LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys lähetetään ARAan 8.12.2016 mennessä ARA3b verkkolomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/ Lomake haetaan tunnuksella ARA3b. Kirjautuminen lomakkeelle tehdään käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Käyttäjätunnus on oman kunnan 3-numeroinen kuntakoodi, joka löytyy mm. Tilastokeskuksen sivuilta: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/index.html Salasanat kuntiin lähetetään viikolla 44. Puuttuvaa tai kadonnutta käyttäjätunnusta ja salasanaa voi tiedustella: pekka.pelvas@ara.fi, puh. 02952 50861 hannu.ahola@ara.fi, puh. 02952 50855 Tietojen kerääminen, tallentaminen ja lähettäminen ARAan Asuntomarkkinatietojen keräämisessä kunnat voivat hyödyntää Excel-lomaketta, joka löytyy ARAn verkkosivuilta http://www.ara.fi/fi- FI/Ajankohtaista. Excel-lomake helpottaa tietojen keräämistä usealta eri toimijalta, mutta tiedot on yhdistettävä ja siirrettävä verkkolomakkeelle ennen lähettämistä ARAlle. Välitallennusta, joka mahdollistaa keskeneräisten tai puutteellisia tietojen tallentamisen verkkolomakkeelle. kunnan asuntomarkkinatietoja vuodelta 2015. Linkki edellisvuoden lomakkeelle löytyy sovelluksen pääsivulta. ARAan lähetettävässä lopullisessa versiossa pakollisten kenttien on oltava tallennettuna. Myös nollat on merkittävä. Jos tietoja puuttuu tai ne ovat ristiriitaisia, verkkolomake palauttaa täyttäjän puuttuvan tai virheellisen tiedon kohdalle. ARAlle lähetetyn verkkolomakkeen tietoja voi täydentää ja korjata eräpäivään asti. Kunnan asuntomarkkinaselvitys -lomakkeella kysytään sekä poikkileikkaustietoja ajankohdasta 15.11.2016 että kertymätietoja koko vuodelta 2016. Poikkileikkaustietojen päivämääränä voidaan käyttää loka- tai marraskuun loppua, jos se helpottaa tiedonhankintaa. Koko vuotta koskevien tietojen osalta kuntaa pyydetään arvioimaan vuoden 2016 tiedot, vaikka lopullisia tietoja loppuvuoden osalta ei vielä ole saatavilla. 1
Tarkennuksia ja lisätietoja ARA-vuokra-asunnoilla tarkoitetaan rajoitusten alaisia arava- ja korkotukilainoitettuja vuokra-asuntoja. ARA-vuokra-asunnot jaetaan normaaleihin ja erityisryhmien vuokra-asuntoihin Normaalit ARA-vuokra-asunnot ovat kenelle tahansa vuokrattavia asuntoja. Erityisryhmien ARA-vuokra-asunnot on tarkoitettu tietylle kohderyhmälle, kuten opiskelijoille, vammaisille tai vanhuksille. Rajoituksista vapautuneita tai vapautettuja ARA-asuntoja ei lasketa ARAasuntoihin kuuluvaksi. 1. ARA-VUOKRA-ASUNTOIHIN 15.11.2016 HAKEVAT RUOKAKUNNAT Mukaan lasketaan kaikki 15.11.2016 voimassa olevat hakemukset, jotka koskevat kunnan alueella sijaitsevia, julkisesti haettavissa olevia ARA-vuokraasuntoja. Mukaan lasketaan normaalit ARA-vuokra-asunnot ja vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitetut ARA-asunnot, mutta ei opiskelija-asuntoja. Kohdassa 1.1 on poistettava hakijoiden päällekkäisyys eri vuokranantajien asuntoihin arvioimalla, ellei tarkkaa tietoa ole. Arvioitua tai tutkittua päällekkäisyyden osuutta kysytään erikseen kohdassa 1.2. Hakijoiden rakenteesta kysytään erikokoisten ruokakuntien lukumäärää. Lisäksi kysytään nuorten ruokakuntien määrää, joissa päähakija on alle 25-vuotias ja erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevien ruokakuntien määrää. Jälkimmäisiin luetaan asunnottomat, viranomaisen päätöksellä ilman omaa syytään asunnosta muuttamaan velvoitetut, erittäin ahtaasti asuvat ja paikkakunnalle työ- tai opiskelupaikan takia muuttavat. Hakijoiden rakenteen uutena kysymyksenä kuntia pyydetään ilmoittamaan maahanmuuttajataustaisten ruokakuntien määrää ARA-asunnon hakijoista ja saaneista. Jos tarkkaa lukua ei ole saatavissa, ilmoitetaan arvio. Maahanmuuttajataustaisiksi lasketaan ruokakunnat, jonka päähakijan kansalaisuus on muu kuin Suomi tai jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. 