ISSN Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh Selvityksiä 3/2008. Asunnottomat 2007

Transkriptio

1 ISSN Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh Selvityksiä 3/2008 Asunnottomat

2 Asunnottomat 2007 Asunnottomuus vähenee hitaasti Asunnottomuus on hieman vähentynyt Suomessa. Vuoden 2007 marraskuun puolivälissä oli vailla vakinaista asuntoa noin yhden hengen taloutta ja 300 perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt vajaalla 100 henkilöllä ja perheiden määrä on hiukan lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Tiedot ilmenevät Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksen (ARA) kunnille tekemästä asuntomarkkinakyselystä luvun puolivälistä, jolloin asunnottomuutta alettiin seurata kuntakyselyin, asunnottomuus on vähentynyt noin henkilöllä. (Kuvio 1 ja Liite 1) Kuvio Asunnottomat Asunnottomat perheet Tilap. tuttavien ja sukul. luona Laitoksissa Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa Suurin osa yksinäisistä asunnottomista on miehiä. Naisia on noin viidennes, nuoria vajaa viidennes ja maahanmuuttajia noin 4 %. Naisten ja maahanmuuttajien määrä on edellisvuodesta hiukan noussut, nuorten laskenut. Vailla asuntoa olevia perheistä, joita oli yhteensä noin 300, maahanmuuttajien osuus on selvästi suurempi, noin 15 %. Maahanmuuttajat hakeutuvat erityisesti Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle, missä heitä on myös eniten asunnottomina. (Taulukko 1) 2

3 Taulukko 1. Asunnottomat ryhmittäin vuosina ) ulkona, ensisuojissa* 2. asuntoloissa, maj.liikk. * 3. erilaisissa laitoksissa* 4. vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa 5. tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona Yksinäiset asunnottomat yhteensä yksinäis. asunnottomista naisia nuoria, alle 25 v. maahanmuuttajia Asunnottomat perheet näistä maahanmuuttajia Lähde: ARA, kuntien asuntomarkkinaselvitykset Kolme neljännestä asunnottomista on 10 kunnassa Vaikka kokonaisasunnottomuus on hiukan vähentynyt, niin jos tarkastellaan 32 suurinta asunnottomuuskuntaa eli kuntia joissa on ollut kyselyajankohtana vähintään 25 asunnotonta, on asunnottomuus lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Asunnottomuus on siis keskittynyt aikaisempaa enemmän. Näissä 32 kunnassa oli yli 90 % kaikista yksinäisistä asunnottomista. (Liite1) Kaikkiaan Suomessa on noin 180 kuntaa, joissa on asunnottomia. Useimmissa näistä kunnista asunnottomia on kuitenkin alle 10. Vuoden 2007 aikana kunnat asuttivat kaikkiaan noin yksinäistä asunnotonta ja noin 600 vailla asuntoa olevaa perhettä.(liite 2) Yli puolet asunnottomista asuu pääkaupunkiseudulla, näistä valtaosa Helsingissä. Kolme neljännestä, noin henkilöä, kaikista asunnottomista asuu seuraavissa 10 kaupungissa: Helsingissä (3 110 yksinäistä asunnotonta), Tampereella (533), Espoossa (467), Vantaalla (384), Turussa (329), Lahdessa (214), Jyväskylässä (174), Kuopiossa (148), Joensuussa (127) ja Oulussa (123). Osassa näistä kaupungeista asunnottomuutta on onnistuttu vähentämään, mutta Helsingissä, Espoossa, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa asunnottomuus on lisääntynyt edellisvuodesta. Jyväskylässä asunnottomuuden lisääntyminen on huomattavaa, mikä osittain johtuu aiempaa tarkemmasta kartoituksesta. (Kuvio 2) 1 Tässä esitetyt asunnottomien lukumäärätiedot ovat näennäisestä tarkkuudestaan huolimatta suuntaa antavia, sillä eri kuntien arviointiperusteet vaihtelevat ja myös saman kunnan eri vuosina esittämät tiedot voivat vaihdella tarkkuustasoltaan. Vuonna 2001 on asunnottomuuden määrittelyyn lisäksi tehty joitakin muutoksia, minkä vuoksi * merkillä merkittyjen kolmen ensimmäisen asunnottomuusryhmän lukumäärätiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien vastaaviin ryhmiin. Ennen vuotta 2003 ilman asuntoa olevien vapautuvien vankien määrä (kohta 4) on Helsingin osalta ilmoitettu koko vuodelta, vaikka asunnottomuustieto koskee nimenomaan marraskuun puolivälin poikkileikkaustilannetta. Tämä tiedonkeruun tarkennus pudotti yksinäisten asunnottomien määrää vuonna 2003 noin 300:lla. 3

