Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri
Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä sopimuksellisuus Kuntien yhteistyö sote-järjestöjen kanssa on lisättävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoreihin, jotka sisältyvät lakiin kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Olemassa olevat yhteistyösopimukset tulisi päivittää uuden kunnan kanssa Hyvänä esimerkkinä Enontekiön kunnan järjestöyhteistyöasiakirja
Järjestöavustukset Nykyisin järjestöt tekevät hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää työtä pitkälti kuntien toiminta-avustusten tai kuntien toimintaan tarjoamien maksuttomien tai edullisten toimintatilojen avulla. Eri järjestöjen paikalliset yhdistykset eivät pääsääntöisesti saa toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia, vaan niiden toiminta on jäsenmaksujen, pienten lahjoitusten ja kuntien toimintaavustusten varassa.
Tuottajamääritelmä Nykyisessä laissa yksityisistä sosiaalipalveluista soveltamisalaan kuuluvat vain palvelut, joita tuotetaan korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Lakiehdotuksesta tämä muotoilu on poistettu, mikä tuo lain piiriin myös vapaaehtoisvoimin korvauksetta toimivat kolmannen sektorin toimijat, silloin kuin toiminta ei ole satunnaista. Tämä toisi lain piiriin sosiaalialan yhdistystoiminnan hyvinkin laajasti, kuten kaikki sosiaalista tukea tarjoavat toiminnot, joita erilaiset yhdistykset tarjoavat vapaaehtoisvoimin esimerkiksi vertaistuen muodossa. Sosiaalialan yhdistystoiminnan tuonti laajasti tämän lain piiriin ei ole perusteltua. Jos joissakin yksittäistapauksissa kuten lakiluonnoksen perusteluissa esitetyssä paperittomien klinikassa se katsotaan tarpeelliseksi, tulee se tehdä poikkeussäännöksen kautta, ei niin, että yksittäistapauksen myötä tuodaan lain piiriin koko laaja vapaaehtoisuuteen ja korvauksettomuuteen perustuva kansalaisjärjestötoiminta.
Palvelutuotanto Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä rooli palvelujen tuottajana sekä uusien palvelumuotojen kehittäjänä. Lähes tuhat järjestöä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, mikä on noin 10 prosenttia Suomessa toimivista 10 000 rekisteröidystä sosiaali- ja terveysyhdistyksestä. Valtaosalla järjestöistä on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöistä auttamistoimintaa, joustavaa matalan kynnyksen apua kansalaisille. Tällaista on mm. kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien Klubitalot ja työttömien päivätoiminta.
Varautuminen Häiriö- ja poikkeustilanteissa ja niihin valmistautuessa tulee jatkossakin kiinnittää huomiota tiedon sujuvaan kulkuun, viestinnän luotettavuuteen sekä siihen, että kaikki toimijat ovat asianmukaisesti panostaneet valmiuteen sekä harjoitelleet poikkeustilanteiden varalta. Tällä hetkellä kysymyksiä herättää se, miten eri toimijat ja palveluntuottajat ovat velvoitettuja tekemään valmiussuunnitelmia ja pystyvätkö viranomaiset koordinoimaan kaikkia niitä tahoja, joita tarvitaan mahdollisessa häiriötilanteessa. Jotta yhteisöt toipuvat häiriötilanteista, on sote-uudistuksen yhteydessä pidettävä huolta myös siitä, että akuutin vaiheen jälkeen ihmiset saavat tukea häiriötilanteista toipumiseen. Tämä on yksilöiden ja yhteisöjen selviytymisen ja kriisinkestokyvyn kehittymisen kannalta ensisijaista. Sosiaalipäivystyksen muuttuva rooli.
Järjestötieto Lakiesityksessä kansalaisten kuulemiselle esitetään vahvaa roolia. Jotta kansalaisten ääni saataisiin riittävän kattavasti kuulumaan tulee siihen liittää järjestötiedon ja kokemuksen kokoaminen osaksi maakunnan ja kunnan toiminnan sekä talouden suunnittelua
Palveluohjaus Valinnanvapaus lisää tarvetta palveluohjauksen. Järjestöjen rooli voi tässä muodostua merkittäväksi omien jäsenien suhteen esim. potilas järjestöt.
Maakunta- kunta rajapinta Maakunnissa tarvitaan esimerkiksi alueellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattoreita ja verkostoja. Näiden tehtävänä olisi huolehtia muun muassa yhteistyön edellytyksistä ja tiedonkulusta, eri tasoilla tehtävän hyte-työn yhteensovittamisesta sekä kuntakohtaisen ja alueellisen tiedon kokoamisesta päätöksenteon tueksi. Maakuntien olisi huomioitava palvelustrategiassaan myös järjestöjen kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan toimintamahdollisuudet palvelutuotannon lisäksi. SOSTE esittääkin, että jokaiseen maakuntaan luodaan järjestöyhteistyötä kokoava toimintarakenne, joka kokoaa järjestöt ja maakunnan päättäjät. Maakunnalliset järjestöneuvottelukunnan tulisi saada kirjatuksi lakiin.
Digitalisaatio Digitalisaatio haastaa koko toimijakentän. Etujen lisäksi se tuo paljon haasteita. Se voi lisätä syrjäytymistä ja eriarvoistumista Järjestöillä on tässä merkittävä rooli välittäjänä ja tukijana sekä kouluttajana.
Yhteistyö Tulevaisuus edellyttää entistä enemmän yhdessä tekemistä. Niin järjestöjen kesken, kuin järjestöjen kunnan ja maakunnan kesken Verkostomainen toimintamalli vahvistuu
Kiitos!