Diabetes Taustaa Diabetes on muuttunut Suomessa puolessa vuosisadassa suhteellisen harvinaisesta sairaudesta todelliseksi kansansairaudeksi. Nykyisin n. 220 000 suomalaisella on diagnosoitu diabetes. Näistä tyypin 1 diabetes on noin 30 000 suomalaisella. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes tulevat edelleen yleistymään. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, Dehko 2000-2010 hyväksyttiin kansalliseksi terveysohjelmaksi vuonna 2000. Maailmassa on tätä nykyä lähes 200 miljoonaa ihmistä, joilla on diabetes. Vuonna 2025 lukumäärän arvioidaan nousevan 333 miljoonaan, mikä tarkoittaa maailman väestöstä kuutta ihmistä sadasta.
Syy ja oireet Tyyppi I: Elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä insuliinihormonia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. Tavallisia oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Ne kehittyvät yleensä nopeasti, päivien tai viikkojen kuluessa. Lisäksi diabetes aiheuttaa pienten verisuonten vaurioita, jotka voivat johtaa silmän verkkokalvon muutoksiin (retinopatia), munuaisvaurioon (nefropatia) tai ääreishermoston vaurioitumiseen (neuropatia). Tyyppi II: Omaa insuliinin tuotantoa on, mutta insuliinin vaikutus on heikentynyt tai sitä ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Tuotanto voi vuosien kuluessa ehtyä täysin. Usein pitkään oireeton, kehittyy hitaasti kuukausien/vuosien kuluessa. Todetaan usein vasta valtimosairauden ilmaantuessa. Hoito, tyyppi I Tyyppi I: Jatkuva, elinikäinen insuliinihoito (pistoksina tai pumpulla) Ruuan hiilihydraattien laskeminen tärkeää, koska insuliiniannokset sovitetaan hiilihydraattimäärien mukaisiksi. Liikunta tukee hyvän hoitotasapainon ylläpitämistä. Diabeteksen eri hoitomuodot - ruokavalio, liikunta, oraaliset diabeteslääkkeet ja insuliini - täydentävät toisiaan. Ravitsemushoito on keskeinen tekijä hyvän hoitotasapainon ja elämänlaadun säilyttämisessä sekä liitännäissairauksien ehkäisyssä. Tehokas ravitsemushoito edellyttää pysyviä elämäntapojen muutoksia: potilasta innostavan ja muutoksiin kannustavan ohjauksen merkitys suuri. Hoito, tyyppi II Painonhallinta liikunnan ja kevyen, terveellisen ruokavalion avulla. Tarvittaessa myös tabletti- ja insuliinihoito. Myös verenpaineen ja veren rasvojen hoito sekä veren liiallisen hyytymisen esto on tärkeää lisäsairauksien ehkäisemiseksi/ hoitamiseksi. Elämäntapamuutosten (ruokavalio, liikunta) on myös osoitettu olevan tehokkaita tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Tehokkaalla ruokavaliohoidolla voidaan myös siirtää/vähentää jo puhjenneen tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon tarvetta.
Sairastumisikä, ehkäisy ja periytyvyys Tyyppi I: Yleensä alle 40-vuotiaana. Suomessa lasten diabetes on yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Ehkäisy: Ehkäisykeinoja ei ole, mutta mahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti. Periytyvyys: 2 %, jos äidillä on tyypin 1 diabetes. 6 %, jos isällä on. Tyyppi II: Yleensä yli 40-vuotiaana. Lisääntyy nopeasti kaikkialla maailmassa, myös yhä nuoremmissa ikäryhmissä. Ehkäisy: Liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus. Periytyvyys: 40 %, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. 70 %, jos molemmilla vanhemmilla on. Diabeteksen hoitosuositus 2001 Paastoveren glukoosipitoisuus/paasto: (mmol/l) hyvä: 4.0-6.0, lihavuuden välttäminen/korjaaminen erityisesti, jos suvussa diabetesta kohtalainen: 6.1-8.0, elämäntapaohjeet: ruokavalio, liikunta ja tupakoimattomuus huono: 8.1-10.0, lääkehoito hälyttävä: >10 - Rasituskokeen kahden tunnin arvon tulee olla alle 7,8 mmol/l. - Arvot ovat diabeettiset, jos paastoglukoosi on vähintään 7,0 mmol/l tai kahden tunnin arvo on yli 11,1 mmol/l. - Edellä olevien glukoosirasituskoearvojen välissä oleva tila on heikentynyt glukoosinsieto IGT (Impaired Glucose Tolerance). - Mikäli vain paastoglukoosi on normaalin ja diabeettisen arvon välillä (6,1-6,9 mmol/l), mutta kahden tunnin glukoosi on normaali, käytetään termiä poikkeava paastoglukoosi IFG (Impaired Fasting Glycaemia). Ravitsemushoito Diabeteksen ravitsemushoidolla pyritään: - ohjaamaan diabeetikkoa tasapainoisiin ruokailutottumuksiin ja ruuasta nauttimiseen - edistämään diabeetikon joustavaa itsehoitoa - mahdollisimman normaaliin ja tasaiseen verensokeripitoisuuteen - sopivan painon saavuttamiseen ja ylläpitoon - ehkäisemään liitännäissairauksien kehittymistä ja etenemistä - hyvään elämänlaatuun
Ruokavalion koostaminen Makeutusaineista voi käyttää kalorittomia sakariinia ja syklamaattia vapaasti. Energiapitoisista makeutteista voi leivonnassa käyttää fruktoosia 30-40 g/vrk. Tavallista sokeria sisältäviä ruoka-aineita voi käyttää kohtuullisia määriä. Dieettivalmisteiden käyttö on varsinkin aikuisdiabeetikon ruokavaliossa yleensä tarpeetonta. Päivän ravintomäärä tulee insuliinihoitoisilla diabeetikoilla jakaa 3 pääaterian (aamupala 15 % kokonaisenergiasta, lounas 25 % ja päivällinen 25 %) ja kolmen välipalan kesken (aamupäivä 5-10 %, iltapäivä 10-15 % ja ilta 15 %). Ruokavalio- ja tablettihoitoisilla potilailla ruoka jaetaan 3 pääaterialle (aamupala 20-25 %, lounas 25-40 %, päivällinen 35-40 %). Laihduttamisen kannalta on edullista välttää ylimääräisiä välipaloja. Käytettäessä kolmea tai useampaa päivittäistä insuliinipistosta voi noudattaa edellä kuvattua joustavampaa ruokavaliota. Glykeeminen indeksi GI:iin viitataan usein muun muassa laihduttamisen ja liikunnan yhteydessä. Tieteellistä näyttöä pienen glykemiaindeksin ruokien eduista on kuitenkin vähän. Diabeetikolle pienen glykemiaindeksin ruokien valitsemisesta näyttää olevan hyötyä. Ensisijaista on kuitenkin, että ruokavalio on monipuolinen ja sisältää vain vähän kovaa rasvaa. Pienen glykemiaindeksin suuntaan mennään jo silloin, kun hiilihydraatin lähteinä suositaan diabeetikon ruokavaliosuosituksen mukaisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljavalmisteita sekä vähärasvaisia maitotuotteita. GI:n määritelmä Glykemiaindeksi (GI) on kehitetty kuvaamaan ruoan aiheuttamaa verensokerin nousua aterian jälkeen. Indeksiä määritettäessä lasketaan tutkittavan ruoka-aineen aterianjälkeistä verensokerivaikutusta kuvaavan käyrän alle jäävä pinta-ala prosentteina vastaavasta vertailuruokaaineen pinta-alasta. Suositeltavaa on ilmoittaa lukuarvot suhteessa glukoosiin, vaikka käytännön tutkimuksissa onkin usein käytetty vertailukohteena vaaleaa leipää. Glukoosin glykemiaindeksiä merkitään luvulla 100. Käytettäessä leipää vertailukohteena arvot ovat noin 1,38-kertaisia. Tuloksia tulkittaessa onkin syytä aina selvittää, kumpaa on käytetty vertailukohteena. Ruokien glykemiaindeksit vaihtelevat noin 20:stä sataan, jopa ylikin
Kokonaisen aterian glykemiaindeksi riippuu sen eri osien glykemiaindekseistä. Aterian glykemiaindeksi lasketaan painottaen kunkin komponentin glykemiaindeksiä sen osuudella aterian hiilihydraateista. Termejä hidas ja nopea ruoka-aine on käytetty yksinkertaistettaessa glykemiaindeksi-käsitettä. Vaikka glykemiaindeksi sinänsä ei kuvaa ruoan aiheuttaman verensokerikäyrän mallia eli nopeutta, nostavat suuren indeksin ruoat pääsääntöisesti verensokeria nopeammin kuin pienen indeksin ruoat GI esimerkkejä: PIENI (GI < 55), Kokojyviä sisältävä ruisleipä, hapan ruisleipä KESKISUURI (GI 55-70), Täysjyväjauhoista tehty leipä, vaalea ruissekaleipä, näkkileipä, hapankorppu SUURI (GI > 70), vaalea leipä, patonki (Diabetes ja lääkäri 2/2004 Glykemiaindeksi mahdollisuuksia ja sudenkuoppia Eliina Aro) Diabeetikot ja vähähiilihydraattiset ruokavaliot Viime aikoina uudelleen muotiin tulleet vähähiilihydraattiset ruokavaliot eivät tarjoa selviä etuja tavanomaisiin laihdutusmenetelmiin