KIRJALLINEN KYSYMYS 232/2009 vp Työttömien ja lomautettujen korkeakoulujen iltaopiskelijoiden työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Monet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoista ovat alkuvuoden aikana joutuneet irtisanotuiksi tai pitkäaikaisesti lomautetuiksi. Useat heistä ovat saattaneet joutua taloudellisista syistä eroamaan myös yliopistostaan tai ammattikorkeakoulustaan, koska työ- ja elinkeinotoimistot ovat tulkinneet heidät päätoimisiksi opiskelijoiksi, jotka eivät ole oikeutettuja asiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kuitenkin työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 7 :n 2 momentin mukaan "Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle." Ammatillista perustutkintoa iltaopiskelijana suorittavilla henkilöillä on oikeus työttömyysturvaan, jos opiskelu ei estä uuden työn välitöntä vastaanottoa. Sama käytäntö ei koske korkeakoulututkintoja iltaopiskelijana suorittavia, vaikka he ovatkin suorittaneet opintojaan työn ohessa ja opintojen jatkaminen ei siten ole työllistymisen este. Heidät kuitenkin katsotaan päätoimisiksi opiskelijoiksi, eikä heille siten myönnetä työttömyysturvaa. Iltaopiskelijana korkeakoulututkintoa suorittavat ovat poikkeuksellisen ahkeraa väkeä, josta normaalisti työmarkkinoilla kilpaillaan. Nyt tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, ja myös monet iltaopiskelijat menettävät työnsä. Työttömäksi jäävä joutuu taloudellisista syistä lopettamaan omaa ammattitaitoaan merkittävästi parantavan koulutuksen, johon on oma-aloitteisesti hankkiutunut, jonka on työn ohessa aloittanut ja joka merkittävästi parantaa mahdollisuuksia uudelleen työllistymiseen. Käytännössä nykylainsäädännöllä työttömäksi jäävä henkilö ohjataan työvoimapoliittiseen koulutukseen, mikä todennäköisesti ei edistä henkilön työhön paluuta yhtä tehokkaasti kuin tutkintoon johtava koulutus. Näiden väliinputoajien määrä tulee ilmeisesti kasvamaan, ja opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa siitä riippuen, millä opintotasolla he opiskelevat ja miten työ- ja elinkeinotoimistot soveltavat lakia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus tarkistaa ja yhtenäistää työ- ja elinkeinotoimistojen käytäntöjä, että jatkossa kaikkien lomautettujen ja työttömien iltaopiskelijana korkeakoulututkintoa suorittavien on mahdollista jatkaa opintojaan menettämättä oikeuttaan työttömyysturvaan, jos iltaopiskelu ei tosiasiassa ole työllistymisen esteenä? Versio 2.0
Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2009 Arto Satonen /kok Marjo Matikainen-Kallström /kok Maria Guzenina-Richardson /sd Jouko Laxell /kok Outi Mäkelä /kok Arja Karhuvaara /kok Anna-Maja Henriksson /r Jyrki Yrttiaho /vas Merja Kyllönen /vas Reijo Laitinen /sd 2
Ministerin vastaus KK 232/2009 vp Arto Satonen /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arto Satosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 232/2009 vp: Aikooko hallitus tarkistaa ja yhtenäistää työ- ja elinkeinotoimistojen käytäntöjä, että jatkossa kaikkien lomautettujen ja työttömien iltaopiskelijana korkeakoulututkintoa suorittavien on mahdollista jatkaa opintojaan menettämättä oikeuttaan työttömyysturvaan, jos iltaopiskelu ei tosiasiassa ole työllistymisen esteenä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvalaissa on säädetty, että päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Päätoimisina pidetään muun muassa opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. Ammatillisia opintoja puolestaan pidetään päätoimisina esimerkiksi silloin, kun niiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti. Työttömyysturvalaissa säädetään myös, ettei työnhakijaa pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Tällöin opintoja pidetään sivutoimisina, eivätkä ne ole esteenä työttömyysetuuden saamiselle. Säännös koskee kaikkia muutoin päätoimisina pidettäviä opintoja, eikä esimerkiksi korkeakouluopintoja ole rajattu sen soveltamisen ulkopuolelle. Soveltamiskäytännössä on katsottu, että vähintään 10 kuukauden pituista opiskeluaikaista työssäoloa voidaan yleensä pitää osoituksena työssäolon vakiintuneisuudesta. Opinnot voidaan katsoa tapauskohtaisesti sivutoimisiksi tätä lyhyemmänkin työssäolon perusteella, esimerkiksi tilanteessa, jossa työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Vuoden 2007 lopussa toimintansa päättänyt työministeriö on ohjeistanut asiasta ohjeessa opiskelun vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta (O/14/2007 TM). Opintojen osoittaminen sivutoimisiksi edellä kerrotulla tavalla edellyttää riittävän pitkän opiskeluaikaisen työssäolon lisäksi, että opinnot ovat edenneet normaalisti. Jos opinnot eivät ole edenneet, työnhakija ei voi osoittaa työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla, etteivät opinnot ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Opintojen