4 Kuvio 2 Yksinäiset asunnottomat kaupungeissa, joissa oli marraskuussa 2007 eniten asunnottomia Asunnottomien lkm Helsinki Tamper e Espoo Vantaa Turku Lahti Kuopio Jyväskylä Joensuu Oulu Tavoitteena puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä Edellä mainitut 10 kaupunkia ovat mukana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, joka on osa hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. Pitkäaikaisasunnottomia on arvioitu olevan noin kolmannes kaikista yksinäistä asunnottomista eli noin henkilöä. Ohjelma on kokonaisuus, jossa yhdistyy asuntojen hankinta ja riittävät asumisen tukipalvelut. Valtio osallistuu asunnottomien asumisyksiköiden rahoitukseen. ARA tukee asuntojen rakentamista, perusparantamista ja hankintaa avustuksilla erityisryhmien asunto olojen parantamiseksi. ARAn avustuksiin liittyy valtion korkotukilaina. Sosiaali ja terveysministeriö rahoittaa tarvittavia tukipalveluja sosiaali ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelman (KASTE) kautta. Rahaautomaattiyhdistys (RAY) osallistuu ohjelman toteuttamiseen myöntämällä investointiavustuksia asuntojen hankintaan sekä asuntoloiden peruskorjaamiseksi tuetun asumisen yksiköiksi. Valtion ja 10 kunnan väliset aiesopimukset Kaikkien edellä mainittujen 10 kunnan eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Oulun kanssa on käyty ympäristöministeriön johdolla aiesopimusneuvottelut pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Aiesopimuksilla luodaan edellytykset sille, että vuoteen 2011 mennessä pitkäaikaisasunnottomille voidaan osoittaa noin asuntoa tai 4

5 tukiasuntopaikkaa. Aiesopimuksilla määritellään valtion osallistuminen toimenpiteiden rahoitukseen. Pitkäaikaisasunnottomilla tarkoitetaan sitä asunnottomien ryhmää, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä siksi, että tavanomaiset asumisratkaisut eivät tämän ryhmän kohdalla ole toimineet. Pitkäaikaisasunnottomat on jaoteltu ensisijaisesti tuen tarpeen mukaisesti. Tuettavaksi ryhmiksi on mainittu erityisesti mielenterveysongelmaiset miehet ja naiset, monisairaat, käytöshäiriöiset, huumeongelmaiset nuoret sekä vankilasta vapautuvat vangit ja kriminaalihuollon asiakkaat. Asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi aiesopimuksiin on kirjattu myös nuorisoasuntohankkeita. Asumisneuvojien palkkaukseen on mahdollista saada ARAn hallinnoimista lähiöohjelman varoista enintään 20 %:n avustus. Sopimusosapuolina ovat kunnat ja valtion puolelta ympäristöministeriö, sosiaali ja terveysministeriö, Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA sekä Rikosseuraamusvirasto. Lisäksi mukana on Raha automaattiyhdistys. Sopimukset tulevat voimaan niiden kuntien osalta, joiden kanssa sopimus on siihen mennessä tehty. Aiesopimusten liitteinä ovat konkreettiset suunnitelmat ja hankkeet, jotka kukin kunta on aikonut toteuttaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi vuosina Avustuspäätökset tehdään hakemusten perusteella ARAssa ja STM:ssä vuosittain. RAY kohdentaa avustuksensa sovittuihin hankkeisiin vuosittaisen määrärahansa puitteissa. Aiesopimusta voidaan tarkistaa vuosittain, ja se on tarkoitus uusia vuoden 2011 aikana. Seurantaa varten perustetaan ARAn johdolla toimiva pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ohjausryhmä, jossa aiesopimuksen osapuolet ovat edustettuina. ARA perustaa verkkopalveluunsa pitkäaikaisasunnottomuuden teemasivuston. Pitkäaikaisasunnottomien hankkeille huomattava avustus Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi avustuksista erityisryhmien asunto olojen parantamiseksi annettua lakia siten, että pitkäaikaisasunnottomien, opiskelijoiden ja vammaisten asuntokohteille voitaisiin myöntää aikaisempaa suurempi osuus tarvittavasta rahoituksesta avustuksena. ARA myöntäisi avustukset nykyiseen tapaan, ja avustuksen saaminen edellyttäisi, kuten tähänkin asti, että hankkeelle myönnettäisiin myös valtion korkotukilainoitus. Pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeita rahoitettaessa avustuksen enimmäissuuruus voisi olla enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksytyistä rakentamis, hankinta tai perusparannuskustannuksista. Esitys pohjautuu hallitusohjelmaan ja hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan. Lakimuutos tullee voimaan syksyllä Uusien avustushankkeiden haku ajoittunee loppusyksyyn Suurimmat asunnottomuuskunnat Tarkasteluajankohtana mainituissa kymmenessä kunnassa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Oulu) oli yhteensä noin yksinäistä asunnotonta, mikä on lähes 77 % kaikista yhden hengen asunnottomista talouksista. Osa kunnista on arvioinut myös pitkäaikaisasunnottomien määrän. Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Lahti arvioivat että 5

