Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Tähän tarvittaessa otsikko vaihtoehtojen pohjalta Kunnanvaltuuston kokous 9.2.2015 Liite Perusturvajohtaja Liisa Ståhle
Eri vaihtoehtojen tarkastelun taustatekijät Jokiniityn tontin nykyinen rakennusoikeus 10 000 kerrosneliötä Voimassa olevan hankesuunnitelmaluonteisen asiakirjan mukaan rakennusoikeuden tarve 12 329 kerrosneliötä Perustuuko kunnan palveluverkko kolmen vai yhden palvelukeskittymän malliin Sisällytetäänkö hankkeeseen sairaansijoja vaiko ei Uudenlaiset toimintamallit ja -prosessit sekä teknologiset ratkaisut
Valmistelussa olevat eri vaihtoehdot Vaihtoehto I (Kolmen palvelukeskittymän malli) Ei sair.sijoja; vaihtoehtoina mm: vuokrataan tilat Espoon tk-sairaalan yhteydestä tai hankitaan palvelu Espoon kaupungilta (neuvotellaan yhteistyösopimus henkilöstön siirrosta) tai tulevalta sote-tuotantoalueelta. Vaihtoehto II (Kolmen palvelukeskittymän malli) 40 sairaansijaa (aiempi suunnitelma 50 ss+kasvu) Vaihtoehto III (Yhden palvelukeskittymän malli) Ei sairaansijoja; vaihtoehtoina mm: vuokrataan tilat Espoon tk-sairaalan yhteydestä tai hankitaan palvelu Espoon kaupungilta (neuvotellaan yhteistyösopimus henkilöstön siirrosta) tai tulevalta sote-tuotantoalueelta. Vaihtoehto IV (Yhden palvelukeskittymän malli) 40 sairaansijaa
Hankkeeseen sisältyvät toiminnot eri vaihtoehdoissa Vaihtoehto I (ei sairaansijoja) Vaihtoehto II (40 sairaansijaa) Vaihtoehto III (ei sairaansijoja) Vaihtoehto IV (40 sairaansijaa) Lääk. ja hoit.vastaanottotoim. Keskusta Masala (säilyy) Veikkola (säilyy) Keskusta Masala (säilyy) Veikkola (säilyy) Keskustasta palvelut kaikille kuntalaisille keskitetysti Keskustasta palvelut kaikille kuntalaisille keskitetysti Suun terveydenhuolto mahdollistaa pienten yksiköiden keskittämisen keskustassa Nykyään hajallaan olevat pienet yksiköt edelleen hajallaan. Kasvun varaa pien. Mahdollistaa pienten yksiköiden keskittämisen keskustassa Nykyisin hajallaan olevat pienet yksiköt edelleen hajallaan. Kasvun vara pois. Neuvolapalvelut Alkuper.suunn.muk. Alkuper.suunn.muk. Alkuper.suunn.muk. Alkuper.suunn.muk. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Alkuper.suunn.muk. Kasvun varaa pien. Alkuper.suunn.muk. Kasvun varaa pien. Päivystys Otettu huomioon mahd.keskitt. Alkuper.suunn.muk. Otettu huomioon mahd.keskitt. Alkuper.suunn.muk. Kotihoito ja muistipkl Pienehkö tarkitus Pienehkö tarkistus Pienehkö tarkistus Pienehkö tarkistus Kuntoutuspalvelut (ml apuvälinekeskus) Lääkekeskus ja väl.huolto Alkuper.suunn.muk. Alkuper.suunn.muk. Alkuper.suunn.muk. Alkuper.suunn.muk. Ulkoistetaan Ulkoistetaan Ukoistetaan Ulkoistetaan
Vaihtoehto I, keskeisimmät vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet Mahdollistaa parhaiten hankkeeseen alunperin sisältyvien ja muidenkin kuin alkuper.suunnitelman sisältyvien avopalveluiden uudenlaisen ja kokonaisvaltaisen tarkastelun ja kehittämisen Mahdollistaa avopalveluiden tarpeen kasvuun varautumisen Heikkoudet Sairaansijojen ostaminen muualta merkitsee nykykustannuksilla laskettuna n. 1,0 miljoonan euron käyttömenojen lisäystä Tosin sote-uudistuksen myötä tätä lisäkustannusta ei synny, koska kunnan korvaus sote-alueelle määräytyy asukasluvun, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella
Vaihtoehto II, keskeisimmät vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan (keskustan alue) sekä neuvolapalveluiden (keskustan alue) tulevaisuuden kasvutarpeeseen on voitu varautua Heikkoudet Suun terveydenhuollon hajallaan olevia yksiköitä ei voi keskittää Suun terveydenhuollon väestön kasvun mukaista varautumista tulevaisuuden palvelutarpeen kasvuun on jouduttu pienentämään Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulevaisuuden palvelutarpeen kasvuun varautumista on jouduttu pienentämään
