SoTe-ajankohtaiskatsaus Jorma Penttinen 6.10.2016
Päivystys ja leikkaustoiminta 30.9.2016 2
30.9.2016 4
30.9.2016 5
30.9.2016 6
Erva yhteistoimintaelimen lausunto Toimintojen keskittäminen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloihin ei kuitenkaan saa vaarantaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen järjestävien sairaaloiden mahdollisuuksia ylläpitää alueen erikoissairaanhoidon toiminnan kustannustehokkuutta, laatua tai saatavuutta. 30.9.2016 7
KYS-erityisvastuualueen yhteistoimintaelin ja johtoryhmät eivät näe tarpeelliseksi anomusmenettelyä sosiaali- ja terveysministeriöltä asioissa, jotka kuuluvat erityisvastuualueen tai tulevan yhteistoiminta-alueen järjestämissopimuksen menettelyn piiriin. 30.9.2016 8
Valtioneuvoston asetusluonnosta on tulkittu seuraavasti: laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköinä (4 ) toimivat kolme keskussairaalaa (KSKS, KYS ja PKKS). Muissa keskussairaaloissa (MKS ja SKS) järjestetään ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö (5 ), joka sisältää tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen. Mikkelin keskussairaalan synnytystoiminta jatkuu, kun asetusluonnoksen vaatimukset erikoisalakohtaisten edellytysten osalta täyttyvät. Ervan yhteistoimielin puoltaa Iisalmen ja Varkauden päivystystoiminnan jatkamista ympärivuorokautisesti hoitoa antavana perusterveydenhuollon yksikkönä (6 ) 30.9.2016 9
Sosiaalipäivystys ja Valmiussuunnitelma 30.9.2016 10
30.9.2016 11
Järjestämissuunnitelmaan: Ervan yhteistoimielin on puoltanut lausunnossaan Iisalmen ja Varkauden päivystystoiminnan jatkamista ympärivuorokautisesti hoitoa antavana perusterveydenhuollon yksikkönä (asetusluonnoksen 6 ) 1.7.2017. Tämän jälkeisestä ajasta voidaan arvioida, että kummankin päivystyksen kattamalta väestöpohjalta yöaikaan päivystyksessä kävijät voitaisiin niin haluttaessa hoitaa KYS:n yhteispäivystyksessä. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon kummankin sairaalan sisätautien osastohoidon rooli akuuttihoidon tarjoajina. Päivystyksen keskeytyminen yön ajaksi voi johtaa näillä osastoilla hoitoon soveltuvien potilaiden uudenlaiseen valikoitumiseen sillä seurauksella, että KYS:n osastohoidon kapasiteetti joutuu koetukselle. On odotettavissa, että Pohjois-Savon sote-järjestäjä suunnittelee päivystyksen ja akuuttihoidon käytännöt ja työnjaot vuoden 2019 alusta osana syntyvää palvelujen kokonaisuutta. 30.9.2016 12
30.9.2016 13
Erikoissairaanhoidon rakenteet; päivystys ja hoidon keskittäminen TAVOITE: Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä kuntien kustannusten säästöt. KUVAUS: Terveydenhuoltolain joitain pykäliä tarkennetaan sekä annetaan asetukset kiireellisestä hoidosta sekä erikoissairaanhoidon keskittämisestä. 10/15 1/16 2/16 4/16 9/16 1/17 1/18 Valmistelu aloitettu Keskustelu/kuul emis-tilaisuudet alkavat Kuuleminen ja HE-ehdotuksen viimeistely Virallinen lausuntokierros Sote-lain aikataulussa HE-eduskuntaan Terveydenhuoltolaki voimaan, asetukset annetaan Asetukset voimaan (mahdollisesti osa aiemmin; siirtymäsäännöks et mahdollisesti vuoden 2018 loppuun) PÄÄTOIMENPITEET: Tehdään terveydenhuoltolakiin muutokset 45 ja 50 sekä annetaan näiden pohjalta uudet asetukset kiireellisestä hoidosta ja erikoissairaanhoidon keskittämisestä.