2. ARA-VUOKRA-ASUNNON SAANEET ARA-vuokra-asunnon saaneiden ruokakuntien lukumäärää kysytään koko vuoden 2016 ajalta samalla jaottelulla kuin kohdassa 1.1 on kysytty poikkileikkaustietona. Puuttuvat kuukaudet arvioidaan alkuvuoden toteutuneen kehityksen perusteella. 3. HAETTAVANA OLLEET ARA-VUOKRA-ASUNNOT Koko vuoden 2016 aikana julkisesti haettavana olleiden ARA-vuokra-asuntojen määrään lasketaan vanhasta kannasta vapautuneet ja uudet, valmistuneet asunnot. Lukuun lasketaan mukaan myös erityisryhmien asunnot opiskelija-asuntoja lukuun ottamatta. Uusien asuntojen määrä kysytään erikseen. 2
4. ASUNTOJEN KÄYTTÖASTE Asuntojen määräksi ilmoitetaan kunnan ja kunnan vuokrataloyhtiöiden normaalien ARA-vuokra-asuntojen yhteismäärä (15.11.2016) tai viimeisin käytössä oleva asuntokantaluku. Lukuun ei lasketa vanhusten asuntoja eikä erityisryhmien asuntoja. Asuntojen käyttöaste (%) määritellään vuokrattuina olevien asuntojen vuokra- ja vesimaksutuottojen sekä vuokrattavissa olevien asuntojen budjetoitujen vuokraja vesimaksutuottojen suhteena. Jos käyttöastetta seurataan kuukausittain, koko tilikauden käyttöaste saadaan laskemalla kuukausittaiset käyttöasteet yhteen ja jakamalla summa 12:lla. Vuokratuottoihin mahdollisesti budjetoitua tyhjäkäyttövarausta ei oteta huomioon käyttöastetta laskettaessa. 5. ASUKASVAIHTUVUUS Laskennassa huomioidaan vain kunnan ja kunnan vuokrataloyhtiöiden normaalit ARA-vuokra-asunnot. Lukuun ei lasketa vanhusten asuntoja eikä erityisryhmien asuntoja. Asukasvaihtuvuus (%) saadaan suhteuttamalla irtisanomisten (vuokrasuhteiden päättymisten) määrä asuntokannan määrään. Jos vaihtuvuutta seurataan kuukausittain, koko tilikauden vaihtuvuus saadaan laskemalla kuukausittaiset vaihtuvuusprosentit yhteen ja jakamalla summa 12:lla. 6. TYHJÄT ASUNNOT Mukaan lasketaan kaikkien omistajien ARA-vuokra-asunnot, jotka sijaitsevat kunnan alueella. Normaalien ARA-vuokra-asuntojen lisäksi kysytään tyhjien erityisryhmäasuntojen (vanhusten, kehitysvammaisten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien jne.) määrää. Lukuun ei lasketa opiskelija-asuntoja. Peruskorjauksen vuoksi tyhjillään olevia asuntoja ei lueta mukaan. Kohtaan 6.2 merkitään tyhjien asuntojen keskittyminen tietylle alueelle ja tärkein syy tyhjänä oloon. Kohdassa 6.4 ilmoitetaan kuntapaikan (ml. kiintiöpakolaiset) saaneille pakolaisille vuokratut ARA-asunnot. Avoimessa kysymyksessä kysytään, mitä vaikutuksia oleskeluluvan vuoden 2016 aikana saaneilla turvapaikanhakijoilla on ollut kunnan asuntomarkkinoihin (uusi kysymys). 7. KUNNAN SUORITTAMA ASUKASVALINTOJEN VALVONTA Asukasvalintojen valvonta kuuluu kunnalle. Valvonnasta kysytään sen toteuttamistapa (7.1) sekä milloin kunta on tehnyt valvontapäätökset (7.2) 3
