RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2006

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 5 Rajavalvonta... 5 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 5 Toiminnan tuloksellisuus... 11 Rajatarkastukset... 12 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 12 Toiminnan tuloksellisuus... 16 Meri- ja muu pelastustoimi... 16 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 16 Toiminnan tuloksellisuus... 20 Sotilaallinen maanpuolustus... 20 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 20 Toiminnan tuloksellisuus... 22 Sisäiset toiminnot... 22 Teknillisen toimialan tavoitteet ja suoritteiden määrät... 22 Materiaalihallinto... 23 Tietohallinto... 26 Kiinteistöhallinto... 29 Teknillisen toimialan tuloksellisuus... 31 Viestintä... 33 Yleis- ja taloushallinto... 34 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 34 4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 36 Henkilöstöhallinto... 36 Työturvallisuus... 39 Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut... 41 Tulot ja tuloutukset... 42 Määrärahat ja valtuudet... 42 Talousarvion toteuma (momentit 26.90) ja siirtyvät määrärahat... 43 Kassamenot... 44 Tase... 46 Muut täydentävät tiedot... 47 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET... 49 Sisäisen valvonta Rajavartiolaitoksessa... 49 Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset... 51 Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet... 52 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 52 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS... 53 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 53 1.1 Henkilöstömäärä... 53 1.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan... 54 1.3 Henkilötyövuodet... 54 1.4 Lähtö- ja tulovaihtuvuus... 55 1.5 Työajan käyttö... 55

2. HENKILÖSTÖN LAATU... 56 2.1 Ikärakenne... 56 2.2 Koulutusrakenne... 57 2.3 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus... 57 2.4. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot... 59 2.4.1 Sairauspoissaolot... 59 2.4.2 Tapaturmapoissaolot... 59 2.5 Työkyky... 60 2.6 Työilmapiiri... 60 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA... 61 ALLEKIRJOITUKSET... 62 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT... 63 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ... 63 RAJAVALVONTA... 65 RAJATARKASTUKSET... 71 RIKOSTORJUNTA... 75 MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI... 76 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS... 78

RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2007 Rajavartiolaitoksen päällikkö V-amir JAAKKO SMOLANDER HENKOS Osastopäällikkö Komdri M MÖTTÖNEN RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm J KAUKANEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö HtN T VUORI STYKS Yksikön päällikkö Evl O LAMPINEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri E UITTI RMVK Johtaja Ev A NIEMENKARI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev H ETU-SEPPÄLÄ RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

2 OSA I TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi pääosin vakaana. Venäjän rajavartiopalvelun uudelleenorganisointi Suomen vastaisella rajalla saavutti kesäkuussa yhden kulminaatiopisteistään, kun viimeiset varusmiehet kotiutettiin. Rajavartiopalvelusta tuli täysin ammattiorganisaatio. Venäjän rajavartioasemaverkosto on harventunut kolmasosaan viiden vuoden takaisesta tilanteesta. Rajaturvallisuuden kannalta reformi on edennyt pääosin hallitusti. Luvattomat maastorajan ylitykset lisääntyivät huomattavasti Kaakkois-Suomen alueella. Vaikka lukumäärät ovat eurooppalaisittain edelleen vähäisiä, rajatilannetta on jatkossakin tarkasti seurattava. Ulkorajaliikenne on kokonaisuutena kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut lentoliikenteessä edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun veturina siellä on ollut kasvava Kaukoidän liikenne uusine reitteineen. Rajanylitysliikennettä kuvaavat muut tärkeimmät mittarit (käännytetyt, turvapaikanhakijat, ulkomaalais-, tieliikenne- ja rikoslain rikkomukset) säilyivät edellisvuoden tasolla. Rajavartiolaitos palautti sisärajatarkastukset Valtioneuvoston päätöksellä 25.8. 12.9., 9.-21.10. sekä 13. 29.11. Henkilöitä tarkastettiin yhteensä 37 200, mikä oli n 3 % ko ajanjaksojen sisärajaliikenteestä. Palautettujen sisärajatarkastusten yhteydessä käännytettiin 106 henkilöä. Kaikki käännytykset johtuivat puutteellisista matkustusasiakirjoista. Turvapaikkaa haki 21 henkilöä. Viimevuotiseen (yleisurheilun MM-kilpailut) tapaan voitiin todeta, että merkittävä osa laittoman maahantulon ja maahamme suuntautuvan muun rikollisuuden paineesta tulee sisärajojen yli. EU:n rajaturvallisuusvirasto (FRONTEX) ilmoitti saavuttaneensa operatiivisen toimintavalmiuden syksyllä 2005. Vauhtiin toiminta lähti vuoden 2006 keväällä. Parhaimmillaan Frontexilla on ollut vireillä yli 40 operaatiota tai hanketta. Frontexin operaatioiden mediassa näkyvintä toimintaa on ollut Afrikasta suuntautuvan laittoman maahantulon torjunta Välimerellä (Malta ja Italia) sekä Atlantilla (Espanja/Kanarian saaret). Rajavartiolaitoksen valvontalentokone osallistui marrasjoulukuussa Frontexin koordinoimaan HERA II-operaatioon Kanarian saarten vesillä. EU:n uusi rajanylitysasetus tuli voimaan lokakuussa. Muita merkittäviä yhteisön lainsäädännön tai operatiivisen yhteistoiminnan alaan kuuluvia meneillään olevia tehtäviä ovat ulkorajarahaston (rajaturvallisuuden taakanjako) sääntöihin, nopean toiminnan tiimeihin sekä sähköiseen asiakirjakuvastoon (FADO) liittyvät neuvottelut ja valmistelut EU:n instituutioissa ja jäsenvaltioiden kesken. Yhdennetyn ulkorajojen rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet (rajastrategia) hyväksyttiin OSA-neuvostossa marraskuussa. Rajavartiomiehille tarkoitettu käytännön käsikirja on hyväksytty ja jaettu jäsenvaltioille; Suomessa sen jakelu toteutettiin RVL:n intranetissä (rajanetti). Uusien jäsenvaltioiden Schengen tarkastukset toteutettiin pl. Schengenin tietojärjestelmän osalta. Viisumiasetuksen muutos hyväksyttiin joulukuussa, joten asetus paikallisesta rajaliikenteestä astui voimaan tammikuussa 2007. Uuden rajavartiolain vaikutukset näkyvät selvästi rikostorjuntaa kuvaavissa tilastoissa. Vuoden aikana on kirjattu yli neljätuhatta rikosilmoitusta ja Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi otettu yli tuhatkolmesataa rikosasiaa. Suurimman massan näistä muodostavat liikenne- ja vesiliikennejuopumukset sekä tieliikennerikkomukset. Tutkintaan on otettu runsaasti myös väärennösrikoksia, laittoman maahantulon järjestämisiä, ja valtionrajarikoksia. Rikosasiat liittyvät useimmiten maahantulon ja maastalähdön valvontaan, joten niiden tutkinnatkin painottuvat Suomenlahden merivartiostoon ja Kaakkois-Suomen rajavartiostoon. Itämeren liikennemäärien voimakkaasta kasvusta huolimatta meripelastustehtävien määrä on pysynyt vakaana eikä suuronnettomuuksia sattunut. Hyvä veneilykesä ei myöskään vaikuttanut

meripelastustehtävien määrään. Nähtävissä on, että sekä kauppa-alusliikenne että veneily jatkavat edelleen kasvuaan, mutta meriturvallisuuteen tehdyt panostukset ja mm. huviveneiden paikannuselektroniikan kehittyminen pitävät onnettomuusmääriä liikennemäärien kasvuun suhteutettuna vähäisinä. Merellisen ympäristönsuojelua ja varautumista suuronnettomuuksien aiheuttamiin ympäristöriskeihin on parannettu peruskorjaamalla kaksi Tursas luokan vartioalusta. Aluksien öljynkeräysjärjestelmät uusittiin kokonaisuudessaan ja aluksiin asennettiin kiinteät öljyn keräys säiliöt. Lakia aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä 16.3.1979/300 uudistettiin lisäämällä 2 luku, jossa Rajavartiolaitos velvoitettiin määrään laittomista mineraaliöljypäästöistä hallinnollinen maksu. Hallinnollisen öljypäästömaksun määräämistoimenpiteet keskitettiin Länsi- Suomen merivartiostoon. Suomen puolustusjärjestelmää kehitetään valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Rajavartiolaitos on osallistunut yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa kriisin ajan suunnitelmien ja joukkojen kehittämiseen sekä ylläpitänyt kriisin ajan joukkojensa suorituskykyä ja valmiutta. Tavoitteena on, että uudet suunnitelmat ja niiden mukaiset joukot ovat pääosin valmiina vuoden 2008 alkuun mennessä. Liittyen valtion kiinteistöstrategian toimeenpanoon valtiovarainministeriö ja sisäasiainministeriö ovat päätyneet siihen, että Rajavartiolaitoksen kiinteistökanta (toimitilat ja niihin välittömästi liittyvät Rajavartiolaitoksen toimipisteiden toimintaan liittyvät metsäalueet ja muut alueet) siirretään Senaatti-kiinteistöille vuodesta 2008 alkaen. Muut metsäalueet siirretään metsähallitukselle. Asiaa valmistelemaan on valtionvarainministeriö asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä yksityiskohtainen ehdotus Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuuden omistajahallinnan uudelleenjärjestämisestä. Tavoitteena on, että Rajavartiolaitoksen vuokraoikeuden nojalla käytössä oleva kiinteistökanta muodostuu jatkossakin sellaiseksi, että se tukee Rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten toimintaa ja että se on taloudellisesti tarkoituksenmukainen. 3 Rajavartiolaitoksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettu tulostavoite ylitettiin yhdellä prosenttiyksiköllä ja tuloksellisuus säilyi edellisen vuoden tasolla. Laadunhallinta heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna kaksi prosenttiyksikköä, mutta sekä tuottavuus että taloudellisuus paranivat. Merkittävimpänä syynä laadunhallinnan heikkenemiseen oli jälkikäteen säännösten vastaisten maahantulon tai lähdön ilmitulot. Rajatarkastuksen yhteydessä havaittiin rajan ylittämiseen liittyviä rikkomuksia noin 5 900 ja jälkikäteen esiin tuli 30 säännösten vastaista rajanylitystä. Vastaavat luvut vuonna 2005 olivat noin 7100 ja 24. Tulosmittarit (ind) 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Laadunhallinta 126 135 132 129 130 Tuottavuus 99 102 101 102 103 Taloudellisuus 98 99 99 103 102 Toiminnallinen tuloksellisuus 113 118 116 115 116 Rajavartiolaitoksen toimintamenojen kassamenot pienenivät n kolme miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet vähenivät 84 henkilötyövuodella. Perustiedot 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Toimintamenot (milj. )*) 185 198 203 200 200 Henkilötyövuodet (htv) 3089 3125 3132 3105 3048 *) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2006 yhteensä 231 milj. euroa (222/2005). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannukset nousun päällimmäisenä syynä oli vuo-

den 2006 alusta alkaen tehty tiliviraston poistosuunnitelman muutos, mikä lyhensi Rajavartiolaitoksen omaisuuden osalta monien tilien poistoaikaa huomattavasti. 4 Kustannukset* 2003 2004 2005 2006 Rajavalvonta 113 118 116 118 Rajatarkastukset 79 85 93 100 Meri- ja muu pelastustoiminta 3 3 4 5 Sotilaallinen maanpuolustus 10 10 10 9 Kustannukset yhteensä 205 216 222 231 * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena oli huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa rajaturvallisuuden taso asetettiin pidettäväksi hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä tuli varmistaa, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla. Rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Hallituskaudella Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräinen odotusaika satamissa on 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräinen odotusaika satamissa on 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia. Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Laittoman maahantulon järjestämisrikokset (kpl)**) Rajatarkastusten kattavuus (%) Rajatarkastusten laatu (%) Rajatapahtumien estäminen (%) Rajatapahtumien paljastaminen (%) Rajatapahtumien selvitystaso (%) Rajavartiolaitoksen paljastamat rikokset lkm Henkilöliikenteen sujuvuus maarajalla ja lentoasemilla Henkilöliikenteen sujuvuus satamissa *) Lähde RVL RJT **) Lähde PolStat, RVL:n tilastot 2006 42/vuonna 2003 99,5 /vuonna 2003 100,0 /vuonna 2003 97 / vuonna 2003 54 / vuonna 2003 64 /vuonna 2003 6775 / vuonna 2003 9 /vuonna 2003 34 /vuonna 2003 Mittarin arvo 2004 Mittarin arvo 2005 Mittarin *) arvo 2006 Tavoitetaso/ 2007 18 43 60 enintään 42 99,9 99,9 99,9 99,5 99,6 99,7 99,5 99,9 93 89 94,5 97 75 68 80,6 72 100 100 97 64 6858 6647 5416 8000 8 8 8 10 34 30 30 30 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on lakiuudistuksen myötä noussut kansallisessa viranomaiskentässä selvästi aiempaa suurempaan rooliin. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan keskeinen lisäarvo Suomen sisäiselle turvallisuudelle sekä viranomaisten yhteisille rikostorjuntatoimenpiteille on paljastaa, ennalta ehkäistä ja tutkia entistä kattavammin laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Uudistunut rajavartiolaki

on mahdollistanut Rajavartiolaitoksen tehokkaamman puuttumisen laittoman maahantulon ja ihmiskaupan rikollisuuteen, minkä seurauksena laittoman maahantulon järjestämisrikosten ilmitulot tullevat lisääntymään ja tavoitetta laittoman maahantulon järjestämisen ilmitulon vähenemiseksi ei saavutettane. Rajaliikenteen sujuvuus henkilöliikenteen osalta on ollut sujuvaa ja odotusajat ovat pysyneet tavoitetasossa. Suurimmat ongelmat rajaliikenteen sujuvuudessa ovat raskaassa liikenteessä, jossa yleensä Venäjän puolella ja viranomaisissa olevat ongelmat vaikeuttavat raskaan liikenteen sujuvuutta. Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla on paljastettu vuosittain muutamia laittomia maahantuloja. Laittoman maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. 5 Tunnusluku/mittari Avun saatavuus hätätilanteissa, % Hätätilanteiden ka toimintavalmiusaika, min *) Lähde RVL RJT Toteuma 2004 Toteuma 2005 Tavoite 2006 100 100 100 99,4 30 36 60 33 Toteuma *) 2006 Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmius on pidetty sellaisena, että lähes kaikkiin hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua. Apu on saatu onnettomuuspaikalle keskimäärin alle tunnin kuluttua siitä hetkestä kun hätätilanne on määritetty. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavalvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. RVLE osallistui VNK:ssa puheenjohtajuuskaudella järjestettyyn virka-ajan ulkopuoliseen tilannepäivystykseen.

6 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti 4. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. Kaakkoisella maastorajalla todettiin loppukesällä-alkusyksyllä luvattomien rajanylitysten voimakasta lisääntymistä. Tilanteenseurantaa ja varautumista vaikuttamiseen tehostettiin. Tilanne rauhoittui vuoden loppuun mennessä, eikä erityisiä toimenpiteitä tarvinnut käynnistää. Valmiutta ylläpidettiin rajatilanteen edellyttämällä tavalla. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Kahdessa tapauksessa ei kyetty selvittämään syyllisiä. Rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa yhtä tapausta lukuun ottamatta. Rajatilanteessa ei vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä on toiminut sekä kahdenvälisesti että EU:n rajaturvallisuusviraston alaisen lentoasemien yhteistyöverkoston puitteissa. Huhtikuussa aloitti Pekingissä Suomen SLS:ssa RVL:n yhdyshenkilö, joka osaltaan auttaa torjumaan kasvavasta Kaukoidän-liikenteestä aiheutuvaa laitonta maahantuloa. Pekingin yhdyshenkilö täydensi olemassa olevaa verkostoa (Pietari, Petroskoi, Murmansk). Rajavartiolaitoksen hallinnoiman Itämeren maiden rajavalvontayhteisön tiedonsiirtojärjestelmän Coastnet käyttö on jatkunut suunnitelman mukaisesti ja järjestelmä on toiminut hyvin. Rajavartiolaitos toimi itämeren rajavalvontayhteistyön puheenjohtajana 1.7.2007 alkaen. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Yksi kokoontuminen järjestettiin nelikantatapaamisena yhdessä molempien maiden tullien kanssa. Pysyvän rajavartiotyöryhmän alainen operatiivinen työryhmä kokoontui neljä kertaa. Suomi-Viro-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui yhden kerran. Suomi-Norja-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso kokoontui kaksi kertaa. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden, ja EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa.

7 5. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 6. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. 7. Rajavalvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Valko-Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Sisärajatarkastusten palauttaminen puheenjohtajuuskaudella toteutettiin voimassa olleen EU-säännöstön mukaisesti. Suomen aloite EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseksi (rajastrategia) hyväksyttiin. Puheenjohtajuuskausi mahdollisti tehokkaan vaikuttamisen ja tiiviiden suhteiden ylläpitämisen niin EU:n instituutioihin kuin muihin jäsenvaltioihin. Unionin kykyä toimia poikkeavien maahanmuuttovirtojen hallinnoimisessa vahvistettiin ja käynnistettiin todellinen keskustelu laittomasta maahanmuutosta ja sen hallinnoinnista. Tähän liittyen päästiin yksimielisyyteen muun muassa ulkorajarahastosta. Sähköinen asiakirjakuvasto ja rajavartiomiehille tarkoitettu käytännön käsikirja otettiin käyttöön. Tiedonvaihdosta biometristen tunnisteiden käyttöön liittyvistä ongelmista sovittiin. Rajaturvallisuusviraston hallintoneuvoston myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Hallintoneuvoston sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n rajaturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Oman panoksensa EU:n ulkorajojen operatiivisen yhteistoiminnan kehittämiseen ovat antaneet rajaturvallisuusvirastossa työskentelevät suomalaiset raja-asiantuntijat (pääjohtaja, hallintojohtaja ja kaksi kansallista asiantuntijaa) Baltian maiden, erityisesti Viron, kanssa keskityttiin Schengenvalmisteluihin samalla pyrkien ennakoimaan tulevaa sisärajatilannetta niin rajaturvallisuuden kuin resurssienkin näkökulmasta. Suomen ja Viron Rajavartiolaitosten esikuntien välillä allekirjoitettiin yhteinen suunnitelma Viron Schengeniin liittymiseen liittyvistä valmistautumistoimenpiteistä. Rajavalvonta järjestettiin tuottavasti ja taloudellisesti. Rajavalvonnan tuottavuus parani yhden prosenttiyksikön ja taloudellisuus 2 prosenttiyksikköä.

8 Hankkeet 1. Rajavalvontajärjestelmän kehittäminen strategia 2015 mukaisesti, mihin liittyen maarajan teknisen valvontajärjestelmän modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla sekä rajatilanteen hallinta riskianalyysin perusteella voimavaroja optimoimalla 2. Rajavartiotoiminnan vaativien ja eritystilanteiden hallintakyvyn kehittäminen 3. Kahden vartiolaivan peruskorjaus (2004-2006) 4. Tehostetaan merialueen valvontaa Suomenlahdella yhdessä naapurimaiden kanssa 5. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö Toteutuminen Maarajan teknistä valvontajärjestelmän modernisointi ja laajennus on käynnistetty. Rajavartiotilanteiden hallintakykyä on kehitetty erityisesti painopistesuunnan yksiköiden osalta. Molemmat Tursas-luokan alukset on otettu peruskorjausten jälkeen operatiiviseen käyttöön. GOFREP ja AIS-järjestelmien vaikutus aluksien tunnistus tarpeeseen on ollut huomattava. Tunnistuksien väheneminen johtuu siitä, että nykyisellään lähes kaikilla kauppa-aluksista on käytössä AIS-järjestelmä. GOFREP ja AIS-järjestelmät ovat tukeneet entistä kohdentuneemman valvonnan laittoman toiminnan paljastamiseksi merialueella. Yhteistoiminnan tehostaminen Viron kanssa on aloitettu. Toimintojen tehostamiseksi on laadittu ja allekirjoitettu suunnitelma. Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja tapahtumien selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntija- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmassa sovitulla tavalla. Valmisteltiin operatiivisessa alatyöryhmässä rikostorjuntayhteistyön tehostamista ja sen tuloksena asiasta allekirjoitettiin päällikkötason pöytäkirja. Pöytäkirjan toimeenpano käynnistyi syksyllä alueellisella tasalla.

9 6. Lisätään osallistumista EU:n rajaturvallisuusviraston toimintaan ja siviilikriisinhallintaan 7. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä kyetään vastaamaan myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti 8. Otetaan käyttöön alusöljypäästöjen maksuseuraamusjärjestelmä 9. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman Rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon Frontexissa työskenteli päätoimisesti pääjohtajan lisäksi kaksi suomalaisasiantuntijaa. Lisäksi osallistuttiin erilaisiin operaatioihin, seminaareihin, verkostoihin ja työryhmiin, hallintoneuvostotyöskentelystä puhumattakaan. On tuotettu Frontexille sen pyytämää tietoaineistoa rajatilanteesta ja sen yksityiskohdista. Tiivistettiin yhteistyötä Frontexin ja Rajavartiolaitoksen vastuulla olevien neuvoston työryhmien välillä. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan tukiprojektissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM). Kaksi asiantuntijaa osallistui koko vuoden (johtovastuussa) EU:n koordinoimaan koulutushankkeeseen Georgiassa. EU:n rajaoperaatioon Moldova- Ukraina rajalla osallistuttiin neljällä tarkkailijalla sekä yhdellä edustajalla operaation johdossa (mission apulaispäällikkö). EU:n rajaoperaatiossa Gazassa (Rafah) palveli koko vuoden yksi evp-rajaupseeri. Suomen Rajavartiolaitoksen Dornier valvontalentokone sekä suomalainen yhteysupseeri osallistuivat Euroopan rajaturvallisuusviraston koordinoimaan HERA II rajavalvontaoperaatioon Kanariansaarilla 25.11.-12.12.2006. Rajavartiolaitoksen ja merenkulkulaitoksen kesken sovittiin, että merenkulkulaitos ottaa vastatakseen merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS) toiminnot Turku radioon. Rajavartiolaitos on osallistunut poliisijohtoisen työryhmän laatiman laiva-erti ohjeen päivittämiseen. Jatkettu vuonna 2004 käynnistetyn ISPS (the International Ship and Port Facility Security) säännöstön ja toimintaohjeiden kehittämistä ja toimintaan liittyvää harjoittelua. Ylläpidetty meripelastuskeskus Turussa kansallista SSAS (Ship Security Alarm System) hälytyspäivystystä. Hallinnointikyky maksuseuraamuksien määräämiseksi on toteutunut. Asiasta on annettu pysyväismääräys ja yhteistoimintaviranomaisten kanssa on sovittu yhteistoiminta alusten öljypäästöihin liittyen hallinnollisen maksumääräyksen määräämiseen liittyen. Päästöjen tutkintakykyä kehitetään edelleen uusimalla näytteenottovälineistö ja kouluttamalla lisää henkilöstöä näytteen ottamiseen. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan on osallistuttu oman toiminnan yhteydessä.