THL 45 : Erikoissairaanhoidon keskittäminen; ehdotuksen pääpiirteet Keskitettävä erikoissairaanhoito vaativaa, harvoin esiintyvää, edellyttää toistettavuutta tai edellyttää usean alan erityisosaamista tai merkittäviä voimavaroja laitteistoihin ja välineisiin terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi. VnA:lla säädetään tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista, jotka tulee keskittää valtakunnallisesti ja alueellisesti (esim. elinsiirrot, syöpäkirurgia, aivohalvauksen akuuttihoito) Valtakunnallisesti keskitettävä hoito keskitetään harvempaan kuin viiden yliopistosairaalan yksikköön. Alueellinen keskittäminen tapahtuu 5 yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan (laajan 24/7 päivystyksen toimipisteisiin) 30.9.2016 15
30.9.2016 16
30.9.2016 17
ERVA järjestämissopimus Sairaanhoitopiirien työnjakoa on täsmennetty lausunnoilla olleen valtioneuvoston asetuksen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä mukaisesti. Lisäksi STM:n selvitysmiesten (Reijo Haapiainen ja Petri Virolainen) väliraportti vaativan operatiivisen hoidon keskittämisestä on otettu huomioon. 18
30.9.2016 19
30.9.2016 20
30.9.2016 21
Haapiainen & Virolainen: Kirurgia Suomessa 2020-luvulla. Väliraportti Operatiivisten erikoisalojen toiminnan uudelleen järjestäminen ja keskittäminen 2020-luvun tarpeita vastaaviksi onnistuu mikäli viidellä yliopistosairaaloiden johtamalla yhteisvastuualueella on riittävä ohjausvoima. Sen tulee sisältää myös lääkärityövoiman liikuteltavuuden. Pelkkä koordinatiivinen rooli ei riitä uudistuksen läpiviemiseen 18 itsenäisen maakunnan alueella. 30.9.2016 22
Yhtiöittämisnäkökulmia 30.9.2016 23
Pirkanmaan yhtiöittämiskaavailuja esimerkkinä
Erikoissairaanhoidon toimintaympäristön muutoksia (Pirkanmaalla) Asiakkaiden valinnanvapaus Kasvaneet vaatimukset kustannustehokkuudesta ja laadusta Tarve erikoistumiseen Palvelurakennemuutoksen myötä tilaaja ja tuottajaroolien eriytyminen Keskittyminen erikoissairaanhoidon tuottajarooliin f Kasvustrategia Omistajan vaikutus-/ohjausmahdollisuus Hyvät kokemukset osakeyhtiömuotoisesta toiminnasta PSHP:ssa Toimitaan lisääntyvästi markkinoilla yhtiöittämisvaade Kilpailuneutraliteettivaadenäkökulman korostuminen Yhteistyön lisääminen kumppanuuksien kautta Kilpailu osaavimmasta henkilökunnasta 30.9.2016 28
KAHDEN YHTIÖN MALLI Pirkanmaan MK Järjestämisvastuu Kaksi erillistä yhtiötä - Julkinen yhtiö keskitty kokonaan julkisten palveluiden tarjontaan - Julkinen yhtiö on maakunnan sidosyksikkö - Markkina Oy tarjoaa palvelunsa markkinaehtoisesti - Jos maakunta haluaa ostaa palveluita Markkina Oy:ltä, sen pitää kilpailuttaa palvelut Sidosyksikkö Julkine n Oy Markkin a Oy Kilpailutus Hyödyt ja riskit + Selkeä malli, turvaa kilpailuneutraalin toiminnan + Julkisen palvelutuottajan rooli turvattu + Mahdollistaa markkinaehtoisen laajentumisen - Jos Markkina Oy käyttää Julkinen Oy:n tiloja, laitteita tai henkilöstöä, sisäisen hinnoittelun on oltava markkinaehtoista Säännelty potilasmaksu Muut maakunnat Coxa, Sydänkeskus, Fimlab - Voivat toimia joko Julkisen tai Markkina Oy:n tytäryhtiöinä tai suoraan maakunnan omistuksessa - Markkina Oy:n tyttäret eivät ole maakunnan sidosyksikköjä 29 FINLAND 16/2/2016
