Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 103/2013 vp Opiskelijoiden työharjoittelun hyväksikäyttö Eduskunnan puhemiehelle Onko hallitus tietoinen opiskelijoiden mahdollisesta hyväksikäytöstä työpaikoilla? Esimerkiksi kun työharjoittelija on tulossa yritykseen "harjoitteluun", niin on tilanteita, jolloin firmasta voidaan tätä ennen irtisanoa tai lomauttaa vakituisia työntekijöitä vedoten TUOTAN- NOLLISIIN JA TALOUDELLISIIN SYIHIN... Harjoittelijahan on ILMAISTA rahaa tai työvoimaa yrittäjälle, eikä siihen kulu palkkakustannuksia. Nykyajan trendihän on valitettavasti joillakin työnantajilla se, että käytetään ilmaista työvoimaa, jotta saadaan kuluja pienemmiksi. Miten voidaan ottaa opiskelijoita harjoitteluun ja tekemään LOMAUTETUN henkilön töitä, jolle työtä ei muka ollutkaan? Toinen asia: Henkilö on työvoimapoliittisessa koulutuksessa kurssikeskuksessa ja hänelle tarjotaan viikon työpestiä kurssin lomassa. Henkilö käy hoitamassa homman pois... MUTTA yllätys olikin kova kun hänelle lankesi KARENSSIA kurssin keskeyttämisestä... Asiaa selvitettyään ja nettiä selatessaan löytyi myös lukuisia kohtalotoverita, jotka ovat kokeneet saman. Työvoimaviranomaisen päätöksen mukaan henkilölle voidaan määrätä karenssia, jos hän keskyttää kurssin työn takia määräajaksi ja palaa takaisin kurssille myöhemmin. Samoin uhkaa käydä, kun TE-keskus tarjoaa henkilölle työtä, joka ei vastaa hänen omaa koulutustaan, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo puuttua siihen, että opiskelijoita ei käytetä vakituisen henkilöstön sijasta työvoimana ja miten hallitus aikoo helpottaa työn vastaanottamista myös työvoimapoliittisen toimenpiteen aikana, jotta siitä ei synny henkilölle sanktioita? Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2013 Jari Lindström /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jari Lindströmin /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 103/2013 vp: Miten hallitus aikoo puuttua siihen, että opiskelijoita ei käytetä vakituisen henkilöstön sijasta työvoimana ja miten hallitus aikoo helpottaa työn vastaanottamista myös työvoimapoliittisen toimenpiteen aikana, jotta siitä ei synny henkilölle sanktioita? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammatti- ja ammattikorkeakouluissa opintoihin kuuluu yleisesti pakollinen harjoittelujakso. Osa perustutkinnon vaatimasta ammattitaidosta opitaan oppilaitoksen ulkopuolella. Työssäoppiminen tarkoittaa työpaikoilla, aidossa työympäristössä tapahtuvaa oppimista. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Oppilaitos vastaa työssäoppimisen käytännön järjestelyistä. Työssäoppiminen perustuu kirjalliseen sopimukseen oppilaitoksen ja harjoittelupaikan järjestäjän kesken. Opiskelija osallistuu myös itse työssäoppimisjaksojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, mutta pääsääntöisesti opiskelija ei ole sopimussuhteessa harjoittelupaikan tarjoajaan. Jonkin verran työharjoittelua tehdään myös työsuhteessa. Työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä palveluksessaan olevalle lomautetulle tai taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanotulle työntekijälleen säädetään työsopimuslaissa. Työnantajan on päätettävä lomautus heti, kun lomautusperustetta ei enää ole. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on kutsuttava lomautettu työntekijä takaisin töihin heti, kun työntekijälle sopivaa työtä on tarjolla. Taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanotut työntekijät ovat ns. takaisinottovelvollisuuden piirissä. Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen, TE-toimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Aika ajoin keskustellaan siitä, käytetäänkö työharjoittelussa olevia opiskelijoita työnantajan omat työntekijät korvaavana palkattomana työvoimana. Opiskeluihin liittyvässä työharjoittelussa on kuitenkin aina kyse sellaisten käytännön valmiuksien hankkimisesta, joka on välttämätöntä ammatin oppimisessa. Harjoittelupaikan järjestäjän tehtävänä onkin huolehtia siitä, että ammattiin opiskeleva saa työssäoppimisjakson aikana tarvitsemansa ohjauksen. Harjoittelupaikkojen luominen on erittäin merkittävää tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa. Toisaalta ei voitane ajatella, että vasta ammattiin opiskelevat pystyisivät korvamaan työnantajan omia, ammattitaitoisia työntekijöitä. Julkisena työvoimapalveluna ei enää järjestetä työharjoittelua vaan työkokeiluja. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan TE-toimiston henkilöasiakasta ei voida ohjata työkokeiluun sellaisiin tehtäviin, joista kokeilun järjestävä työnantaja on palvelun aloittamista edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijöi- 2