12. ASUNNOTTOMAT Asunnottomuustietoa saadaan useista eri tietolähteistä, kuten asuntotoimen vuokra-asunnonhakijatiedoista, sosiaalitoimen asiakastiedoista ja palveluntuottajien asiakastiedoista. Tietojen luotettavuuden varmentamiseksi on tärkeää käyttää apuna väestörekisteriä ja muita henkilötunnuksiin perustuvia rekistereitä. Henkilötietolain (523/1999, 14-16 ) mukaan viranomaiskäytössä selvitys- ja tutkimustyössä on mahdollista käyttää henkilötietoja (henkilötunnuksia). ARA on tarkistanut tulkinnan asunnottomuustietojen osalta tietosuojavaltuutetulta. - Väestörekisteristä voidaan tarkistaa, onko henkilö asunnoton (esim. osoite Poste restante tai joku laitos). Rekisteritiedon käyttö on erityisesti tarpeen vuokra-asunnon hakijan tietoja tarkistettaessa silloin, kun hakija on oman ilmoituksensa mukaan asunnoton. Eri rekistereiden (esimerkiksi asuntotoimen hakijarekisterin ja sosiaalitoimen asiakasrekisterin) ristiinajoilla varmistetaan, ettei asunnottomuustiedoissa ole päällekkäisyyttä. - Rekisteritiedolla ei yleensä päästä tarkistamaan mahdollista pitkäaikaisasunnottomuutta, koska siihen liittyy olennaisesti hoidon ja avun tarpeen arviointi. Kohdassa 12.1 kysytään kustakin asunnottomuusryhmästä erikseen pitkäaikaisasunnottomien 1 määrää. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan asunnotonta, jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, kuten velka-, päihde- tai mielenterveysongelma, ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana. Pitkäaikaisasunnottomuudessa korostuu avun ja hoidon tarve ajallinen kesto on toissijaista. 12.1. Yksinäiset asunnottomat kyselyajankohtana 15.11.2016 Ryhmään ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa yms. luetaan ilman vakinaista asuinpaikkaa olevat, erilaisissa tilapäissuojissa ja paikoissa asustavat ja kiertelevät henkilöt. Ryhmään asuntoloissa tai majoitusliikkeissä asunnon puutteen vuoksi olevat luetaan asuntolatyyppisissä majoituksissa tai esimerkiksi matkustajakodissa tavallisimmin sosiaalitoimen päivittäisillä maksusitoumuksilla asustavat henkilöt. Ryhmään huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat luetaan esimerkiksi päihdehuollon asumispalveluyksiköissä, erilaisissa hoidollisissa, laitostyyppisissä yksiköissä, turvakodeissa yms. asuvat henkilöt. 1 Pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä ja tiedon keruusta löytyy lisätietoja ARAn verkkojulkaisussa: Sari Pitkänen, Selvitys pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä ja tilastoinnista, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 2 2010, ks. http://www.ara.fi/fi- FI/ARAtietopankki/Julkaisut/ARAn_raportteja_julkaisusarja/Selvitys_pitkaaikaisasunnottomuuden_maar %281365%29 4
Mukaan ei lueta erillisiä asuntoja, jotka ovat asumispalvelun piirissä. Näissä asunnoissa tilapäisestikään asuvaa ei katsota asunnottomaksi. Huoltokotityyppisissä yksiköissä asunnottomaksi ei lueta henkilöitä, jotka - ovat siellä pysyvästi hoidon vuoksi, eivätkä hae muita asumisratkaisuja - ovat tehneet vuokrasopimuksen ko. huoltokoti- ja muun laitostyyppisen asumisyksikön kanssa. Sen sijaan asunnottomaksi luetaan huoltokotityyppisissä yksiköissä oleva henkilö, jolla on vuokra-asuntohakemus vireillä. Aikaisemmin tilastoitua ryhmää vapautuvat vangit 2 ei kysytä. Ryhmään tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen vuoksi luetaan sellaiset henkilöt, jotka kunnan tietojen tai arvion mukaan asuvat tilapäisesti tai kiertelevät sukulaisten