RAJOITETUSTI MARKKINOILLA TOIMIVA OY Pirkanmaan MK Järjestämisvastuu Palveluhankinta sidosyksikköltä Tuottaja Oy Yhtiö tarjoaa sekä julkista palvelua että markkinaehtoisia palveluita - Sidosyksikköasema edellyttää, että pääosa palveluista (90%) myydään yhtiön omistavalle maakunnalle - Markkinaehtoisessa toiminnassa on noudatettava kilpailulakia eli yhtiön rahoitus, toiminta sekä sisäinen ja ulkoinen hinnoittelu ovat tältä osin markkinaehtoisia Hyödyt ja riskit + Vastaa muodoltaan nykymallia (Coxa, Sydänkeskus) - Toiminnan kilpailuneutraliteetti voi vaatia eriytettyä kirjanpitoa - Markkinaehtoisten palveluiden osalta sisäisen laskutuksen oltava markkinahintaista - Jos markkinaehtoinen toiminta kasvaa yli sallitun (n. 10%), se saastuttaa sidosyksikön ja tällöin julkinen palvelu on kilpailutettava Säännelty potilasmaksu Muut maakunnat Coxa, Sydänkeskus, Fimlab - Voivat toimia Yhtiön tytäryhtiöinä - Coxan ja Sydänkeskuksen nykytoiminta vastaa tätä mallia 30 FINLAND 16/2/2016
Pirkanmaan erikoissairaanhoidon yhtiöittäminen *) PiPa -malli Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, AMK (Tampere3) Tays Koulutussäätiö MAAKUNTA (poliittinen päätöksenteko) Palvelulaitos (ammattijohto, hallitus, yo-sairaalan virkatyöt, ohjaus- ja koordinointitehtävät) Tays ESH Oy (sidosyksikköasema) Muu maakunnan Sote- ja palvelutoiminta Ei vapaa valinta Maakuntien palvelukeskukset Kiinteistö Oy HR- talous Oy ICT Oy Hankinta Oy Tukiyhtiöt Finnmedi, Verte, Tays pysäköinti Tuomi Logistiikka Istekki Sakupe FinnHems Coxa Sydänsairaala Fimlab Vapaa valinta Tukipalvelut Markkinaehtoiset palvelut *) pohjautuu KPMG:n selvitykseen 31 30.9.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Rauno Ihalainen
KYS Ulkokuntamyynti Oy Juho Pulkka korkeakouluharjoittelija Pekka Jäkälä Neurokeskus pyj Heikki Miettinen Sydänkeskus pyj, ohjausryhmän pj
KYS Ulkokuntamyynti Oy KYS Ulkokuntamyynti Oy:llä tarkoitetaan suunnitelmaa, missä Neurokeskus ja Sydänkeskus yhtiöitetään omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Esiselvitystyötä on seurannut ja ohjannut ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustettuina mm. edellä mainittujen keskuksien ylilääkärit ja avainhenkilöt.
Mitä on tehty? Kevään ja kesän 2016 aikana on haastateltu kaikkiaan 17:ta avainhenkilöä sekä tutustuttu sote-toimintaympäristön muutokseen (soteuudistus). Haastattelujen sekä aiheeseen perehtymisen pohjalta on luotu esiselvitys sekä tiivistelmä tästä esiselvityksestä.
Mitä on selvinnyt I Sote-toimintaympäristö muuttuu tavalla, jota emme vielä tiedä. Muun muassa Tampereella ja Helsingissä on tehty vastaavanlaisia organisatorisia ja toiminnallisia muutoksia, mitä KYS Ulkokuntamyynti Oy käytännössä tarkoittaisi. Keskustelu ja kilpailu toimialalla käy lämpimänä ja herättää tunteita suuntaan ja toiseen. Esiselvitys puoltaa selvitystyön jatkamista ja mahdollisesti KYS Ulkokuntamyynti Oy:n perustamista.
Mitä on selvinnyt II Esille tulleita keskeisiä selvitettäviä asioita: Millainen omistajapohja organisaatiolle tulee? Onko meillä yhtiöittämispakko? Osakeyhtiö, säätiö, osuuskunta, liikelaitos? Vaikka valtaosa Neuro- ja Sydänkeskuksen henkilöstöstä puoltaa muutosta, on vastakkaisia näkemyksiä olemassa yhtä lailla muissa sairaanhoitopiirin yksiköissä KYS:n ensisijainen tehtävä on pidettävä kirkkaana mielessä. Toiminnan taloudelliset riskit on tiedostettava ja tunnistettava.
Mitä on selvinnyt III Kriittisiä rajapintoja Tukipalveluista kriittisimmät leikkaus- ja anestesiapalvelut sekä kuvantamispalvelut. Myös päivystyksen järjestäminen sekä vuodeosastotoiminta muodostuvat kriittisiksi. Tukipalvelut itse eivät koe, että toimintaansa voisi pilkkoa erillisiin osiin, siis KYS Ulkokuntamyynti Oy:lle omat palvelut ja jäljelle jäävä resurssi olisi KYS:n yhteistä. Neuro- ja Sydänkeskusten henkilöissä taas on vahvoilla näkemys, että em. resurssit tulisi olla omissa käsissä, siis että olisivat KYS Ulkokuntamyynti Oy:n omia. Miten resurssit jaetaan jatkossa eri yksiköiden käyttöön?
