Ilmailulaitos. lähellä ihmistä

Ilmailulaitos lähellä ihmistä Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2001

SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus 2 Ilmailulaitos palvelee 10 Ilmailulaitoksen arvot 10 Liikelaitoksen tilikausi lyhyesti 11 Ilmailulaitos vuonna 2001: Lentoliikenteen kehitys 12 Matkustaja-ja kaupalliset palvelut 17 Liikennealuepalvelut 22 Lennonvarmistuspalvelut 26 Ilmailulaitos ja ympäristö 30 Henkilöstö 33 Kansainväliset asiat 38 Hallituksen toimintakertomus: Vuoden tavoitteet 40 Tavoitteiden toteutuminen 43 Lentoliikenteen kehitys ja muut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 45 Taloudellinen tulos 2001 47 Investoinnit 49 Rahoitus 49 Henkilöstö 51 Vuoden 2002 näkymät 51 Tuloslaskelma 52 Tase 53 Rahoituslaskelma 54 Tilinpäätöksen liitetiedot 55 Esitys voiton käyttämisestä 64 Tilintarkastuskertomus 64 Lentoturvallisuushallinto vuonna 2001 65 Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2001 Vastaava toimittaja: Irmeli Paavola Ilmailulaitos Toimittaja: Marja Hakola Huckleberry Communication Graafinen suunnittelu: Päivi Vainionpää Linea Nera Valokuvat: Marja Helander ja Jyrki Komulainen Painopaikka: Erweko Painotuote Oy

Ilmailulaitos lähellä ihmistä Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2001 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 1

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 2

Kohtalokas vuosi 2001 VUOSI 2001 oli maailman lentoliikenne-elinkeinolle dramaattinen. Syyskuun 11. päivän terroriteot pysäyttivät maailman. Yhdysvaltojen ilmatila suljettiin neljäksi päiväksi, ja lentoliikenteen säätely uudella mantereella muistutti usean päivän ajan lähes sotatilaa. Ilmatilan avaamisen jälkeen Yhdysvaltojen sisäinen sekä sinne suuntautuva lentoliikenne väheni yli kolmanneksella. Käsittämätön, kauhua, tuhoa ja kärsimystä tuottamaan tarkoitettu, siviililentoliikennettä aseena käyttänyt hirmuterrori vaikuttaa pitkään kansainväliseen kanssakäymiseen ja erityisesti lentoliikenne-elinkeinoon. Kaikkialla näkyviä seurauksia ovat lisääntyvä valvonta, ihmisten profilointi ja seuranta, tarkastukset, turvajärjestelyt ja jokapäiväisen elämän monimutkaistuminen. Lentoliikennemarkkinoiden tilanne Terrorismin dramaattisuuden vuoksi lentoliikenne-elinkeino näyttää joutuneen äkkiarvaamatta vakavaan taloudelliseen kriisiin. Kaksi suurta, arvostettua eurooppalaista lentoyhtiötä ajautui väistämättömästi konkurssiin, ja usean muun uskotaan olevan suurissa vaikeuksissa. Yleinen käsitys on, että alan vaikeuksien syynä on hirmuterrori ja sen seuraukset. Lentoliikenteen kysynnän maailmanlaajuinen lasku ei kuitenkaan alkanut syyskuun 11. päivänä. Seitsemän vuotta jatkunut, Euroopan liberalisoitujen lentomarkkinoiden yhtäjaksoinen 8-10 %:n kasvu alkoi itse asiassa hidastua jyrkästi jo noin puoli vuotta aikaisemmin, talouskasvun hiipumisen myötä. Jo elokuun lopulla oli vuotuinen kysynnän muutostrendi painunut nollaan Euroopan lentoliikennemarkkinoilla. Tähän jyrkästi alenevaan kysyntäkehitykseen lisättynä olivat syyskuun ta- pahtumat seurauksineen liikaa lentoyhtiöiden normaalille suhdannevaihteluiden sietokyvylle. Usko markkinoiden pikaiseen toipumiseen loppui. Kuilusta on tullut liian leveä ja joillekin yhtiöille ilmeisesti ylipääsemätön. Lentoliikenteen toipuminen on tosin alkanut, mutta toipilaskaudesta näyttää monien eri syiden takia tulevan hidas ja kivulias. Tilanne Suomessa Suomen lentoliikenteen kehitys on poikennut hieman yleiseurooppalaisesta kehityksestä. Kasvu hidastui meillä muuta Eurooppaa paljon aikaisemmin, jo vuoden 2000 kevättalvella. Hidastuminen jatkui tasaisesti vuonna 2001, mutta loivempana kuin alalla yleisesti. Syyskuun alussa kehitystrendi oli Suomessa