Äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset lajit Keski-Suomen maakunnassa

Samankaltaiset tiedostot
Äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset eliölajit Keski-Suomen maakunnassa

Äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset lajit Keski-Suomen maakunnassa

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Arvioinnin dokumentointi

Lataa Suomen lajien uhanalaisuus Lataa

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS ESISELVITYS.

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Lataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen. Lataa

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Kainuun uhanalaisimmat lajit

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Copyright Pöyry Finland Oy

Lataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN:

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Vesilinnut vuonna 2012

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland NATNET

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

Lataa Lintujen Suomi - Pertti Koskimies. Lataa

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM

Rakennus Oy LIELAHDEN-NIEMEN -OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Valtakunnallinen toimintamalli uhanalaisaineiston käyttöön metsätaloudessa

Punaisesta kirjasta motivaatiota ympäristönsuojeluun Suomen lajien uhanalaistumiskehitys jatkuu mutta myös suojelukeinot toimivat

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Biodiversiteetin massiivinen katoaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Vastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Rovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.)

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Uhanalaiset ja muut merkittävät putkilokasvilajit Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla.

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Transkriptio:

Suomessa äärimmäisen (CR) ja erittäin (EN) uhanalaiset sekä hävinneet (RE) eliölajit Keski-Suomen maakunnassa 2016 1 (5) Päivitys 11.4.2016 Juhani Paavola (Ensilista 11.5.2014, JP) Äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset lajit Keski-Suomen maakunnassa Suomessa äärimmäisen uhanalaiset (CR) 27 eliölajia, erittäin uhanalaiset (EN) 91 eliölajia ja maakunnasta hävinneet (RE) 32 eliölajia, nykytiedoin. Äärimmäisen uhanalaisia lajeihin (CR) kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä Suomen luonnosta. Äärimmäisen uhanalaisia maakunnassa ovat esimerkiksi suokukko ja muurahaissinisiipi. Erittäin uhanalaisiin lajeihin (EN) kohdistuu erittäin suuri uhka hävitä lähitulevaisuudesta Suomen luonnosta. Erittäin uhanalaisia maakunnassa ovat esimerkiksi huuhkaja, kuhankeittäjä ja järvitaimen. CR + EN -lajeja yht. 118, CR + EN +RE yht. 150. Lintulajeissa näiden erittäin uhanalaisten ja äärimmäisen uhanalaisten lajien määrä maakunnassa on kasvanut luokitusten 2010 ja 2016 välillä 12 lajia, peräti nelinkertaistuen. Tammikuussa 2016 julkaistut luokitukset koskevat lintu- ja nisäkäslajeja. Näiden luokitusten myötä erittäin tai äärimmäisen uhanalaisten eliölajien määrä maakunnassa on kasvanut 13 lajilla, 12 %. Ensisijaisesti metsien eliölajien kokonaismäärä erittäin tai äärimmäisen uhanalaisista on edelleen noussut. Niiden osuus kokonaismäärästä lähes puolet (54, 46 %). Määrä lisääntyi kolmella (6 %). Ensisijaisesti vesiympäristöjen uhanalaistuneiden lajien määrä taas kasvoi kaksinkertaiseksi (19, 13 % EN + CR -lajeista). "Vain" vaarantuneita (VU) lajeja uhanalaisista ei tässä selvityksessä ole käsitelty tarkemmin, ei myöskään lajeja joista Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu (ns. vastuulajit). Lintulajeista vaarantuneiden luokkaan on uhanalaistunut merkittävästi myös maakunnan metsien lintulajeja, kuten töyhtötiainen ja hömötiainen. Vertailulähteet: 1.) Suomen lajien uhanalaisuus - punainen kirja 2010 (http://www.ym.fi/fi- FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Erillisjulkaisut/Suomen_lajien_uhanalaisuus Punainen_kir(470 9)) 2.) linnut vuonna 2016 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159435 Lajit jaettuna ensisijaisiin elinympäristöihin ja merkintätapa tässä selvityksessä: Me = metsät (korvet laskettu metsiin) 54 lajia (46 % CR ja EN -lajeista). Metsien lajien uhanalaistuminen on kasvanut. Lisäksi ainakin 7 lajia hävinnyt maakunnasta. CR, EN ja RE yhteensä 61 eliölajia, 41 %. Pe = perinneympäristöt ja pellot 27 lajia (24 % CR ja EN -lajeista). Lisäksi ainakin 16 lajia hävinnyt maakunnasta). CR, EN ja RE yhteensä 44 eliölajia, 30 %. Ve = vesiympäristöt 17 lajia. 7 CR, 10 EN. Lukumäärä kaksinkertaistunut (2010-2016). Lisäksi ainakin 2 lajia hävinnyt maakunnasta. CR, EN ja RE yhteensä 19 lajia, 13 %. Su = suot 7 lajia. 3 CR, 4 EN. Lisäksi ainakin 6 lajia hävinnyt maakunnasta. CR, EN ja RE yhteensä 13 eliölajia, 9 %. Ka = kalliot 12 lajia. 2 CR, 11 EN. Lisäksi ainakin 1 laji hävinnyt maakunnasta. CR, EN ja RE yhteensä 13 eliölajia, 9 %. Lajeista ruokosorjoampiaisen (CR) ensisijaista elinympäristöä ei tiedetä.