katsotaan pääsääntöisesti edenneen normaalisti, jos opiskelijalla olisi oikeus opintotukeen. Jos opintoihin kuitenkin kuuluu jo lähtökohtaisesti vain vähän suoritettavaa (kuten esimerkiksi muun lainsäädännön mukaan sivutoimisiksi tarkoitetut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät opinnot), opintojen etenemistä arvioidaan sen mukaan, missä ajassa kyseiset opinnot yleensä suoritetaan. Jos henkilö on tässä tilanteessa suorittanut opintojaan samaan tahtiin kuin kyseiset opinnot yleensä on tarkoitus suorittaa, opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi edellyttäen, että työssäoloa koskeva vaatimus täyttyy. Hallitus selvittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa omaehtoisia opintoja koskevan kou- 3
Ministerin vastaus lutuspäivärahajärjestelmän ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kehittämistä. Tässä yhteydessä tulee arvioitavaksi uudistusten vaikutus myös työttömyysturvalain säännöksiin, jotka koskevat opiskelun vaikutusta oikeuteen saada työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 4
Ministerns svar KK 232/2009 vp Arto Satonen /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 232/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Satonen /saml m.fl.: Tänker regeringen granska och harmonisera praxisen vid arbets- och näringsbyråerna, så att alla permitterade och arbetslösa som avlägger högskoleexamen som kvällsstuderande framöver ska ha möjlighet att fortsätta sina studier utan att förlora sin rätt till utkomstskydd för arbetslösa, om kvällsstudierna i verkligheten inte utgör något hinder för sysselsättning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen om utkomstskydd för arbetslösa föreskrivs att studerande på heltid inte har rätt till arbetslöshetsförmåner. Som heltidsstudier betraktas bland annat studier som syftar till avläggande av lägre eller högre högskoleexamen eller yrkeshögskoleexamen. Yrkesstudier för sin del betraktas som heltidsstudier, till exempel när studiernas omfattning enligt studieplanen i genomsnitt är minst fem studiepoäng eller tre studieveckor per studiemånad. I lagen om utkomstskydd för arbetslösa föreskrivs också att arbetssökande inte betraktas som studerande på heltid, om det på grundval av arbetssökandens stadigvarande tid i arbete eller idkande av företagsverksamhet under studietiden är uppenbart att studierna inte utgör något hinder för att ta emot heltidsarbete. Då anses studierna utgöra bisyssla, och är inget hinder för erhållande av arbetslöshetsförmåner. Bestämmelsen gäller alla studier som annars ska betraktas som heltidsstudier, och till exempel högskolestudier har inte uteslutits från tillämpningen. I tillämpningspraxisen har det ansetts att minst 10 månaders tid i arbete under studierna i allmänhet kan betraktas som ett bevis på att arbetet är stadigvarande. Från fall till fall kan studierna anses utgöra bisyssla också utgående från en tid i arbete som är kortare än 10 månader, till exempel i situationer där arbetslösheten beror på permittering eller uppsägning på ekonomisk eller produktionsrelaterad grund. Arbetsministeriet, som upphörde med sin verksamhet vid utgången av 2007, har utfärdat regler för detta i anvisningen om hur studier påverkar rätten till arbetslöshetsförmåner (A/14/2007 AM). För att studierna ska kunna bevisas utgöra bisyssla på det sätt som anges ovan, förutsätts förutom en tillräckligt lång tid i arbete under studierna också att studierna har framskridit i normal takt. Om studierna inte har framskridit, kan arbetssökanden inte på det sätt som avses i lagen om utkomstskydd för arbetslösa bevisa att studierna inte utgör något hinder för att ta emot heltidsarbete. I regel anses studierna ha framskridit i normal takt om den studerande skulle ha rätt till studiestöd. Om studierna emellertid redan från början omfattar endast lite studieprestationer (exempelvis studier som enligt annan lagstiftning avses utgöra bisyssla och som syftar till högre yrkeshögskoleexamen), bedöms framskridandet av studierna utgående ifrån hur lång tid det i allmänhet tar att genomföra studierna i fråga. Om personen i en sådan situation har genomfört studier i samma takt som de aktuella studierna i allmänhet är avsedda att genomföras, kan studierna anses utgöra bisyssla under förutsättning att kravet på tid i arbete uppfylls. 5
Ministerns svar Regeringen utreder tillsammans med arbetsmarknadsorganisationer frågan om utveckling av systemet med utbildningsdagpenning för frivilliga studier och den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen. I detta sammanhang bedöms också reformernas effekter på de bestämmelser i lagen om utkomstskydd för arbetslösa som gäller studiernas inverkan på rätten till arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd. Helsingfors den 14 april 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 6