6 kaikista yksinäisistä asunnottomista yli puolet on pitkäaikaisasunnottomia. Tässä vuoden 2007 kyselyssä pitkäaikaisasunnottomuudella tarkoitettiin vähintään vuoden kestänyttä asunnottomuutta. Vuonna 2008 kymmenen kunnan aiesopimusteksteissä pitkäaikaisasunnottomuus on määritelty niin, että lähtökohtana on tuen tarve, ei tietty asunnottomuuden kestoaika. Asunnottomia perheitä oli näissä kunnissa yhteensä 282 kpl, noin 92 % koko maan asunnottomista perheistä. Helsingissä oli asunnottomista perheistä lähes puolet, 140 kpl. Asunnottomille perheille, etenkin lapsiperheille, asunto järjestyy yleensä nopeasti. Seuraavassa on eritelty 10 kärkikunnan asunnottomien määrä ryhmittäin sekä kokonaisasunnottomuuden muutos edellisvuodesta. Kunnat ovat myös vastanneet vapaamuotoisesti kysymyksiin: "Mitkä ovat olleet pääasialliset toimenpiteet asumisen järjestämiseksi asunnottomille vuonna 2007?" "Minkälaisissa tapauksissa asumisen järjestäminen on onnistunut parhaiten? Milloin on ollut ongelmia?" "Onko kunnassanne suunniteltu tai tehty erityistoimia pitkäaikaisasunnottomien asumisen järjestämiseksi, kuten suunniteltu tilaratkaisuja esim. varaamalla tontti tai rakennus asunnottomien asumisyksiköille? Onko tässä yhteydessä esiintynyt naapuruston vastustusta (ns. NIMBY ilmiö)?" Kaikilla tässä esitellyillä 10 kunnalla on kevään 2008 aiesopimusneuvottelujen myötä suunnitelmia pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetuista asumisratkaisuista. Kyselyajankohtana, vuoden 2007 loppupuolella, suunnitelmia ei kaikilla vielä ollut tai ne olivat hyvin keskeneräisiä. (Huom. VT) HELSINKI Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi Yksinäiset asunnottomat yhteensä 3110 (+45) 1700 Näistä naisia nuoria (alle 25 v.) maahanmuuttajia asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 140 (+ 0) näistä maahanmuuttajia 25 Yhteensä 760 yksinäistä henkilöä ja 180 perhettä. Asunnottomien sosiaalipalvelut (asso) on sijoittanut pääosin omaan asuntokantaan (asumispaikkoja on n. 2700) ja kaupungin vuokra asuntoihin. Lisäksi yksityisiin vuokra asuntoihin on myös mennyt muutamia kymmeniä. Vailla vakinaista asuntoa ry:n (VVA ry) ylläpitämä 25 paikkainen Sällikoti ja käynnistynyt Sininauhasäätiön ylläpitämä asumisyksikkö Pessi ja Illusia, jossa on 42 asuntoa 6

7 perustuvat normaalin vuokrasopimuksen mukaiseen asumiseen. Kohderyhminä ovat olleet vaikeasti asutettavat Suunnitelmallisesti, jatkuvaan tilannearviointiin ja kuntoutukseen pohjautuva asuttaminen onnistuu parhaiten. Riittävät tukipalvelut ovat välttämätöntä onnistuneessa asumisessa. Laajasta tukitoiminnasta ja varhaisesta puuttumisesta huolimatta jotkut asiakkaat laiminlyövät vuokranmaksun ja kerta kaikkiaan katoavat. Tämän ongelman ratkaiseminen tulee olemaan vaikeaa tulevaisuudessakin. Tässä yhteydessä nousee kysymys asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta. Hietaniemenkatu 5:n palvelukeskuksen suunnittelu jatkuu tavoitteena aloittaa siellä toiminta vuoden 2009 alkupuolella. Erityyppisiä asumispaikkoja sinne tulee 114. Naapuruston valitukset ovat olleet mukana kaiken aikaa suunnittelutyössä. (Korkein hallinto oikeus on antanut päätöksen, jossa se on hylännyt valitukset.) Mm. ympäristötyö on tärkeä osa suunnittelua. Uuden Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitteiden mukaisesti varataan vuosittain tontteja asunnottomien ja muiden erityisryhmien asunnoille keskimäärin 25 % valtion tukemasta vuokra asuntotuotannosta. Tavoitteena on että, seudullisesti sovittujen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan periaatteiden mukaisesti valtion tukemia vuokra asuntoja tuotetaan vuosittain keskimäärin 1000 asuntoa. ESPOO Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa 12 6 Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi Yksinäiset asunnottomat yhteensä 467 (+24) 269 Näistä naisia nuoria (alle 25 v.) maahanmuuttajia asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 22 ( 6) näistä maahanmuuttajia 9 Yhteensä 250 yksinäistä henkilöä ja 75 perhettä. Kaupunki on järjestänyt asunnottomille sekä kaupungin normaaleja vuokra asuntoja, että tuettuja Y Säätiön omistamia asuntoja. Espoon Diakoniasäätiö vuokraa tukiasuntojaan asunnottomille. Kaupungin oman tukiasuntotyön resursseja on vahvistettu. Tukiasuntotyön ohjaajat vastaavat tietyllä alueella sijaitsevien asuntojen tuen järjestämisestä. Ohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä päihdehuollon palveluohjauksen ja mielenterveyskuntoutujien palveluohjauksen työntekijöiden kanssa. Olarinluoman vastaanottokodissa tehtävää asiakastyötä, mm. asiakkaiden tilannearviointia, on kehitetty tavoitteellisempaan suuntaan. Vastaanottokodin laajennuksesta valmistellaan tarveselvitystä sosiaali ja terveyslautakunnalle. Espoonkruunu Oy ja sosiaali ja terveystoimi ovat sopineet Espoonkruunu Oy:n asumisneuvontatoiminnan siirtymisestä Espoonkruunu Oy:n toiminnaksi vuoden 2008 alussa. Samalla asumisneuvojien määrä kasvaa kolmeen. 7