vielä noin 2 % plussan puolella. Viimeisen vuosineljänneksen 10 %:n kysynnän alenema painoi vuositason muutoksen Suomessa nollaan. Lentoliikenteen kysynnässä tapahtunut kehitys heijasti, noin puolen vuoden ennakolla, kansantaloudessa vasta vuoden 2001 keväällä havaittua käännöstä huonompaan. Seuraavassa taulukossa näkyvät lentoliikenteen eri markkinasektoreiden muutokset vuoden viimeisellä neljänneksellä ja koko vuonna: Koko Suomi Eurooppa Koko vuosi 2000 4 % 8 % 2001 viimeinen neljännes Kotimaa -11 % -12 % Eurooppa kansainvälinen - 7 % -13 % Pohjois-Atlantti -32 % -30 % Kaukoitä -1 % -18 % Yhteensä 4. neljännes - 9 % -18 % Koko vuosi 2001 0 % -5 % TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3

Vaikeudet kertautuneet tukien sallimiseen. Linjan todellinen pitävyys tes- Lentoliikenne on suorassa kytköksessä maailman kauppaan, ja siten vaikeudet Yhdysvalloissa ovat taan kuitenkin vasta silloin, jos jonkun ison jäsenmaan kansallinen lentoyhtiö ajautuu kriisiin. kertautuneet myös muuhun lentoliikenteeseen. Pohjois-Atlantin liikenne merkitsee monelle eurooppalaiselle lentoyhtiölle noin kolmannesta niiden kokonaismarkkinoista. Erityisesti suurille lentoyhtiöille Atlantin liikenteen merkitys on huomattava, kun taas pienille yhtiöille mm. suomalaisille suhteellisen vähäinen. Lentoyhtiöiden talouden äkilliseen heikkenemiseen vaikuttavat kysynnän vähenemisen ohella myös kalliimpien lipputyyppien vielä suurempi vähenemä sekä terrorismista seuranneet lisäkustannukset. Kansainväliset vakuutusyhtiöt sanoivat irti viikon varoitusajalla ns. sotariskivakuutusosan lentoyhtiöiden vakuutusturvasta kolmatta osapuolta kohtaan ja nostivat samalla tuntuvasti vakuutusmaksujaan. Entisestään tarkentuneet turvatoimet lentoasemilla ja lentokoneissa aiheuttavat nekin lentoyhtiöille ja lentomatkustukseen ylimääräisiä kustannuksia. Liiallista optimismia? Syyllisiä lentoyhtiöiden talousahdinkoon on jokseenkin hyödytöntä lähteä etsimään. Kuitenkin voidaan kysyä, olivatko eurooppalaisten lentoyhtiöiden toimenpiteet alkuvuonna 2001 tilanteen mukaisia ja toisaalta, oliko kansantalouksien ennustajien talousoptimismi ja kulman takana siintäneen nousun povaaminen pelkkää toiveajattelua. Optimismia on ollut myös virallisilla tahoilla. Suomen valtion talousarviossa vuodelle 2001 ennustettiin neljän prosentin talouskasvua; nyt saamme olla tyytyväisiä, jos lopulliset luvut aikanaan päätyvät edes plussan puolelle. Teollisuustuotanto painui jyrkällä kulmalla yhden prosentin miinukselle. Suomi ei kuitenkaan ollut näissä virhearvioissaan yksin. Ennustuslaitokset analysoivatkin yleensä tilanteita vain jälkikäteen ja tekevät sen silloin hyvin. Muistissa on, miten yllättäen vuosisadan lama alkoi Suomessa vuonna 1991. Yritystoi- Tukea vai ei? minnan kysyntäarvioista ja markkinoihin sopeutu- Alasta riippumattomien tulomenetyksien ja terro- misesta vastaa kuitenkin kukin yritys itse. rismin torjumisesta aiheutuvien lisäkustannuksien vuoksi lentoyhtiöt Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat esittäneet valtioille tukipyyntöjä. Asia on ol- Ilmailulaitoksen taloudellinen ja toiminnallinen tulos lut esillä Euroopan Yhteisössä useaan otteeseen, Ilmailulaitos saavutti valtioneuvoston asettaman mutta valtioiden tilapäistä sotariskitakuuta lukuun 10,4 miljoonan euron tulostavoitteen. Toteutunut- ottamatta suhtautuminen lentoyhtiöiden tukiin on ta 12,2 miljoonan euron tulosta voidaan olosuhteet ollut pidättyväistä. Tosin Yhdysvaltojen ilmatilan huomion ottaen pitää hyvänä. Huomionarvoista on neljän päivän sulkemisesta aiheutuneiden tappioi- kuitenkin se, että tulos syntyi vuoden kolmella en- den korvaamista on pidetty sallittavana tukimuo- simmäisellä neljänneksellä. Viimeisen