Suomessa äärimmäisen (CR) ja erittäin (EN) uhanalaiset sekä hävinneet (RE) eliölajit Keski-Suomen maakunnassa 2016 2 (5) Lajeista eliöryhmittäin: - Linnut 16 (1 CR, 15 EN) + 1 RE K-S (muuttohaukka Su + Ka, viimeinen pesintä Vaarulla). - Kalat 2 (2 EN) + 1 RE (monni). - Nisäkkäät 2 (2 EN) + 1 RE K-S (euroopanmajava). - Hyönteiset yms. 42 (12 CR, 30 EN) +13 RE K-S (esim. kirjosirkeinen Pe). - Putkilokasvit 8 (8 EN) + 13 RE K-S (esim. lettorikko Su, tikankontti Pe) - Sammalet 15 (4 CR, 11 EN). - Käävät, jäkälät yms. 31 (8 CR, 23 EN) + 3 RE K-S (esim. etelänlimijäkälä, aidaspampukka). - Nilviäiset 1 (CR, hienouurresulkukotilo). - (Kupu)sienet 1 (CR, kukkamaatähti). Keski-Suomen maakunnan Suomessa äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) eliölajit eliöryhmittäin, sekä maakunnasta jo hävinneet: Linnut 16, joista 1 CR, 15 EN. Lisäksi 1 hävinnyt. Näiden lajien esiintyminen maakunnassa painottuu Suomenselän tienoille (SSLTYn alueelle). suokukko, CR, Su mustapyrstökuiri EN, Su peltosirkku EN, Pe mustakurkku-uikku EN, Ve selkälokki EN, Ve huuhkaja EN, Me tukkakoskelo EN, Ve mehiläishaukka EN, Me kuhankeittäjä EN, Me jouhisorsa EN, Ve heinätavi EN, Ve punasotka EN, Ve tukkasotka EN, Ve piekana EN, Me nokikana EN, Ve räystäspääsky EN, Pe + Hävinneet (RE) Keski-Suomesta muuttohaukka Su (Ka) Kalat 2 EN. Lisäksi 1 hävinnyt. järvitaimen EN, Ve ankerias EN, Ve (maailmassa CR) + Hävinneet (RE) monni Ve Nisäkkäät 2, joista 1 CR, 1 EN. Lisäksi 1 hävinnyt: ahma EN, Me susi EN, Me + Hävinneet (RE) Keski-Suomesta euroopanmajava (Ve...) Hyönteiset 42, joista 12 CR ja 30 EN. Lisäksi 13 hävinnyttä. ketohitukoi CR, Me muurahaissinisiipi CR, Me rahkahyrrä CR, Su havuliekopimikkä CR, Me haavanlahokärsäkäs CR, Me punahärö CR, Me vähämustakeiju CR, Me (+ täplämustakeiju EN, Me, Vaarulla, lieneekö tarkentunut vähäm:ksi?)

Suomessa äärimmäisen (CR) ja erittäin (EN) uhanalaiset sekä hävinneet (RE) eliölajit Keski-Suomen maakunnassa 2016 3 (5) isokesiäinen CR Pe kultamaamehiläinen CR Pe muurahaisnävertäjämehiläinen CR Me ruokosorjoampiainen CR,? apilakirjokääriäinen CR, Pe liekohärkä EN, Me näsiänjalosoukko EN, Me viherkehnäkiitäjäinen EN, Pe laidunsieniäinen EN, Pe helolantiainen EN, Pe piilolantiainen EN, Pe vyösepäkäs EN, Me salopikkukuntikas EN, Me typöleinikkikuoriainen EN, Pe idänkukkajäärä EN, Me tarhavakoripsikkä EN, Pe manturusolaakanen EN, Pe korpikolva EN, Me hiilihaiskiainen EN, Pe hentokuorihärö EN, Me nahkuri EN, Me kissankäpälälude EN, Pe täplänaskalilude EN, Pe reunuskultiainen EN, Pe kyttyräverhoilijamehiläinen EN, Pe (+ ruderaatit yms.) kurjenjalkakiertomehiläinen EN, Pe kirjonystyhukka EN, Pe ryppyraspipistiäinen EN, Pe isosorjoampiainen EN, Pe vasamayökkönen EN, Su suomenmaayökkönen EN, Me ahdeyökkönen EN, Me käpälälattakoi EN, Me luhtakultasiipi EN, Su lattamaayökkönen EN, Pe + Hävinneet (RE) 13: aaltohaiskiainen Pe kirjosirkeinen Pe kalmankuoriainen Su + rakennukset lepänpisarpirkko Me sydänpiilopää Me pariukkotylppö Pe typytoukohärkä Me pikkulaakasittiäinen Pe ruskomantukuntikas Pe pitkälaakatylppö Me tadehaaskavaajakas Pe pajumailapistiäinen Pe jymyverhoilijamehiläinen Pe Hyönteisten CR- ja EN -lajeista Me 18, Pe 20, Su 3 (+ yksi josta ei tiedetä). Hävinneistä Me 4, Pe 8, Su 1.