Mitä on selvinnyt IV Mahdollisuudet: mahdollisuus mitä mahdollistaa huomioitava erityisesti Lisääntyvä potilasvirta - Tulopohjan kartuttaminen - Toiminnan ja osaamisen kehittäminen - Skaalaetujen täysi hyödyntäminen - Riittävä resursointi lisääntyvään potilasvirtaan - Perustehtävien hoitamisesta huolehtiminen - Miten vaikuttaa muuhun toimintaan Joustavuuden lisääntyminen - Uusien osaajien rekrytointi - Kannustavammat urapolut - Nopeampi reagointi muutoksiin - Oikeudenmukainen palkka- ja palkitsemisjärjestelmä
Mitä on selvinnyt V Riskit ja selvitettävät rajapinnat: tunnistettu riski/rajapinta miten voi implementoitua mitä on selvitettävä kuvantamispalvelut - Väärin kohdistuneet resurssit, pullonkauloihin tuotannossa, resurssien haaskaaminen - Miten ja millaisin volyymein erilaiset organisaatiot voivat myydä palveluita toisilleen (kilpailuneutraliteetti) - Miten eri resurssit jaetaan ja hallinnoidaan keskusten ja yksiköiden kesken leikkaus- ja anestesiatoiminta - Väärin kohdistuneet resurssit, pullonkaulat tuotannossa, resurssien haaskaaminen vuodeosastotoiminta - Väärin kohdistuneet resurssit, ylikapasiteetti toisaalla ja alikapasiteetti toisaalla henkilöstön asema - Kaksi organisaatiota (KYS & KYS Ulkokuntamyynti Oy) aiheuttavat henkilöstöllä tunteen, että on olemassa kahden kerroksen väkeä - Henkilöstön tarkoituksenmukaisen käytön väärinkohdentuminen - Miten eri resurssit jaetaan ja hallinnoidaan keskusten ja yksiköiden kesken - Miten eri resurssit jaetaan ja hallinnoidaan joustavasti - Henkilöstön halu siirtyä uuteen yhtiöön - Oikeudenmukainen palkka- ja palkitsemisjärjestelmä
Mitä on huomioitava Integraatio muuhun organisaatioon ja kehitteillä olevaan strategiaan. Tukipalvelut, yhteiset tavoitteet jne. Hoitotyön palveluyksikkö, sihteeripalvelut Finnhealth -kokonaisuus KYS Ulkokuntamyynti Oy:n suunnitelmissa on merkittäviä yhtymäkohtia Finnhealthin kanssa. Opetus Lääketieteen ja hoitotyön perusopetus Erikoislääkärikoulutus Tieteellinen tutkimus Muuttuvatko rahoituskanavat?
Mitä eteenpäin I Esitämme, että jatkoselvitystyö aloitetaan Selvitettävä edellä käydyt asiat: Kriittisten tukipalveluiden kohtalo, miten suhtautuu muuhun KYS:n organisaatioon Taloudelliset riskit ja mahdollisuudet toiminnalle Sydänkeskus ja Neurokeskus yhdessä vai erikseen?
Mitä eteenpäin II Mikäli KYS Ulkokuntamyynti Oy:n perustamista aiotaan, tulisi: jatkoselvitystyö rajapinnoista ja toimintamalleista aloittaa viipymättä (vuoden 2016 loppu). luoda yhtiölle strategia ja näkemys tulevaisuudesta tukeutuen KYS:n strategiaan (vuoden 2017 alku). aloitettava toiminnan markkinointi (vuoden 2017 loppu). aloitettava tuotanto (vuoden 2018 alku). Näin KYS Ulkokuntamyynti Oy olisi iskussa sote-uudistuksen implementoiduttua.
Potilascaset 20.9.2016
Potilascaset / hoidetut Yhteensä: 45 isot hoidot: 20 pienet hoidot: 25 Missä: KYS: 26 Mehiläinen: 19 Kuopion kaupungin neuvola: 3, Hammashohde: 1 Verkoston ulkopuolelta: IteLasaretti: 1, MediLaser: 1
Potilascaset / arviossa Yhteensä: 22
Potilascaset / ei jatkoja Yhteensä: 72 Syyt: potilas päätti mennä muualle hoitoon: 26 KYSillä ei resursseja ottaa: 6 ei KYSin hoitolinjan mukainen: 12 ei hoitovasteellisessa vaiheessa: 10 kyseisiä hoitoja ei tehdä KYSissä (ohjattu muualle): 1 kyseisiä hoitoja ei tarjota ulkomyyntiin KYSissä: 2 ei haluttu otettu aikojen toistuvien vaihtamisten vuoksi: 1 potilas jäi odottamaan: 1 ei luottanut FinnHealth: 1 ei tietoa: 10 potilas ei saanut viisumia: 1 potilas kuollut: 1
Potilascaset yhteensä: 139