neljännek- tona, ja jotkut valtiot ovat tätä tukea maksaneet- sen tulos oli voimakkaasti alenneiden kysyntälu- kin. Hyväksyttävänä tukimuotona on pidetty myös kujen vuoksi lievästi tappiollinen. tarkentuneiden turvatoimien aiheuttamien kus- Lentoasemien ja lennonvarmistuksen yritystoi- tannusten korvaamista. minnassa voimakkaasti aleneva kysyntä on talou- Suomen valtio ei ole lämmennyt yhdellekään dellisessa mielessä hankala. Ilmailulaitoksen kapa- tukimuodolle. Ilmailulaitos on pyrkinyt auttamaan siteetti ei ole liikuteltavissa, ja asemien ylläpito- lentoyhtiöitä mm. siten, että se (11.9.2001- kustannuksia on vaikea sopeuttaa, jos niiden auki- 1.4.2002 välisenä aikana) jättää siirtämättä koti- oloaikoihin ei kosketa. Lentoliikenteen ehdoton TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 maanliikenteen lisääntyneitä turvakustannuksia maksuihin, joita lentoyhtiöiltä peritään kenttien käytöstä. EU:n tiukka linja tukien suhteen on toistaiseksi pitänyt, eivätkä koetut konkurssitkaan johtaneet turvallisuusvaatimus edellyttää huonoinakin aikoina turvallisuuden varmistavia investointeja, eikä kiitoteiden kunnosta, lennonvarmistuspalveluista tai palo- ja pelastuspalvelusta voida tinkiä, vaikka lentoja on hieman vähemmän. 4

Kannattava kokonaisuus Ilmailulaitos ylläpitää 25 lentoasemaansa verkostoperiaatteella, kokonaisuutena kannattavasti. Palveluajat on sopeutettu säännöllisen reittiliikenteen tarpeisiin. Osa pienimmistä lentoasemista on syöttövaikutuksenkin jälkeen alikatteellisia. Verkostossamme on viisi sellaista asemaa, joiden ylläpidossa on kysymys yhteiskunnallisen peruspalvelun tarjoamisesta, ei liiketoiminnasta. Ilmailulaitoksen kaikki palvelutavoitteet on voitu toistaiseksi hoitaa hyvin ja eurooppalaisittain edullisella hintatasolla. Kenttäpalvelut ovat Ilmailulaitoksen mielestä perusteltuja pienilläkin kentillä niin kauan, kun lentoyhtiöt näkevät lentotoiminnan niille taloudellisesti kiinnostavana. Ilmailulaitoksen mielestä alikatteelliset lentoasemat tulisi nähdä osana laitoksen voitontuloutusta omistajalle. Hyvä turvallisuustaso Ilmailulaitoksen liiketoiminnan tärkein tavoite on ylläpitää hyvä turvallisuustaso lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluissa. Vuonna 2001 lentoturvallisuus säilyi Suomessa hyvänä. Lentoturvallisuushallinnolle raportoituja poikkeamatilanteita oli tavanomainen määrä, 509 kpl, joista liikenneilmailua koskevia raportteja oli 250. Näistä todella vakavia vaaratilanteita ei ollut yksikään. Ilmailulaitoksen omaa toimintaa, lennonvarmistusta tai kenttätoimintoja, koskevia tapauksia raportoitiin 42, joka on noin 8 % kaikista poikkeamista. Raportoidut tapaukset olivat poikkeavia menettelyjä tai lieviä vaaratilanteita. Vakavammaksi vaaratilanteeksi luokiteltiin tapauksista tiukan kriteeristön mukaan kaksi. Tiettyä riskiä sisältäviksi, vaaratilanteiksi luokiteltuja lennonvarmistustapahtumia on Suomessa ollut vuosittain keskimäärin 1-2, mikä suhteutettuna vastaa muiden kehittyneiden ilmailumaiden kokemuksia. Kansainväliset vertailut ovat kuitenkin edelleen hataria. Täsmällisyystavoite saavutettiin kolmasosaa kaikista lentoliikenteen viiveistä. Ilmailulaitoksen tavoite on, että säävarauksella Ilmailulaitoksesta johtuvista syistä myöhästyviä lentoja olisi Helsinki-Vantaalla korkeintaan 2 % ja yli 15 minuuttia myöhästyviä lentoja korkeintaan 1 %. Muilla Suomen lentoasemilla kapasiteettiongelmia ei ole. Vuonna 2001 Ilmailulaitoksen täsmällisyystavoitteet saavutettiin selkeästi. Lennonjohdollisista syistä aiheutuneet viiveet vähenivät edelleen siten, että vuonna 2001 Suomessa myöhästyi näistä syistä keskimäärin 6 % lennoista. Tästä määrästä vain 0,7 prosenttiyksikköä johtui Ilmailulaitoksen omasta toiminnasta, lopuissa