10 Perustiedot 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Partiointi (tuntia) 392 000 397 000 384 000 386 000 355 000 - josta itärajalla 313 000 318 000 304 000 310 000 273 000 Kiinteä valvonta (tuntia) 884 000 928 000 895 000 922 000 882 000 Tarkastukset (kpl) 98 000 103 000 95 000 104 000 96 000 Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) 92 80 128 80 93 Havaitut rikkomukset (kpl) 2) 2086 2086 2056 2300 2158 Toimintamenot (milj. ) 103 108 106 109 101 Henkilötyövuodet (htv) 1710 1707 1631 1696 1555 1) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kokonaisuudessaan 7 %. Partioinnin kokonaismäärässä sekä partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Partiointi vähentyi Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella 10 %, Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella 3 %, Kainuun rajavartioston alueella 8 % ja Lapin rajavartioston alueella 15 %. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen olivat resurssien kohdentaminen EU-turvajärjestelyihin ja henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Ilma-aluksilla suoritettiin rajavalvonta partiointia 2 891 tuntia (1 596/2005). Merialueella aluskalustolla partioitiin 50 000 tuntia (51 000 /2005) Kiinteän valvonnan tavoitetasoa ei saavutettu ja kiinteän valvonnan kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna n 13 000 tuntia. Kiinteän valvonnan määrä pysyi ennallaan tai lisääntyi hieman kaikissa muissa vartiostoissa pl Kainuun rajavartiosto (-8 %) ja Länsi-Suomen merivartiosto (-3 %). Rajavalvontaan liittyvät tarkastusten tavoite (104 000) jäi saavuttamatta kuitenkin tarkastusten määrä (95 000) säilyi edellisen vuoden tasolla. Tarkastukset kohdentuivat pääosin ulkomaalaisvalvontaan, vene- ja maastoliikennesäännösten valvontaan sekä kalastuksen ja metsästyksen valvontaan. Rajatapahtumia havaittiin 93 kappaletta (128/2005). Luvattomia rajanylityksiä estettiin 59 (63/2005) kappaletta (SLMV 28, LSMV 27, K-SR 4). Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvattomia rajanylityksiä oli 63 (62/2005). Maastorajalla 8 (9/2005) ja merialueella 3 (13/2005) luvatonta rajanylitystä ei havaittu määräajassa. Rajavartiolaitoksen tutkintavastuulle tulleista rajatapahtumista kyettiin syyllisyys katsausjakson loppuun mennessä selvittämään 97 % tutkituista tapauksista. Rajatapahtumat selvitettiin jatkotoimenpiteistä päättämisen edellyttämällä tavalla pääosin alle kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Rajavalvonnan yhteydessä tehtiin noin 400 (418/2005) rikosilmoitusta, annettiin 612 (595/2005) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 478 (64/2005) rikesakkoa sekä 463 (486/2005) huomautusta. Poliisitehtäviä tehtiin 141 tuntia (461/2005), joista Lapissa tehtiin 78 tuntia (55 %). Virka-apua annettiin 6 248 tuntia (5 487/2005). Ulkovartiolaivoille on hankittu tehokasta öljyntorjuntakykyä sekä tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella: Rajavartiolaitos teki päätöksen alusten laittomiin mineraaliöljypäästöihin liittyen hallinnollisen öljypäästömaksun osalta vuoden 2006 aikana 11 kertaa, joista viisi on arvoltaan 0 euroa. Kuusi maksuun johtanutta päätöstä on yhteissummaltaan 51.336 euroa. Hallinnollinen öljypäästömaksu on osoittautunut nopeaksi keinoksi reagoida alusten laittomiin päästöihin merialueella. Maksun vaikutusta päästöjen määrään ei kyetä toistaiseksi arvioimaan tarkastelujakson lyhyydestä johtuen. Rajavalvontaan käytettiin 51 % (52 %/2005) kaikista resursseista.

11 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 116 132 127 120 133 Laadunhallinta 130 159 146 136 157 Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 7,6 8,1 8,2 8,1 8,3 Rajatapahtumien estäminen (%) 97 % 93 % 89 % 97 % 95 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 76 % 75 % 68 % 79 % 81 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 3,4 3,2 4,2 3,2 3,3 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 64 % 100 % 100 % 70 % 97 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 100 % 100 % 100 % 98 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) 103 106 109 103 110 Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) 101 104 107 101 109 Toimintamenot (milj. ) 103 108 106 109 101 Henkilötyövuodet (htv) 1710 1707 1631 1696 1555 Toiminnan tuottavuuden tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna tuottavuus parani yhden prosenttiyksikön. Vaikka rajavalvonnassa partioinnin ja kiinteän valvonnan määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, rajavalvontaan kohdentuneet panokset vähenivät suhteellisesti enemmän. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen olivat resurssien kohdentaminen EU-turvajärjestelyihin ja henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Toiminnan taloudellisuudessa tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna taloudellisuus parani kaksi prosenttiyksikköä. Vaikka rajavalvonnassa partioinnin ja kiinteän valvonnan määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, rajavalvontaan kohdentuneet panokset vähenivät suhteellisesti enemmän. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen olivat resurssien kohdentaminen EU-turvajärjestelyihin ja henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Rajavalvonnan laadunhallinnan tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna ja laadunhallinta parani 11 prosenttiyksikköä. Erityisesti rajatapahtumien estämisen ja paljastamisen paraneminen vaikutti laadunhallinnan nousemiseen. Rajavalvonnan kokonaistuloksellisuus parani kuusi prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä syynä tuloksellisuuden paranemiseen oli rajavalvonnan laadunhallinnan paraneminen.

12 Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin säännöstön mukainen rajatarkastus noudattaen joustavuutta Viron liikenteessä. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min 3. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta Tulos Schengen- ulkorajaliikenteessä Rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna noin 3,6 %, lähes 600 000 matkustajalla. Lentoliikenteessä kasvu oli 12 %. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 16,1 milj. Rajatarkastukset kyettiin tekemään Schengenin säännöstön mukaisesti lähes kattavasti. Sisärajatarkastukset palautettiin Suomessa Schengensisärajoille Suomen EU- puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyjen varmistamiseksi tärkeiden kokousten aikana. Sisärajatarkastukset palautettiin kolmena eri ajankohtana 25.8. 12.9., 9.- 21.10. sekä 13. 29.11.2006. Viron-liikenteessä noudatettiin Schengenin säännöstöä. Valmistelut sisärajatilanteeseen käynnistettiin. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain lähinnä raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä, ja Suomessa jouduttiin monen hallinnonalan ja viranomaisen välisiin erityisjärjestelyihin liikenneturvallisuuden ja rajanylitysten turvaamiseksi. Kyseisillä raja-asemilla suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja Venäjän kansalliseen yhteistoimintaan liittyvistä puutteista. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, tosin yleensä vain viisumivelvollisten venäläisten juhlapyhien ja lomakausien meno- ja paluuliikenteeseen. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin vuorokaudenaikoihin, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla. Rajavartiolaitoksen vuonna 2006 suorittamasta 16,2 miljoonasta (15,6/2005) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 36 valitusta ja 25 kantelua. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta 13 (2/2005) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle ei tehty vuonna 2006 yhtään kantelua (1/2005). Valitusten määrä on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna, kun taas kanteluiden määrä on ollut lievässä nousussa. Kanteluiden ja valitusten määrä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kanteluiden ja valitusten johdosta toistaiseksi tehdyt ratkaisut myös osoittavat, että rajavartiolaitoksen toiminnan oikeusvarmuus on ollut hyvällä tasolla ja että ihmisten perusoikeudet on turvattu.

13 4. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan 5. Valmius ylläpidetään sellaisena, että toimintaa kyetään tehostamaan tarvittaessa 6. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Vuoden aikana ei ilmennyt akuutteja tilanteita, joissa toimintaa olisi jouduttu tehostamaan siirtämällä reservejä valtakunnallisesti. Rajatarkastuksen tuottavuus heikkeni 4 % ja taloudellisuus 3 %. Hankkeet 1.Nuijamaan ja Vaalimaan raja-asemia kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita 2. Kuusamon rajanylityspaikka valmistaudutaan avaamaan kansainväliselle liikenteelle 3. Tehostetaan rajatarkastuksia teknisillä ratkaisuilla 4. Osallistutaan biometriikan käyttöönottoon rajatarkastuksissa 5 Tehostetaan matkustajatietojärjestelmien käyttöä ennakkoprofiloinnin mahdollistamiseksi Toteutuminen Nuijamaan uuden rajanylityspaikan (ja tien) viralliset avajaiset pidettiin Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlien yhteydessä 8.9.2006. Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennuksen laajennus ja peruskorjaus valmistui kesäkuussa. 4.10.2006 allekirjoitettiin pöytäkirja Kuusamo Suoperän rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle ja vahvistettiin rajanylityspaikan ylikulkujärjestys. 5.10.2006 järjestettiin Venäjän puolella Suoperän raja-aseman uusien tilojen vastaanottojuhlallisuudet jonka yhteydessä juhlitaan myös rajanylityspaikan muuttamista kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Rajanylityspaikka aukesi kansainväliselle liikenteelle perjantaina 6.10.2006. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu rajanylityspaikka (rm IV/18) on auki liikenteelle joka päivä kello 08.00-20.00 Suomen aikaa. Rajanylityspaikkojen tekniseen välineistöön ei ole tehty merkittäviä muutoksia valmistauduttaessa biometristen tunnisteiden käyttöönottoon rajatarkastuksissa. Vuoden 2005 alussa otettiin käyttöön Euroopan Unionin yhteinen sähköinen aitojen asiakirjojen asiakirjakuvasto, jonka avulla pyritään tehostamaan matkustusasiakirjojen aitouden toteamista. Kuvaston käyttöönottoa ja käytön laajentamista jatketaan vuonna 2007. Rajavartiolaitoksessa on valmistunut suunnitelma tunnisteiden hyödyntämisestä rajatarkastuksissa. Sähköisten asiakirjojen lukemiseen tarkoitettujen laitteiden hankinnan valmistelu aloitettiin ja muiden suunnitelman mukaisten toimenpiteitten toteuttaminen aloitetaan vuoden 2007 alusta. Jatkettiin matkustajatietojärjestelmän käyttöönottovalmisteluja (API-tiedon vastaanotto lentoyhtiöiltä) lain henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa mukaisesti yhteistyössä liikenteenharjoittajien kanssa. Valmius API- tietojen vastaanottoon lentoliikenteen osalta saavutetaan syksyllä 2007, tavoitteena on tehostaa matkustajatietojen hyväksikäyttöä matkustajien ennakkoprofiloinnissa.

14 6. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä 7. Kehitetään rikostiedustelua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 8. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman Rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman toimeenpanoon Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti PTR-yhteistyön edelleen kehittämiseen kaikilla hallinnon tasoilla. Päivitetty PTR-strategia hyväksyttiin joulukuussa. Uuden PTR-lainsäädännön valmistelua jatkettiin. PTR-vakavan rikollisuuden toimintasuunnitelman päivittäminen käynnistettiin. Osallistuttiin PTR-vakavan rikollisuuden kohdevalintaan. Osallistuttiin PTR-viranomaisten kansallisiin ja kansainvälisiin operaatioihin pyyntöjen mukaisesti. Osallistuttiin aktiivisesti PTR-rikostorjuntatyöryhmän työskentelyyn. Valtakunnallinen PTR-rikostiedustelu- ja analyysikeskus jatkoi toimintaansa ja sen kehittämistä jatkettiin PTR-johtoryhmän edellyttämällä tavalla. Rajavartiolaitoksen rikostiedustelurakennetta on edelleen kehitetty vastaamaan 1.9.2005 lainsäädäntöuudistuksen vaatimuksia huomioimalla vuoden 2006 aikana saadut kokemukset Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta. RVL on osallistunut aktiivisesti PTR-rikosanalyysirakenteen toimintaan. Niirala-Värtsilä rajanylityspaikka avattiin ympärivuorokautiselle liikenteelle 1.9. Lisäkaistojen rakentaminen Niiralan raja-asemalle alkoi syksyllä. Asia varmistui, kun Euregio Karelia ohjelma myönsi hankkeelle 500 000 euron lisä-rahoituksen. Kuusamo Suoperän rajanylityspaikka aukesi kansainväliselle liikenteelle 6.10.2006. Nuijamaan uuden rajanylityspaikan (ja tien) viralliset avajaiset pidettiin Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlien yhteydessä 8.9.2006. Imatran maantierajanylityspaikka avattiin ympärivuorokautiselle liikenteelle 1.1.2007 alkaen. Ulkomaalaisvalvontaa koskeva viranomaisohje valmisteltiin sisäasianministeriön ohjeistotyöryhmässä ja se saatetaan voimaan alkuvuodesta 2007. Perustiedot 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 14,4 15,2 15,5 16,0 16,1 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,1 4,1 4,4 4,5 4,8 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) 4 689 3 689 3 518 4 830 3 258 Toimintamenot (milj. ) 71 78 85 79 85 Henkilötyövuodet (htv) 1188 1226 1311 1244 1313 1) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli yhteensä 16,1 miljoonaa (15,5/2005) henkilöä, missä on lisäystä edellisvuoteen noin 3,6 %. Viisumivelvollisten määrä oli 4,80 milj (4,39/2005), missä on lisäystä edellisvuoteen noin 9,5 %. Rajatarkastukset kyettiin tekemään lähes kattavasti (99,9 %). Rajavartiolaitos palautti sisärajatarkastukset Valtioneuvoston päätöksellä 25.8.-12.9., 9.-21.10. sekä 13.-29.11. Henkilöitä tarkastettiin yhteensä 37 200, mikä oli n 3 % ko ajanjaksojen sisärajaliikenteestä. Palautettujen sisärajatarkastusten yhteydessä käännytettiin 106 henkilöä. Kaikki käännytykset johtuivat puutteellisista matkustusasiakirjoista.

Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla pysyi edellisen vuoden tasolla. Venäjän rajan ylitti 6,8 (6,5/2005) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 4,6 miljoonaa henkilöä (68 %). Joustavan rajanylitysliikenteen tavoite ei toteutunut kaikilla rajanylityspaikoilla. Rajanylitysliikenne ruuhkautui lähinnä tavaraliikenteen osalta ajoittain Vaalimaalla ja Nuijamaalla ja joskus myös Imatran ja Niiralan raja-asemilla. Keskeisiä syitä tavaraliikenteen ruuhkiin ovat toisaalta lisääntynyt rajanylitysliikenne ja toisaalta Venäjän raja-asemien puutteellinen läpäisykyky, joiden yhteisvaikutuksena syntyy ajoittain jopa kymmenien kilometrien pituisia jonoja Suomen puolelle. Tietyt rakenteelliset puutteet Suomen raja-asemilla myötävaikuttavat siihen, että Venäjän puolelta aiheutuva ongelma heijastuu myös Suomen puolelle. Venäjän raja-asemien puutteellisen läpäisykyvyn taustalla on ensisijaisesti tullin ja autotarkastusviranomaisten tarkastusjärjestelyt sekä ylipäätään rajanylityspaikalla työskentelevien viranomaistahojen runsaslukuisuudesta ja siitä johtuvasta monivaiheisesta tarkastusprosessista väistämättä aiheutuvat odotusajat. Henkilöiden rajatarkastukset eivät aiheuta liikenneruuhkia kummallakaan puolella rajaa. Sujuvan rajanylitysliikenteen kulmakiviä ovat asianmukainen infrastruktuuri Helsingin Pietarin välillä sekä rajanylityspaikoilla juohevat tarkastusprosessit ja sen mahdollistava tiivis viranomaisyhteistyö ja riittävä määrä tarkastushenkilöstöä. Merirajalla ulkorajaliikenne laski 5,6 miljoonaan rajanylitykseen (5,7 /2005), joista viisumivelvollisia oli n 32 000 ja niiden määrä kasvoi n 33 % verrattuna edelliseen vuoteen. Huolimatta Helsingin matkustajasataman matkustajamäärän laskusta lisääntyi tarkastettujen ajoneuvojen määrä ollen n 721 000 (662 000/2005). Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi 3,7 miljoonaan (3,3/2005) rajanylitykseen eli kasvua oli n 12 %. Viisumivelvollisia liikenteessä oli n 185 000 (156 000/2005) ja sen kasvu oli n 18 %. Kaukoidän reittien lisääntyminen ja niiden suuri suosio ovat merkittävimmät lisääntymisen syyt. Rajavartioviranomaiset käännyttivät valtakunnan rajoilta yhteensä 1 481 (1 341/2005) henkilöä. Käännyttämisperusteena oli useimmiten olettama tulojen hankkimisesta epärehellisin keinoin tai seksuaalipalveluita myymällä, väärien tietojen antaminen, maahantuloon vaadittavan matkustusasiakirjan, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Itärajalla käännytettiin 952 henkilöä (910/2005). Meriliikenteessä käännytettiin 255 henkilöä (221/2005). Lentoliikenteessä tehtiin 251 (205/2006) käännyttämistä. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääsääntöisesti estämään. Jälkikäteen tuli ilmi 30 (24/2005) sellaista rajanylitystä, jotka olisi tullut estää. Rajavartioviranomaiset vastaanottivat 309 turvapaikkahakemusta (254/2005). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (253 kpl). Eniten turvapaikkaa hakivat Bangladeshin (40), Intia (36), Irak (18), Nigeria (11), Sri Lanka (23), Kiinan (16), Venäjän (63), Uzbekistan (10) ja Valko-Venäjä (17). Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin ulkomaalaislain rikkomuksia 758 (667/2005), rikoslain rikkomuksia 1 252 (1 293/2005) ja tieliikennelain rikkomuksia 1248 (1 549/2005). Poliisin kuuluttamia henkilöitä havaittiin noin 1 353 (2 227/2005). Rajanylityspaikoilla havaittiin väärennettyjä matkustusasiakirjoja, muita väärennöksiä sekä merkintöjen muutoksia 355 kappaletta (414/2005). Viisumi myönnettiin 1 236 henkilölle (986/2005). Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajavartiolaitoksen vuonna 2006 suorittamasta noin 16,2 miljoonasta (15,6/2005) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 36 valitusta ja 25 kantelua. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta 13 (2/2005) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle ei tehty vuonna 2006 yhtään kantelua (1/2005). Valitusten määrä on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna, kun taas kanteluiden määrä on ollut lievässä nousussa. Kantelumäärien kasvuun on ainakin osittain vaikuttanut vuoden 2005 rajavartiolain uudistus, joka lisä- 15

si merkittävästi rajavartiomiehen toimivaltuuksia. Kanteluiden ja valitusten kokonaismäärä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kanteluiden ja valitusten johdosta toistaiseksi tehdyt ratkaisut osoittavat, että rajavartiolaitoksen toiminnan oikeusvarmuus on ollut hyvällä tasolla ja että ihmisten perusoikeudet on turvattu. Esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamies antoi vuonna 2006 kantelujen johdosta kahdeksan Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvää ratkaisua. Niissä Eduskunnan oikeusasiamies katsoi Rajavartiolaitoksen virkamiesten toimineen kanteluja koskevissa tilanteissa asianmukaisesti eivätkä ne siten johtaneet enempiin jatkotoimenpiteisiin. Rajatarkastuksiin käytettiin 43 % (42 %/2005) kaikista resursseista. Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 99 94 95 101 89 Laadunhallinta (ind) 104 94 99 102 84 Tarkastusten kattavuus (%) 99,5 % 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 100,0 % 99,6 % 99,7 % 99,9 % 99,5 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) 9 8 8 11 8 Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) 34 34 30 34 30 Oikeusturva (%) 99,9 % 99,8 % 100,0 % 99,9 % 99,2 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) 94 96 92 100 95 Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) 93 93 90 98 94 Toimintamenot (milj. ) 71 78 85 79 85 Henkilötyövuodet (htv) 1188 1226 1311 1244 1313 Rajatarkastuksen tuottavuustavoitetta ei saavutettu, mutta edelliseen vuoteen verrattuna tuottavuus parani kolme prosenttiyksikköä. Syynä tuottavuuden paranemiseen oli rajatarkastusten määrän lisääntyminen n 600 000 tarkastuksella, kuitenkin tarkastuksiin käytettiin vain kaksi henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Rajatarkastuksen taloudellisuustavoitetta ei saavutettu, mutta edelliseen vuoteen verrattuna taloudellisuus parani neljä prosenttiyksikköä. Syynä taloudellisuuden paranemiseen oli rajatarkastusten määrän lisääntyminen n 600 000 tarkastuksella kuitenkin tarkastukset tehtiin edelliseen vuoteen verrattuna samoilla taloudellisilla resursseilla. Rajatarkastusten laadunhallinnan tavoitetta ei saavutettu ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 15 prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä laadunhallintaa heikentävänä syynä oli jälkikäteen säännösten vastaisten maahantulon tai lähdön ilmitulot. Rajatarkastuksen yhteydessä havaittiin rajan ylittämiseen liittyviä rikkomuksia n 5 900 ja jälkikäteen esiin tuli 30 säännösten vastaista rajanylitystä. Vastaavat luvut vuonna 2005 olivat n 7 100 ja 24. Rajatarkastuksen kokonaistuloksellisuus heikkeni kuusi prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä syynä tuloksellisuuden heikkenemiseen oli jälkikäteen säännösten vastaisten maahantulon tai lähdön ilmitulot sekä 31 rangaistusvaatimuspäätöksen ja neljän rikesakon muuttuminen syyttäjällä. 16 Meri- ja muu pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Meriturvallisuuden ja meripelastuksen ennalta ehkäisevään työhön tehdyt panostukset niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä ovat pysäyttäneet meripelastustehtävien määrän kasvun viime vuosien aikana. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Rajavartiolaitos keskittyy jatkossa entistä enemmän meripelastustehtävien syiden analysointiin ja sen myötä valistustyön sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön pai-

nopisteyttämiseen siten, että varsinkin pienveneisiin kohdistuvien tehtävien määrä saadaan Suomessa laskusuuntaiseksi lähitulevaisuudessa. Rajavartiolaitos on vuonna 2006 tehostanut Suomen meripelastusjärjestelmää mm. siten, että tehtävät on kokonaisuudessaan hoidettu vähemmillä toiminta-ajoilla kuin aikaisemmin. Tehostamiseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastajien entistä tiiviimpi yhteistoiminta sekä matkapuhelinten paikannusjärjestelmän hyödyntäminen. Matkapuhelinpaikannustekniikka otettiin nykymuodossaan operatiiviseen käyttöön kesäkuussa 2005. Paikannusjärjestelmän käytöllä etsintäajat ovat lyhentyneet ja etsintäalueet epäselvissä pelastus- ja avustustilanteissa ovat pienentyneet. Apua mereltä pyydetään nykyään useimmin nimenomaan matkapuhelimella (n. 70 %). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus merellisten onnettomuuksien päätoimijana on kasvamassa. Itämeren voimakkaasti kasvavan kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin esim. Itämeren laajuisissa harjoituksissa ja kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa. Erityisesti Itämeren alueen pelastustoimintojen kehittämisessä ja harmonisoinnissa on oltu aktiivisia. Rajavartiolaitos on edelleen merkittävin vesiliikenteen valvoja. Monivuotisen ja pitkäjänteisen vesiliikennetarkastustoiminnan ansiosta veneilijöiden varusteet merellä ovat jo melko hyvässä kunnossa. Merivartiostojen tekemien vesiliikennetarkastusten määrä on kasvanut vuodesta 2005 n. 20 prosenttia. Päättyneen vuoden aikana tarkastettiin yli 11 000 venettä. Tarkastuksia on tehty aiempaa enemmän ja myös entistä laajemmalla alueella. Tietyillä alueilla valvonta on lisääntynyt jopa 70 prosenttia. Kasvun on mahdollistanut mm. keskitetyn valvonnan lisääminen, jonka vuoksi partiointiin on vapautunut aiempaa enemmän työaikaa. Valvonnan tuloksista ilmenee, että merialueella veneilevien turvallisuuskulttuuri on pääosin hyvässä kunnossa. Pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on myös lisätty tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella: Suomenlahden merivartioston johtokeskus aloitti 1.7.2006 Saimaan alueen GMDSS järjestelmän mukaisen hätäradioliikenteen päivystämisen ja hätähälytysten välittämisen hätäkeskukselle tukeakseen pelastustoimen sisävesien pelastusjärjestelmän kehittämistä. 17 Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin 2. Kaikkiin merihätätapauksiin kyetään osoittamaan viivytyksettä apua Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Lisäksi merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä johtoryhmäharjoituksissa kummallakin meripelastuslohkolla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua - 137 hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja 8 tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki yksiköt, jotka käskettiin meripelastustehtävään, kykenivät suorittamaan tehtävän. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 33 minuuttia.