ja tuttavien luona ilman vakituista asuntoa. Ryhmään ei lueta vanhempiensa luona asuvia nuoria. - Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona ryhmässä voidaan olettaa olevan eniten niitä, joiden asuminen voidaan järjestää yleisen asunnonjaon kautta normaalista vuokra-asuntokannasta. - Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona -ryhmässä pitkäaikaisasunnottomaksi lukemisen pitäisi perustua ensisijaisesti sosiaalitoimen asiakkuuteen, jolloin palvelujen tarpeen perusteella voidaan päätellä, täyttyvätkö pitkäaikaisasunnottomuuden kriteerit. - Myös muu 'vahva näyttö' pitkäaikaisasunnottomuudesta voi olla luokittelun kriteerinä, esimerkiksi henkilön asumis- tai asunnottomuushistorian tunteminen. - Palveluntuottajien asiakastiedoista voi myös näkyä sellaisia pitkäaikaisasunnottomia, jotka saavat eläkettä, eivätkä sen takia asioi kaupungin sosiaalitoimistossa. Kyseessä voi olla nuoriakin päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Yksinäisistä asunnottomista kysytään naisten, nuorten (alle 25-v.), maahanmuuttajataustaisten ja Suomen romanien osuutta. Maahanmuuttajataustaisiin luetaan kaikki asunnottomat yksinäiset henkilöt, jotka eivät ole Suomen kansalaisia tai joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajatiedon voi selvittää väestörekisteristä äidinkielen ja syntymäpaikan avulla. Suomen romaneihin ei lasketa muualta, esim. Romaniasta Suomeen tulleita romaneita. 2 Vapautuvien vankien asunnottomuudesta on vaikea saada tietoa mm. tietosuojakysymysten takia. Rikosseuraamuslaitoksella on vuositilastoja vankien asunnottomuudesta, mutta näiden tilastojen käyttäminen kuntakohtaisena poikkileikkausaineistona ei ole mahdollista. 5
12.2 Asunnottomat perheet kyselyajankohtana 15.11.2016 Ryhmään perheet tai pariskunnat, jotka asunnon puutteen vuoksi asuvat erillään tai tilapäismajoituksessa luetaan perhe tai pariskunta, joka yhteisen asunnon puutteessa asuu erillään tai asuu tilapäismajoituksessa, kuten matkustajakodissa, hotellissa tai sukulaisten ja tuttavien luona. Asunnottomiin perheisiin luetaan myös ensi- ja turvakodissa ja kriisiasunnoissa asuvat perheet. Perheistä kysytään myös perheeseen kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärää. Lisäksi kysytään maahanmuuttajataustaisten ja Suomen romanien osuutta asunnottomista perheistä. 12.3 Kunnan asunto- ja sosiaalitoimen vuoden 2016 aikana asuttamien asunnottomien määrä Kukin yksinäinen asunnoton tai asunnoton perhe, joka vuoden aikana on saanut asunnon, lasketaan mukaan vain kerran. Vaikka loppuvuodesta ei olekaan vielä tarkkoja tietoja, niin pyydämme kuntaa arviomaan koko vuoden 2016 tiedot. Majoitusliikesijoituksia, turvakoteja, perhehoitoa tai laitoshuoltoratkaisuja ei lueta mukaan. Asutetuista yksinäisistä asunnottomista kysytään erikseen pitkäaikaisasunnottomien määrää. Asutetuista perheistä kysytään samoin kuin kohdassa 12.2 myös perheeseen kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärä. 12.5 Toimenpiteet asunnottomuuden vähentämiseksi Kohdassa 12.5 voi kertoa vapaamuotoisesti, mitä toimenpiteitä kunnassa on tehty asunnottomuuden vähentämiseksi ja mitkä syyt ovat vaikuttaneet asunnottomuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Vastauksia voidaan käyttää sellaisenaan tai referoituna asuntomarkkinakyselyn pohjalta laadittavassa Asunnottomuusraportissa. 6