Vaihtoehto III, vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet Mahdollistaa hankkeeseen alunperin sisältyvien avopalveluiden aiempaa paremman ja jossain määrin muidenkin kuin hankkeeseen sisältyvien avopalveluiden kokonaistarkastelun ja uudenlaisen kehittämisen Heikkoudet Sairaansijojen ostaminen muualta merkitsee nykykustannuksilla laskettuna n. 1,0 miljoonan euron käyttömenojen lisäystä Tosin sote-uudistuksen myötä tätä lisäkustannusta ei synny, koska kunnan korvaus sote-alueelle määräytyy asukasluvun, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella
Vaihtoehto IV, vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet Heikkoudet Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan tulevaisuuden palvelutarpeen kasvuun varautumista on jouduttu merkittävästi pienentämään Suun terveydenhuollon pienet keskustan alueen yksiköt edelleen hajallaan Suun terveydenhuollossa ei lainkaan tulevaisuuden kasvun varaa Masalan terveysasemalle siirretään osa hoitoyksiköistä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kasvunvara pienentyy olennaisesti
Sairaalatoiminnan keskittäminen Jorvin yhteyteen, haitat ja hyödyt Hyödyt Parempi integraatio erikoissairaanhoidon kanssa Tutkimusmahdollisuudet lähellä ja laajemmat (lab ja kuvantaminen) Erityistyöntekijöiden asiantuntemuksen saatavuus (esimerkiksi terapiat ja terveyssosiaalityö) Potilasturvallisuus etenkin akuuttitilanteissa ja päivystysaikana (lääkäri aina paikan päällä) Sairaala Espoossa valmistuu jo 2016 Haitat Riskinä Kirkkonummella kehitetyn hyvän hoitotyön laadun vaarantuminen hoitohenkilökunnan hajaantuessa Suuremmat käyttökustannukset Hankalampi sijainti vierailijoille Tämänhetkiset heikot julkiset liikenneyhteydet (asiasta on mahdollista neuvotella etukäteen HSL:n kanssa) Vaatii enemmän työtä luoda toimiva yhteistyö kotihoitoon
Vaihtoehdon valinta ja hankkeen aikataulu Hankkeen eteneminen edellyttää, että mahdollisimman pian tulisi tehdä ratkaisu edellä esitettyjen vaihtoehtojen välillä Valtuuston käsittelyä edeltävä aikataulu Kunnanhallitus, huhti-toukokuu Perusturvalautakunta ja palvelutuotannon lautakunta, huhtikuu Hankesuunnitelman laadinnalle jäisi näin aikaa helmi-maaliskuu, mikäli poliittinen johto linjaa tammikuun aikana vaihtoehdon Hankkeen aikataululliseksi tavoitteeksi on asetettu, että hankesuunnitelma on kunnanvaltuuston käsittelyssä toukokuussa 2015 Hankesuunnitelma saataneen kuitenkin valtuuston käsittelyyn todennäköisesti vasta elokuussa 2015
Sote-uudistuksen voimaanpanolain 13 / Oikeuksien ja velvoitteiden siirtyminen Tämän lain voimaan tullessa kuntien ja kuntayhtymien järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon liittyvät oikeudet, luvat ja velvoitteet siirtyvät sosiaali- ja terveysalueen päätöksen mukaisesti sille kuntayhtymälle, jolle palvelujen tuottamisvastuu siirtyy. Jos kunta tai kuntayhtymä tekee tämän lain vahvistamisen ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän toiminnan käynnistymisen välisenä aikana sopimuksia velvoitteista, jotka jatkuvat tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän toiminnan käynnistymisen jälkeen, sopimuksen tehnyt kunta tai kuntayhtymä vastaa velvoitteista, jos sopimuksen tekijä ja tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä eivät toisin sovi.
Henkilöstön liikkeenluovutussopimus Sopimuksen vastuutaho Henkilöstön asema Sairaansijojen siirtyminen muualle / voimaanpanolain 13 Sopimus ennen lain vahvistamista Sopimus siirtyy tuotantovastuu-alueelle Siirtyy tuotantovastuualueelle Vaatii erillistä sopimista. Henkilöstö siirtyy tuotantovastuualueelle Hankesuunnitelman valmistelun eteneminen Hankesuunnittelu voi edetä lähes aikataulun mukaisesti Sopimus lain vahvistamisen ja tuotantovastuualueen käynnistymisen välillä Sopimus jää kuntien väliseksi, ellei tuotantovastuualueen kanssa erikseen sovita toisin. Ei solmita sopimusta Hankesuunnitelman etenemiselle 1-2 kk:n viive - Hankesuunnitel ma voi edetä lähes aikataulun mukaisesti t. 1-2 kk:n viiveellä
Mikäli sote-lakia ei säädetä / sairaansijojen tuottamisvaihtoehdot Kunnat voivat sopia palveluidensa järjestämisestä kuten nykyisinkin, mm: Tuottamalla palvelut itse Hankkimalla palvelut toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä
Tavoitteena Suomen paras hyvinvointi- / terveyskeskus!