18 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintä- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti 5. Naapurimaiden meripelastusta tuetaan ja tarvittaessa apua annetaan ulkomaille 6. Muun pelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua 7. Vapaaehtoisen meripelastustoimen asemaa etsintäja pelastustoiminnassa vahvistetaan Johtamisjärjestelmä on toimiva. Meripelastuksen johtamisjärjestelmät tarkastettiin vuoden aikana. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Raja- ja merivartiokoulu tuki meripelastustoimen suorituskykyä järjestämällä suunnitelmien mukaista johtamiskoulutusta. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti meripelastustoimen etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen ja taltioimisen tukena. Vuoden 2006 aikana tietojärjestelmiä kehitettiin käytettävyyden parantamiseksi. Lisäksi aloitettiin MKL:n kanssa GMDSS radiojärjestelmän uusimisen suunnittelu. Kaikkiin ulkomailta tulleisiin avunpyyntöihin on pystytty vastaamaan ja apua annettu tarvittaessa (1 kalustotuki, 12 tietotuki). Rajavartiolaitos antoi poliisille virka-apua kadonneen henkilön etsintään 76 kertaa merialueella ja 98 kertaa maa-alueella sekä pelastustoimelle sairaankuljetus- tai sammutustehtävään 296 kertaa merialueella ja 963 kertaa maa-alueella. Yhteistyö on pysynyt aktiivisena. Vuoden aikana on kehitetty vapaaehtoisten asemaa poikkeusolojen meripelastustoiminnassa sekä selvitetty vapaaehtoisten Virve-radioiden käyttötarvetta. Hankkeet 1. Meripelastustoimen ohjeistuksen ja tilastoinnin kehittäminen 2. Meripelastustoimen palvelutason määrittäminen tuloksellisuuden kehittämiseksi Toteutuminen Meripelastustoimen tilastointiohjeet on uusittu ja meripelastuksen tietojärjestelmiin on tehty välttämättömiä muutoksia. Meripelastusopas 2006 julkaistiin vuoden lopulla. Jatkettu Meripelastusohje 2003:n päivitystyötä ja aloitettu ohjeeseen liittyvä varustamoille tarkoitetun SOLAS-sopimuksen mukaisen SAR Plan-aineiston laatiminen sähköiseen muotoon. Laadittu yhteistoimintamuistio Ilmatieteen laitoksen kanssa sekä aloitettu Rajavartiolaitoksen Ilmailuhallinnon ja Finavian välisen yhteistoimintamuistion laatiminen. Päivitettiin meripelastuksen johtokeskusten meripelastussuunnitelmat. Laadittiin meripelastustoimen johtamisjärjestelmään ja meripelastuksen tietojen taltiointiin liittyvät pysyväisasiakirjat. Meripelastustoimen palvelutasopäätös- hankeeseen liittyen tehty vuoden aikana meripelastustoimen riskikartoitus ja resurssikartoitus. Hankkeen eri osakokonaisuuksien - riskikartoitus, palvelutasokartoitus ja palvelutasopäätös loppuunsaattaminen pyritään tekemään vuoden 2007 kuluessa.

19 3. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vähentämiseksi välttämättömän koulutus- ja valistustyön kehittäminen 4. Meripelastustoimintaan liittyvä tutkimustoiminnan kehittämissuunnitelman laadinta 5. Meripelastustoimen suuronnettomuus- ja monipotilastilanteisiin liittyvän yhteistyön kehittäminen yhdessä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa 6. Meripelastusseminaarijärjestelmän vakiinnuttaminen 7. Osallistutaan sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon onnettomuuksien ehkäisyn tehostamisessa, seudullisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien laadinnassa, tilastointijärjestelmän kehittämisessä ja onnettomuusriskien hallinnan välineistön kehittämissä 8. Meriturvallisuusjärjestelmän uudistaminen Toimittiin aktiivisesti Veneilyasiain neuvottelukunnassa ja Viisaasti Vesillä kampanjassa. Tuettiin hallintoyksiköiden valistustyötä yhteisillä painopisteillä ja valistusmateriaalilla. Suunnattiin tiedotusta ja valistusta veneilijöille ja nuorisolle. Osallistuttiin useille messuille sekä luennoitiin venekerhoissa ja kouluissa. Kehittämissuunnitelman laadinta aloitettiin ja suhteita kansainvälisen merenkulkujärjestön alaisen World Maritime Universityn sekä ruotsalaisen Kalmar Maritime Academyn kanssa parannettiin. Vuonna 2007 on tarkoitus pohtia yhteisiä tutkimushankkeita. Merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoitutti muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä. Merivartiostot lähestyivät sairaanhoitopiirejä ja aloittivat osapuolten valmiussuunnitelmien yhtenäistämistyön. Sosiaali- ja terveysviranomaisten kiireen vuoksi työtä ei saatu päätökseen. Vuodelle 2006-2007 STM ei ottanut uusia isompia kehittämisprojekteja, joten laajemmin työ voi edetä vasta STM:n suunnittelukaudella 2008 2011. Vuonna 2006 ei järjestetty kansainvälistä seminaaria. Seuraava seminaari on suunniteltu pidettäväksi syksyllä 2007. Uusittiin meripelastustoimen tilastointikriteerit myös paremmin poliisin, pelastustoimen ja merenkulkuhallinnon tarpeita palveleviksi sekä kehitettiin meripelastustoimen tietojärjestelmää. Käynnistettiin meripelastustoimen riskien kartoitus- ja palvelutasoprojekti. Uusi meriturvallisuusjärjestelmä valmistui vuoden lopulla ja se julkaistaan vuoden 2007 alussa. Perustiedot 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Pelastussuoritteet (kpl) 1 519 1 652 1 618 1 720 1 687 Harjoitus ym suoritteet (kpl) 501 569 274 555 249 RVL:n yksiköiden toiminta-aika (tuntia) 1) 2 442 2 030 2 469 2 200 2 303 Estetyt merionnettomuudet (kpl) 1 3 3 10 1 Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) 2 919 3 091 3 182 3 300 2 903 Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) 82 107 71 200 320 Toimintamenot (milj. ) 3 3 3 3 4 Henkilötyövuodet (htv) 48 45 50 45 60 1) Pl MRCC/MRSC Rajavartiolaitos johti kaikki meripelastustapahtumat (1687 kpl) ja lisäksi hoiti omalla vene-, laivaja helikopterikalustollaan pelastustyöt aiempien vuosien tapaan noin 65 % tapauksista ollen selvästi merkittävin toimija merellisissä vaaratilanteissa Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 1 (1/2005) uhkaava merionnettomuus ja pelastettiin 3 223 (3253/2005) avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä. Kaikkiaan etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä 5 742 henkilöön (5 720 /2005). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli 1 294 (1 427 /2005). Näistä meripelastustoimen hätätilanteita oli yhteensä 145 kpl.

Yhdessä tapauksessa kalastaja oli kadonnut Kotkan Koukkusaaressa ja löydettiin kuolleena avannosta. Pelastussuoritteita maa-alueella tehtiin yhteensä 1 061 (695 /2005), joista etsintöjä oli 98 ja sairaankuljetuksia 37. Maa-alueiden pelastussuoritteiden määrän kasvu selittyy maaalueella sattuneista poikkeuksellisen suuresta määrästä metsäpaloja, joiden sammuttamiseen Rajavartiolaitos osallistui. Meripelastustoimeen käytettiin 2 % (2 %/2005) voimavaroista. Toiminnan tuloksellisuus 20 Tulosmittarit 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Laadunhallinta (ind) 115 117 115 116 119 Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 8,3 8,8 8,4 8,4 8,4 Johtamisvalmius (tasoluokitus 0-10) 6,8 6,9 6,2 7,1 8,2 Suorituskyky (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Saatavuus (h) 0,7 0,5 0,6 0,6 0,5 Tuottavuutta ja taloudellisuutta ei ole asetettu toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi, vaan meripelastustilanteissa voimavaroja käytettiin hätätilanteiden edellyttämä määrä. Meripelastustoimen laadunhallinnan tavoite ylitettiin ja se parani edellisestä vuodesta neljä prosenttiyksikköä. Syynä laadunhallinnan paranemiseen oli johtamisvalmiuden ja hätätilanteiden keskimääräisen vasteajan paraneminen. Sotilaallinen maanpuolustus Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus 2. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiotehtävissä Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. 3. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat pidetään ajan tasalla Tulos Puolustussuunnitelmat, johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Puolustussuunnitelmia ja kriisin ajan joukkoja kehitettiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten edellyttämällä tavalla. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 78 %. Kertausharjoituksia ei vuonna 2006 järjestetty. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat pidettiin ajantasalla.

21 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan yhteistyössä puolustusvoimien kanssa laatimalla luonnokset joukkojen kokoonpanoista, materiaalista ja joukkotuotantojärjestelmästä 5. Sotilaallinen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Jatkettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa rajajoukkojen kokonaisuudistuksen suunnittelua tärkeimpien joukkojen osalta. Rajavartiojoukkojen keskitetty joukkotuotantosuunnitelma valmisteltiin Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla. Sekä tuottavuus ja taloudellisuus kasvoivat 10 prosenttiyksikköä. Hankkeet 1. Rajajoukkojen ja Rajavartiolaitoksen sotilaallista maanpuolustusta koskeva kokonaisuudistus suunnitellaan ja toimeenpannaan keskeisimmiltä osin vuosien 2005-2008 aikana Toteutuminen Rajajoukkojen kehittämistä ja muuta maanpuolustuksen operatiivista suunnittelua jatkettiin puolustusvoimien kanssa sovittujen suunnitelmien mukaisesti. Rajavartiolaitoksen päällikkö teki päätöksen Rajavartiolaitoksen erikoisrajajääkärikoulutuksen antamisesta Imatralla sekä tiedustelu- ja rajajääkärikoulutuksen antamisesta Ivalossa ja Onttolassa (Kontiolahti). Perustiedot 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Koulutusvuorokaudet (vrk) ) 157 900 161 800 140 900 157 000 134 600 ) sisältää sekä varusmies- että kertausharjoituskoulutusvuorokaudet Rajavartiolaitos on osallistunut valtakunnan puolustussuunnitteluun ja puolustusvalmiuden kehittämiseen kiinteässä yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Sotilaskoulutusta on annettu omalle henkilöstölle ja rajajoukkojen joukkotuotannossa palveleville varusmiehille. Valmiussuunnitelmia on kehitetty kokonaisuudessaan. Supistettavien rajajoukkojen kokoonpanoja ja taktiikkaa on kehitetty puolustusjärjestelmän kokonaisuudistuksen edellyttämällä tavalla tärkeimpien joukkojen osalta. Rajavalvonnan yhteydessä osallistuttiin valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan. Havainnoista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä raportoitiin. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Palvelukseen astui 1 051 varusmiestä ja koulutusvuorokausia kertyi noin 134 600 (134 000/2005). Kertausharjoituksia vuonna 2006 ei järjestetty. Sotilaalliseen maanpuolustukseen käytettiin noin 4 % (4 %/2005) kaikista resursseista.

22 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 99 98 94 101 97 Laadunhallinta (ind) 99 99 99 101 94 Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 6,5 7,0 6,8 7,0 6,5 Sijoitettavuus (%) 81 % 77 % 83 % 80 % 78 % Ei harjoituksia Koulutettavuus (%) 83 % 84 % 72 % 85 % Sijoitustilanne (tasoluokitus 0-10) 9,3 9,4 9,3 9,4 9,8 Sotavarustus (tasoluokitus 0-10) 5,9 5,4 7,2 5,4 6,0 Koulutus (tasoluokitus 0-10) 6,6 7,5 7,5 7,5 7,2 Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) 100 99 91 101 101 Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) 99 96 89 98 99 Toimintamenot (milj. ) 9 9 9 9 8 Henkilötyövuodet (htv) 143 148 140 140 121 Sotilaallisen maanpuolustuksen tuottavuuden tavoite saavutettiin ja se parani kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Koulutusvuorokausien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna n 6 300, mutta sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdennettiin 19 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sotilaallisen maanpuolustuksen taloudellisuuden tavoite ylitettiin ja se parani kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Koulutusvuorokausien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna n 6 300, mutta sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdennettiin taloudellisia resursseja n 1 M vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sotilaallisen maanpuolustuksen laadunhallinnan tavoitetasoa ei saavutettu ja se heikkeni viisi prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Laadunhallinnan tunnusluvuissa oli tasaisesti lievää laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Kertausharjoituksia ei järjestetty vuonna 2006. Sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaistuloksellisuus parani kaksi prosenttiyksikköä, mikä johtui tuottavuuden ja taloudellisuuden paranemisesta. Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan tavoitteet ja suoritteiden määrät Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Teknillisen toimialan suunnitteluun ja toimintaan vaikuttivat hallinnonalalla käynnistyneet palvelukeskushankkeet. Teknillisen toimialan toimintojen alueellistamista jatkettiin vuonna 2005 laadittujen linjausten mukaisesti. Teknillinen toimiala osallistui SM:n hallinnon alalla tietojärjestelmähankkeisiin, hankintayhteistyöhön sekä yhteisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Vuoden aikana kuvattiin Rajavartiolaitoksen tietoarkkitehtuurin nykytila ja tietojärjestelmäkartta, määritettiin atk-laitteistoarkkitehtuuri ja laadittiin selvitys integraatioarkkitehtuurin toteuttamisesta. Aloitettiin Rajavartiolaitoksen ydintoimintojen prosessien kuvaaminen, joka luo perustaa teknisten arkkitehtuurien tarkemmalle määrittelytyölle. Rajavartiolaitoksen datasiirtoverkon verkkotopologiauudistusta jatkettiin osioimalla verkkoa palomuurein tietoturvan parantamiseksi, kahdentamalla kriittisiä liittymiä ja nostamalla liittymänopeuksia ja kehittämällä Raja- ja merivartiokoulun koulutusverkkoa.

Rajavartiolaitoksen merialueen kuitujärjestelmän kehittämistä jatkettiin itäisellä Suomenlahdella ja Ahvenanmaan alueella. Merivoimien kanssa yhteinen Meri-VHF radioverkko otettiin operatiiviseen käyttöön ja osallistuttiin Merenkulkulaitoksen johtamaan GMDSS- selvitystyöhön. Maarajojen teknillisen valvonnan esiselvitystyö käynnistyi (MRTV II). TrackNet meritilannekuvajärjestelmän kehittämistä jatkettiin (karttatoiminnallisuus, johtamiskommunikaatio, paikannus, mobiili käyttöliittymä) ja laadittiin kehittämissuunnitelma jatkotyön pohjaksi. Vuoden aikana parannettiin meripelastussovelluksen käytettävyyttä, toteutettiin tilastointimuutosten, muuttuneiden rajavyöhykesäädösten ja EU:n käännytyspäätöstä koskevien säädösten edellyttämät muutokset sekä suunniteltiin ja selvitettiin rekisterijaon vaatimia muutoksia ja käyttövarmuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. ULKONET järjestelmään toteutettiin taustarekisterien edellyttämät muutokset sekä järjestelmää kehitettiin toteuttamalla yhteiskäyttöä lisääviä ominaisuuksia sekä parantamalla laitteistojen toimintavarmuutta. Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmiä siirrettiin SM:n talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen vastuulle. Sisäasiainhallinnon yhteinen virkamiesten asiointikortti otettiin käyttöön. Hallintoyksiköiden tietoturvallisuuden vastuuhenkilöt nimettiin ja tietoturvaohjeistusta parannettiin. Rajavartiolaitosta koskeva tietoturvallisuuden riskianalyysi sekä siihen perustuva riskienhallintasuunnitelma (kehittämissuunnitelma) laadittiin. Lisäksi aloitettiin tietoturvakoulutuksen suunnittelu ja sisällyttäminen peruskurssien oppimääriin. Materiaalihallinnon ja anastusherkän materiaalin osalta tehtiin tarkastuksia sekä uusittiin asiasta annettuja määräyksiä. Rajavartiolaitoksen varusmiesten muonitusjärjestelyjen kehittämismahdollisuudet selvitettiin yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa, sekä aloitettiin hallintoyksikköjen johdolla muonitustoiminnan kehittäminen. Tursas luokan peruskorjaukset saatiin päätökseen. Toinen peruskorjatuista aluksista (UISKO) vastaanotettiin. Saatiin RV-90 luokan rannikkovartioveneiden hankinta päätökseen. Koulutuskäyttöön soveltuvat RV-90 luokan veneet otettiin vastaan 20.12. ArcticAnt jääkulkuneuvon (4 kpl) hankinnat saatettiin päätökseen vastaanottamalla kaksi alusta. Rajavartiolaitos osallistui Valtionvarainministeriön johtamaan Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen omistajahallinnan siirtoa selvittävän työryhmän työskentelyyn, jonka on tarkoitus valmistua 31.3.2007. Luovuttiin tarpeettomiksi käyneistä Hetan, Kurvisen, Puraksen ja Haapovaaran rajavartioasemista sekä kahdesta partiomajakiinteistöstä. Osallistuttiin Nuijamaan uuden rajanylityspaikan rakentamiseen. Toiminta uudella rajanylityspaikalla aloitettiin 8.9. Osallistuttiin Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennuksen muutostyöhön. Toiminta uudistetuissa tiloissa aloitettiin 20.6. Osallistuttiin Niiralan rajanylityspaikan lisäkaistojen ja kaistatarkastusrakennusten uudistamiseen. Tarkastuskatokset valmistuvat vuonna 2007. Materiaalihallinto 23 Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti Tulos Materiaalihankinnat on toteutettu materiaalihankinnoista annettujen käskyjen I/2006 ja II/2006, sekä lisähankinnoista annettujen ohjeiden mukaisesti.

24 2. Materiaalialan- ja kaluston edellyttämä koulutus täyttää käyttöönoton ja käytön vaatimukset Hallintoyksiköt ja RMVK ovat ylläpitäneet kaluston käytön edellyttämää koulutusta siitä annettujen toimialakohtaisten- ja/tai laitekohtaisten koulutusvaatimusten mukaisesti. 3. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti Materiaalia on vuonna 2006 hankittu hallintoyksiköiden suunnitelmien mukaisessa laajuudessa. 4. Rajavartiolaitoksella on käytössään materiaalihallinnon hyvä osaaminen 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään Materiaalihallinnon osalta toimeenpantiin kaksi erityistarkastusta. Tarkastusten tulosten mukaisesti ovat kaikki hallintoyksiköt omalta osaltaan tarkentaneet/yhdenmukaistaneet materiaalin käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaamista. Materiaalihallinnon opetustilaisuudet pidettiin suunnitelmien mukaisesti. 6. Materiaalihallinto järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla Materiaalialan asiakastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla. Hankkeet 1. Selvitys Rajavartiolaitoksen varusmiesten muonitusjärjestelyistä (yhteistyö Puolustusvoimien ruokahuollon kanssa) 2. Tursas luokan alusten peruskorjausten loppuun saattaminen (2006) 3. Artic-Ant jääkulkuneuvojen sekä RV-90 luokan rannikkovartioveneiden käyttöönotto 4. PV-06 alusluokan suunnittelu ja PV-82 alusluokan uudistus 5. Materiaalitoimintojen alueellistaminen ja keskittäminen 6. Alusalan tukitoimintojen keskittäminen Länsi- Suomen merivartiostoon (2007) Toteutuminen Selvitys laadittiin suunnitellussa aikataulussa. Selvityksen perusteella ovat asianomaiset hallintoyksiköt aloittaneet muonitustoiminnan kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan tulevaisuudessa. Saatettu loppuun suunnitellun mukaisesti. Hankinnat ja käyttöönotto toteutettu suunnitellun mukaisesti. PV-06 E pilottiversio on tilattu ja se evaluoidaan kesällä 2007. Kaakkois-Suomen rajavartiosto on 1.1.2006 alkaen vastannut materiaalihallinnon tietojärjestelmän (Sonet) toiminnan ohjauksen ja hankintojen suunnitteluohjelmiston (Hansu) pääkäyttäjän tehtävistä ja teknisestä tuesta. Pohjois-Karjalan rajavartiosto on 1.7.2006 aloittanut materiaalihallinnon tietojärjestelmän (Sonet) talouden ohjauksen pääkäyttäjän tehtävän ja teknisen tuen hoitamisen. Tavoitteen toteuttaminen on myöhässä. Syynä ovat muut aiemmin suunnittelemattomat työtehtävät sekä henkilöstövaihdokset. Asiaan liittyvä käsky on valmisteilla ja tavoitteen saavuttaminen on kirjattu vuoden 2007 tulostavoitteeksi.

25 7. Aluskatsastusten järjestelyt Rajavartiolaitoksessa Liittyy edelliseen (kohta 6.) 8. Rajavartiolaitoksen alusten kyky toimia kansainvälisissä operaatioissa Alustava katsaus hankeen laajuudesta ja tehtävistä on tehty. Tavoitteen toteuttaminen jatkuu vuonna 2007. 9. Kahden AB 412 helikopterin käytettävyyden parantaminen (2005 2006) 10. Lentokonekaluston JAR -määräysten mukainen varustus (2005 2006) Kahden AB412-hekon käytettävyyttä parannetaan lisäämällä 2. radiokorkeusmittausjärjestelmä, lisäämällä 2. etsintävalonheitin (SX-5) ja lisäämällä NVG -yhteensopiva valaistusjärjestelmä. Hankinnan teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia on valmisteltu. Kaupalliset kyselyt ja hankinnan muu toteutus on siirretty alkavaksi 2007. ELT406-hätälähetin on asennettu molempiin DO228- lentokoneisiin 2006. Törmäysvaarasta varoittava järjestelmä (ACAS II) on asennettu molempiin DO228-lentokoneisiin. 11. Ilma-alusten kokonaisuudistus Selvitystyöryhmän raportti Leto2020 on laadittu ja luovutettu RVL:n johdolle 2006. 12. Siirtyminen ostopalveluihin moottorikelkkojen, moottoripyörien ja maastoajoneuvojen kausihuolloissa (alueellisen palvelutarjonnan rajoissa) Hallintoyksiköt ovat siirtyneet ostopalveluihin alueellisen tarjonnan mukaisesti. Laajin käyttöönotto on toteutettu Lapin rajavartiossa. 13. Sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudistus ja rajajoukkojen varustus Uudistus on käynnissä, siitä tehtyjen linjausten mukaisesti. 14. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen materiaalihallinnon yhteistyön turvaaminen (SAP - tietojärjestelmä, materiaalikoodistot) Pv:n Nimikkeistökeskuksen ja RVL:n välillä järjestettiin 3 erilliskokousta, koskien tietojärjestelmissä käytettävän koodistosta yhdenmukaistamista. SAP koodiston käyttöönotto Sonetjärjestelmässä on aloitettu. 15. Valmiusjoukkueiden välineistön kokonaisuudistus 16. Partiointipukukokeilun tulosten mukaisten materiaalien ja nimikkeiden käyttöönotto RMVK:n testeihin perustuen ja RVL:n päällikön päätöksellä valittiin valmiusjoukkueen käytössä olevaan erityisaseeseen uusi virkapatruuna. Rajavartiolaitoksessa toteutettu partioasukokeilu päätettiin. Päätöksen mukaisesti ei kokeilun perusteella partioasun nykyistä kangasmateriaalia vaihdeta kokeilussa olleeseen kankaaseen. Partioasukokeilun jatkamisesta tehdään tarvittaessa päätökset vuonna 2007 toteutettavan virkavaatekilpailutuksen jälkeen. Partioasukokeilun tulosten perusteella tehtiin kuitenkin käyttöönottopäätös kokeilussa mukana olleesta sadeasusta. Ensimmäiset tuotannon mukaiset sadeasut otetaan käyttöön keväällä 2007.