Suomessa äärimmäisen (CR) ja erittäin (EN) uhanalaiset sekä hävinneet (RE) eliölajit Keski-Suomen maakunnassa 2016 4 (5) Putkilokasvit joista 8 EN. Lisäksi 13 hävinnyttä. saunionoidanlukko EN, Pe idänkurho EN, Pe idänverijuuri EN, Pe hietaneilikka EN, Me ahosilmäruoho EN, Pe ketokatkero EN, Pe lietetatar EN, Ve rantaorvokki EN Ve (rannat) + Hävinnyt (RE) Keski-Suomesta, 13 (+1): ketonukki Pe vanakeltto Me peltorusojuuri Pe sääskenvalkku Su horkkakatkero Pe veripunakämmekkä Su himmeävilla Su lettorikko Su katkeralinnunruoho Pe tylppähammaspoimulehti Pe tikankontti Pe käärmeenkieli Pe (K-Suomessa) keväthanhikki Pe + siperianlillukka, joka hävinnyt luonnosta koko Suomessa, K-S:ssa yksi siirretty esiintymä Putkilokasvien CR- ja EN -lajeista Me 1, Pe 5, Ve 2. Hävinneistä Me 1, Pe 8, Su 4. Sammalet 15, joista 4 CR ja 11 EN. hitupihtisammal CR Me vesisiiransammal CR, Ve jouhisammal CR, Ka kantokinnassammal, CR, Me piilosammal EN, Me hiuskoukkusammal EN, Ve katkokynsisammal EN, Me lapinsirppisammal EN, Su korpikaltiosammal EN, Ve tuoksukäppyräsammal EN, Ka pikkupussisammal EN, Ve isonuijasammal EN, Su purolaakasammal EN, Ve kalkkihankasammal, EN, Ka napakinnassammal EN, Ka Sammaleista Me 4, Ve 5, Ka 4, Su 2

Suomessa äärimmäisen (CR) ja erittäin (EN) uhanalaiset sekä hävinneet (RE) eliölajit Keski-Suomen maakunnassa 2016 5 (5) Käävät, jäkälät yms. 31, joista CR 8, EN 23. Lisäksi 3 hävinnyttä. männynpihkakääpä CR, Me vuorivahajäkälä CR, Ka lehtosilmäjäkälä CR, Me lännenmunuaisjäkälä CR, Me ripsilaakajäkälä CR, Me etelännappijäkälä CR, Me salojäkälä CR, Me kiiltonaava CR, Me kalkkikääpä EN, Me kätkökääpä EN, Me lovikääpä EN, Me karttakääpä EN, Me paksukuorikääpä EN, Me lutikkakääpä EN, Me täplälehtojäkälä EN, Me jalolehtojäkälä EN, Me sysinuppijäkälä EN, Me helohattujäkälä EN, Me aarnijäkälä EN, Me siimesjäkälä EN, Ka haavansilmäjäkälä EN, Me salosilmäjäkälä EN, Me rotkokehräjäkälä EN, Ka taigakehräjäkälä EN, Me liekonystyjäkälä EN, Me louhunahkajäkälä EN, Ka pihlajanläiskäjäkälä EN, Me kuppirustojäkälä EN, Me reikäkarve EN, Ka lehtokarve EN, Ka röyhelökarve EN, Ka Käävistä, jäkälistä yms. Me 24, Ka 7 + Hävinnyt RE (3): etelänlimijäkälä CR, Ka (Keski-Suomesta) aidaspampukka Me ripsiröyhelö Me Nilviäiset hienouurresulkukotilo CR, Me (Kupu)sienet: kukkamaatähti CR, Pe Päivitetty 11.4.2016 Juhani Paavola (Ensilista äitienpäivänä 11.5.2014 JP)