8 Asuminen onnistuu silloin, kun asuttaminen suunnitellaan hyvin ja asukas saa riittävästi tukea asumisen alkuvaiheessa. Asumisen järjestämisessä voi olla ongelmia silloin, kun asukas asutetaan asuntoon, jossa aikaisemmat asukkaat ovat aiheuttaneet häiriöitä. Tukiasuntoja on keskittynyt samoille alueille ja tiettyihin taloyhtiöihin, mikä voi vaikeuttaa asumisen järjestämistä Naapurien vastustus on kaatanut tai hidastanut hankkeita. Hankkeita on helpompi toteuttaa laajentamalla olemassa olevia yksiköitä. Kaavoituksessa on pyritty varautumaan siihen, että jokaisella suuralueella olisi erityisasumiseen soveltuvia maankäyttövarauksia. Maankäytön edetessä tontit pyritään hankkimaan erityisasumisen tarpeisiin joko ostamalla tai maankäyttösopimuksilla. VANTAA Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa 32.. Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi 21.. yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi 57.. Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa 9.. Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi Yksinäiset asunnottomat yhteensä 384 ( 112).. Näistä naisia 89.. nuoria (alle 25 v.) 90.. maahanmuuttajia asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 28 (+13) näistä maahanmuuttajia Yhteensä 230 yksinäistä henkilöä ja 41 perhettä. Pitkäaikaisasunnottomien määrästä ei ole varmaa tietoa. Asunnottomia on voitu asuttaa Y säätiön ja kaupungin vuokra asuntoihin. Samoin on asutettu kaupungin sosiaali ja terveystoimen tuetun asumisen yksiköihin. Yleinen asuntomarkkinatilanne on myös auttanut asunnottomia saamaan asunnon, erityisesti sellaisia, joilla ei ole muita ongelmia. Parhaiten asuttaminen onnistuu niiden osalta, joilla asunnottomuuden lisäksi ei ole muita ongelmia. Sellaiset asunnottomat, jotka ovat heti saaneet sosiaali isännöinnin ja asumisohjaajien apua, ovat onnistuneet paremmin asumisessaan. Esim. piilevät mielenterveysongelmat aiheuttavat ongelmia. Vantaalla laaditaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma. Vantaalla valmistuu 2008 tuetun asumisen yksikkö. 8

9 TAMPERE Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi 38 yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa 9 1 Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi Yksinäiset asunnottomat yhteensä 533 ( 11) 72 Näistä naisia nuoria (alle 25 v.) 155 maahanmuuttajia 15 asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 23 (+ 0) näistä maahanmuuttajia 4 Yhteensä 200 yksinäistä henkilöä ja 26 perhettä. Asunnottomuuden vähentämisen työryhmän esitys konkreettisista toimista asunnottomuuden vähentämiseksi (esim. resurssien lisäys tuettuun asumiseen, asumisneuvontaan sekä tutkimus ja selvitystyöhön). Vuohenojan palvelutalon valmistuminen. Asiakasohjausyksikön toiminnan vakiintuminen. Työntekijän palkkaaminen vankilasta vapautuvien henkilöiden asioiden järjestämisen avustamiseen. Onnistuminen edellyttää joko omatoimista asumiskykyä tai jos sitä ei ole, niin tukea asumiseen asukkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hervannassa on sosiaalisen asumisen erityisryhmiä varten asemakaavaltaan vahva korttelialue, johon on suunniteltu kolme tonttia. Korttelin laajuus yhteensä n kerrm2. Viinikassa, kaupungin keskusta alueella on korttelialue, jossa on sosiaali ja terveydenhuoltoa palvelevaa rakennusoikeutta 1500 kerrm2. Sinne saa sijoittaa esim. asunnottomien yömajan. TURKU Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa 13.. Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi.. yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa 1.. Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi 72.. Yksinäiset asunnottomat yhteensä 329 ( 6).. Näistä naisia 39.. nuoria (alle 25 v.) 26.. maahanmuuttajia 5.. asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 9 (+7) näistä maahanmuuttajia 2 Yhteensä 91 yksinäistä henkilöä ja 18 perhettä. 9