26 17. Rajaturvallisuusteknologian kehityksen seuranta. Kehitystä on seurattu osallistumalla koulutukseen, seminaareihin ja viranomaisyhteistyöhön. Erityisenä tavoitteena oli laatia suunnitelma rajaturvallisuusteknologiatiedon nykyistä kattavammasta julkaisusta Intranetissä. Suunnitelmaa ei ole laadittu. Syynä ovat muut aiemmin suunnittelemattomat työtehtävät. Tietohallinto Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Tietotekniset tukipalvelut tuotetaan tehokkaasti. Tukipalvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotannon eri toteutustapoja voidaan vertailla ja tarvittaessa ulkoistaa kumppaneille. 2. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tietojärjestelmien ja yhteisten palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä viranomaisten tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon. 3. Tietoliikenneverkot ja - palvelut täyttävät johtamisen, valvonnan sekä tietojärjestelmien vaatimukset. Tietoliikenneverkon käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Tulos Selvitettiin perustietotekniikan palvelutuotannon vaihtoehdot. Tukipalvelujen tuotannon siirtoa tuotettavaksi sisäasianhallinnon yhteisessä tietotekniikkakeskuksessa on suunniteltu. Kuvattiin Rajavartiolaitoksen tietoarkkitehtuurin nykytila ja tietojärjestelmäkartta, määritettiin atk-laitteistoarkkitehtuuri ja laadittiin selvitys integraatioarkkitehtuurin toteuttamisesta. Aloitettiin Rajavartiolaitoksen ydintoimintojen prosessien kuvaaminen, joka luo perustaa teknisten arkkitehtuurien tarkemmalle määrittelytyölle. Ulkonetin ja sen taustarekisterien välisessä tiedonsiirrossa aloitettiin poliisin integraatioratkaisun hyödyntäminen. Vuoden 2006 aikana todetut häiriötilanteet ja katkokset on analysoitu ja ne otetaan huomioon kehitettäessä tietoliikenneverkkoja vuoden 2007 aikana. Käytettävyys on ollut hyvä mutta muutamat yksittäiset katkokset edellyttävät varmistustoimenpiteitä sekä SMCORE:n että RVLNET:n osalta. 4. Tietotekniset johtamis- ja muut järjestelmät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys, eheys ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Toiminnalliset vaatimukset täyttyvät. Kaikkien matalimman tärkeysluokan tietojärjestelmien toimintavarmuutta ei pystytty takaamaan. Tehtyjä toimenpiteitä RVT:ssa kehitettiin meripelastussovellusta, toteutettiin tilastointimuutosten, muuttuneiden rajavyöhykesäädösten ja EU:n käännytyspäätöstä koskevien säädösten edellyttämät muutokset sekä suunniteltiin ja selvitettiin rekisterijaon vaatimia muutoksia ja käyttövarmuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. Ulkonet järjestelmään toteutettiin taustarekisterien muutoksista johtuvat ja järjestelmän palvelujen hyödyntämisen muista järjestelmistä mahdollistavat työt sekä parannettiin tietoturvaa ja toimintavarmuutta.

27 5. Tekniset valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut käyttövaatimukset. Valvontajärjestelmät vapauttavat henkilöstöä muihin tehtäviin. Teknisiä valvontajärjestelmiä (MOTVJ/MRTV) on kehitetty dynaamisesti. Järjestelmäalustat tietoliikenneyhteyksineen mahdollistavat tilanteen mukaisen valvonnan keskittämisen ja/tai hajauttamisen. 6. Tietoturvallisuustoiminta takaa tietoaineiston ja järjestelmien käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tietoturvallisuustoiminta on suunnitelmallista ja perustuu ajantasaiseen riskianalyysiin. Henkilökunnan tietoturvallisuuskoulutus ja tietoisuus on hyvällä tasolla. Tietoturvallisuustoiminnan kehittämistä jatkettiin. Määräaikaisraportoinnilla on pyritty helpottamaan järjestelmävastuullisten työtä. Rajavartiolaitoksen tietoturvaohjeistus on saatettu ajantasalle ja sen jalkauttaminen ja kouluttaminen on aloitettu. Tietoturvallisuuden riskianalyysi sekä siihen perustuva riskienhallintasuunnitelma (kehittämissuunnitelma) on laadittu. Tietoturvakoulutuksen suunnittelu ja sisällyttäminen peruskurssien oppimääriin on aloitettu. 7. Viranomaisyhteistyössä osallistutaan tietojärjestelmähankkeisiin, joilla parannetaan turvallisuusviranomaisten järjestelmien ja tietojen yhteiskäyttöä. Osallistuttiin PTR-viranomaisten yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin (VYYHTI, LIPRE) sekä poliisin, UM:n ja UVI:n ydintoimintojen tietojärjestelmien uudistushankkeisiin sekä SM:n ASDO hankkeeseen. 8. Säilytetään hyvä tietotekninen osaaminen valvontalaite-, tietoliikenne- ja automaattisen tietojenkäsittelyn asioissa. 9. Hankesuunnitelman mukaiset järjestelmät otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. Järjestettiin teknillisen toimialan koulutustilaisuus, jossa käsiteltiin tietohallintoon, valvontalaitteisiin, tietoliikenteeseen ja automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvät asiat. RVL:n tietotekniikkahenkilöstölle järjestettiin opetustilaisuus ja RVLE:ssa järjestettiin tietoteknisten projektien kertauskoulutusta lyhyinä tietoiskuina. Atk-henkilöstölle järjestettiin yksi opetustilaisuus. Pääosin toteutettu suunnitelmien mukaan. Hankkeet 1. Tietotekniikan tukipalvelut (keskittäminen ja alueellistaminen RVL:ssa/SM:n tietohallintokeskus/valtion palvelukeskukset/osittainen ulkoistaminen) Toteutuminen RVL:n omat alueellistamiskäskyt (MRTV/MOTVJ/Tietoliikenne) on annettu ja niiden toimeenpano ao. hallintoyksiköissä on käynnissä. RVL:lla on edustus kaikissa keskeisimmissä SMTTKhankkeen johto- ja työryhmissä. 2. Tietojärjestelmäprojektityön laatu Aloitettiin RVL:n tietojärjestelmäprojektien projektiohjeistuksen teko opinnäytetyönä. Aloitettiin tietojärjestelmähankkeisiin osallistuville tietoiskumaiset koulutustilaisuudet tietojärjestelmäprojekteista.

28 3. Kertakirjautumisjärjestelmä ja keskitetty käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä Otettiin käyttöön virkamiehen asiointikortti. Osallistuttu SM:n hankkeeseen ja huomioitu muutostarpeet jatkosuunnitelmissa. 4. Rajavartiolaitoksen tietotekninen arkkitehtuuri (tieto-, tietojärjestelmä-, integraatioja laitearkkitehtuurit) Kuvattiin Rajavartiolaitoksen tietoarkkitehtuurin nykytila ja tietojärjestelmäkartta, määritettiin atk-laitteistoarkkitehtuuri ja laadittiin selvitys integraatioarkkitehtuurin toteuttamisesta. 5. Rajavartiolaitoksen esikunnan tilanne- ja riskianalyysikeskuksen tietotekniikka sekä laitetilat Hanke on toteutettu ja vastaanotettu. Takuukorjauksia toteutetaan vielä vuoden 2007 aikana. 6. Rajavartiolaitoksen videoneuvottelulaitteistot (verkko) Laitteistot on yhdenmukaistettu ja ajantasaistettu RVLE:n johdolla. Videoneuvottelut tukeutuen LSMV:n ja PTHK:n ylläpitämiin videoneuvottelusiltoihin ovat muodostuneet jo rutiiniksi. 7. Tietojärjestelmien mobiilikäyttö RVL käyttää SM:n etäkäyttöratkaisua. Mobiili Tracknet sovellus on kenttätestauksessa. 8. Uuden MeriVHF radiojärjestelmän käyttöönotto (2006) Järjestelmä on otettu operatiiviseen käyttöön. 9. SM:n keskitetty puhelunvälityspalvelu 10. VIRVE päätelaitteiston uudistaminen (gps- paikannus) sekä integroiminen muihin viesti- ja tietojärjestelmiin 11. Maarajojen ja tekninen valvontajärjestelmä osana rajavalvontataktiikan kehitystä (MRTV II) RVL on osallistunut hankkeeseen. SM:n keskitetty puhelunvälitys käynnistyy alkuvuodesta 2007 ja RVL liittyy ao. palvelun käyttäjäksi kokonaisuudessaan vuoden 2008 loppuun mennessä. RVL on hankkinut integroidulla gps-laitteella varustettuja VIRVEpäätelaitteita ja hyödyntää SM:n keskitettyä paikannus/paikkatietopalvelua. VIRVE:n osalta on luotu tekninen valmius suorittaa tekstiviestipohjaisia hakuja eräisiin rekisteritietokantoihin. MRTV II:n esiselvitystyö on käynnistynyt. 12. Merialueen tekninen valvontajärjestelmä (mobiilikäyttö, kartta-aineisto ja sensorien laatu) 13. Välineet ihmissalakuljetuksen ja vaarallisten aineiden salakuljetuksen paljastamiseen On toteutettu tarvittavat karttamateriaalihankinnat ja kehitetty TrackNet:n karttatoiminnallisuutta. Mobiili TrackNet on kenttätestauksessa. Merivalvontakamerajärjestelmätestaukset on toteutettuja modifiointi suunniteltu. Toteutettu muun muassa sydänäänten paljastuslaitteistohankinnat.

29 14. Rajavartiolaitoksen toiminnallinen tietojärjestelmä (RTT) Osallistuttiin esiselvitykseen. 15. Yhteistoimintaviranomaisten tietojärjestelmähankkeet 16. Biometriset tunnisteet rajatarkastuksissa (välineet, taustajärjestelmät) Osallistuttiin PTR-viranomaisten yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin (VYYHTI, LIPRE) sekä poliisin, UM:n ja UVI:n ydintoimintojen tietojärjestelmien uudistushankkeisiin sekä SM:n ASDO hankkeeseen. Aloitettiin rajatarkastuksissa käytettävien matkustusasiakirjojen hankinnan valmistelu. Järjestelmiin tehtäviin muutoksiin on varauduttu jatkosuunnittelussa. 17. ULKONET- ja RJT järjestelmät (lähdejärjestelmien muutokset) 18. Toiminnan seurannan ja uuden tulosaluejaon muutokset tietojärjestelmiin Ulkonetissa on määritelty N.VIS ja SIS II järjestelmien vaatimat muutokset ja toteutettu poliisin Heko-Passi-järjestelmän ja integraatioratkaisun vaatimat muutokset. RJT-järjestelmään on määritelty ja tilattu RVT-järjestelmään tehtyjen tilastointi muutosten vaatimat sekä taloushallinnon järjestelmän vaihtumisesta johtuvat muutokset. Uudistetun PAK:n vaatimat muutokset on toteutettu RVT- järjestelmään ja tilattu RJT- järjestelmään. RJT- järjestelmään tehtävien muutosten toimitus siirtyi tammikuulle 2007. 19. Operatiivisten tietojärjestelmien varmistus- ja kahdennusratkaisu Varmistus- ja kahdennusratkaisun toteutus on suunniteltu. 20. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmävastuun siirto SM:n palvelukeskukseen Siirretty suunnitellusti. 21. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kokonaisuudistus (2006) Personec F Henkilöstö otettiin käyttöön ja HeVi on irtisanottu. 22. Asianhallintajärjestelmä (käyttöönotto 2007) SM:n hallinnonalan yhteishankkeen puitesopimus solmittiin loppuvuodesta 2006. Rajavartiolaitoksen osalta käyttöönottoprojekti alkanee 2007 ja käyttöönotto lienee 2008. Kiinteistöhallinto Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitos hallinnoi ja ylläpitää käyttämiään kiinteistöjä. Tulos Toteutunut. Rajavartiolaitos toimii yhtenä valtion haltijavirastona.

30 2. Vartiostot tuottavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat kiinteistöpalvelut ja toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet. Vartiostot ovat tuottaneet kiinteistöpalvelut tavoitteiden mukaisina. Energiansäästötoimenpiteiden toteutusta on jatkettu. Sähkön ominaiskulutuksen alentaminen on hankalaa lisääntyvän laitekannan takia. 3. Vartiostot rakennuttavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat rakennushankkeet asetettujen kehysten mukaisesti. Rakennusinvestointiohjelman hankkeet ovat toteutuneet pääosin suunnitelmien mukaisina. 4 Kehitetään kiinteistöalan tuloksellisuutta ja tähän liittyvää kustannuslaskentaa. Rakennuttamistietojärjestelmä on käytössä kaikkien hankkeiden toteutuksessa. 5. Rajavartiolaitoksella on käytettävissä kiinteistöhallinnon riittävä osaaminen. Toteutunut. Osaamista on ylläpidetty sisäisillä opetustilaisuuksilla. 6. Taloudellisuutta ja tuottavuutta parannetaan. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Taloudellisuus ja tuottavuus ovat parantuneet. Asiakastyytyväisyyden taso ei ole laskenut. Hankkeet 1. Rajavartioalueiden johtopaikkojen kiinteistöt (IloRvA, TohRvA, KuuRvA). Toteutuminen Johtopaikkakiinteistöjen käyttösuunnitelmia ja osittaisia luopumissuunnitelmia on tarkennettu. 2. Vanhoista vartioasemista luopuminen (Fagerholma, Kumlinge, Airisto, Suitsa, Haapovaara, Boistö) Hetan, Kurvisen, Puraksen, Haapovaaran ja Suitsan vartioasemon luovuttu vuoden 2006 aikana ja Kumlingen ja Fagerholman vartioasemat pyritään luovuttamaan vuosien 2008-2009 aikana. 3. Varusmieskoulutuksen muutokseen liittyvät kiinteistöjärjestelyt. Varusmieskoulutuksen muutokseen liittyvät kiinteistöjärjestelyt on linjattu. Imatralle koulutustilojen peruskorjaus suunnitellaan 2007 ja toteutetaan 2008-2009. Kainuun rajavartioston esikuntaalueella muutetaan toiminnot ja kiinteistöratkaisut vuosien 2007 2008 kuluessa huomioiden varusmieskoulutuksen lakkaaminen.

31 Teknillisen toimialan tuloksellisuus Tulosmittarit (ind) 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta 102 101 103 100 Tuottavuus 98 101 104 110 Taloudellisuus 128 123 128 132 Tuloksellisuus (ind) 108 107 110 111 Muonitus Tulosmittarit 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta (ind) 100 101 99 99 Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 8,3 8,3 8,2 8,2 Tuottavuus (htv ind) 100 104 109 116 Taloudellisuus (menot ind) 99 100 107 111 Tuloksellisuus (ind) 100 101 103 107 Vaatetus Tulosmittarit 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta (ind) 99 101 96 99 Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 6,9 7,0 6,7 6,9 Tuottavuus (htv ind) 102 106 109 109 Taloudellisuus (menot ind) 107 97 115 127 Tuloksellisuus (ind) 102 101 104 109 Taisteluväline Tulosmittarit 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta (ind) 100 100 97 99 Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,2 7,2 7,0 7,1 Tuottavuus (htv ind) 106 127 124 123 Taloudellisuus (menot ind) 82 68 62 90 Tuloksellisuus (ind) 97 99 95 103 Ilma-alus Tulosmittarit 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta (ind) 91 92 100 95 Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,8 5,8 7,7 7,3 Käytössäoloaika (%) 66 % 69 % 73 % 70 % Tuottavuus (htv ind) 96 93 95 99 Taloudellisuus (menot ind) 115 93 119 118 Tuloksellisuus (ind) 98 93 103 102 Alus Tulosmittarit 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta (ind) 98 97 98 100 Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,3 7,0 7,1 7,2 Käytössäoloaika (%) 94 % 94 % 95 % 97 % Tuottavuus (htv ind) 98 97 92 98 Taloudellisuus (menot ind) 94 93 76 74 Tuloksellisuus (ind) 97 96 91 93

32 Kuljetusväline Tulosmittarit 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta (ind) 99 98 97 97 Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,1 7,0 7,0 7,0 Tuottavuus (htv ind) 103 114 120 128 Taloudellisuus (menot ind) 101 112 88 99 Tuloksellisuus (ind) 101 105 101 105 Valvontalaite ja tietoliikenne Tulosmittarit 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta (ind) 101 100 102 102 Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,0 6,7 6,9 6,8 MRTV:n käytössäoloaika (%) 98 % 98 % 99 % 99 % MTVJ:n käytössäoloaika (%) 98 % 99 % 100 % 100 % Tuottavuus (htv ind) 97 95 94 92 Taloudellisuus (menot ind) 94 92 76 72 Tuloksellisuus (ind) 98 97 93 92 ATK Tulosmittarit 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta (ind) 142 134 142 112 Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,0 6,6 6,9 6,9 Palvelimien käytössäoloaika (%) 100 % 98 % 100 % 100 % Virustorjunnan onnistuminen (%) 100 % 100 % 100 % 100 % Tietojärjestelmien väärinkäytön torjunta (%) Ei tap Ei tap Ei tap 0 % Määräysten noudattamatta jättäminen (tasoluokitus 0-10) 9,9 6,3 10,0 10,0 Tuottavuus (htv ind) 108 99 91 88 Taloudellisuus (menot ind) 93 94 108 110 Tuloksellisuus (ind) 121 115 120 106 Kiinteistö Tulosmittarit 2003 2004 2005 2006 Laadunhallinta (ind) 100 98 97 98 Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 6,7 6,5 6,4 6,5 Tuottavuus (htv ind) 94 99 105 114 Taloudellisuus (menot ind) 97 90 110 114 Tuloksellisuus (ind) 98 96 102 106

33 Viestintä Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen aktiivisella ja informatiivisella ulkoisella tiedottamisella eri kanavia hyödyntäen 2. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen aktiivisella, oma-aloitteisella ja avoimella tiedottamisella, visuaalisen ilmeen selkeyttämisellä ja asiakaspalvelua jatkuvasti kehittämällä 3. Rajavartiolaitoksen organisaation ja toiminnan tunnetuksi tekeminen koko toimintaympäristössä: Rajavartiolaitos turvana kaikissa oloissa iskulauseen sisältämien faktojen tunnetuksi tekeminen 4. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun selkeyttäminen ja tehostaminen 5. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden julkaisemien lehtien sijaan aineisto keskitetään Rajamme Vartijat -lehteen Tulos Tiedotettu lehdistötiedottein, internetissä ja Rajamme Vartijat -lehdessä kotimaisista ja kansainvälisistä rajaturvallisuusasioista ja Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvistä tapahtumista ja säädösuudistuksista. Internetin kautta annettu tietoa kansalaisille mm. rajatarkastuksiin, rajanylityspaikkoihin ja meripelastukseen liittyen. Internet-sivuille on laitettu säännöllisesti uutisia Rajavartiolaitoksen toiminnasta ja tapahtumista. Rajavartiolaitos on ollut mukana erilaisissa yleisötapahtumissa eri puolilla Suomea. Rajavartiolaitoksen toimintaan on tutustunut vuoden aikana useita sidosryhmien ja tiedotusvälineiden edustajia. Rajavartiolaitos järjesti keväällä öljypäästöseuraamusmaksun käyttöönotosta tiedotustilaisuuden yhdessä ministeriön kanssa. Syksyllä järjestettiin ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvä tiedotustilaisuus yhdessä sisäministerin, ympäristöministerin ja ympäristökeskuksen kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin vartiolaivojen Tursas ja Uisko öljyntorjuntavälineistöä. Molemmat tilaisuudet saivat runsaasti julkisuutta. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella rajaturvallisuusasiat ja suomalainen rajaturvallisuusosaaminen saivat myös paljon julkisuutta, mm. Frontexin rajayhteistyöseminaarissa Imatralla. Toteutettu sisäisen viestinnän selvitys. Julkaistu 6 numeroa Rajamme Vartijoita, joista yksi kaksoisnumero sekä kaksi Me Rajamme Vartijat henkilöstönumeroa. Hankkeet 1. Viestintästrategian laadinta Toteutuminen Viestintästrategia valmistui syksyllä ja allekirjoitettiin 21.11.2006. 2. Viestinnän organisointi siten, että vartiostoissa on päätoiminen tiedotussihteeri vuoden 2007 loppuun mennessä 3. Julkaisutoiminnan kehittäminen keskittämällä voimavarat yhteen yhteiseen lehteen 4. Rajavartiolaitoksen Internet -sivujen ja Rajanetin kehittäminen Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ei ollut päätoimista tiedotussihteeriä, mutta virka laitettiin hakuun vuoden 2007 alussa. Muissa vartiostoissa on tiedotussihteerin tehtäviä hoitava henkilö. Julkaistu 6 numeroa Rajamme Vartijoita, joista yksi kaksoisnumero sekä kaksi Me Rajamme Vartijat henkilöstönumeroa Internet-sivujen sisältöä ajantasaistettu ja sisältöä kehitetty yleisöltä saadun palautteen perusteella. Rajanetin rakennetta selkeytetty ja sisältöä päivitetty.

34 5. Kuva-arkiston kehittäminen 6. Rajavartiolaitoksen graafisen ilmeen uusiminen ja yhtenäistäminen Kuva-arkistotyöryhmä työskennellyt vuoden aikana niin, että ohjelma olisi käyttöönotettavissa vuoden 2007 alkupuolella. Graafisen ilmeen ohjeistustyö aloitettu tilannekartoituksella ja kilpailuttamalla mainostoimistot. Yleis- ja taloushallinto Rajavartiolaitosta koskevan vuonna 2005 toteutetun lainsäädännön kokonaisuudistuksen jälkeen Rajavartiolaitoksen toimintaa on mukautettu vastaamaan uusia tehtäviä ja toimivaltuuksia. Myös lakia alemman asteisten säädösten valmistelu uuden lainsäädännön mukaiseksi on saatettu päätökseen. Kokemukset uuden lainsäädännön soveltamisesta ovat olleet myönteisiä. Eduskunta on 31.1.2007 hyväksynyt virkamiehen määräaikaisen irtisanomisen mahdollistavan muutoksen Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin. Rajanylityspaikkoja koskeva lainsäädäntö on mukautettu Euroopan unionin kehittyvän lainsäädännön (Schengen Borders Code) mukaiseksi. Rajavartiolaitos osallistui SM:n tilivirastouudistus- ja palvelukeskushankkeeseen ja Rajavartiolaitoksen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten tehtävät siirrettiin SM:n palvelukeskukseen 1.1.2006. Hallintoyksiköihin jäänyttä taloushallintohenkilöstöä koulutettiin (2 vkoa) taloussuunnitteluun. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Sisäasiainministeriön asetus 1118/2004 Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista astui voimaan 1.1.2005. Asetuksen 6 :ssä sallitaan, että Rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, Rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä Rajavartiolain 578/2005 81 :n perusteella liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta. PALVELUSSUHDEASUNTOJEN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA TUOTOT Varsinaiset tuotot 31.12.2006 31.12.2005 31.12.2004 31.12.2003 vuokrat palvelussuhdeasunnoista 1 821 881 1 915 032 1 961 559 2 059 324 Muut tuotot muut korvaukset (sähkö, vesi, muut korv.) 261 479 285 339 287 425 318 802 TUOTOT YHTEENSÄ: 2 083 360 2 200 371 2 248 984 2 378 126 KUSTANNUKSET palkkaukset: 0,06 % RVL:n vs. palkkamenoista 92 714 87 954 93 186 155 107 muut menot: 22 % kiint.hallinnon kulutusmenoista 2 362 395 2 399 860 3 044 993 3 098 198 pääomakustannukset (poistot ja korot) 1 541 271 1 763 973 2 042 182 2 530 252 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ: 3 996 380 4 251 787 5 180 361 5 783 557 ALIJÄÄMÄ: -1 913 020-2 051 416-2 931 377-3 405 431 Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on 1,9 M alijäämäinen ja tuotot kattavat 45,6 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperusteet ovat olleet yhtäläiset edelliseen vuoteen verrattuna. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 2,0 % (2,4 %/ 3 %/2004, 4,2 %/2003). Ero palkkakustannuksissa vuoden 2006 ja 2005 välillä johtuu siitä, että palvelussuhdeasuntoihin kohdistettuja työtunteja oli vuoden 2006 aikana 67 tuntia enemmän kuin vuonna 2005. Palkkakustannukset otetaan kustannusvastaavuuslaskelmaan palve-

lussuhdeasuntoihin kohdistettujen tuntien suhteessa Rajavartiolaitoksen kokonaistuntimäärästä. Muiden menojen osalta kiinteistöhallinnon kulutusmenoista otetaan laskelmaan suhteellinen osuus, joka saadaan laskemalla asuinrakennusten suhteellinen osuus koko Rajavartiolaitoksen painotetusta kiinteistökannasta (22 %). Muut menot vuoden 2006 ja 2005 välillä ovat säilyneet suuruusluokaltaan samansuuruisina. Pääomakustannusten lasku johtuu korkoprosentin laskusta. 35 Kustannusvastaavuuslaskelma Julkisoikeudelliset suoritteet (sairaankuljetukset) 2006 2005 2004 TUOTOT [ ] 459 464 784 198 523 641 KUSTANNUKSET [Euro] Palkkaukset 178 067 367 753 340 481 Muut toimintamenot 135 222 229 990 306 352 Pääomakustannukset 229 320 214 973 218 154 Vartiolentolaivueen kustannukset yhteensä 542 609 812 717 864 987 Palkkaukset 12 555 24 132 21 463 Muut toimintamenot 6 809 13 284 11 881 Pääomakustannukset 1 675 3 691 3 786 Yhteiskustannukset yhteensä 21 040 41 107 37 130 Kustannukset yhteensä 563 649 853 824 902 117 ALIJÄÄMÄ - / YLIJÄÄMÄ + -104 185-69 626-378 476 Kuva Ilma-alusten sairaankuljetusten kustannusvastaavuus Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuottoja 456 464, jolloin laskua edelliseen vuoteen on noin 41,8 %. Ero tuloissa vuoteen 2005 johtuu siitä, että sairaankuljetuksen lentotunteja oli 79 (135/2005) eli 56 tuntia vähemmän (-41,5 %) kuin vuonna 2005. Vartiolentolaivueen sairaankuljetusten palkkakustannusten sekä muiden toimintamenojen laskun syynä oli sairaankuljetusten määrän vähenemisen lisäksi lentokaluston suhteellisten lentotuntien määrän muuttumisessa ennen kaikkea AS 332 (Super Puma) lentotuntien suhteellinen osuus kokonaislentotunneista laski 36 %:ta 16 %:iin, mikä taas vaikutti VLLV:een sairaankuljetusten kustannusten pienenemiseen. AS 332 AB 412 AB 206 DO 228 VLLV 2005 sairaankuljetustunnit 72 63 0 0 135 2005 lentotunnit / % 827/36 1 843/31 1 454/15 768/18 4892 2006 sairaankuljetustunnit 45 31 3 0 79 2006 lentotunnit / % 583/16 1 632/41 1 179/27 641/16 4035 Kuva VLLV:n lentotuntien jakauma kalustotyypeittäin