3 Ministerin vastaus KK 103/2013 vp Jari Lindström /ps tä. Työkokeiluun ei ohjata myöskään silloin, kun työkokeilu aiheuttaisi sen järjestäjän palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia, lomautuksia tai työsuhteiden ehtojen huonontumista. Työttömyysturvalain mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta, jos hän keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun, esimerkiksi työvoimakoulutuksen, ilman pätevää syytä. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että työhönmeno on lähtökohtaisesti pätevä syy keskeyttää palvelu. Jos työ on lyhytkestoista, TE-toimisto kuitenkin arvioi, olisiko palvelun jatkaminen ollut tarkoituksenmukaisempaa myöhempien työllistymismahdollisuuksien kannalta. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, ettei työnhakijalle lähtökohtaisesti tulisi asettaa korvauksetonta määräaikaa palvelun keskeyttämisen takia silloin, kun työnhakija sopii TE-toimiston kanssa keskeyttämisestä työhönmenon takia ja palvelua voidaan jatkaa työsuhteen päätyttyä. Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 103/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jari Lindström /saf: Hur tänker regeringen ta itu med frågan att studerande inte ska användas som arbetskraft i stället för fast anställda och hur tänker regeringen göra det lätttare att ta emot arbete även under en arbetskraftspolitisk åtgärd, för att det inte ska uppstå sanktioner för personen för detta? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Vid yrkesskolor och yrkeshögskolor ingår i studierna i allmänhet en obligatorisk praktikperiod. En del av den yrkesskicklighet som krävs för grundexamen lär man sig utanför läroanstalten. Inlärning i arbetet innebär lärande på arbetsplats, i en äkta arbetsmiljö. I yrkesinriktade grundexamina ingår minst 20 studieveckor med inlärning i arbetet. Läroanstalten ansvarar för de praktiska arrangemangen för inlärning i arbetet. Inlärningen i arbetet baserar sig på ett skriftligt avtal mellan läroanstalten och den som ordnar praktikplatsen. Den studerande deltar också själv i planeringen, genomförandet och utvärderingen av perioderna med inlärning i arbetet, men i regel står den studerande inte i avtalsförhållande till den som tillhandahåller praktikplatsen. I viss mån utförs arbetspraktik även i anställningsförhållande. Bestämmelser om arbetsgivarens skyldighet att erbjuda arbete åt sina permitterade anställda eller arbetstagare som sagts upp av ekonomiska och produktionsorsaker finns i arbetsavtalslagen. Arbetsgivaren måste avsluta permitteringen genast, när det inte längre finns någon permitteringsgrund. I praktiken innebär detta att arbetsgivaren ska be sina permitterade anställda komma tillbaka till arbete genast, när det finns lämpligt arbete för arbetstagaren. Anställda som sagts upp av ekonomiska orsaker eller produktionsorsaker omfattas av den s.k. skyldigheten att återanställa. En arbetsgivare ska erbjuda arbete åt en tidigare arbetstagare som arbetsgivaren sagt upp av ekonomiska orsaker eller produktionsorsaker och som fortfarande är arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån, om arbetsgivaren inom nio månader från det anställningsförhållandet upphörde behöver arbetstagare för samma eller liknande uppgifter som den uppsagda arbetstagaren hade utfört. Då och då förekommer det diskussion om huruvida studerande i arbetspraktik används som oavlönad arbetskraft som ersätter arbetsgivarens egna arbetstagare. Vid arbetspraktik i anslutning till studier är det dock alltid fråga om att skaffa sig sådana praktiska färdigheter som är nödvändiga för att man ska lära sig yrket. Den som ordnar praktikplatsen ska se till att den som studerar till ett yrke får den handledning som han eller hon behöver under perioden med inlärning i arbetet. Det är ytterst viktigt att skapa praktikplatser för att utbilda framtidens kompetenta arbetskraft. Å andra sidan torde man inte kunna tänka att de som än så länge studerar till ett yrke ska kunna ersätta arbetsgivarens egna yrkeskompetenta arbetstagare. Arbetspraktik ordnas inte längre som offentlig arbetskraftsservice, utan det ordnas arbetsprövning. Enligt lagen om offentlig arbetskrafts- 4

5 Ministerns svar KK 103/2013 vp Jari Lindström /ps och företagsservice ska enskilda kunder hos arbets- och näringsbyrån inte anvisas arbetsprövning, om det är fråga om sådana uppgifter för vilka den som ordnar prövningen under de senaste nio månaderna före servicens början har sagt upp eller permitterat arbetstagare av produktionsorsaker eller av ekonomiska orsaker eller överfört arbetstagare till anställning på deltid. Arbetsprövning anvisas inte heller, när arbetsprövningen skulle leda till att anställda hos den som ordnar prövningen sägs upp eller permitteras eller att deras anställningsvillkor försämras. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa har en arbetssökande inte rätt till arbetslöshetsförmåner under 60 dagar, om han eller hon utan giltig orsak avbryter sysselsättningsfrämjande service, till exempel arbetskraftsutbildning. Arbets- och näringsministeriet anser att det i princip är en giltig orsak att avbryta service, om personen börjar arbeta. Om arbetet är kortvarigt, bedömer arbets- och näringsbyrån emellertid om det med tanke på möjligheterna till sysselsättning i ett senare skede skulle ha varit mer ändamålsenligt att fortsätta i servicen. Arbets- och näringsministeriet anser att det för arbetssökanden i princip inte ska föreläggas en tidsperiod utan ersättning på grund av avbrytande av service, när arbetssökanden med arbets- och näringsbyrån kommer överens om att servicen avbryts därför att personen börjar arbeta och att personen kan fortsätta i servicen efter att anställningsförhållandet avslutats. Helsingfors den 12 mars 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5