10 Asunnottomia on ohjattu päihdehuollon hoito ja huoltokoteihin ja osa asukkaista on saanut myöhemmin joko oman vuokra asunnon tai päihdehuollon tukiasunnon. Päihdehuollon hoito ja huoltokotien paikkaluku on 274 ja asunnottomuuskartoituspäivänä käyttöaste oli vastaavalla tasolla kuin vuotta aiemmin eli 88,7 %. Portaittainen asuttamisen malli (asuntolasta itsenäiseen asumiseen) on todettu esim. päihdeongelmaisten osalta toimivaksi ja asumisen valmiuksia on pyritty parantamaan omaohjaajien toimesta. Sosiaalitoimessa jokaisella tukipalveluja saavalla on oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa palvelujen koordinoinnista. Tukipalveluja saavalle laaditaan määräaikainen asiakassuunnitelma. Tavoitteiden toteutumista seurataan. Lisäksi päihdehuollon hoito ja huoltokodeissa asuville laaditaan yksityiskohtaisempi kuntoutumissuunnitelma Asiakas, jolla elämäntavat kunnossa ja jolla ei ole luottohäiriöitä, löytää Turusta vuokra asunnon. Asumisen onnistumista lisää myös tuen saaminen arkielämään (esim. käynnit Sirkkalan päiväkeskuksessa). Myös vertaisryhmissä käyminen rytmittävät työttömän päivää ja tukevat arjessa selviytymistä. Vakava päihdeongelma, etenkin huumeongelma vaikeuttaa asunnon saantia, myös tukiasunnon saantia. Päihdehuollon hoito ja huoltokodit toimivat pitkäaikaisasunnottomien asuinpaikkoina. Hoito ja huoltokodit ovat toimineet pitkään alueilla, joten naapuruston vastustusta ei enää ilmene. Vuonna 1999 aloitti toimintansa Keltainen talo, jossa on asuntoja mielenterveysongelmaisille ja päihdeongelmaisille. Terveystoimi valitsee mielenterveysongelmaiset asukkaat ja sosiaalitoimi päihdeongelmaiset asukkaat. Naapurusto ei vastustanut talon toiminnan aloittamista. Talon lähettyvillä on omakotitaloja sekä muita kuntalaisille palveluja tarjoavia tahoja (esim. sairaala). Keltainen talo toimii edelleen ja asukkaita tuetaan terveystoimen ja sosiaalitoimen taholta (esim. tukikäynnit asukkaiden koteihin). LAHTI Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi 40 yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa 4 Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi Yksinäiset asunnottomat yhteensä 214 ( 17) 120 Näistä naisia nuoria (alle 25 v.) 2 maahanmuuttajia 1 asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 40 ( 5) näistä maahanmuuttajia 2 Yhteensä 85 yksinäistä henkilöä ja 45 perhettä Tukiasuntojen määrä on lisääntynyt v.2007 aikana 30 asuntoa. Uusi 20 paikkainen tuettu ja valvottu asumisyksikkö on perustettu ja sijoitettu vanhaan asuntokantaan. Asunnottomia on asutettu yksittäistapauksina 20 henkeä kaupungin antamien takuuvuokrien turvin. Sosiaalitoimen vetämä "Karikoista poluille" projekti jatkuu v.2007 loppuun asti ja sen tuloksena on ajettu alas Keijupuiston yli 100 paikkainen asuntola, jonka asukkaat ovat pääosin siirtyneet eri tyyppisen tuetun itsenäisen asumisen piiriin. Projektin kautta saavutetut tulokset ja toimintamuodot pyritään 10

11 turvaamaan myös projektin päättymisen jälkeen. Projektista tehdään useita raportteja. Parhaita tuloksia on saavutettu tukiasuntotoiminnalla, johon on liitetty mm. asumisvalmennusta ja ohjausta. Kaupungin lisäksi myös Lahden Seudun Nuorisoasunnot toteuttaa omassa asuntokannassaan em. tukiasumista. Vuoden 2008 alusta valmistuu 24 paikkainen asumisyksikkö, jossa voidaan toteuttaa mm. kuntoutusta ja vapautuvien vankien "puskuriasuttamista". Vuosina toteutetaan uustuotantona tarkoitukseen varatulle tontille kpl rivitaloasuntoa pitkäaikaisasunnottomille. Em. hankkeet on toteutettu kaupungin sosiaalitoimen ja kaupungin vuokrataloyhtiö Lahden Talot Oy:n yhteistyönä, siten että Lahden Talot on hankkinut omistukseensa tarkoitukseen soveltuvan rivitalokiinteistön yhteistiloineen, joka pienten korjausten jälkeen vuokrataan kaupungin käyttöön. Samalle tontille voidaan toteuttaa myös em. lisärakentamista samalla yhteistykonseptilla. Myös Lahdessa on törmätty NIMBY ilmiöön, kun em. hankkeita pyrittiin toteuttamaan puhtaana uudisrakentamisena uudelle tontille. Ostamalla ja hankkimalla vuokrataloyhtiön nimiin tavoite toteutuu huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin. Asuntokantaa lisätään myös tukiasuntotoimintaa laajentamalla mm. yhteistyöllä Y Säätiön kanssa. JYVÄSKYLÄ Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa 13.. Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi 3.. yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi 8.. Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa 17.. Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi Yksinäiset asunnottomat yhteensä 174 (+76).. Näistä naisia 37.. nuoria (alle 25 v.) 51.. maahanmuuttajia 4.. asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 10 (+8) näistä maahanmuuttajia 2 Yhteensä 15 yksinäistä henkilöä ja 5 perhettä. Yksinäisistä asunnottomista 83 on jättänyt asuntohakemuksen. Loput asunnottomista eli 91 on saatu tietää sosiaali ja terveystoimelta. Kartoitus on ollut huomattavasti edellisvuosia tarkempi. Eri toimijoita ei saatu luetettavaa tietoa siitä, moniko on pitkäaikaisasunnoton. Merkittävin toimija asunnottomien asuttamisessa on Jyväskylän Katulähetys, joka on asuttanut vuoden aikana 101 päihdyttävän aineen väärinkäyttäjää. Yhteistyö Jyväskylän katulähetyksen kanssa on toiminut hyvin. Jyväskylä ostaa Jyväskylän katulähetykseltä 150 asuntopaikan asumispalvelut päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjille. Tarjonta vastaa tältä osin kysyntää. 11