Pääomakustannusten lasku johtuu korkoprosentin laskusta. Ilma-alusten kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperiaatteet ovat olleet samanlaiset edellisiin vuosiin verrattuna. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 2,0 %, (2,4 %/ 2005, 3 %/2004, 4,2 %/2003, 4,9%/2002 ). Ilma-alusten sairaankuljetusten kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että kustannusvastaavuus on 104 t alijäämäinen. Tuotot kattavat 81 % kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 0 - EU:lta saatu rahoitus 1 204 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 Tuotot yhteensä 1 204 KUSTANNUKSET 0 yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset 0 - aineet, tarvikkeet ja tavarat 24 - henkilöstökustannukset 131 - vuokrat 3 - palvelujen ostot 41 - muut erilliskustannukset 361 Erilliskustannukset yhteensä 560 KÄYTTÖJÄÄMÄ yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 173 - poistot 26 - muut yhteiskustannukset 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 199 Kokonaiskustannukset yhteensä 759 KUSTANNUSVASTAAVUUS 444 Kustannusvastaavuus -% 158,48 *) yhteiskustannusten määrittämisessä on käytetty yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstömenojen ja RVL:n henkilöstömenojen suhdetta (0,0886%) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan on otettu mukaan hankkeet, joista on saatu EU-rahoitusta. Näitä hankkeita olivat Frontex-yhteistyö, Riskianalyysikeskus ARGO RAC, Georgian rajavalvonnan koulutushanke TACIS, Kanariansaarten rajavalvontaoperaatio Hera, Itävallan EU-koulutuksen koordinaatiokeskus ADHOC ja YK:n kehittämisrahasto UNDP. 36 4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstöhallinto Vuoden 2006 lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 3 037 virkamiestä, joista 9 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 22 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2005 loppuun verrattuna Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä laski 105 henkilöllä (-3,4 %) 3 006 henkilöön. Vakituisesta henkilöstöstä oli miehiä 88,4 % ja naisia 11,6 %. Siviileistä naisten osuus oli 73,7 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on viime vuosien aikana hienokseltaan laskenut. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,7 %. Rajavartiolaitoksen viroista erosi 114 henkilöä. Näistä 58 siirtyi vanhuuseläkkeelle, kolme henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle, kaksi henkilöä kuoli ja 51 henkilöä erosi muista syistä. Lähtövaih-

tuvuus on pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna ollen 5,0 % (6,6 %/2005). Myös nuorten raja- ja merivartijoiden lähtövaihtuvuus pieneni hieman mutta pysyi edelleen merkittävänä. Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä 37,7 vuotta on selvästi alhaisempi kuin valtiolla yleensä (44,5/2004). Henkilöstön ikärakenne vaihtelee kuitenkin henkilöstöryhmittäin. Naisten keskiikä (45,5 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (36,7 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 59,1 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 24,9 %. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 25 181 työpäivää, joten poissaolopäivien määrä laski noin 9 % edellisestä vuodesta (27 643/2005). Lasku johtui pitkien (4-10 ja 11-60 vrk) poissaolojen määrän vähenemisestä. Myös sairaustapausten määrä 6 759 (7 138/2005) laski (-5,3 %) edellisvuodesta. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 2 468 henkilölle (81 % henkilöstöstä). Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 3,7 vuorokautta (3,9/2005) ja poissaolopäivien kertymä henkilötyövuotta kohti 8,3 vuorokautta (8,8/2005). Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2006 yhteensä 2 018 (2 370/2005). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta noin 15 %, johtuen pääosin 4-10 ja 11-60 vuorokauden pituisten poissaolojen määrän laskusta. Tapaturmatapauksia oli 170 kappaletta ja niistä aiheutunut poissaolo oli keskimäärin 12 vuorokauden pituinen. Tapaturmat kohdentuivat 129 henkilön kohdalle. Työilmapiirikyselyn tunnusluku oli 3,3, missä oli vähennystä 0,2 yksikköä edelliseen, vuonna 2004 tehtyyn, kyselyyn verrattuna. Kysely tehtiin Rajavartiolaitoksen omalla kysymyssarjalla, joten suora vertailtavuus muuhun valtionhallintoon ei ole mahdollista. Rajavartiolaitos on kuitenkin siirtymässä VM-Baron käyttäjäksi. Vuonna 2006 Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 92,5 % (2 810 henkilöä) sai työnantajan järjestämää koulutusta. Vuonna 2005 vastaava luku oli 97,1 % (3 062 henkilöä). Syynä koulutusta saaneiden lukumäärän vähenemiseen on ollut uusien säädösten edellyttämän koulutuksen läpivienti vuonna 2005, jonka jälkeen on palattu tavanomaisiin koulutusmääriin. Henkilökunnan koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytettiin 53 258 koulutusvuorokautta (17,5 vrk/htv), mikä vastaa aikaisempien vuosien tasoa. Rajavartiolaitoksen henkilökunnan koulutukseen liittyen Raja- ja merivartiokoulu tuotti yhteensä 36 823 koulutusvuorokautta (34 080/2005). 37 Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksessa on lakisääteisten tehtävien vaatima määrä ammattitaitoista, luotettavaa ja työkykyistä sekä tehtäviinsä motivoitunutta henkilöstöä 2. Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmään liittyvät käytännöt toteutetaan virkaehtosopimusten mukaisesti, järjestelmällisesti ja rutiinilla sekä kustannustehokkaasti. Henkilöstö on koulutettu arviointien tekemiseen Tulos Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä vastaa lakisääteisten tehtävien edellyttämää tarvetta. Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmästä tehdyn sopimuksen käytännön soveltaminen on toteutettu vakiintunein käytäntein. Henkilöstöä on koulutettu vuosittaisten tavoite- ja kehityskeskustelujen yhteydessä tehtävien arviointien (vaativuus- ja suoritusarviointi) tekemiseen.

38 3. Henkilöstöhallinnon palvelujen taso säilytetään nykyisenä 4. Rajavartiolaitoksen koulutusohjelman mukainen koulutus toteutetaan laadukkaasti 5. Rajavartiolain verkkoopetuspakettia hyödynnetään RMVK:lla ja hallintoyksiköissä 6. Rajavartijarekrytoinnin keskittäminen kahteen hallintoyksikköön ja ajallisesti syksyyn 7. Vähennetään kilpailutoimintaan ja valmennukseen kuluvaa työaikaa 30 % 8. Rajavartiolaitoksen yhteiset arvot ovat osa jokapäiväistä toimintaa Rajavartiolaitoksen henkilöstöhallinnon palvelun tasossa tapahtui notkahdus otettaessa Personec F.V Henkilöstö käyttöön. Ohjelmiston käytettävyys ei ole ollut toivottua tasoa. Samaan aikaan sijoittunut SM:n palvelukeskuksen käyttöön siirtyminen on omalta osaltaan vaikeuttanut palvelutason säilyttämistä. Koulutusohjelman mukainen koulutus toteutettiin lähes suunnitellulla tavalla. Joitakin opetustilaisuuksia jouduttiin perumaan. Rajavartiolain verkko-opetuspaketti on otettu käyttöön. Rajavartijoiden rekrytointia selvittänyt työryhmä jätti raporttinsa lokakuussa. Hallintoyksiköt antoivat raportista lausuntonsa marraskuussa. Päätöstä rekrytointijärjestelmän keskittämisestä ei tehty vielä vuonna 2006. Valmennusryhmiin kuuluvien urheilijoiden määrä väheni kuudella ollen vuoden 2006 lopulla 23 henkilöä. Valmentautumiseen käytettävän työajan määrä väheni edellisvuodesta noin 19%. Rajavartiolaitoksen yhteiset arvot (luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky) on otettu keskeiseksi tekijäksi Rajavartiolaitoksen strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. 9. Kenttäkelpoisuus- ja fyysisen kunnon testit suoritetaan kattavasti Testeihin osallistuminen parani selvästi vuoteen 2005 verrattuna. Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti 88,0 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Parannusta edelliseen vuoteen oli 7,7 %-yksikköä. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti 85,8 % saaden näin ollen kenttäkelpoisuusluokituksen. Parannusta tapahtui 5,0 %-yksikköä. Hankkeet 1. Uusien henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien (palkka- ja henkilötieto, työnantajan henkilötieto) käyttöönotto 2006-2007 2. Siirtyminen SM:n yhteiseen asianhallintajärjestelmään 2007 3. Rajavartiolaitoksen henkilöstön tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen henkilöstöstrategian ja organisaatiossa tapahtuvien muutosten mukaisesti 2006-2010 4 Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto 2007-2010 Toteutuminen Personec F.V. Henkilöstön käyttöönotto toteutunut, mutta tietosisällön oikeellisuuden ja tietojen hyväksikäytön parantamisen kanssa työt jatkuvat. Valtiotyönantajan henkilöstöjärjestelmän TAHTI tiedonkeruu toteutettu, mutta lukuisten virheiden korjaus jatkuu vuonna 2007. Hallinnonalan puitesopimuksen valmistelun pitkittymisen vuoksi asianhallintajärjestelmään voidaan siirtyä aikaisintaan 2008. Rajavartiolaitoksessa aloitettiin strategisen henkilöstösuunnitelman tekeminen. Tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen on vielä kesken. Vuoden 2006 keväällä laadittiin tulospalkkaustarkastelu. Jatketaan järjestelmän käyttöönoton edellytysten selvittämistä vuonna 2007

39 5. Raja- ja merivartijan rekrytoinnin keskittäminen SLMV:oon ja K-SR:oon 2006 6. Henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen rajavartiolain mukaiseksi 2006 Rajavartijoiden rekrytointia selvittänyt työryhmä jätti raporttinsa lokakuussa. Päätöstä rekrytointijärjestelmän keskittämisestä ei tehty vielä vuonna 2006. Henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen on ollut paljolti pysähdyksissä henkilötietojärjestelmän vaihtamisesta aiheutuneiden odottamattomien vaikeuksien takia. 7. Rajavartiolaitoksen avoimen oppimis- ja työskentely-ympäristön (RAVOT) verkkotuetun monimuoto-opetuksen käyttöönotto 2006 8. Koulutusjärjestelmäuudistuksen toteuttaminen 2006-2010 9. Työn tuottavuuden parantaminen 2006-2010 10. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen 2006 2010 (Hanke koskee kaikkia esimiehiä, ja toteuttaminen aloitetaan suunnitelmallisesti tavoite- ja kehityskeskustelujen onnistuneen läpiviennin varmistamiseksi hallintoyksiköiden sisäisin toimenpitein tammikuussa 2006) Rajavartiolaitoksen avoimen oppimis- ja työskentely-ympäristön (RAVOT) verkkotuettu monimuoto-opetus on otettu käyttöön. Toiminnan kehitys jatkuu edelleen. Koulutusjärjestelmäuudistuksen toteuttaminen jatkuu edelleen. Uudistukset on toteutettu sotatieteiden kandidaatin rajavartioalan ja vartioupseerikurssin opintosuunnitelmissa Rajavartiolaitos on aloittanut SM:n hallinnonalan tuottavuusohjelman kuuluvien toimenpiteiden suunnittelun ja valmistelun, joita ovat tietohallintokeskus- ja palvelukeskushankkeet, varusmieskoulutuksen keskittäminen, RVL:n johto-organisaation keventäminen sekä teknilliset palvelukeskukset. Lisäksi RVLE on asettanut työryhmän selvittämään työn tuottavuuden parantamista RVL:ssa. Hanke käynnistettiin vuoden 2006 syksyllä aloitetulla avainhenkilöiden koulutuksella. Työturvallisuus Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. 2. Henkilöstön työympäristö ja työskentelytavat ovat turvallisia. 3. Henkilöstön vuorovaikutustaidot ovat tehtävien edellyttämällä tasolla Tulos Rajavartiolaitoksen viroissa olevien henkilöstön eroaminen ennen eläkkeelle siirtymistä on vähentynyt. Nuorien raja- ja merivartijoiden ennenaikainen eroaminen on kuitenkin vielä merkittävä, Rajavartiolaitoksessa tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tunnusluku oli 3,3 missä on pudotusta 0,2 yksikköä edelliseen kyselyyn verrattuna. Työtapaturmien määrässä ei ole tapahtunut lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolojen määrä oli 0,7 pv/htv. Raja- ja merivartiokoulun järjestämille rajavartiomiesten perus-, täydennys-, ja jatkokoulutukseen on velvoitettu ottamaan mukaan vuorovaikutustaitojen opetusta.

40 4. Ammattitautien, työperäisten sairauksien, onnettomuuksien ja tapaturmien torjunnan tavoitteena on nollataso 5. Henkilöstön työkykyä ja terveyttä edistetään työterveyshuollon analysoitujen tilastojen perusteella. Työterveyshuollon ennalta ehkäisevään toimintaan panostetaan. Pitkiä tai toistuvia sairaslomia käsitellään esimiehen ja alaisen välillä. Sairaslomilta (pitkä sairasloma tai vaikea sairaus) palaavan henkilön työhönpaluuta tuetaan. Tavoitteena on ylipainoton Rajavartiolaitos. 6. Työhyvinvoinnin tukeminen on osa normaalia toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla 7. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä tutkitaan kaikki poikkeamat. Poikkeamien ilmoituskynnys on matala. Poikkeamien tutkinta on korkealaatuista. Poikkeamia käsitellään säännöllisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Varusmiesten tapaturmien osalta tavoitteena on nollataso. 8. Päihdeasioiden käsittelyssä tavoite on madaltaa puuttumiskynnystä ja korostaa esimiesten ja työtovereiden vastuuta päihdeasioihin puuttumisessa. Huumausaineiden osalta on nollatoleranssi. Tupakoinnin osalta tavoitteena on savuton Rajavartiolaitos. Nollatasoa ei ole saavutettu. Sairastavuus oli 8,3 pv/htv. Määrässä tapahtui vähennystä vuoteen 2005 verrattuna 0,5 pv/htv. Sairauspoissaolotietojen, kuntotestitulosten ja terveystarkastustietojen vuosittaisen analyysin avulla on saatu aiempaa paremmin selville työterveyshuollon ja työhyvinvointitoiminnan painopistealueet. Kroonistuvien, pitkiin poissaoloihin johtavien sairauksien varhaisella toteamisella ja tukitoimenpiteiden käynnistämisellä voidaan tehokkaimmin vaikuttaa poissaolovuorokausien kokonaiskertymään, toisaalta sairaus- ja tapaturmapoissaolojen osuus tehollisesta työajasta on ollut koko 2000-luvun noin 4 %. Mm. ylipainon, tupakoinnin ja fyysisen kunnon yhteys RVL:n henkilöstön sairastavuuteen on nyt selkeästi osoitettavissa. Kieltoja ja rajoituksia tehokkaampi keino vaikuttaa tilanteeseen on tiedon levittäminen, motivointi ja neuvonta henkilökohtaisten terveysriskien vähentämiseksi sekä työterveyshuollon aktiivinen keskusteleva ote määräaikaistarkastusten yhteydessä. Ajan tasalla olevaa tilastotietoa tuodaan esille laitoksen opetustilaisuuksissa ja kursseilla. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on koko työyhteisön asia, koska siinä puututaan asioihin, joita ei vielä ole olemassa. Työhön liittyviä sairaustapauksia provosoivat tekijät on vuosittain kartoitettava ja korjattava, ja työtehtävät ja työolot on järjestettävä yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa siten, että työn tekeminen onnistuu eikä pahenna terveyshaittaa. Työhyvinvointitoiminta on toiminut koko Rajavartiolaitoksessa. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä on ollut käytössä. Avainhenkilön poissaolon takia järjestelmää ei ole kyetty ylläpitämään ja kehittämään suunnitelmallisesti. Rajavartiolaitoksessa tupakoinnista ei ole päästy eroon, miehistä tupakoi 31,4 % ja naisista 24,9 %, hallintoyksiköittäin tupakoivien osuus on 21 % - 38 %.

41 Hankkeet 1. Jatketaan turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän kehittämistä Toteutuminen Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän kehittäminen on ollut pysähdyksissä vuoden 2006 jälkimmäisen puoliskon. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut Tulosmittarit 2003 2004 2005 Ta 2006 Tot 2006 Ammattitaito (koulpv/htv) 20,5 24,7 20,0 20,0 17,5 Lähtövaihtuvuus (%) 7,2 6,4 6,6 7,9 5,0 Kenttäkelpoisuus (1,0-5,6) 4,2 4,2 4,2 4,3 4,2 Fyysinen kunto (1,0-5,9) 4,0 3,9 3,9 4,0 4,0 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,6 8,6 8,8 8,0 8,3 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,7 0,6 0,7 0,55 0,7 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5-3,50 3,3

42 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Tulot ja tuloutukset Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti (26.90.21) on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän 2 750 000 euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2006 aikana noin 5,1M (4,7 M /2005). Näiden lisäksi menoja oikaistiin sairaus- ja äitiys- päivärahojen palautuksilla (1,0 M ) ja Kelan maksama korvauksella työterveyshuollon kustannuksiin (0,6 M ). Toimintamenomomentille on tilikauden aikana tuloutettu yhteistoiminnan tuottoja valtiolta 307 519 euroa, jotka ovat pääosin yhteistyöviranomaisilta laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitolaskuja. Lisäksi toimintamenomomentille on tuloutettu EU:lta saatavaa rahoitusta 1 203 802 euroa. Momentille 12.39.04 menorästien ja siirtomäärärahojen peruutukset peruutettiin siirtyvistä määrärahoista momentin 4.04.26.90.74.3 määräraha 0,08. Rajavartiolaitos myi tilikauden aikana käytöstä poistetun vartiolaiva TURVAn, jonka myynnistä saadut tulot, 230 000, tuloutettiin SM:n hallinnonalan tulomomentille 12.26.99.4. Momentille 12.39.50 nettotulot osakemyynnistä tuloutettiin Kymen Puhelin Oy:n osakkeista saadut myyntitulot, 7 700. Tuloista suurimmat yksittäiset erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (2,2 M ), teknisten toimintojen tulot (0,9 M ), sairaankuljetustulot (0,5 M ) ja EU:lta saadut tulot 1,2 M (0,4 M /2005), Muut sekalaiset tulot ovat mm. muonitustuloja (0,1 M ), viisumituloja (0,04 M ) ja muita tuloja (0,08 M ). EU:lta saadut tulot sisältävät, tulot rajaturvallisuusvirastolta (38 041 ) ja ARGO-hankkeesta (118 108 ) sekä raja- ja merivartiokoulun tulot TACIS-projektista (594 300 ) tulot Kanariansaarten Hera II-projektista (356 198 ) ja tulot Itävallan ADHOC keskuksesta (86 278 ) UNDPprojektista (10 578 ). Määrärahat ja valtuudet Talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin (mom. 26.90.21) myönnettiin nettomäärärahaa 197 124 000. Tuloja arvioitiin kertyvän 2 750 000 euroa. Vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarvioissa toimintamenoihin myönnettiin lisämäärärahaa 500 000 euroa, joka aiheutui EU-puheenjohtajakauden turvajärjestelyiden lisäkustannuksista. Vuoden toisessa lisätalousarviossa toimintamenoihin myönnettiin lisämäärärahaa yhteensä 1 500 000 euroa, joka koostui EUpuheenjohtajakauden turvajärjestelyistä (0,3 M ), biometristen matkustusasiakirjojen lukulaitteiden ja niihin liittyvien tietojärjestelmien hankintamenoista (0,6 M ) ja maarajojen teknisten valvontajärjestelmien laajentamiskustannuksista (0,6 M ). Nettomäärärahaa myönnettiin yhteensä 199 124 000 euroa. Vuoden 2001 talousarviossa myönnettiin talonrakentamisvaltuus raja- ja merivartiokoulun Imatran toimipisteen perusparannukseen. Valtuuden käytöstä aiheutui talousarviokirjanpitoon menoja (vuoden 2004 määräraha) yhteensä 18 411,39 euroa, jolla tehtiin raja- ja merivartiokoulun vesikaton maalaustyö. Katto uusittiin vuonna 2004 mutta maalaus tehtiin vasta nyt, kun sinkkipelti oli riittävästi hapettunut. Määrärahasta peruutettiin 0,08 euroa. Vuoden 2003 talousarviossa myönnettiin talonrakentamisvaltuus Porkkalan merivartioaseman rakentamiseen. Valtuuden käytöstä aiheutui talousarviovuoden kirjanpitoon menoja yhteensä 25 911 euroa. Valtuutta ja määrärahaa on käyttämättä 21 835 euroa (vuoden 2005 määräraha). Vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa Rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus kahden TURSAS -luokan vartiolaivan peruskorjaamisesta. Peruskorjausten kustannusarvio Rajavartiolaitoksen osalta on 12 M sekä tarvittaessa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista

aiheutuvat hankintasopimuksen mukaiset menot. Laivojen varustamiseksi öljyntorjuntaominaisuuksilla oli ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoihin varattu yhteensä 12,6 M euron määräraha. Valtuuden käytöstä aiheutui talousarviokirjanpitoon menoja vuoden 2006 aikana yhteensä 3 617 098 euroa. Vartiolaivojen tilausvaltuudesta syntyi indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia menoja vuodelle 2006 yhteensä 655 470 euroa, josta 482 000 euroa saatiin vuoden 1. ja 2. lisätalousarviossa. Viimeisien indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen (173 000 euroa) osalta Valtiovarainministeriö ei voinut eduskunnan aikataulun vuoksi enää täydentää vuoden 3. lisätalousarviota Rajavartiolaitoksen osalta. Tämän vuoksi ko. talousarviomenot on kirjattu Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille. Vartiolaivojen peruskorjauksen yhteydessä tuli ilmi välttämättömien kauko-ohjausventtiilien hankintatarve myöhemmin aluksille rakennettavaan päästöttömään jätevesijärjestelmään. Kokonaistaloudellisesti venttiilit oli edullista rakentaa peruskorjauksen yhteydessä. Venttiilien hankinta ei kuulunut alkuperäiseen tilaussopimukseen mutta venttiilit (á 20 000 euroa) asennettiin molempiin vartiolaivoihin peruskorjauksen yhteydessä ja kirjattiin talousarviotilille kirjaamista odottavat menot momentille. Rajavartiolaitos esitti vuoden 2006 kolmannen lisätalousarvion täydentämiseksi ko. määrärahan siirtoa toimintamenomomentilta ilma- ja vartioalusten hankintamomentille, mutta edellä mainitusta talousarviomenettelyn aikataulusta johtuen määrärahan siirto ei onnistunut. Venttiileistä johtuva talousarviomeno on kirjattu sen vuoksi Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille. Toinen vartiolaiva UISKO otettiin käyttöön joulukuussa ja sen peruskorjaus aktivoitiin taseeseen 12 863 365 euron arvosta, samalla vartiolaivan vanhasta tasearvosta tehtiin 1/3 osaromutus (3,3 M ) ja poistoaikaa nostettiin 20 vuodeksi. Vuoden 2005 talousarviossa Rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus Rovaniemen asuinrakennusten peruskorjaamisesta. Peruskorjausten kustannusarvio on 1 197 000 euroa ja valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve rakentamisen momentille (26.90.74) vuodelle 2006 oli 341 000 euroa. Valtuuden käytöstä aiheutuvat talousarviomenot vuoden 2006 aikana olivat 570 513 euroa ja koko hankkeen aikana yhteensä 1 196 990 euroa. Valtiokonttori myönsi päätöksellään 00242/723/05/2, 25.1.2006 Kaiku-rahaa vuoden momentilta 28.80.24 (VEL -perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki, siirtomääräraha 2 v) yhteensä 13 004,48 euroa Lapin rajavartioston johdon työnohjaukseen ja Ivalon johtopaikan kehittämiseen. Määrärahaa käytettiin 10 742 euroa. Sisäasiainministeriön hallintoyksikön tietohallintoryhmä myönsi 15 000 euron määrärahan SMon-line rajavyöhykelupahankkeeseen (SM:n ak SM009:00/2004, 20.12.2006). Määräraha käytettiin kokonaisuudessaan rajavyöhykelupa verkkopalvelun esiselvitys- sekä määrittelytyöhön. EU:n osallistuminen matkakustannusten korvauksiin -momentille 28.81.25.06, kirjattiin yhteensä 38 482. Työministeriön momentille 34.06.51.21 ja 34.06.51.22 kirjattiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yht. 317 635 (321 145/2005, 445 670/2004). Talousarvion toteuma (momentit 26.90) ja siirtyvät määrärahat Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2007 yhteensä 17,5 M (13,2 M /2006), joka on noin 32,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirtyvistä määrärahoista on hallintoyksiköissä sidottu tilauksin eri hankkeisiin yhteensä n 7 M. Rajavartiolaitoksen esikunnasta jakamattomana eränä siirtyi suunnitellusti 3,4 M (2,7 M /2005). Syynä jakamattoman erän kasvuun oli valtion toisessa lisätalousarviossa myönnetty 1,5 M lisämääräraha, jota pääosin ei jaettu enää hallintoyksiköille vuoden 2006 Rajavartiolaitoksen joulukuun määrärahatarkistuksessa. 43