tapauksissa syyt olivat Suomen rajojen ulkopuolella. Kohti yhdenmukaisia hintoja Ilmailulaitoksen peruspalvelujen lentoasemien ja lennonvarmistuspalvelujen hintoja nostettiin lentomatkaa kohti laskettuna keskimäärin 3,6 %. Hinnoittelussa toteutettiin, eurooppalaisen politiikan edellyttämällä tavalla, eri palvelujen kustannusvastaavuuteen tähtäävää rakennemuutosta. Tästä syystä kotimaan liikenteen lentoasemamaksuja jouduttiin korottamaan noin 9 %:lla (1,3 euroa/matka). Kansainvälisen liikenteen maksut pidettiin kokonaisuutena ennallaan. Kotimaan liikenteen perinteisesti alhaisia reittimaksuja nostettiin peräti 50 % (0,57 euroa/lentomatka), sillä tavoitteena on saattaa myös nämä maksut, Eurocontrol- järjestön periaatteiden mukaisesti, yhdenmukaisiksi kansainvälisen liikenteen kanssa vuonna 2003. Suomen maksutaso niin lentoasemilla kuin lennonvarmistuksessa on edullinen. Reittimaksut Eurocontrol-alueella ovat keskimäärin 36 % korkeammat kuin Suomessa, ja myös lentoasemaksut ovat Euroopan päälentoasemilla noin 20 % Suomen maksuja korkeammat. Terrorismin vastaisen taistelun kustannukset lentoliikenteelle Lentoliikenteen täsmällisyys on keskeinen palvelutasotekijä. Euroopan kaikista lennoista noin 17 % myöhästyy lennonvarmistuksen tai lentoasemien kapasiteettipuutteiden takia. Tämä edustaa noin Välittömästi syyskuun 11. päivän iltana Ilmailulaitos otti käyttöön matkustajien ja käsimatkatavaroiden sataprosenttiset turvatarkastukset myös kotimaan liikenteessä aikaisemman otantaan perus- TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5

tuvien tarkastusten asemasta. Sama 100 %:n periaate ulotetaan EU:n päätöksellä myös kaikkeen ruumaan menevään matkatavaraan vuoden 2003 alusta lähtien. Silloin ei kotimaan ja ulkomaan liikenteen välillä enää tehdä eroa, eikä tapauskohtaista otantaan ja harkintaan perustuvaa tarkastusta enää hyväksytä. Lisääntyvistä tarkastuksista aiheutuu Ilmailulaitokselle vuositasolla noin 10 miljoonan euron lisäkustannukset. Suuruusluokkaa kuvaa vertailu Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien vuosikustannuksiin: lisääntyvät turvatarkastuskustannukset ovat niihin verrattuna kaksinkertaiset. Suomalaisten lentoyhtiöiden vakuutuskustannukset ovat vuositasolla nousseet kymmenkertaisiksi, yhteensä noin 30 miljoonalla eurolla. Tämä vielä vuonna, joka maailmanlaajuisesti on elinkeinon omien onnettomuuksien perusteella ollut paradoksaalisesti historian turvallisin. Lisäksi lentoyhtiöille aiheutuu muita lisäkustannuksia. Kokonaisuutena terrorismin torjunta merkitsee Suomen lentoliikenteelle noin 50 miljooonan euron lisäkustannuksia vuodessa. Absurdi tilanne Lentoliikenteen näkymät 2002 Edellytyksenä liikenteen ja elinkeinon kannattavuuden nopealle toipumiselle on, paitsi matkustajien luottamuksen lisääntyminen tehostettujen turvatoimien avulla, ennen muuta myönteinen talouskehitys. Ilmailulaitos arvioi, että Suomen talouskehitys kääntyy positiiviseksi vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä. Ei ole todennäköistä, että lentoliikenteen kysyntä nousisi entiselleen tätä ennen. Matkustajamäärien elpymiseen lento- TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 Voidaan perustellusti olla sitäkin mieltä, että lentoliikennettä aseenaan käyttävästä terrorismista kolmannelle osapuolelle aiheutuvat kustannukset (osa vakuutusmaksuista) eivät ole lentoliikenneelinkeinon kustannuksia, ja että myös terrorismin torjuntakustannukset kuuluisivat nyky-yhteiskunnassa yleisestä turvallisuudesta muutoinkin vastaavien valtioiden kannettaviksi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan lentoliikenne-elinkeino saa vakuutusmaksuissaan kantaa myös lähinnä kolmannen osapuolen sotatuhoiksi luonnehdittavat