12 KUOPIO Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa 12.. Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi 7.. yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi 86.. Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa 3.. Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi 40.. Yksinäiset asunnottomat yhteensä 148 ( 12).. Näistä naisia 35.. nuoria (alle 25 v.) 25.. maahanmuuttajia.. asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 8 (+ 0) näistä maahanmuuttajia Yhteensä 104 yksinäistä henkilöä ja 10 perhettä. Vuokrarästien ym. maksaminen ja vuokravakuuksien myöntäminen sosiaalitoimen puolesta. Hakijoiden asuttaminen jälleenvuokra asuntoihin, tukiasuntoihin ja yhteisöihin. Huomioitava asiakkaan fyysinen ja psyykkinen tilanne sekä asumishistoria. Tarvitaan edelleenkin eri yhteisöjen tukea asumisen onnistumisessa. Asuminen onnistuu parhaiten, kun pystytään järjestämään tukea myös asunnon saannin jälkeen. Vanhenevat liikkumisvaikeuksista kärsivät päihdeongelmaiset miehet vaikeimmin asutettavissa. Kuopiossa on rakennettu erityisasumiskohteita, joiden sijoittelussa on otettu huomioon ympäristön toiveet, vastustusta siis oli. Tulevina vuosina ei ole suunnitteilla uusia asuntohankkeita, vaan asunnottomille varataan asuntopaikkoja olevasta asuntokannasta. JOENSUU Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa 1 1 Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa 4 Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi Yksinäiset asunnottomat yhteensä 127 (+7) 66 Näistä naisia 17 8 nuoria (alle 25 v.) maahanmuuttajia 4 asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 1 ( 4) näistä maahanmuuttajia Yhteensä 73 yksinäistä henkilöä ja 16 perhettä Yhteistyö vuokrataloyhtiön, sosiaalitoimen, asuntotoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelurakenteen kehittäminen ja yksilölliset ratkaisut. Tuetun asumisen tarjoaminen. 12

13 Asuminen on onnistunut parhaiten tukiasunnoissa ja palvelutaloissa. Onnistuminen edellyttää, että asiakas on itse motivoitunut muuttamaan elämäntapojaan ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Utran kuntoutumisyksikön ja yömajan perustaminen on vireillä. Tavoitteena on aloittaa kuntoutumisyksikön toiminta syksyllä Perustamisesta on meneillään valitusprosessi. OULU Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä as.puutteen vuoksi yksiköissä, sairaaloissa, laitoksissa as. puutteen vuoksi Vapautuvat vangit joilla ei ole asuntoa 2 Tilap.sukulaisten ja tuttavien luona as.puutteen vuoksi 4 Yksinäiset asunnottomat yhteensä 123 (+6) 59 Näistä naisia 20 nuoria (alle 25 v.) 11 maahanmuuttajia asuvat erillään tai tilapäisessä majoituksessa 2 (+1) näistä maahanmuuttajia Yhteensä 127 yksinäistä henkilöä ja 3 perhettä Kenttätien palvelukeskuksessa akuuttia asumista ryhmille, päihdeasiakkaiden osalta myös pitkäaikaista asumista. Kriisi, nuoriso, ja vammaispalvelun välivuokratuissa asunnoissa tukiasumista. Sosiaali ja terveystoimen organisaatio uudistuksen (tilaajatuottaja malli) mukaisesti asumisohjausta annetaan kaikille ao. ohjausta tarvitseville. Laatusuositusten (päihdehuolto) mukaista asumista on pyritty entistä enemmän järjestämään ja tulevaisuudessa tavoitteena on, että asiakkaat asuvat itse vuokraamissaan/omistamissaan asunnoissa ja ohjaus asumiseen annetaan sinne. Asiakkaiden elämäntilanteesta ja hyvinkin erilaisista ongelmista johtuen, asumisen porrastus tulee olla hyvin monipuolinen ja kattava (sosiaalitoimella). Asiakasvirtauksesta omassa toiminnassa on huolehdittava intensiivisesti ettei turhia "patoja" synny esim. tukiasuntojen osalta. Tilapäisen asumisen turvaaminen ja ammattitaitoinen psykososiaalinen tuki oikea aikaisesti takaa parhaan mahdollisen tuloksen. Yksittäistapaukset ja selvästi hoitoa/hoivaa vaativat asiakkaat aiheuttavat kaikilla asumisen tasoilla ongelmia. 13