Rajavartiolaitoksen esikunnan teknisiltä toimialoilta siirtyi määrärahoja n. 3 M, josta ATKtoimialalta (1,5 M ), valvontalaite- ja tietoliikenne -toimialalta (0,9 M ) ja alustoimialalta (0,5 M ). Määrärahojen siirtymisen syinä ovat hankkeiden ulottumiset seuraavalle vuodelle sekä osaltaan hankkeiden myöhästyminen. Sisäasiainhallinnon alalla yhteistyössä tehdyistä hankkeista ovat myöhässä muun muassa (kertakirjautumisjärjestelmä, asiakirjojen ja dokumenttien hallinta- järjestelmä sekä työaikajärjestelmä). Sidottuja hankkeita ovat mm. Vartiolaiva Merikarhun valvontaja navigointijärjestelmien uudistus, Merialueen tilannekuvan kehittäminen (Tracknet), rekistereistä hakujärjestelmän kehittäminen (Ulkonet), asiointikortin ja kertakirjautumisjärjestelmän yhteensovittaminen ja käyttöönotto sekä valmiusjoukkueiden erityiskaluston hankinnat. Investointiluontoisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla lisää määrärahojen siirtyvää erää tilanteissa, joissa hankkeen toteutus ulottuu seuraaville vuosille. Hankkeiden käynnistyessä ja niihin sitouduttaessa tulee määrärahojen käyttövaltuus olla kokonaisuudessaan olemassa. Näin ollen siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Vartiolentolaivueen toimintamenomäärärahoista siirtyi vuodelle 2007 yht. 4,4 M, joista eri tilauksiin sidottuja määrärahoja on yhteensä 2,72 M (2,2 M /2005). Vartiolentolaivueen osalta vuodelle 2007 siirtyneiden hankintojen yhteismäärä oli 0,9 M. Lisäksi Turun lentokentän yöajan päivystyksestä v. 2006 on laskutettu 360.000, mikä määrä siirtyy maksettavaksi 2007. Siirtyvän erän suuruus on 8,8 % (6,7 %/2005) toimintamenomomentista ja sen määrä on tavanomainen ottaen huomioon Rajavartiolaitoksessa toteutettavien hankkeiden laajuus ja luonne. Porkkalan merivartioaseman rakentamisesta (mom. 4.05.26.90.74.03) siirtyi vuodelle 2007 yht. 21 835. Kassamenot Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom. 26.90.21) kassamenot olivat noin 200,5 M (202,9 M 72005, 197,9 M /2004, 185,4 M /2003). Palkkausmenot olivat 147,6 M (148,1 M /2005, 139,6 M /2004, 134,7 M /2003). Palkkamenojen lasku (0,3 %) johtui pääosin sosiaaliturvamaksujen rahoitusuudistuksesta 1.1.2006 alkaen, jossa valtion työnantajan sosiaaliturvamaksuprosentti laski 6,8 %:sta 4,008 %:iin. Muut toimintamenot olivat 52,8 M (54,8 M /2005, 58,4 M /2004, 50,7 M /2003). Lasku (3,5 %) johtui pääosin teknisten toimialojen (kuljetusväline, vaatetus, taisteluväline, valvontalaite ja tietoliikenne sekä koiratoiminnot) kassamenojen laskusta. ATK-toimialalla toteutettiin ja valmistuivat seuraavat merkittävät investoinnit: RVT:n poistosovellus sekä loki:n kehittäminen, Ulkonet -järjestelmän uusi taustarekisteri ja rajapinta muista järjestelmistä tehtäville kyselyille ja laitteiston toimintakyvyn parantaminen, asiointikortin käyttöönoton edellyttämät toimet ja uuden sähköpostijärjestelmän päivitys (yhteensä n. 1,5 M ). Valvontalaite- ja tietoliikennetoimialan osalta tilikauden aikana toteutettiin ja valmistui seuraavat merkittävät investoinnit: Meri-VHF-järjestelmän rakentaminen yhteishankkeena Merivoimien kanssa (0,75M ), merialueen kuitujärjestelmän aktiivilaitehankinnat (0,3 M ), merialueen teknisen valvontajärjestelmän (MOTVJ) kaukovalvonnan ja ohjausprotokollien kehittäminen (0,1 M ) ja TrackNet meritilannekuvajärjestelmän jatkokehittäminen (0,2M ). Kassamenojen pienentyminen johtui pääasiassa vähentyneistä investoinneista. Ilma- ja vartioalusten hankintamomentin (26.90.70) kassamenot olivat 3,4 M. Menot aiheutuivat TURSAS-luokan kahden vartiolaivan peruskorjauksen maksuista, joista viimeinen valmistui joulukuussa. Rakentamismomentin (26.90.74) kassamenot olivat 0,6 M ja tämä koostui pääasiassa Rovaniemen asuinrakennusten perusparannuskustannuksista. 44

45 RAJAVARTIOLAITOS 2006 KASSAMENOT (brutto) KASSAMENOT (brutto) TOIMINTAMENOT, 26.90.21 mom. Muutos% 06-05 Muutos 06-05 2006 2005-1,2-2 438 420 200 473 661 202 912 081 Palkat -0,3-494 320 147 645 328 148 139 648 Palkat ja palkkiot 1,5 1 621 162 109 225 022 107 603 861 41000 Kiinteät palkat 3,5 2 895 150 85 527 871 82 632 721 41001 Työaikakorvaukset 58,8 5 689 674 15 374 163 9 684 489 41002 Ylitytyöorvaukset -6,7-110 408 1 528 122 1 638 530 41003 Lomarahat 4,6 217 368 4 986 533 4 769 165 41005 Sairausaikalisä -6,4-29 150 424 619 453 769 41006 Vuosilomalisä -1,6-28 769 1 776 593 1 805 362 41009 Muut korvaukset ja lisät 251,4 229 400 320 630 91 231 Lentolisät -1 564 505 1 564 505 Lisäytyöorvaukset -1 274 758 1 274 758 Tehtäväpäivystyskorvaukset -3 961 177 3 961 177 Vuosilomakorvaukset -90 186 90 186 Muuttoraha -86 617 86 617 Harjoituspäivärahat -234 870 234 870 Muilta momenteilta maks palk -4 821 4 821 Tasoitusvapaa -88 387 88 387 41020 Sairaus- ja tapaturmavakuutusl 3,6-32 083-930 514-898 431 41021 Henkilöstön kuntoutus -64 473 41030 Käännöspalkkiot 135 41031 Tulkkien palkkiot 608 41035 Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot 21 641 41037 Luento- ja tuntiopetuspalkkiot 14,0 14 585 118 854 104 270 41038 Luottamusmiespalkkiot 96 711 41039 Muut palkat ja palkkiot 149,7 26 094 43 528 17 434 Henkilöstösivukulut -5,2-2 115 482 38 420 306 40 535 788 41100 Työnantajan sosiaaliturvamaksu -39,9-2 933 612 4 415 326 7 348 938 41120 Eläkemaksut 2,3 755 283 33 083 035 32 327 752 41121 TAEL eläemaksut -87,5-139 20 159 41131 Sosiaaliturvamaksujen palautuk -28,1 15 895-40 599-56 494 41140 Tapaturmavakuutusmaksut 5,1 47 092 962 524 915 432 Muut toimintamenot -3,5-1 944 100 52 828 333 54 772 433 1 Yleistoiminnot 19,1 346 610 2 158 133 1 811 523 2 Henkilöstötoiminnot 5,2 187 992 3 779 603 3 591 612 Tekniset- ja 3 materiaalitoiminnot -4,2-1 965 062 44 887 430 46 852 491 300 Materiaalihallinto -6,5-2 025 533 29 132 972 31 158 504 73000 Ilma-alus 4,1 214 699 5 391 209 5 176 510 73010 Alus 8,2 413 269 5 472 532 5 059 262 73020 Kuljetusväline -12,4-556 800 3 949 779 4 506 579 73030 Muonitus 1,8 17 490 990 916 973 427 73040 Vaatetus -18,0-255 275 1 165 283 1 420 557 73050 Taisteluväline -49,8-527 515 531 929 1 059 445 73060 Valvontalaite ja tietoliikenne -42,4-1 119 224 6 804 123 7 923 347 73070 ATK -2,8-131 726 4 567 049 4 698 775 73080 Toimistomateriaali -10,4-6 475 55 652 62 128 73090 Koiratoiminta -26,6-73 976 204 499 278 475 310 Kiinteistöhallinto Muut erittelemättömät -1,1-150 373 13 169 970 13 320 343 73200 tekn.toimintojen menot 8,9 210 844 2 584 488 2 373 644 74000 Partiomatkojen päivärahat -2,3-47 452 1 974 253 2 021 705 75000 Jakamaton -591,2-526 627-437 555 89 072 76000 EU 230,6 309 873 444 264 134 392 76001 Twinning -91,8-249 434 22 205 271 639 ILMA- JA VARTIOALUSTEN HANKINTA, mom. 26.90.70-42,4-2 509 140 3 404 280 5 913 420 RAKENTAMINEN, mom. 26.90.74-78,1-2 129 250 598 424 2 727 674

46 Tase Rajavartiolaitoksen kiinteistötaseen arvo 162,2 M laski 2,1 % (166,2 M /2005). Avaavan tasetta 1.1.1998 korjattiin 185 550 arvosta. Korjauksessa lisättiin taseeseen Kainuun rajavartioston Suomussalmen Puraksen rajavartioaseman ja Kurvisen rajavartioaseman tontit. Valtion maiden uudelleen järjestelyissä 1990-luvun alkupuolella omistajiksi kiinteistörekisteriin merkittiin Suomen valtio / Rajavartiolaitos. Vuonna 1996 tehdyssä metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen välisessä puitesopimuksessa em. tontit liitettiin virheellisesti puitesopimuksen piiriin, eikä huomioitu tonttien tehtyjä rekisteröintejä. Tontit eivät olleet aloittavassa taseessa Metsähallituksen eikä Rajavartiolaitoksen taseessa. Tontit eivät sisältyneet Rajavartiolaitoksen kiinteistörekisteriin, minkä vuoksi niitä ei huomattu 1990-luvun lopussa tasearvoja määriteltäessä Rajavartiolaitos luovutti hallinnan siirtoina toisille tilivirastoille omaisuutta yhteensä 3,1 M arvosta. Kesäkuussa siirrettiin valtionvarainministeriölle kahden asunto-osakkeen osakkeet: Asunto Oy Koulurinne (20 063 ) ja Asunto Oy Maskun Härkälinna (50 456 ). Valtiokonttorilta vastaanotettiin valtion perintöasunto (VM:n päätös 4/91/2005, 16.2.2006), yhteensä 166 700 arvosta. Vastaanotettu perintöasunto on kirjattu Rajavartiolaitoksen taseeseen satunnaisten tuottojen kautta. Kesäkuussa palautettiin Lapin rajavartiostossa metsähallitukselta käyttöoikeuksin vuokrattu Korppikurujärven partiomajan maa-alue ja samalla vartiosto poisti tasearvoltaan 24 090 euron partiomajan purkamalla. Heinäkuussa palautettiin Lapin rajavartiostossa metsähallitukselta käyttöoikeuksin vuokrattu Kuobbilasjärven partiomajan maa-alue ja siirrettiin samanaikaisesti tasearvoltaan 13 138,17 euron partiomajarakennus maa- ja metsätalousministeriölle edelleen siirrettäväksi metsähallitukselle. Marraskuussa vastaanotettiin Parikkalan maa-alue maa- ja metsätalousministeriöltä (10 700 ). Joulukuussa luovutettiin hallinnan siirtona Valtiokonttorille kaikki sellaiset puhelinarvopaperit, jotka eivät liittyneet puhelimen käyttöön. Näitä olivat Paraisten Puhelin Oy:n, Vakka-Suomen Puhelin Oy:n, Kokkolan Puhelin Oy:n, Vaasan läänin Puhelin Oy:n, Jakobstadsnejdens Telefon Ab:n, Ålands Telefonandelslag Ab:n, Joensuun seudun puhelin Oy:n ja Kajaanin puhelinosuuskunnan puhelinarvopaperit, yhteensä 24 081. Joulukuussa Länsi-Suomen merivartiostosta luovutettiin Kummelgrundin merivartioasemakiinteistö (0,5 M ), Suomenlahden merivartiostosta luovutettiin Boistön merivartioaseman tontti, rakennukset ja rakennelmat (1,4 M ), Kainuun rajavartiostosta luovutettiin Puraksen ja Kurvisen rajavartioasemakiinteistöt (0,8 M ) ja Pohjois-Karjalan rajavartiostosta Haapavaaran rajavartioasemankiinteistön rakennukset ja rakennelmat sekä Ilomantsin johtopaikkakiinteistöstä osa (0,6 M ) Valtiovarainministeriölle. Kiinteistötaseeseen aktivoitiin, joko keskeneräisiin tai valmiiksi, tilivuoden aikana yhteensä 1,5 M toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Lisäksi taseesta poistettiin huonokuntoisia ja toiminnan kannalta tarpeettomia rakennuksia ja rakennelmia yhteensä 0,2 M arvosta. Näitä olivat muun muassa vanha Porkkalan mv-asema (SLMV), Kurkelan, Vainikkalan, Räihän tornit, Valkjärven maja, Nuijamaan rajavartioaseman venekatos, Pelkolan rajavartioaseman valvontarakennus A ja Pohjolan majan laituri (K-SR), Jämäksen, Jonkerin, Saarivaaran ja Kuntijärven antennimastot ja Viiangin valvontatorni, Särkilammen ja Kaihlasen partiomajat ja varasto (KR). Lisäksi Valkjärven, Pohjolan ja Karhusuon partiomajat myytiin (K- SR). Tilivuoden aikana Rajavartiolaitos myi käytöstä poistetun vartiolaiva TURVAn, jonka myynnistä saadut tulot, 230 000 euroa, tuloutettiin SM:n hallinnonalan tulomomentille 12.26.99.4. Ennen myyntiä selvitettiin onko puolustusvoimat kiinnostunut vastaanottamaan laivan valtion sisäisenä

hallinnan siirtona. Lisäksi Rajavartiolaitos vastaanotti Valtiokonttorilta yhden valtion perintöasunnon (As Oy Pohjoisranta 22) ja se on viety Rajavartiolaitoksen taseeseen satunnaisen tuottojen kautta 166 700 euron arvosta. Kymen Puhelin Oy:n osakkeet myytiin syyskuussa. Tulo 7 700 tuloutettiin momentille 12.39.50 nettotulot osakemyynnistä. Koneiden ja laitteiden ryhmässä 112,6 M laski 5,6 M (4,7 %). Suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi ryhmässä oleellisimmat muutokset olivat vartiolaiva Uiskon peruskorjauksen valmistuminen ja kahden rannikkovartioveneen käyttöönotto joulukuussa. Muut täydentävät tiedot Vuoden 2006 alusta alkaen tehty tiliviraston poistosuunnitelman muutos lyhensi Rajavartiolaitoksen omaisuuden osalta monien tilien poistoaikaa huomattavasti. Poistosuunnitelman muutos on aiheuttanut Rajavartiolaitoksen taseeseen suuren suunnitelmista poikkeavan poiston (yhteensä 4,7 M ) tiliryhmässä koneet ja laitteet (125-126) ja muut aineelliset hyödykkeet (128). Seuraavassa taulukossa on esitetty poistosuunnitelman muutokset tileittäin, Rajavartiolaitoksessa omaisuustilit oli vuonna 2005 alajaoteltu ja saman tiliryhmän sisällä oli eri hyödykeryhmien välillä erilaisia poistoaikoja. Lkp-tili Poistoaika 2005 vuosina Poistoaika 2006 vuosina 11200 Ostetut atk-ohjelmistot 3 5 11230Liittymismaksut 15 10 11400 Itsevalmistetut ja teetetyt atk-menot 3 5 11490 Muut pitkävaikutteiset menot 3 5 12300 Rakennelmat 15-50 10 12500 Autot ja muut maakuljetusvälineet 5-10 5 12510 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet 7-35 7-30 12520 Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet (RVL:n ilma-alukset ja niiden varamoottorit ja vaihteistot 10 15 25 12530 Raskaat työkoneet 10 7 12540 Kevyet työkoneet 3 10 7 12550 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3-5 3 12560 Toimistokoneet ja laitteet 3 5 12570 Puhelinkeskuksen ja muut viestintälaitteet 3-5 5 12580 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet 3 5 12700 Asuinhuoneisto ja toimistokalusteet 3 5 12890 Muut aineelliset hyödykkeet (koirat) 10 5 7 25) 47 Käytännössä poistosuunnitelman muutos toteutettiin teknisesti siten, että jäljellä olevat tasearvot on poistettu taseesta suunnitelmista poikkeavien poistojen kautta. Näitä tapauksia syntyi silloin, jos poistoaika oli Rajavartiolaitoksessa vanhan poistosuunnitelman mukaan esimerkiksi 5 vuotta ja poistoja oli laskettu nimikkeelle 4 vuotta mutta uusi poistosuunnitelma on 3 vuotta. Tällöin jäljellä oleva vuoden poistoaikaa vastaava tasearvo on poistettu taseesta tilin 48900 kautta. Omaisuus on kuitenkin edelleen jäänyt käyttöomaisuusseurantaan. Jos poistoaika nousi, jäljellä oleva tasearvo poistetaan uuden, jäljellä olevan poistoajan aikana. Kiinteistötietojärjestelmässä poistosuunnitelman muutos rakennelmien osalta tehtiin vuoden alussa ohjelmaan siten, että poistoaika muutettiin uuden poistosuunnitelman mukaiseksi ja 1.1.2006 alkaen poistot on laskettu uuden poistosuunnitelman mukaisena, suurempina poistoerinä. Suunnitelmista poikkeavia poistoja ei kiinteistötietojärjestelmän poistosuunnitelmien muutoksista tullut. Rakennusten osalta poistoajat pysyivät ennallaan. Satunnaisiin kuluihin on kirjattu tilikauden aikana yhteensä 51 388. Tästä 42 117 on virheellisestä EAKR- rahoituspäätöksestä johtuvan saatavan oikaisu ja 9 207 on maksettuja vahingonkorvauksia. Vahingonkorvaukset on eritelty tarkemmin Rajavartiolaitoksen toimintakertomuksessa.