kustannukset. Tilanne on lähes absurdi, koska edes tuhoaseita valmistava sotateollisuus ei joudu taloudelliseen vastuuseen siviileille ja siviilikohteille aiheuttamistaan tuhoista. Mikäli WTC:n olisi tuhonnut ohjusisku, niin sotateollisuuden vahinkovakuutukset eivät olisi maailmanlaajuisesti moninkertaistuneet. Sen sijaan rauhanomainen lentoliikenneelinkeino, myös Suomen pienimuotoista sisäistä lentoliikennettä hoitavat yhtiöt, on kansainvälisen terrorismin vastaisen taistelun ja terrorismin tuhojen maksumies. tarjonnan lisääntymisen kautta vaikuttaa myös lentoyhtiöiden tuloskehitys. Syvältä ei nousta nopeasti, ja riskien ottoa jo kerran supistetussa tarjonnassa vältetään. Arviointia vaikeuttaa oleellisesti myös maailmantalouden labiili tila. Ilmailulaitoksen arvio Suomen kansainvälisen ja kotimaan liikenteen kehityksestä perustuu näkemykseen, että kansantalous ja vienti alkavat elpyä vasta toisella vuosipuoliskolla. Siten vuoden alkupuoliskolla liikennemäärät laskevat viime vuodesta edelleen 8-9 %. Toisella vuosineljänneksellä aleneman arvioidaan olevan noin 4 %. Loppuvuonna, kun vertailutasona on vuoden 2001 lopun alhaiset matkustajamäärät, lähestytään nollatasoa ja päädytään lievään 3-4 prosentin kasvuun aivan vuoden lopussa. Koko vuoden alenema olisi tällöin 4 %. Myös pessimistisemmät arviot ovat mahdollisia, mikäli kansantalouden kasvu antaa odottaa itseään. Vaikeiden aikojen yli Mikäli lentoliikenteen kysyntä ei alene vuositasolla 4-5 prosenttia enempää, on Ilmailulaitoksella mahdollisuudet niukasti positiiviseen tulokseen 6

kuluvana vuonna, mutta alkuvuosi tullee olemaan tappiollinen. Tuloksen oleellisen heikkenemisen taustalla on vähenevä liikenne sekä vasta 1.4.2002 toteutettavat, alan kustannustasokehityksen alittavat, 1,7 %:n hintojen korotukset. Lisäksi kotimaan lisääntyneitä turvakustannuksia siirretään hintoihin vain noin 60 %. Maltillisten hintamuutosten taustalla on osaltaan halu auttaa lentoyhtiöitä vaikean ajan yli. Korotukset joudutaan kansainvälisten periaatteiden vuoksi sekä kustannussyistä kohdistamaan pääosin kotimaan liikenteeseen. Ulkomaan liikenteen maksut eivät vuonna 2002 juurikaan nouse. Alalla vallitsevien, täydelliseen omarahoitteisuuteen perustuvien toimintaperiaatteiden vuoksi on lisääntyneistä turvatarkastuksista syntynyt vuodelle 2003 voimakas matkustajamaksujen korotuspaine, mikä ilmeisesti sopii edelleen huonosti lentoyhtiöiden tilanteeseen. Toisaalta 100 %:n turvatarkastukset edistävät matkustajien luottamuksen palautumista. Lentoliikenne-elinkeinon rakenteiden muutospaineet EU:ssa EU:n liikennekomissaari on todennut lentoyhtiöiden talousahdingon keskellä mm. sen, ettei syntynyt tilanne saa estää alan tarpeellisten rakennemuutosten toteuttamista. Hän on arvioinut, että Euroopassa on kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta liian monia ja liian pieniä, ja liiaksi kansallisesti orientoituneita, lentoyhtiöitä; neljä tai viisi lentoyhtiötä riittäisi. EU:n viisi suurinta lentoyhtiötä ovat British Airways, Lufthansa, Air France, KLM ja Alitalia. Näiden viiden yhtiön eurooppalainen markkinaosuus on nyt noin 67 %, kymmenen muun lentoyhtiön yhteinen markkinaosuus on 33 %. Kotoisen Finnair Oyj:n eurooppalainen markkinaosuus on 1,5 % eli sama kuin meidän suomalaisten osuus EU:n väestöstä. Se ei ole siis suuren suuri, mutta jos kansa ja sen omistama firma reiluilla pelisäännöillä toimien pärjää, niin mieleni tekee sanoa rohkaisuksi erään kenraalin ajatuksia mukaillen: Suomen elinkeinoelämää tukee ja puolustaa vain rehti suomalainen. Osa toivotuista/pelätyistä rakennemuutoksista voi tapahtua konkurssien kautta, osa tapahtunee allianssi-rakenteissa toiminnan kiinteytymisen kautta. Rakennemuutoksia hillitsevät