14 Asuntomarkkinaryhmä Liite 1 Asunnottomat Ulkona, tilap.suoj., Laitoksissa Tilap. tuttavien Yksinäiset Asunnottomat asuntoloissa ja sukul. luona asunnottomat perheet yhteensä Lähde: ARA, Kuntien asuntomarkkinaselvitykset

15 Asuntomarkkinaryhmä Liite 2 Asunnottomat yhden hengen taloudet Suurimmat asunnottomuuskunnat muutos Asunnottomia/ asukasta 1. Helsinki ,47 2. Tampere ,56 3. Espoo ,96 4. Vantaa ,99 5. Turku ,88 6. Lahti ,15 7. Jyväskylä ,04 8. Kuopio ,62 9. Joensuu , Oulu ,93 Yht Osuus kaikista asunnott. % 76,8 75,8 Seuraavaksi suurimmat asunnottomuuskunnat 11. Porvoo , Riihimäki , Kotka , Hyvinkää , Järvenpää , Mikkeli , Lappeenranta , Raisio , Vaasa , Savonlinna , Forssa , Hämeenlinna , Lohja , Nokia , Kerava , Kouvola , Pori , Nurmijärvi , Vihti , Seinäjoki , Salo , Tuusula ,70 Edell. 32 kuntaa yht Osuus kaikista asunnott.% 90,5 88,1 Koko maa muutos Yksinäiset asunnottomat Asunnottomat perheet Lähde: ARA, Kuntien asuntomarkkinaselvitykset 2006 ja 2007 Väestötiedot: Tilastokeskus

16 Asuntomarkkinaryhmä Liite 3 Asunnottomat Kunnat yksinäisten asunnottomien lukumäärän mukaisessa järjestyksessä Kunta Alue, Väkiluku Asunnottomat Kunnan v aikana maakunta Yksinäis. asuttamat asunnottomat Yksinäiset Perheet Muutos asunnott asu Yksinäiset Perheet Yksin.asunnotkasta kohti Helsinki PKS , Tampere Tampereen seutu , Espoo PKS , Vantaa PKS , Turku Turun seutu , Lahti Päijät Häme , Jyväskylä Jyväskylän seutu , Kuopio Kuopion seutu , Joensuu Pohjois Karjala , Oulu Oulun seutu , Porvoo PKS:n lähialue , Riihimäki PKS:n lähialue , Kotka Kymenlaakso , Hyvinkää PKS:n lähialue , Järvenpää PKS:n lähialue , Mikkeli Etelä Savo , Lappeenranta Etelä Karjala , Raisio Turun seutu , Vaasa Pohjanmaa , Savonlinna Etelä Savo , Forssa Kanta Häme , Hämeenlinna Kanta Häme , Lohja PKS:n lähialue , Nokia Tampereen seutu , Kerava PKS:n lähialue , Kouvola Kymenlaakso , Pori Satakunta , Nurmijärvi PKS:n lähialue , Vihti PKS:n lähialue , Seinäjoki Etelä Pohjanmaa , Salo Varsinais Suomi , Tuusula PKS:n lähialue , Kangasala Tampereen seutu , Lempäälä Tampereen seutu , Kuusankoski Kymenlaakso , Naantali Turun seutu , Tornio Lappi , Kirkkonummi PKS:n lähialue , Perniö Turun seutu , Hamina Kymenlaakso , Mäntsälä PKS:n lähialue , Kempele Oulun seutu , Siilinjärvi Kuopion seutu , Heinola Päijät Häme , Kontiolahti Pohjois Karjala , (4)