Virheellisessä rahoituspäätöksessä oli kyseessä Pohjois-Karjalan rajavartioston Värtsilän vartioaseman sähkönvarmennus projekti, joka oli EAKR hanke. Hankkeen rahoituspäätöksessä (Diaarinumero 1488/27.6.2005) oli hankkeelle myönnetty EAKR rahoitusta 45.275,00 euroa Euroopan aluekehitysrahastosta komission päätöksellä 2000 CB 16 0 PC 020 ja kansallista vastinrahoitusta sisäasiainministeriön 29.1.2004 Dnro SM-2001-01579/Ha-63 päätöksellä vuoden 2004 valtion talousarvion momentilta 26.98.62.1 osoittaman myöntämisvaltuuden perusteella 45.275,00 euroa. Hankkeen hyväksytty rahoitussuunnitelma oli yhteensä 90.550,00 euroa. Hankkeeseen kuuluneet laskut maksettiin Rajavartiolaitoksen muista toimintamenoista momentilta 26.90.21 ja kustannuksia seurattiin projektikoodilla 3039. Seppo Saarivuori - Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö teki hanketta koskevan tilintarkastuksen. Tarkastuksen mukaan maksatushakemuksessa esitetyt menot liittyvät hyväksytyn suunnitelman toteuttamiseen, ovat kustannusarvion mukaisia ja käsityksemme mukaan muutoinkin tukikelpoisia, esitetyt menoerät perustuvat hankkeen kirjanpitoon ja ne on maksettu, maksatushakemus on laadittu tukipäätöksessä ja sen liitteissä asetettujen ehtojen mukaisesti. Maksatushakemuksen summa 90.550,00 euroa (sis alv 6.315,25 euroa) kirjattiin vuoden 2005 tilinpäätöksessä per 3979 Muut tuotot an 1739 siirtosaamiset. Pohjois-Pohjanmaan liitto maksoi 16.5.2006 EAKR osuuden 45.275,00 euroa. Pohjois-Karjalan rajavartiosto teki oikaisuvaatimuksen 31.5.2006, johon Pohjois-Pohjanmaan liitto vastasi 9.6.2006 ilmoittaen, että Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoituspäätöksessä on kirjoitusvirhe viittaus sisäministeriön toimintamenomomenttiin 26.98.62.1 on väärä tieto. Vastauksessa pyydettiin oikaisuvaatimuksen perumista. Pohjois-Karjalan rajavartiosto perui oikaisuvaatimuksen 14.6.2006. Siirtosaaminen kirjattiin vuoden 2006 menoksi. Rajavartiolaitos on maksanut vahingonkorvauksia seuraavien päätösten mukaisesti (9 207 ): Aihe Päätös Tosite Euroa Korvaus kosteusvauriosta / Laukkanen Anssi, 1502/64/2005 1b/12079 526,01 Korvaus kosteusvauriosta / Sivonen Anne 101/64/2006 1b/14419 124,05 Korvattu ruohonleikkurissa silpoutuneet kissanvaljaat sovittu puhelimitse, 1b/21289 29,43 ja talutushihna / Murole Kaisa 13.6.2006 Korvaus kivien aiheuttamasta haitasta metsätalouden 2446/64/2006 1b/16066 300,00 hoidolle / Ranni Juhani Tarkastustehtävässä rikkoontuneen veneen Tutkinta ptk 6.7.2006 1b/24539 54,90 kannen korjaus / Aarnipuu Oy / Vuorinen Kai. Tarkastustehtävässä rikkoontuneen veneen Tutkintaptk 6.7.2006. 1b/25173 11,92 kannen korjaus, rahti / Vuorinen Kai. Rikkoontunut kello / vm Hietasara Petri 148/64/2006 1b/5243 4,00 Rikkoontunut kello / vm Ollonen Olli 148/64/2006 1b/5244 35,00 Rikkoontunut kello / vm Ihalainen Teemu 148/64/2006 1b/5245 25,00 Oikeudenkäyntikulut / Laajalahti Juha-Pekka 593/64/2006 1b/23159 6324,55 Korvaus vahingoittuneesta henkilöautosta 1815/64/2006 1b/34370 274,69 Korvaus silmälaseista / Peippo Tapio 2147/64/2006 1b/35854 515,00 Tarkastustehtävässä veneelle aiheutettu vahinko Tutkintaptk 8.10.2006 1b/39283 40,00 / Koivula Markku RVL:n virkakoiran aiheuttama vahinko; lääkäri 1434/64/2006 1b/40080 500,67 ja lääkekulut / Pietilä Kaija Rikkoontunut kello / Manu Janne 2258/64/2006 1b/40321 22,00 Kadonnut kello / Heiskanen Ville 827/64/2006 1b/43604 48,36 Tarkastustehtävässä vahingoittuneen veneen kannen rahti / CUevas Javier 1150/64/2006 1b/45013 371,00 48

49 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on ohjeistettu pysyväisohjeella RVLPAK A 21. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet. Rajavartiolaitoksen päällikkö hyväksyy myös tärkeimmät pysyväisasiakirjat, joissa määritetään eri toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen. Rajavartiolaitoksen päällikkö tarkastaa vuosittain 1-2 hallintoyksikköä sekä hyväksyy tulosneuvotteluissa Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosittaisen tarkastussuunnitelman. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön johdolla Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erilliset yksiköt vastaavat siitä, että sisäinen valvonta huomioidaan toimintaa ohjaavissa pysyväisasiakirjoissa, työjärjestyksissä, toiminnan ohjausprosesseissa ja talousmääräyksessä. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat omien toimialojensa osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta. Tärkeimmät varojen, omaisuuden ja tietoaineistojen valvonnasta annetut määräykset ovat talousmääräys (RVLPAK A.20), materiaalin valvonnasta annettu määräys (RVLPAK D.6) ja Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuusmääräys (RVLPAK D.52). Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa Rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaa sisäistä tarkastusta. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat RVLE:n tulossuunnitelman mukaisen ja tarvittaessa muunkin sisäisen tarkastuksen toteuttamisesta omien toimialojensa osalta. Osastojen tarkastukset kohdistuvat pääsääntöisesti oman toimialan tarkoituksenmukaisuuden valvontaan, omaisuuden valvontaan, hallinnollisen laillisuuden sekä annettujen määräysten ja ohjeiden sekä menettelytapojen valvontaan. Euroopan yhteisöltä saadun rahoituksen osalta noudatetaan Euroopan yhteisön hankkeelle asettamia vaatimuksia hankkeen suunnittelun, toimeenpanon, maksatusten, seurannan ja sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvien kontrollien ja tarkastusten osalta. Sisäisen valvonnan menettelyt ja vastuut kirjataan EU- hankkeen työjärjestykseen. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt tarkastavat EU hankkeiden hallinnointia oman toimialansa osalta. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikkö tukee kaikkia organisaatiotasoja siinä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta tehdään yleisten standardien ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikkö vastaa Rajavartiolaitoksen sisäisen valvontaprosessien kattavuuden arvioinnista ja vuosittaisen sisäisen valvonnan arviointilausuman valmistelusta sekä sen esittelystä Rajavartiolaitoksen päällikölle. Arviointi toteutetaan VM:n suosittelemalla COSO-ERM -mallilla. Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta vastaa Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto. Operatiiviseen laillisuusvalvontaan kuuluvat kanteluasiat, henkilörekisterien käytön valvonta, esitutkinta ja pakkokeinojen käytön valvonta, sotilaskurinpitoasiat sekä muut sisäisen tutkinnan asiat. Oikeudellinen osasto antaa tarvittaessa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä operatiivisesta laillisuusvalvonnasta. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden komentajalla on ensisijainen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta omassa hallintoyksikössään samalla tavalla, kuin johdolla on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja näihin liittyvän toiminnan järjestämisestä.

Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2006: Tarkastava Aihe Tarkastuksen kohde osasto RVLpääll Yleistarkastus (varusmieskoulutus, strategian toimeenpano, P-KR henkilöstövoimavarat) Henkos SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) Rovaniemi HenkOs RVLPJ maksuperusteiden tarkastus Hallintoyksiköt Henkos Henkos Rmos/oikos Varusmiesten palvelusturvallisuus sekä yleisten palvelusjärjestelyjen yhdenmukaisuus SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) Rajavalvonnan ja muiden valvontatehtävien sekä rikostorjunnan ja PTR-yhteistoiminnan järjestelyt uudistuneen lainsäädännön puitteissa. RMVK, P-KR Rovaniemi RMVK, K-SR,, SLMV, P-KR, KR, LR, LSMV Rmos Yhdyshenkilötoiminnan tarkastus Petroskoi, Muurmansk, Pietari Rmos Keskeisten ulkorajan rajanylityspaikkojen tarkastus. KR, SLMV, K-SR Rmos Meripelastuksen ja meriturvallisuuden tarkastus SLMV, LSMV Teknos Teknos Teknos Teknos Teknos Teknos Oikos Oikos Oikos Materiaalialan toimialojen- ja materiaalikirjanpidon tarkastus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano. Hankintojen toteuma ja hankintamenettelyn lainmukaisuus sekä vakuuksien pätevyys. Koulutusympäristön tietoliikenne, järjestelmät, ohjelmistot, ylläpito, laitetilat ja tietoturvallisuus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano. Alueellistettujen tehtävien hoito sekä tietoturvallisuus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano ml. laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa. Alueellistettujen tehtävien hoito sekä tietoturvallisuus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano ml. laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa. Alusteknillisen ylläpitotoiminnan tarkastus erityisesti vartiolaivojen ja apuveneiden osalta Kiinteistötoimen yleistarkastus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano. Kiinteistötietojärjestelmien käyttö toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Uuden lainsäädännön soveltamiseen liittyvät kysymykset, esitutkinta. Uuden lainsäädännön soveltamiseen liittyvät kysymykset, esitutkinta. Uuden lainsäädännön toimeenpano / rikostorjunnan tarkastus SLMV, P-KR RMVK LR K-SR LSMV SLMV, KS-R, PK- R SLMV P-KR Oikos Alusöljypäästöjen maksuseuraamusmenettelyn tarkastus LSMV Styks Styks Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän sekä taloushallinnon tarkastus. SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) K-SR, SLMV, P-KR KR K-SR, KR Palke/Joensuu 50

51 Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja sen kehittäminen toteutettiin vuonna 2006 kahdessa vaiheessa. Keväällä tehtiin internet-pohjainen kysely, joka lähetettiin Rajavartiolaitoksen taloudesta, taloussuunnittelusta ja sisäisestä valvonnasta vastaaville henkilöille. Arvioitavana oli talouden, varojen hoidon ja tuloksellisuuden kuvauksen osalta yhteensä 82 väittämää, jotka oli jaoteltu seuraaviin alaryhmiin: sisäinen toimintaympäristö, tavoitteiden asettaminen, riskien tunnistaminen ja arviointi, valvontatoimenpiteet ja seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi. Lopullinen arviointikehikko ja sen ohjeistus laadittiin Excel-lomakkeen muotoon ja sitä käytetään tarkistuslistana arvioitaessa sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja sen kehittämistarpeita. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi tehtiin Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä ja siitä koottiin koko Rajavartiolaitoksen yhteenveto. Sisäisen valvonnan arviointi RVL Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi Sisäinen toimintaympäristö 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Tavoitteiden asettaminen Sarja1 Valvontatoimenpiteet Riskien tunnistaminen ja arviointi Sisäinen toimintaympäristö 3,4 Tavoitteiden asettaminen 3,3 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,2 Valvontatoimenpiteet 3,3 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 3,3 Kuva Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto Hallintoyksiköiden tekemistä sisäisen valvonnan arvioinneista ja riskianalyysistä voidaan todeta, että saadut vastaukset olivat samansuuntaiset kuin keväällä tehdyssä sisäisen valvonnan arvioinnissa. Hallintoyksiköiden tekemissä arvioinneissa ei havaittu muuta merkittävää riskiä kuin se, että vartiolentolaivueen taloudenhoidon osalta työjärjestykset ja vastuut eivät ole ajan tasalla. Tehtyjen kyselyjen ja arviointien perusteella Rajavartiolaitoksen tilastojärjestelmää kohtaan esitettiin kehittämistarpeita. Tilastojärjestelmästä kritisoitiin sen luotettavuutta, valvontatoimien riittävyyttä kuten myös sen soveltuvuutta tuottaa toimintakertomukseen ja suunnittelun tueksi tar-

vittavaa tietoa riittävän helposti. Muina kehittämiskohteina todettiin, että taloushallinnon ja taloussuunnittelun parissa työskentelevien osaamista on kehitettävä. Koulutusta, ohjeistusta ja prosessidokumentaatiota toivottiin toiminnan- ja taloudensuunnittelun osalta, jolloin tehtävien sujuva jatkuvuus voidaan varmistaa uusien henkilöiden tullessa toimialalle. Lisäksi puutteeksi todettiin se, että toinen hallintoyksikkö voi yhteishankinnoissa hyväksyä toiselle hallintoyksikölle kuuluvan menoerän. 52 Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on toteutettu talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisesti. Tehdyt sisäisen valvonnan arvioinnit perustuvat valtiovarainministeriön suositukseen valtionhallinnon hyväksi käytännöksi. Arviontien perusteella voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta täyttää hyvin sille asetetut tavoitteet. Kehittämistoimina on tilastojärjestelmän ohjeistuksen yhtenäistäminen ja parantaminen. Tilastotietojen luotettavuutta ja valvontaa parannetaan lisäämällä tarkastus- ja valvontatoimia. Lisäksi sisäisen valvonnan arviointien perusteella havaitut koulutustarpeet ja ohjeistuksen puutteet huomioidaan Rajavartiolaitoksen esikunnan järjestämissä koulutustilaisuuksissa sekä päivitettäessä Rajavartiolaitoksen pysyväisohjeita. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuonna ei havaittu varoihin tai omaisuuteen kohdistuneita väärinkäytöksiä tai rikoksia.

53 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1.1 Henkilöstömäärä Vuoden 2006 lopussa (31.12.2006) Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 3 037 virkamiestä, joista 9 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 22 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2005 loppuun verrattuna Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä laski 105 henkilöllä (-3,4 %) 3 006 henkilöön. Vuoden 2006 aikana upseereiden lukumäärä kasvoi 17 henkilöllä, kun taas muiden henkilöstöryhmien lukumäärät vähenivät; raja- ja merivartijoiden määrä 85 henkilöllä, opistoupseereiden määrä 34 henkilöllä, erikoisupseereiden määrä 1 henkilöllä sekä siviileiden määrä 2 henkilöllä vuoden 2005 loppuun verrattuna. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 1800 1600 1400 1783 1200 1000 800 600 400 200 0 226 527 Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat 56 414 Siviilit 22 Määräaikainen virkasuhde 9 Työllisyysvaroin palkatut Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön kokonaismäärän vähentyminen vuoden 2006 aikana on kohdistunut tasaisesti kaikkiin Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin Rajavartiolaitoksen esikuntaa lukuun ottamatta, jonka vahvuus on lisääntynyt kahdella henkilöllä. Upseerien uuden koulutusjärjestelmän ja opistoupseerien peruskoulutuksen lopettamisen aiheuttamat muutokset konkretisoituvat tulevina vuosina. Opistoupseerien määrä tulee vähenemään luonnollisen poistuman kautta. Sotatieteiden maisterit ja sotatieteiden kandidaatit ovat näkyneet henkilöstörakenteessa vuodesta 2005 alkaen.

54 1.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Rajavartiolaitoksen vakituisesta henkilöstöstä 88,4 % on miehiä ja 11,6 % naisia. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin ¾ (73,7 %). Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on viime vuosien aikana hienokseltaan laskenut. Henkilöstöryhmittäin sukupuolen mukaan 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1742 Miehet Naiset 527 223 305 2 56 3 0 41 109 Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Upseereissa, opistoupseereissa sekä raja- ja merivartijoissa on hyvin vähän naisia. Vuonna 2001 valmistui ensimmäiset naiset sekä upseerin että opistoupseerin virkaan. Vuoden 2006 lopussa Rajavartiolaitoksessa työskenteli kolme (3) naista upseerin virassa ja kaksi (2) naista opistoupseerin viroissa. Ensimmäinen nainen nimitettiin rajavartijan virkaan vuonna 1997. Vuoden 2006 lopussa Rajavartiolaitoksessa palveli 41 naista raja- tai merivartijan virassa. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,7 %. 1.3 Henkilötyövuodet Vuonna 2006 Rajavartiolaitoksen henkilöstö tuotti 3 042 (3132/2005) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 90 henkilötyövuotta (-2,9 %). Henkilötyövuosien vähentyminen on seurausta raja- ja merivartijoiden rekrytoinnin vähenemisestä edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilötyövuosien määrä 3 240 3 190 3 140 3 090 3 040 3 231 3 190 3 130 3 107 3 065 3 072 3 091 3 089 3 125 3 132 3 042 2 990 2 940 2 890 2 840-1,3-1,9-0,7-1,4 0,2 0,6-0,1 1,2 0,2-2,9 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

55 1.4 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna 2006 5,0 %. Lähtövaihtuvuuden vähennys vuoteen 2005 verrattuna oli huomattava, 1,6 %-yksikköä. Eläkkeelle jääneiden määrä henkilöstöstä oli 2 %, määrä väheni 1,3 %-yksikköä edellisestä vuodesta. Sotilasviroista ennen eläkkeelle siirtymistä erosi 1 upseeri, 6 opistoupseeria ja 37 rajavartijaa. Rajavartijoiden ennenaikaisten eroamisten määrä väheni hieman. Merkittävin osan näistä tapahtui edelleen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ja Suomenlahden merivartiostosta, näiden vartiostojen osuus ennenaikaisesti eronneista on edelleen 2/3. Lähtövaihtuvuus 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 2000 2001 2002 2003 2004 2006 0,0 % A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (= A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (= D+E) Tulovaihtuvuus vuonna 2006 oli 2.1 %. Vain 38 henkilöä Rajavartiolaitoksen virkoihin (v. 2005 144 henkilöä), 10 henkilöä virkasuhteeseen määräajaksi (v. 2005 26 henkilöä) sekä lisäksi 18 henkilöä työllisyysvaroin virkasuhteeseen määräajaksi (v. 2005 30 henkilöä). Palvelukseen ottamisen vähäisyyden syynä oli katkos rajavartijoiden rekrytoinnissa. 1.5 Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (Rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lkm * työpäivän pituus) vuonna 2006 oli 76,6 %, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Nousu johtuu suurelta osin koulutukseen ja vuosilomiin käytetyn ajan vähenemisestä. Tehty vuosityöaika Rajavartiolaitoksessa on valtionhallinnon pienimpiä. Tämä on selitettävissä palkallisen henkilöstökoulutuksen (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus) suurella määrällä. Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski 1,4 prosenttiyksikköä. Koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytetyn työajan osuus laski edellisestä vuodesta 0,4 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin. Koulutukseen käytetty aika vastaa 212 henkilötyövuotta. Rahalla korvattuja ylitöitä tehtiin hieman edellistä vuotta vähemmän. Säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna ylitöiden määrä on 1,4 %, mikä vastaa 43 henkilötyövuotta. Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan oli 3,4 %, mikä on hieman aiempia vuosia vähemmän. Tapaturmista johtuvien palkalliset poissaolot määrä 0,3 % vastaa aiempien vuosien tasoa.

56 100 % 80 % Työajankäytön kehittyminen 19,1 19,2 17,4 17,4 17,5 17,8 17,5 17,8 16,4 5,9 6,4 6,3 6,5 7,1 8,1 7,6 7,3 6,9 60 % 40 % 75,0 74,3 76,4 76,1 75,5 74,0 74,9 74,8 76,6 20 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Tehty vuosityöaika Koulutus Ei tehty vuosityöaika 2. HENKILÖSTÖN LAATU 2.1 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (37,72 vuotta) on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla johtuen Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Henkilöstön ikärakenne vaihtelee selvästi henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna. Naisten keski-ikä (45,5 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (36,7 vuotta) korkeampi, johtuen erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 59,1 % on yli 45-vuotiaita, kun miehillä vastaava luku on 24,9 %. Suurimmaksi ikäluokaksi (18,5 %) on noussut ikäluokka 45-49. Aiemmin vakiintuneesti vuodesta 2000 lähtien ikäluokka 40-44 vuotta on ollut suurin, kun taas ennen vuotta 2000 suurin ikäluokka oli 35-39 vuotta. Alle 35-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 40,72 % ja yli 45-vuotiaiden osuus 28,88 %. Eri henkilöstöryhmien keski-iät ovat seuraavat: upseerit 36,3 vuotta (-0,5), opistoupseerit 41,4 vuotta (+0,8), erikoisupseerit 44,2 vuotta (+0,7), raja- ja merivartijat 34,3 vuotta (+0,7) sekä siviilit 47,6 vuotta (+0,1). 65-55-59 45-49 35-39 25-29 15-19 9 88 Henkilöstön ikärakenne 215 255 381 433 556 533 0 100 200 300 400 500 600 Naisten nuorempien ikäluokkien osuus on pieni, joten ikärakenne on voimakkaasti epätasapainossa. Vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäisempää, siksi ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan. Miesten ikärakenne on tasapainoinen. Nuoret ikäluokat ovat pääsääntöisesti sotilasvirassa palvelevia. 536

57 Ikärakenne sukupuolen mukaan 65-60 - 64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 4 2 19 36 20 31 17 75 75 88 60 66 Miehet 392 369 388 Naiset 476 490 0 75 150 225 300 375 450 525 2.2 Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksin asteikko 1,5-8 määräytyy seuraavasti: 1,5 = perusaste, 3,5 = keskiaste, 5 = alin korkea-aste, 6 = alempi korkeakoulututkinto, 7 = ylempi korkeakoulututkinto ja 8 = tutkijakoulutus. Koulutustasoindeksi 8,0 7,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,4 5,1 3,3 3,9 3,7 3,0 2,0 1,0 0,0 Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Yhteensä Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi 3,7 (3,6/2005) kuvaa hyvin Rajavartiolaitoksen tehtävien edellyttämää koulutusvaatimusta, koska pääosaan tehtävistä (esimerkiksi raja- ja merivartijan tehtävät) edellytetään keskiasteen koulutusta. Toisaalta organisaatiosta puuttuu toistaiseksi kokonaan tutkijakoulutusta edellyttävät tehtävät. 2.3 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 72,99 % kaikista rajavartiomiehistä, mikä on noin 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2005. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,21. Vuonna 2005 keskiarvo oli 4,18. Tavoitteeksi asetettu keskiarvo hyvä (4,0) saavutettiin. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti 2 106 rajavar-

tiomiestä eli 79,68 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 78,07 %, joten parannusta tapahtui 1,6 prosenttiyksikköä. 58 Rajavartiomiesten kenttäkelpoisuus 40 34,0 34,4 32,4 33,1 % 30 20 27,7 26,8 19,4 19,5 13,5 12,6 15,1 24,3 21,9 16,0 23,8 20,3 10 0 6,6 6,0 6,5 5,2 0,3 0,1 0,3 0,2 2003 2004 2005 2006 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 64,17 % kaikista rajavartiomiehistä. Vuonna 2005 vastaava luku oli lähes sama (64,19 %). Testit suorittaneiden keskiarvo oli tyydyttävä 3,96 (v. 2005 3,90), joten tavoite (hyvä 4,0) lähes saavutettiin. Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti 2 166 rajavartiomiestä eli 81,95 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2005 fyysisen kunnon testien suoritusprosentti oli 82,98. Tältä osin tapahtui siis pientä taantumista. Fyysisen kunnon testin suorittaneista 69,2 % suoritti juoksutestin ja 18,1 % polkupyöräergometritestin. Rajavartiomiesten fyysinen kunto % 30 20 10 27,1 26,6 21,6 21,3 21,3 21,9 16,1 15,4 10,0 10,8 3,9 4,0 23,1 23,2 23,9 22,2 17,8 17,0 18,1 18,0 13,7 12,7 5,1 5,1 0 2003 2004 2005 2006 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa

59 2.4. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2.4.1 Sairauspoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 25 181 työpäivää, joten poissaolopäivien määrä laski noin 9 % edellisestä vuodesta (27 643/2005). Lasku johtui pitkien (4-10 ja 11-60 vrk) poissaolojen määrän vähenemisestä. Myös sairaustapausten määrä 6 759 (7 138/2005) laski (-5,3 %) edellisvuodesta. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 2 468 henkilölle (81 % henkilöstöstä). Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 3,7 vuorokautta (3,9/2005) ja poissaolopäivien kertymä henkilötyövuotta kohti 8,3 vuorokautta (8,8/2005). 12 000 Sairauspäivien jakaantuminen 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1 2 3 4-10 11-60 61-90 91-180 yli 180 2.4.2 Tapaturmapoissaolot Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2006 yhteensä 2 018 (2 370/2005). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta noin 15 %, johtuen pääosin 4-10 ja 11-60 vuorokauden pituisten poissaolojen määrän laskusta. Tapaturmatapauksia oli 170 kappaletta ja niistä aiheutunut poissaolo oli keskimäärin 12 vuorokauden pituinen. Tapaturmat kohdentuivat 129 henkilön (168/2005) kohdalle. 1 400 Tapaturmapäivien jakaantuminen 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1 2 3 4-10 11-60 61-90 91-180 yli 180

60 2.5 Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskykyja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2006 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 94,8 % (hallintoyksiköittäin 87,2-97,4 %) on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä, ja tulosten perusteella 89,0 % (hallintoyksiköittäin 85,7-91,5 %) henkilöstöstä kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Erinomaisen ja hyvän työkykyindeksin yhteenlaskettu osuus on 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi, mutta erikseen tarkasteltuna erinomaisen työkykyindeksin osuus on pienentynyt kahdella prosenttiyksiköllä. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet ja ikääntyminen. Työkykyindeksi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erinomainen Hy vä Kohtalainen Huono 2.6 Työilmapiiri Työilmapiirikyselyn tunnusluku oli 3,3, missä oli vähennystä 0,2 yksikköä edelliseen vuonna 2004 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Kysely tehtiin Rajavartiolaitoksen omalla kysymyssarjalla, joten suora vertailtavuus muuhun valtionhallintoon ei ole mahdollista. Rajavartiolaitos on kuitenkin siirtymässä VM-Baron käyttäjäksi. RAJAVARTIOLAITOKSEN TYÖILMAPIIRI 2000-2006 Työ sinänsä ja sen vastuullisuus Oman elämän ja työn tasapaino Ammatin arvostus Työpaikan sosiaaliset suhteet Työn turvallisuus ja sen jatkuvuus Työn kannusteet ja asema työyhteisössä Työolot Johtaminen ja esimiestoiminta Työ kasvun mahdollist ajana Saavutukset ja tunnustus saavutuksista Sitoutuneisuus Hallinto ja tiedonkulku Työpaikan ilmapiiri hallintoyksikössä TYÖILM APIIRI-INDEKSI 3,80 3,75 3,64 3,61 3,56 3,27 3,13 3,07 3,07 3,05 3,03 3,02 2,91 3,30 2006 2004 2002 2000 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