edelleen yhtiöiden kansallista ja EU-omistusta koskevat vaatimukset. Mahdollisilla rakennemuutoksilla saattaa olla vaikutusta palvelutason säilymiseen erityisesti reuna- ja vähäisen kysynnän alueilla. Erityisen tärkeä ja harkintaa vaativa kysymys onkin, miten turvata suomalaisille nykyinen hyvä lentoliikenteen palvelutaso erilaisissa kehitysvaiheissa. Entä miten turvata yhtiöiden kansallinen enemmistöomistus ja toisaalta, miten turvata kansallinen intressi liikenneoikeuksissa? Lentoyhtiöille vain osa kotimaan liikenteestä on kannattavaa. Vähäisen kysynnän reiteillä on lentoyhtiöille merkitystä niiden muiden reittien syöttövaikutuksen takia. Syöttövaikutuksen jälkeenkin osa yhteyksistä on ilmeisen pysyvästi kannattamattomia. Tämä ongelma korostuu lentoliikenteen kriisitilanteessa, jossa yhtiöillä on tarve sopeuttaa kustannuksiaan. Kansallinen lentoyhtiö on keventänyt kotimaan kustannusrakennettaan luopumalla osasta lyhyitä reittejä. Näitä reittejä on kuitenkin toistaiseksi kyennyt kannattavasti lentämään commuter-yhtiö, jolla on kyseiseen toimintaan paremmin sopiva kustannusrakenne. Viisas tasapaino Mikä on viisasta politiikkaa ohuiden reittien kohdalla? Vaikka valtiot eivät kantaisi vastuuta lentoyhtiöistä sen enempää kuin muustakaan yritystoiminnasta, ei voida täysin kylmästi sivuuttaa lentoliikenneyhteyksien merkitystä elinkeinoelämälle. Hyvin hoidetulla lentoliikenteellä ja monipuolisilla lentoyhteyksillä on muulle elinkeinoelämälle mahdollisuuksia antava merkitys. Suomen kaltaisen maan oloissa tämä lentoliikenteen stakeholder value korostuu. Toisaalta jonkin yritystoiminnan keskeinen merkitys ei ole peruste sen tukemiseen, vaan lentoliikennettä, kuten muutakin yritysmuotoista liikennettä, on pystyttävä ainakin normaalioloissa harjoittamaan kiinnostavasti ja kannattavasti. Yhtiöt perustetaan ajamaan omistajiensa taloudellista intressiä. Valtion liikelaitoksena Ilmailulaitos pyrkii yhteiskunnalliseen asiakashyötyyn ja vain kohtuulliseen kannattavuuteen. Osakkeenomistajan hyödyn (shareholder value) ja asiakas/ sidosryhmähyödyn (stakeholder value) välille pyritään jatkossakin löytämään viisas tasapaino. Mikko Talvitie Pääjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7

Huolenpitäjä Annikki Laurikainen pitää huolta siitä, että matkustajat viihtyvät Kemi-Tornion lentoasemalla: terminaaliesimiehenä hän vastaa niin tilojen siisteydestä, ravintolan toiminnasta kuin pysäköinnin sujuvuudesta. Tämän lisäksi Annikki tekee vuorollaan matkustajien turvatarkastuksia. Ilmailulaitoksen omaa väkeä on koulutettu tehtävään vuodesta 1994 lähtien. New Yorkin terrori-iskujen jälkeen kaikilla Ilmailulaitoksen lentoasemilla nostettiin turvatasoa, ja myös kotimaan matkustajien kohdalla siirryttiin sataprosenttiseen turvatarkastukseen. Kiireisen alkuvaiheen jälkeen toiminta on nyt tasaantunut. Matkustajat ovat suhtautuneet myönteisesti muutokseen; he ovat ymmärtäneet, että tarkastukset ovat tarpeellisia ja varmistavat meidän kaikkien turvallisuutta. Tarkastus on tehtävä niin, ettei siitä jää matkustajalle kielteistä kuvaa. Tarvittaessa on osattava kertoa, miksi tarkastuksia tehdään ja miksi ne tehdään niin perusteellisesti. Ihmiset myös soittavat meille selvästi enemmän kuin ennen ja kyselevät etukäteen, mitä koneeseen saa tuoda ja mitä ei. Turvatarkastuksista on tullut tärkeä osa lentämisen turvallisuutta. Turvallisuuden käsite on muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi, ja turvallisuuskysymykset nousevat matkustettaessa esiin yhä varhaisemmassa vaiheessa jo paljon ennen lentoa. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 8 8 Annikki Laurikainen, terminaaliesimies, Kemi-Tornion lentoasema. 28 vuotta Ilmailulaitoksen palveluksessa.

