHAVAROJEN MUUTOS 793 715,57-991 685,21 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 082 200,34 288 484,77 Rahavarat 1.1. 288 484,77 793 715,57 1 280 169,98-991 685,21
Sivu 6/110 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos 31.12.2015 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMISVERTAILU 1.1.-31.12.2015 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio Toteuma Poikkeama Toteuma- % HALLINTO Toimintatuotot 706 933,00 731 881,10 24 948,10 100,5 Toimintakulut 700 558,56 617 150,23-83 408,33 92,8 Toimintakate 6 374,44 114 730,87 PELASTUSTOIMI Toimintatuotot 15 620 517,00 16 049 749,64 429 232,64 101,4 Toimintakulut 15 570 528,71 15 937 379,69 366 850,98 101,6 Toimintakate 49 988,29 112 369,95 ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUS Toimintatuotot 270 816,00 348 106,65 77 290,65 139,1 Toimintakulut 270 816,50 284 745,71 13 929,21 105,2 Toimintakate -0,50 63 360,94 VARS. TOIMINNAN KÄYTTÖTALOUSTUOTOT 1 272 275,71 VARS. TOIMINNAN KÄYTTÖTALOUSMENOT 16 839 275,63 VARS. TOIMINNAN NETTOMENO -15 566 999,92 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 15 857 641,00 TOIMINTAKATE 290 641,08 TULOSLASKELMA TOIMINNALLISET TUOTOT 17 129 916,71 TOIMINNALLISET KULUT 16 839 275,63 TOIMINTAKATE 290 641,08 RAHOITUSTUOTOT/-KULUT 27,79 VUOSIKATE 290 668,87 POISTOT -135 224,40 SATUNNAISET KULUT 0,00 POISTOERON MUUTOS 27 888,00 VARAUSTEN MUUTOS -145 452,00 TILIKAUDEN TULOS 37 880,47 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 37 880,47
Sivu 7/110 Pelastuslaitosten tietoverkkoprojekti II Paineilmalaitteet Sammutusauto SISU AFF-582 vara-auto Ke-To alueen kemikaalitorjuntakontti
Sivu 8/110 Kemin koukkulavalaite Kemin LA116 peruskorjaus Ke-To alueen öljynkeräyslaitteisto, meri Ke-To alueen alkusammutusperävaunu
Sivu 9/110 Läntisen toimialueen sammutusasut Ylitornion johtoauto Itäisen toimialueen sammutusasut
Sivu 10/110 Räisälän LA511 peruskorjaus Posion johtoauto Savukosken säiliöauto (BUY-593) Rovaniemen letkunhuoltolinjasto
Sivu 11/110 Rovaniemen LA406 peruskorjaus Rovaniemen tarkastusauto Rovaniemen kemikaalisuojausvarusteet
Sivu 12/110 Sodankylän suuronnettomuuskontti P-toimialueen savusukelluskontti LA7012 palopumpun vaihto Utsjoen johtoauto
Sivu 13/110 Enontekiön miehistöauto Kittilän sammutusauto Kittilän johtoauto
Sivu 14/110 Kittilän hydr.pel.välinesarja Kittilän kemikaalisuojausvarusteet Kolarin johtoauto
Sivu 15/110 Pohjoisen toimialueen sammutusasut Pohjoisen toimialueen lämpökamerat Lapin liitto/lapin pelastuslaitos
Sivu 16/110 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Henkilöstökulut Pelastuslaitoksen henkilöstökulut 2015 2014 Maksetut palkat ja palkkiot 6 929 435,42 6 934 137,86 Jaksotetut palkat 61 571,15 95 319,75 Henkilöstökorvaukset -64 705,25-79 197,06 Eläkekulut 1 283 148,29 1 274 016,91 Muut henkilöstösivukulut 485 991,20 416 096,22 Henkilöstökulut yhteensä 8 695 440,81 8 640 373,68 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2015 166 164 Sijaismaksajana suoritetut henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot 1 710 488,11 1 822 839,64 Eläkekulut 302 072,20 317 592,46 Muut henkilöstösivukulut 105 023,97 105 211,79 Henkilöstökulut yhteensä 2 117 584,28 2 245 643,89 Maksettu palkkaa v. 2015 919 1 438 Kaikki henkilöstökulut yhteensä Maksetut palkat ja palkkiot 8 639 923,53 8 756 977,50 Jaksotetut palkat 61 571,15 95 319,75 Henkilöstökorvaukset -64 705,25-79 197,06 Eläkekulut 1 585 220,49 1 591 609,37 Muut henkilöstösivukulut 591 015,17 521 308,01 Henkilöstökulut yhteensä 10 813 025,09 10 886 017,57 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2015 1 085 1 602 Maksetut puolueverot 2015 2014 Vasemmistoliiton Lapin Piiri Ry 112,00 140,00 Lapin Sosialidemokraattinen Piiri Ry 42,00 42,00 Kansallinen Kokoomus 21,00 10,50 Keskusta Lapin Piiri 262,00 290,00 437,00 482,50
Sivu 17/110 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Kiinteät rakenteet ja laitteet 01.01.2015 27 288,80 lisäykset 0,00 poistot -3 721,20 Kiinteät rakenteet ja laitteet 31.12.2015 23 567,60 KULJETUSVÄLINEET Koneet ja kalusto 01.01.2015 598 826,34 lisäykset 78 830,14 poistot -131 503,20 Koneet ja kalusto 31.12.2015 546 153,28 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 569 720,88 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet * muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet ** tasapoisto 10 vuotta 3 721,20 Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet * muut kuljetusvälineet, ajoneuvot yli 3.5 tn ** tasapoisto 10 vuotta 55 933,74 * muut kuljetusvälineet, ajoneuvot alle 3.5 tn **tasapoisto 4 vuotta 15 834,60 Muut koneet ja kalusto * muut koneet ja kalusto ** tasapoisto 3 vuotta 59 734,86 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT YHTEENSÄ 135 224,40 LEASING -VASTUUT 31.12.2015 Tukirahoitus DanskeBank Siemens LapIt Yhteensä v. 2016 3 872,68 14 815,73 4 341,34 38 653,12 61 682,87 2-5 vuotta 8 498,79 21 142,30 4 178,24 47 145,61 80 964,94 Yhteensä 12 371,47 35 958,03 8 519,58 85 798,73 142 647,81
Sivu 18/110 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS LAPIN PELASTUSLAUTAKUNNAN ALLEKIRJOITUKSET Rovaniemi 03.03.2016 Tilintarkastusmerkintä: Rovaniemi / 2016