17 Kunta Alue, Väkiluku Asunnottomat Kunnan v aikana maakunta Yksinäis. asuttamat asunnottomat Yksinäiset Perheet Muutos asunnott asu Yksinäiset Perheet Yksin.asunnotkasta kohti Pirkkala Tampereen seutu , Kittilä Lappi , Raahe Pohjois Pohjanmaa , Haapavesi Pohjois Pohjanmaa , Hanko Uusimaa , Nurmes Pohjois Karjala , Pietarsaari Pohjanmaa , Rauma Satakunta , Ylivieska Pohjois Pohjanmaa , Ylöjärvi Tampereen seutu , Laukaa Jyväskylän seutu , Liperi Pohjois Karjala , Iisalmi Pohjois Savo , Kiuruvesi Pohjois Savo , Valkeakoski Pirkanmaa , Varkaus Pohjois Savo , Haukipudas Oulun seutu , Ikaalinen Pirkanmaa , Jalasjärvi Etelä Pohjanmaa , Kokkola Keski Pohjanmaa , Rovaniemi Lappi , Vihanti Pohjois Pohjanmaa , Alavus Etelä Pohjanmaa , Karkkila Uusimaa , Kauhajoki Etelä Pohjanmaa , Kuusamo Pohjois Pohjanmaa , Orivesi Pirkanmaa , Posio Lappi , Suonenjoki Pohjois Savo , Hattula Kanta Häme , Janakkala Kanta Häme , Joutseno Etelä Karjala , Kemi Lappi , Lammi Kanta Häme , Parkano Pirkanmaa , Piikkiö Varsinais Suomi , Pyhäselkä Pohjois Karjala , Ristiina Etelä Savo , Uusikaupunki Varsinais Suomi , Asikkala Päijät Häme , Inari Lappi , Jyväskylän mlk Jyväskylän seutu , Karjaa Uusimaa , Luumäki Etelä Karjala , Mynämäki Varsinais Suomi , Nurmo Etelä Pohjanmaa , Oravainen Pohjanmaa , Oulainen Pohjois Pohjanmaa , Pieksämäki Etelä Savo , Ruokolahti Etelä Karjala , Vammala Pirkanmaa , (4)

18 Kunta Alue, Väkiluku Asunnottomat Kunnan v aikana maakunta Yksinäis. asuttamat asunnottomat Yksinäiset Perheet Muutos asunnott asu Yksinäiset Perheet Yksin.asunnotkasta kohti Ylitornio Lappi , Anjalankoski Kymenlaakso , Hollola Päijät Häme , Joroinen Etelä Savo , Kangasniemi Etelä Savo , Kankaanpää Satakunta , Kauniainen PKS , Lieto Turun seutu , Orimattila Päijät Häme , Parikkala Etelä Karjala , Saarijärvi Keski Suomi , Iitti Kymenlaakso , Kannus Keski Pohjanmaa , Kauhava Etelä Pohjanmaa , Keminmaa Lappi , Keuruu Keski Suomi , Kitee Pohjois Karjala , Laitila Varsinais Suomi , Lapinlahti Pohjois Savo , Lieksa Pohjois Karjala , Loppi Kanta Häme , Muhos Oulun seutu , Pernaja Itä Uusimaa , Pertteli Varsinais Suomi , Polvijärvi Pohjois Karjala , Punkaharju Etelä Savo , Punkalaidun Pirkanmaa , Siuntio Uusimaa , Taipalsaari Etelä Karjala , Teuva Etelä Pohjanmaa , Tohmajärvi Pohjois Karjala , Tuusniemi Pohjois Savo , Urjala Pirkanmaa , Uurainen Jyväskylän seutu , Vesanto Pohjois Savo , Ylistaro Etelä Pohjanmaa , Ylämaa Etelä Karjala , Askainen Turun seutu , Eno Pohjois Karjala , Enontekiö Lappi , Eura Satakunta , Haapajärvi Pohjois Pohjanmaa , Hankasalmi Jyväskylän seutu , Harjavalta Satakunta , Hausjärvi Kanta Häme , Humppila Kanta Häme , Hyrynsalmi Kainuu , Ilmajoki Etelä Pohjanmaa , Isokyrö Pohjanmaa , Jokioinen Kanta Häme , Kajaani Kainuu , (4)

19 Kunta Alue, Väkiluku Asunnottomat Kunnan v aikana maakunta Yksinäis. asuttamat asunnottomat Yksinäiset Perheet Muutos asunnott asu Yksinäiset Perheet Yksin.asunnotkasta kohti Karijoki Etelä Pohjanmaa , Kemijärvi Lappi , Kerimäki Etelä Savo , Kokemäki Satakunta , Kuhmo Kainuu , Kurikka Etelä Pohjanmaa , Kärsämäki Pohjois Pohjanmaa , Laihia Pohjanmaa , Lehtimäki Etelä Pohjanmaa , Loimaa Varsinais Suomi , Maaninka Kuopion seutu , Mäntyharju Etelä Savo , Nilsiä Pohjois Savo , Pedersöre Pohjanmaa , Pielavesi Pohjois Savo , Pomarkku Satakunta , Pyhtää Kymenlaakso , Pyhäntä Pohjois Pohjanmaa , Ranua Lappi , Rautalampi Pohjois Savo , Rautjärvi Etelä Karjala , Savonranta Etelä Savo , Sonkajärvi Pohjois Savo , Sysmä Päijät Häme , Säkylä Satakunta , Taivalkoski Pohjois Pohjanmaa , Tammisaari Uusimaa , Toholampi Keski Pohjanmaa , Töysä Etelä Pohjanmaa , Ulvila Satakunta , Uusikaarlepyy Pohjanmaa , Vampula Satakunta , Äänekoski Keski Suomi , Edell. yhteensä , Koko Manner Suomi , Lähde: ARA, Kuntien asuntomarkkinaselvitykset Tilastokeskus: Väestötiedot 4(4)