9 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Ilmailulaitos palvelee Ilmailulaitoksen arvot Ilmailulaitos on palvelulaitos, joka työskentelee lentoliikenteen monipuolistamisen, palvelutason edistämisen sekä ilmailualan markkinoiden kehittämisen puolesta lentomatkustajien parhaaksi. TURVALLISUUS Ilmaliikenteen turvallisuus on toimintamme lähtökohta, josta emme tingi. Turvallisuus syntyy ammattitaidostamme, yhteistyöstämme ja vastuullisuudestamme. Ilmailulaitos ylläpitää ja kehittää Suomen lentoasemaverkostoa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Ilmailulaitos tuottaa ja kehittää turvallisia, kilpailukykyisiä ja kansainvälisesti korkealaatuisia lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja sekä niitä tukevia liiketoimintoja. Asiakkaitamme ovat kaikki lentoliikenteen toimijat sekä lentomatkustajat. Ilmailulaitos on toiminut valtion liikelaitoksena vuodesta 1991. Valtioneuvosto asettaa laitokselle yleiset toiminta- ja tulostavoitteet, mutta käyttäjien rahoittama Ilmailulaitos päättää itsenäisesti taloudestaan ja investoinneistaan. ASIAKASHYÖTY Asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Asiakas voi luottaa meihin kaikissa tilanteissa. Reagoimme asiakaspalautteeseen nopeasti ja tehokkaasti. TEHOKKUUS JA UUDISTUMISKYKY Olemme oma-aloitteisia, kehitämme ammattitaitoamme ja olemme valmiita uudistuksiin. Otamme huomioon ympäristönäkökohdat. YHTEISTYÖ Arvostamme toistemme työtä. Yhteistyömme perustuu keskustelulle, avoimuudelle ja keskinäiselle luottamukselle. Ilmailulaitos vastaa Suomen ilmailuviranomaisena maan lentoturvallisuustyöstä ja lentoliikennepolitiikasta yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön ja ulkoasiainhallinnon kanssa. 10 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 10 10 Ilmailulaitoksen perusorganisaation muodostavat pääkonttori, lentoasemat ja lennonvarmistuskeskukset sekä erillinen Lentoturvallisuushallinto.

Liikelaitoksen tilikausi lyhyesti 2001 2000 muutos 1000 1000 % Liikevaihto 206 817 195 809 6 % Toimintakulut 148 713 141 205 5 % Liikevoitto 15 731 15 144 4 % Tilikauden tulos 12 183 13 527-10 % Investoinnit yhteensä 62 515 67 804-8 % Maa-alueet 44 2 236-98 % Koneet ja laitteet 19 186 23 718-19 % Lentokenttien rakentaminen 30 988 25 443 22 % Talonrakennus 9 956 16 712-40 % Muut investoinnit 2 341-305 -868 % kpl kpl muutos Matkustajia (lentomatkoja) yhteensä 10 771 371 10 724 997 0 % Kotimaan reittiliikenne (lähtevät+vaihtavat) 3 038 714 3 099 968-2 % Kansainvälinen reittiliikenne (läht+saap+v) 6 527 265 6 356 878 3 % Kansainvälinen tilausliikenne (läht+saap+v) 1 190 198 1 253 018-5 % Kansainvälinen liikenne yhteensä 7 717 463 7 609 896 1 % Muut matkustajat 15 194 15 133 0 % Lennot yhteensä 352 987 357 054-1 % Kotimaan reittilennot 69 479 71 413-3 % Kansainväliset lennot (reitti ja charter) 116 996 114 683 2 % Ylilennot 16 599 15 625 6 % Kansainvälinen liikenne yhteensä 133 595 130 308 3 % Muu siviili-ilmailu 104 566 109 311-4 % Sotilasilmailu 45 347 46 022-1 % Henkilötyökertymä vuoden aikana 1826 1794 2 % Lentoasemat 1298 1278 2 % Lennonvarmistuskeskukset 145 144 1 % Pääkonttorin yksiköt 266 251 6 % Sisäiset palveluyksiköt 117 121-3 % TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 11