61 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Vuoden 2006 osalta Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 150 440 935 euroa (154 580 021/2005) mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna 49 449 euroa (49 352/2005). Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohti nousivat edellisestä vuodesta vain 0,2 % johtuen henkilötyövuosien reilusta laskusta (-90 htv). Henkilöstön palkkaukseen käytetyn palkkasumman osuus työvoimakustannuksista oli 72,5 % eli 109 129 043 euroa. Edellä mainittuun palkkasumman lasketaan tehdyn työajan palkat ja välilliset palkat. Tehdyn työajan palkkojen (tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika) noin 83 M :n osuus palkkasummasta on pysynyt noin 76 %:n tasolla, koska sosiaaliturvamenojen ja välillisten palkkojen suhteellinen osuus säilyy vuodesta toiseen lähes samansuuruisena. Välillisten palkkojen (lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta) osuus (noin 26 M ) palkkasummasta oli noin 24 %. Sosiaaliturvamenojen (sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut) noin 37,1 M :n osuus on työvoimakustannuksista noin 24,7 %. Reilun prosenttiyksikön lasku edellisten vuosien tasosta johtui työnantajan sosiaaliturvamaksun alenemisesta. Muiden välillisten kustannusten (virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali) noin 4,2 M :n osuus on työvoimakustannuksista noin 2,8 %. Kaikkien välillisten työvoimakustannusten (välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset) noin 67,5 M :n osuus työvoimakustannuksista on noin 44,9 %, mikä on noin 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lasku johtuu sosiaaliturvamenojen ja muiden välillisten kustannusten hienoisesta laskusta. Tehdyn työajan palkkojen osuus työvoimakustannuksista on 55,1 %. 160 000 000 140 000 000 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 Työvoimakustannusten kehitys Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

62

63 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 250 Ko vuoden hintatasossa TOIMINTAMENOT [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) 200 150 100 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rajatarkastukset Rajavalvonta 50 0 02 03 04 05 06 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 HENKILÖSTÖ [tuntia] RVL:n varoin palk henk 2002 2003 2004 2005 2006 Kiinteistöhallinto Materiaalihallinto Muu yleis- ja henkilöstöhallinto Henkilöstön koulutus Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoimi Rajatarkastukset Rajavalvonta 2002 2003 2004 2005 2006 TULOSALUEET YHT. 53,3% 52,7% 53,2% 53,6% 54,0% Rajavalvonta 30,7% 29,2% 29,0% 27,9% 27,6% Rajatarkastukset 19,4% 20,3% 20,9% 22,4% 23,3% Meri- ja muu pelastustoimi 0,6% 0,8% 0,8% 0,9% 1,1% Sotilaallinen maanpuolustus 2,6% 2,4% 2,5% 2,4% 2,1% SISÄISET TOIMINNAT YHT. 46,7% 47,3% 46,8% 46,4% 46,0% Henkilöstön koulutus 13,1% 12,9% 12,9% 12,8% 12,2% Muu yleis- ja henkilöstöhallinto 16,4% 16,9% 17,0% 17,1% 17,5% Materiaalihallinto 13,3% 13,3% 12,9% 12,8% 12,8% Muonitus 4,0% 4,0% 3,8% 3,7% 3,5% Vaatetus 0,9% 0,9% 0,8% 0,8% 0,8% Taisteluväline 0,5% 0,5% 0,4% 0,4% 0,4% Ilma-alustekninen 1,4% 1,5% 1,5% 1,5% 1,4% Alustekninen 2,0% 2,0% 2,0% 2,1% 2,1% Kuljetusvälinetekninen 1,4% 1,4% 1,2% 1,2% 1,1% Viestitekninen 1,8% 1,8% 1,8% 1,9% 1,9% Atk 1,2% 1,1% 1,2% 1,3% 1,4% Kiinteistöhallinto 3,9% 4,2% 3,9% 3,7% 3,5% KAIKKI YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

TYÖAJANKÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN VUONNA 2006 [tuntia] 64 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 tammi maalis touko heinä syys marras Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoimi Sotilaallinen maanpuolustus 2006 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Rajavalvonta 52,2% 52,9% 53,5% 51,9% 52,4% 53,0% 51,1% 49,9% 51,1% 49,5% 48,7% 45,9% 51,0% Rajatarkastukset 42,9% 41,4% 40,4% 42,0% 41,5% 40,6% 44,5% 43,8% 42,9% 44,1% 44,1% 48,7% 43,1% Meri- ja muu pelastustoimi Sotilaallinen maanpuolustus 1,3% 1,5% 1,5% 1,7% 2,1% 2,0% 2,2% 2,2% 2,3% 2,3% 2,3% 2,1% 2,0% 3,7% 4,1% 4,6% 4,5% 4,0% 4,4% 2,2% 4,1% 3,7% 4,1% 4,9% 3,3% 4,0% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

RAJAVALVONTA 65 TUOTOKSEN JAKAUTUMINEN ILMA-ALUKSET [tuntia] (valvonta-ajan jakauma) 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 02 03 04 05 06 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VARTIOALUKSET [partiotuntia] 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 02 03 04 05 06 SLMV LSMV

PARTIOINTI 66 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Kokonaismäärä [partiotuntia] 02 03 04 05 06 Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Rannikkovartiolaiva (vast) Ulkovartiolaiva (vast) Lentokone (Dornier) Helikopteri Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Hallintoyksiköittäin [partiotuntia] 02 03 04 05 06 K-SR 89 054 92 267 93 736 89 657 80 526 P-KR 70 896 71 066 72 415 59 513 57 537 KR 90 432 86 354 84 112 83 728 76 999 LR 81 124 77 666 83 273 87 547 74 447 SLMV 22 257 20 261 20 042 20 320 19 994 LSMV 42 994 43 935 43 632 43 100 45 101 RVL 396 758 391 549 397 211 383 865 354 604 KIINTEÄ VALVONTA Kokonaismäärä [valvontatuntia] Hallintoyksiköittäin [valvontatuntia] 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 02 03 04 05 06 Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta 02 03 04 05 06 K-SR 68 631 68 764 85 102 86 658 87 368 P-KR 131 183 130 851 130 528 129 944 131 469 KR 123 541 129 893 137 843 128 686 117 341 LR 26 280 25 917 26 005 26 039 26 137 SLMV 287 000 276 043 277 918 275 398 274 052 LSMV 259 829 252 144 270 394 248 627 245 957 RVL 896 464 883 612 927 790 895 352 882 324

HAVAINNOT RAJA- JA MERIALUEILLA 67 1. Rajatapahtumat 1.1 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) 70 60 50 40 30 20 10 0 Kokonaismäärä [kpl] 02 03 04 05 06 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] 02 03 04 05 06 K-SR 10 26 24 16 35 P-KR 2 4 10 4 5 KR 1 5 3 1 2 LR 8 4 2 3 3 SLMV 23 17 10 35 16 LSMV 3 0 5 3 2 RVL 47 56 54 62 63 1.2 Muut rajatapahtumat Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] 250 200 150 100 50 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 02 03 04 05 06 K-SR 91 113 82 81 86 P-KR 87 102 75 98 56 KR 21 20 24 20 21 LR 4 7 8 19 26 SLMV 0 0 0 0 0 LSMV 0 0 0 0 0 RVL 203 242 189 218 189 0 02 03 04 05 06

2. Muut havainnot (rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, veneliikenne-, tulli-, tieliikenne-, maastoliikenne- ja muu rikos tai rikkomus sekä vesiliikenne- ja rattijuopumus) 68 Kokonaismäärä [kpl] 2 500 2 000 1 500 1 000 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 500 0 02 03 04 05 06 Hallintoyksiköittäin [kpl] 02 03 04 05 06 K-SR 52 42 58 68 69 P-KR 17 26 33 38 30 KR 36 21 29 8 19 LR 200 161 298 122 111 SLMV 576 459 388 416 482 LSMV 1 182 961 1 018 871 1 183 RVL 2 063 1 670 1 824 1 523 1 894

MUUT SUORITTEET RAJA- JA MERIALUEILLA 69 1. Tarkastukset 120 000 Kokonaismäärä [kpl] 100 000 80 000 60 000 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 40 000 20 000 0 02 03 04 05 06 Hallintoyksiköittäin [kpl] TARKASTUKSET 02 03 04 05 06 K-SR 4 564 3 809 6 009 4 345 3 292 P-KR 4 334 3 859 7 516 6 093 6 901 KR 4 353 4 507 4 725 4 573 4 846 LR 8 304 11 334 15 182 9 090 6 702 SLMV 17 828 14 923 11 644 9 635 10 470 LSMV 55 629 57 483 58 329 61 107 63 427 RVL 95 012 95 915 103 405 94 843 95 638 120 000 Lajeittain [kpl] 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Tunnistukset meriliikenteessä Kuljettajan puhallutus Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Veneliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark Henkilöllisyyden selvittäminen 0 02 03 04 05 06

2. Jatkotoimenpiteet 70 Kokonaismäärä [kpl] 2 500 2 000 1 500 1 000 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 500 0 02 03 04 05 06 Hallintoyksiköittäin [kpl] JATKOTOIMENPITEET 02 03 04 05 06 K-SR 56 32 121 79 80 P-KR 24 32 60 63 64 KR 31 35 40 34 35 LR 196 158 310 135 136 SLMV 392 466 477 497 498 LSMV 909 968 1 031 913 914 RVL 1 608 1 691 2 039 1 721 1 727 Seuraamuksittain [kpl] 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 02 03 04 05 06 R-ILMOITUS RIKESAKKO VALVONTAILMOITUS R-VAATIMUS HUOMAUTUS

71 RAJATARKASTUKSET HENKILÖLIIKENNE Tarkastetun liikenteen jakauma Ulkorajaliikenne Itärajan liikenne [kpl] 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 Viisumivelvolliset Viisumivapaat Meriliikenne [kpl] 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 suomi baltia muut

HENKILÖIDEN RAJATARKASTUKSET ULKORAJALIIKENTEESSÄ 72 PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 2003 2004 2005 2006 ENONTEKIÖ IVALO VIRTANIEMI 18 72 99 96 44 986 41 701 47 370 50 990 RAJA-JOOSEPPI SATAMAT KITTILÄ 2003 2004 2005 2006 LR HELSINKI 5 326 690 5 872 002 5 633 384 5 446 362 KOTKA 846 1 151 1 427 12 892 LOVIISA 206 261 216 205 HAMINA 125 60 253 133 HANKO 24 83 139 ROVANIEMI 29 690 INKOO 37 2 48 54 PORVOON MLK 143 238 247 235 KIRKKONUMMI 69 4 4 6 TURKU 2 375 3 749 KEMI-TORNIO 4 910 6 385 KASKINEN 35 KRUUNUPYY 43 277 166 NAANTALI 196 174 71 180 MAARIAN- 4 312 10 799 18 754 14 311 HAMINA OULUNSALO ECKERÖ 6 9 0 11 PARAINEN 31 41 83 125 PORI 137 107 311 85 RAUMA 157 128 962 173 UUSIKAUPUNKI 24 30 133 38 HAUKIPUDAS 11 0 0 2 KALAJOKI 639 2 053 1 611 1 688 KEMI 72 40 46 78 KOKKOLA 177 182 237 152 KRISTIINAN- VAASA 101 16 25 6 KAUPUNKI PLMV OULU 51 5 10 24 PIETARSAARI 48 53 163 113 RAAHE 113 101 55 91 TORNIO 55 27 185 61 VAASA 27 25 64 681 SAIMAAN KANAVA 9 657 2 739 2 646 2 872 (NUIJAMAA) SMMV LAPPEENRANTA 9 656 13 904 11 867 14 118 LAPPEENRANTA YHTEENSÄ 5 356 020 5 908 026 5 678 136 5 530 937 KUUSAMO KR K-SR VAINIKKALA MERI- JA RAJAVARTIOASEMAT HAMINA TURKU LOVIISA VAALIMAA 2003 H:KI-MALMI 2004 2005 2006 KOTKA MAARIANHAMINA NAUVO HURPPU HURPPU 2 044 1 805 HELSINKI 1 772 ORRENGRUND 1 491 PIRTTISAARI NUIJAMAA STORKLUBB SUOMENLINNA KÖKAR 0 0 0 0 PORKKALA KOTKA 1 531 HANKO 1 BÅGASKÄR 702 1 254 SLMV1 194 UTÖ HANKO 4 096 4 300 4 218 3 703 HAAPASAARI 1 338 974 1 058 1 390 ORRENGRUND 1 370 1 554 1 097 619 PIRTTISAARI 1 566 1 859 1 334 708 GLOSHOLMA 75 199 62 107 SUOMENLINNA 12 374 13 977 12 478 11 931 PORKKALA 5 647 6 849 5 405 6 310 BÅGASKÄR 1 061 1 340 724 28 JUSSARÖ 378 664 675 1 004 NAUVO 587 174 153 95 MAARIANHAMINA 1 588 576 411 185 STORKLUBB 80 0 0 4 KÖKAR 42 3 56 12 MERIKARVIA 75 0 0 0 UTÖ 1 0 0 0 HIITTINEN 133 17 44 30 KALAJOKI 0 0 0 0 VIRPINIEMI 1 0 0 0 YHTEENSÄ 33 991 36 032 30 758 28 819 KUHMO (VARTIUS) KAJAANI KARIKANGAS P-KR PUITSI SALLA ONKAMO NUIJAMAA KUUSAMO KURVINEN KARTTIMO RAJAKANGAS KOKKOJÄRVI INARI LEMINAHO JOENSUU HAAPOVAARA UUKUNIEMI PARIKKALA IMATRA KIVIPURO RUHOVAARA NIIRALA VALKEAVAARA 55 583 65 171 68 364 76 233 145 16 824 15 290 36 498 17 932 3 338 2 365 3 914 2 394 1 496 2 170 2 222 2 322 503 078 443 390 432 674 429 984 12 775 14 258 14 498 12 135 3 250 2 552 1 783 1 800 3 761 3 288 2 574 1 668 924 747 950 236 955 806 986 678 5 387 2 149 1 832 1 551 13 283 16 075 18 380 19 795 599 512 694 955 757 325 798 020 1 272 966 1 218 173 1 323 845 1 393 370 254 789 250 123 266 143 336 840 2 517 928 2 485 534 2 535 479 2 652 372 YHTEENSÄ 6 233 866 6 207 502 6 468 806 6 784 180 LENTOASEMAT 2003 2004 2005 2006 LAPPEENRANTA 401 553 1 801 1 149 JOENSUU 2 245 2 295 4 809 3 030 KAJAANI 3 033 2 678 4 394 4 365 KUUSAMO 4 074 3 930 7 085 17 999 ROVANIEMI 71 876 86 223 69 352 78 495 KITTILÄ 67 362 71 885 66 305 86 690 IVALO 13 530 20 572 19 460 19 517 ENONTEKIÖ 14 647 17 172 13 902 17 773 KEMI-TORNIO 33 720 670 291 HKI-MALMI 1 814 2 808 2 594 2 274 HKI-VANTAA 2 419 166 2 774 413 3 056 615 3 448 465 HKI-HERNESAARI 69 695 66 821 47 876 10 827 MAARIANHAMINA 760 452 705 260 TURKU 1 457 9 311 6 125 6 702 OULU 3 245 3 466 14 583 14 016 PORI 1 530 4 389 3 481 4 531 KRUUNUPYY 2 066 1 462 1 497 584 VAASA 2 161 3 390 10 547 1 921 YHTEENSÄ 2 679 095 3 072 540 3 331 801 3 718 889

HENKILÖIDEN KOKONAISLIIKENNEMÄÄRÄT SISÄRAJALIIKENTEESSÄ 73 LSMV ECKERÖ ENSKÄR MAARIANHAMINA STORKLUBB KÖKAR SATAMAT PIETARSAARI VALLGRUND VAASA KUMMELGRUND SUSILUOTO NAANTALI UTÖ MERIKARVIA NAUVO TURKU KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO MUONIO KARESUVANTO HANKO TORNIO KALAJOKI KOKKOLA KOLARI RÖYTTÄ PELLO VIRPINIEMI KRUUNUPYY NUORGAM KARIGASNIEMI NÄÄTÄMÖ ENONTEKIÖ KITTILÄ LR IVALO ROVANIEMI KUUSAMO KEMI-TORNIO OULUNSALO LAPPEENRANTA SLMV KR KAJAANI P-KR K-SR HAMINA LOVIISA H:KI-MALMI KOTKA HELSINKI PIRTTISAARI HAAPASAARI SUOMENLINNA PORKKALA BÅGASKÄR 2003 2004 2005 2006 HELSINKI 2 225 484 2 567 462 159 803 11 601 HANKO 0 0 942 2 613 LOVIISA 0 0 0 0 HAMINA 0 0 0 0 TURKU 3 490 537 3 139 522 3 253 010 3 248 525 NAANTALI 0 0 2 904 0 ECKERÖ 1 074 461 986 310 913 228 995 591 M-HAMINA 1 071 105 1 745 522 2 083 549 2 067 730 LÅNGNÄS 1 095 580 35 696 1 419 PORI 0 0 0 0 RAUMA 0 0 0 0 UUSIKAUPUNKI 0 0 0 0 VAASA 108 233 107 598 87 922 83 425 PIETARSAARI 0 0 0 0 OULU 0 0 0 0 KOKKOLA 0 0 0 0 KALAJOKI 8 0 0 0 KASKINEN 0 0 0 0 KEMI 0 940 0 0 RAAHE 0 0 0 0 TORNIO 0 0 0 0 YHTEENSÄ 7 970 923 8 547 934 6 537 062 6 410 904 JOENSUU PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISILLÄ RAJOILLA 2003 2004 2005 2006 NÄÄTÄMÖ 295 417 304 598 316 427 323 333 NUORGAM 432 710 457 708 440 771 429 492 UTSJOKI 157 676 156 092 193 422 145 962 KARIGASNIEMI 692 020 711 507 722 164 737 699 KIVILOMPOLO 294 644 300 245 296 129 293 279 KILPISJÄRVI 402 664 476 432 521 893 501 764 KARESUVANTO 704 847 640 565 644 660 640 401 MUONIO 154 712 170 899 171 568 159 076 KOLARI 0 0 265 726 415 PELLO 1 055 861 1 059 691 1 060 069 1 072 521 AAVASAKSA 2 416 600 2 498 862 2 375 977 2 249 525 TORNIO 11 061 493 10 447 624 11 990 336 9 859 626 PIILOLA 0 0 0 0 YHTEENSÄ 17 668 644 17 224 223 18 733 681 17 139 093 MERIVARTIOASEMAT 2003 2004 2005 2006 KEMI 0 0 0 0 KOTKA 0 0 0 0 HANKO 0 0 0 0 HAAPASAARI 0 0 0 5 ORRENGRUND 0 0 0 0 PIRTTISAARI 0 0 0 0 SUOMEN- LINNA 0 0 0 2 PORKKALA 0 0 0 0 BÅGASKÄR 0 0 0 0 M-HAMINA 20 0 6 7 NAUVO 3 0 2 0 KÖKAR 0 0 21 0 STORKLUBB 0 3 6 0 ENSKÄR 0 0 47 411 0 SUSILUOTO 0 0 0 0 MERIKARVIA 0 0 0 0 UTÖ 0 0 0 0 PORI 0 0 0 0 RAUMA 0 0 0 0 KOKKOLA 0 0 0 0 KUMMEL- GRUND 0 0 0 0 VALLGRUND 0 0 0 0 KALAJOKI 0 0 0 0 VIRPINIEMI 0 0 0 0 RÖYTTÄ 0 0 0 0 PIETARSAARI 0 0 0 0 RAAHE 0 0 0 0 YHTEENSÄ 23 3 47 446 16 LENTOASEMAT 2003 2004 2005 2006 L-RANTA 0 0 3 2 JOENSUU 0 0 0 0 KAJAANI 1 514 222 230 88 580 KUUSAMO 3 061 3 565 0 78 174 ROVANIEMI 18 918 22 292 21 122 22 438 KITTILÄ 3 768 5 236 6 161 2 313 IVALO 3 690 6 044 6 344 8 545 ENONTEKIÖ 0 0 30 0 KEMI-TORNIO 2 920 1 581 1 255 498 HKI-MALMI 0 0 0 0 HKI-VANTAA 4 548 677 5 162 387 5 325 613 5 826 424 TURKU 186 559 184 208 178 613 206 775 M-HAMINA 4 203 4 657 3 433 1 195 PORI 0 0 0 28 OULU 80 885 76 478 66 563 70 769 KRUUNUPYY 2 748 3 737 12 126 6 693 VAASA 77 727 89 887 113 338 107 589 YHTEENSÄ 4 934 670 5 560 294 5 734 831 6 420 023

HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET 74 1. Todetut rikkomukset Kokonaismäärä [kpl] 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 02 03 04 05 06 02 03 04 05 06 ULKOM.LAKI 3 054 2 051 1 020 677 758 RIKOSLAKI 786 963 1 190 1 293 1 252 TULLILAKI 20 16 19 26 9 TIELIIK.LAKI 1 521 1 687 1 479 1 549 1 248 MUU 340 240 1 064 1 334 1 330 YHTEENSÄ 5 721 4 957 4 772 4 879 4 597 ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI MUU 2. Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kokonaismäärä [kpl] 02 03 04 05 06 RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET 02 03 04 05 06 3 418 3 031 1 718 1 341 1 481 773 938 876 986 1 236 1 010 648 492 254 309 YHTEENSÄ 5 201 4 617 3 086 2 581 3 026 3. Rikosilmoitukset, rangaistusvaatimukset, rikesakot, huomautukset, S-ilmoitukset ja valvontailmoitukset Kokonaismäärä [kpl] 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 02 03 04 05 06 02 03 04 05 06 RIKOSILMOITUS 681 499 487 622 488 R-VAATIMUS 3 941 3 081 1 751 1 644 2 311 RIKESAKKO 39 53 27 33 105 HUOMAUTUS 814 891 1 050 1 608 1 343 S-ILMOITUS 1 009 782 1 008 777 788 VALVONTAILM. 96 89 196 219 211 YHTEENSÄ 6 580 5 395 4 519 4 903 5 246 RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM.

75 RIKOSTORJUNTA ESITUTKINTAAN TULLEET TAPAUKSET VARTIOSTOITTAIN 2006 700 600 500 400 300 200 100 0 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV Muu 10 4 3 2 82 3 Kätkemisrikokset 6 0 1 2 16 0 Ulkomaalaisasiat 29 5 0 0 13 0 Vesiliikennerikkomukset 0 0 0 0 4 6 Tieliikennerikkomukset 27 18 1 0 51 0 Ympäristörikokset 0 0 0 18 0 17 Väärennysrikokset 38 0 0 3 93 1 Vesiliikennejuopumukset 0 0 0 0 105 113 Rattijuopumukset 144 8 11 6 130 13 Valtionrajarikokset 24 0 2 0 68 1 Laittoman maahantulon järjestäminen 8 0 0 5 23 2

MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI 76 PELASTUS- JA AVUSTUSSUORITTEET 1 800 Merivartiostot ja vartiolentolaivue [kpl] 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 02 03 04 05 06 SLMV LSMV MERIPELASTUSTAPAHTUMAT [kpl] 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2002 2003 2004 2005 2006 MUUT MERIPELASTUSTAPAHTUMAT ETSINNÄT Muut meripelastustapahtumat sisältävät pelastus- ja avustustehtävät.

77 MERIPELASTUSPALVELUN TYÖPANOSTEN JAKAUTUMINEN [%] (pl MRCC/MRSC) 100 % 80 % 60 % 40 % MUUT PELASTUSLAITOS TULLI POLIISI MKL SMPS RVL 20 % 0 % 2002 2003 2004 2005 2006 ONNETTOMUUKSIEN SYYT MERIALUEELLA [%] 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % MUUT (SIS. AIHEETTOMAT HÄL.) ALKOHOLI LUONNONOLOSUHTEET MERIMIESTAITO TEKN VIKA JA PALO 10 % 0 % 2002 2003 2004 2005 2006

SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 78 KOULUTUSVUOROKAUDET [kpl] 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 02 03 04 05 06 RESERVILÄISET VARUSMIEHET Hallintoyksiköittäin [vrk] Varusmiehet 02 03 04 05 06 RVLE K-SR P-KR 40 023 39 280 40 941 35 987 36 382 KR 40 710 38 303 40 605 38 169 39 263 LR 40 088 39 925 32 626 28 501 29 283 SLMV LSMV RMVK 37 837 34 290 37 378 31 743 29 671 VLLV 222 192 459 RVL 158 880 151 990 152 009 134 400 134 599 Reserviläiset 02 03 04 05 06 RVLE K-SR 1 439 1 597 1 662 1 497 P-KR 1 455 1 207 1 208 1 857 KR 2 168 1 310 2 495 1 253 LR 1 611 1 811 3 620 2 296 SLMV LSMV 800 RMVK VLLV RVL 6 673 5 925 9 785 6 903