verrattuna. Niiden vaikutukset pitkäaikaiseen painonhallintaan tunnetaan huonosti, ja ne voivat olla monessa suhteessa haitallisia. Diabeetikoille runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja proteiinia sisältäviä ruokavalioita ei suositella niihin liittyvien selvien haittojen takia. Vähähiilihydraattisia ruokavalioita on tarjottu laihduttajille 1950-luvulta lähtien, mutta vasta noin 30 vuotta sitten julkaistu tohtori Atkinsin ruokavalio teki niistä suosittuja. Vähähiilihydraattisia dieettejä myydään monella nimellä: Atkinsin dieetti, Montignacin dieetti, Antti Heikkilän ruokavalio, Zone-dieetti, kivikauden ruokavalio... Atkinsin dieetissä pyritään ainakin tiukimmassa vaiheessa niin tiukkaan hiilihydraattien saannin rajoittamiseen, että kehittyy ketoosi. Tällaisessa tilassa ruokahalu vähenee, ja ruokavalioita mainostetaankin sillä perusteella, että voi laihtua tuntematta nälkää. Ketoosi ei kuitenkaan ole luonnollinen fysiologinen tila. Ruokahaluttomuuteen voi liittyä pahoinvointia, ja lihasten kärsiessä hiilihydraattien puutetta esiintyy lihasheikkoutta. Montignacin ruokavalioon on liitetty nykyaikaista ravintotietoa hiilihydraattien glykemiavaikutuksesta ja rasvojen laadusta. Leivän ja hedelmien syömistä aterioilla pidetään vahingollisena ja erityisen haitallisena pidetään sokeria.
Zone-ruokavaliossa energiaravintoaineiden osuudet pidetään samanlaisina kaikilla aterioilla: hiilihydraattien osuus energiasta on 40 prosenttia ja sekä proteiinien että rasvan osuus 30 prosenttia, joten kyseessä ei ole mikään runsasrasvainen ruokavalio, vaikka kalarasvojen käyttöä suositellaan lisättäväksi. Suomalaisen ortopedin Antti Heikkilän ruokavalio perustuu hänen mieltymyksiinsä ja tuntemuksiinsa, Kivikauden ruokavaliossa vältetään viljakasveja, joiden viljelyä ei kivikaudella vielä hallittu Uudelleen ja uudelleen markkinoitujen vähähiilihydraattisten ruokavalioiden suosio osoittaa, että aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat niitä kokeilla siinä toivossa, että he saisivat nopeita ja helppoja tuloksia ilman nälän tunnetta ja ravinnonsaannin rajoittamisen aiheuttamaa vaivannäköä. Lupaavat lyhyen ajan kuluessa saadut tulokset voivat johtaa harhaan asioista jossain määrin perillä oleviakin. Tehtyjen tutkimusten vähäisyys ja kehno laatu, erityisesti lyhyiden tutkimusaikojen ja tutkittavien kadon aiheuttamat harhat, on syytä tiedostaa ja tuoda esiin dieettien ylioptimistisen mainonnan vastapainoksi (Diabetes ja lääkäri 2/2004 Vähähiilihydraattiset ruokavaliot erityisen ongelmallisia diabeetikoille, Antti Aro ja Liisa Heinonen) Diabeetikon auttaminen Liian matala verensokeri aiheuttaa insuliinituntemuksia, joiden tarkoitus on hälyttää diabeetikko syömään tai juomaan jotain: hikoilu, vapina, kalpeus, epäselvä puhe, horjuva liikkuminen tai muu poikkeava käytös jos tuntemuksiin ei puututa, seuraa tajuttomuus eli insuliinishokki Ensiapuannokseksi käy esim: 4-8 palaa tavallista sokeria tai rypälesokeria lasilinen tuoremehua tai sokerillista virvoitusjuomaa purkki tai puikko jäätelöä hedelmä makeisia (suklaa- tai lakritsipatukka) Odota ensiavun jälkeen 10-15 min, ellei ensiavusta ole apua, toimita diabeetikko sairaalaan
Maailman diabetespäivän 14.11. 2005 iskulause kehottaa: Jalat pois piilosta: amputaatiot ehkäistävä (Put feet first: Prevent Amputations). Jalkaongelmat ovat vakavia, usein sairaalahoitoa vaativia ja pahimmillaan invalidisoivia lisäsairauksia ja aiheuttavat myös suuria yhteiskunnallisia kustannuksia. Joka 30. sekunti yksi ihminen maailmassa menettää jalkansa diabeteksen vuoksi. Suomessa diabeetikoille tehdään noin tuhat alaraaja-amputaatiota vuodessa. Taustalla ovat heikentynyt verenkierto ja hermostovaurio, jotka johtavat diabeettisiin jalkahaavoihin. Haavat johtavat ilman asianmukaista hoitoa alaraajojen amputaatioihin.