Vuoden 2001 lentomatkustus edellisen vuoden tasoa Vuosi 2001 oli liikenteen kehittymisen kannalta kaksijakoinen: alkuvuonna matkustajamäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas loppuvuonna matkustajamäärä väheni reippaasti. Elokuun lopussa matkustajamäärä oli vielä 3,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Syyskuun 11. päivän terrori-isku New Yorkissa, yhdessä taloudellisen taantuman kanssa, käänsi kehityksen negatiiviseksi. Loppuvuoden laskusta huolimatta koko vuoden matkustajamäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Liikenneilmailun matkustajia Suomen lentoasemilla oli yhteensä 13 808 000. Luku sisältää saapuvien ja lähtevien matkustajien lisäksi myös vaihtomatkustajat. Liikenneilmailun matkustajamäärä väheni kokonaisuudessaan 0,1 %. Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajamäärä kuitenkin kasvoi 2,7 %. Kansainvälinen tilausliikenne sen sijaan väheni 5,1 %. Kansainvälisessä liikenteessä eniten matkustajia menettivät Israel, USA ja Sveitsi. Paremmin menestyivät hyvien jatkoyhteyksiensä ansiosta Tanskan Kööpenhamina, Norja sekä lomailijoiden suosikki Turkki. Kotimaan lentoliikenne väheni 2,0 %. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 0,2 %; lentoaseman kautta kulki yli 10 miljoonaa matkustajaa vuonna 2001. Toiseksi suurimmalla lentoasemalla Oulussa matkustajamäärä väheni 2,1 %. Kolmanneksi suurimman lentoaseman tittelistä kisailevat Rovaniemi ja Turku. Rovaniemen matkustajamäärä kasvoi 2,4 %, kun taas Turussa se väheni 3,9 %. Suhteellisesti parhaiten menestyivät pieni Enontekiö (+13,1 %), Kittilä (+6,6 %) ja Kuusamo (+6,3 %). Yli kolmen prosentin kasvuun pääsivät Kruunupyy (+3,9 %) ja Tampere-Pirkkala (+3,6 %). Matkustajamäärät vähenivät eniten Maarianhaminan (-10,6 %), Kemi-Tornion (-6,8 %) ja Jyväskylän (-6,5 %) lentoasemilla. Lentokoneita laskeutui Ilmailulaitoksen lentoasemille 283 408 (+0,6 %). Näistä liikenneilmailuun luettavia oli 131 532 (-0,9 %). Ylilentoja Suomen ilmatilassa lennettiin 16 599, mikä merkitsi 6,2 %:n kasvua edellisvuoteen. Muut (13 kpl) 17% Helsinki-Vantaa 49% Joensuu 3% Turku 3% Jyväskylä 3% Vaasa 4% Kuopio 5% Rovaniemi 5% Oulu 11% KOTIMAAN LIIKENTEEN KOHTEET 2001 KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN KOHTEET 2001 Muut 7% Lähi-itä 1% USA ja Kanada 2% Baltia 4% Kaukoitä 4% Muut 27% Skandinavia 36% Muu Eurooppa 35% EU 73% KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN KOHTEET 2001 12

3,5 KOTIMAAN LIIKENNE 1991 2001 milj. matkustajaa (läht+vaihto) 10 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN MATKUSTAJAT 1991 2001 milj. matkustajaa (läht+saap+vaihto) 16 YLILENNOT 1991 2001 TAMPERE FIR 1000 lentoa 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 9 8 7 6 5 4 3 2 1 14 12 10 8 6 4 2 0-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 - 5% -10% 2% 6% 9% 14% 13% -3% 8% -2% 0-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 - 8% -7% 7% 9% 8% 10% 11% 2% 5% 0% 0-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 14% -55% 30% -1% 7% 36% 31% -21% 6% 7% MATKUSTAJAT 1991 2001 LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT 2000-2001 LENNOT 1991 2001 12 10 milj. lentomatkaa 800 700 600-2% 1000 matkustajaa (läht+saap+vaihto) 2000 2001 450 400 350 1000 lentoa 8 500 300 6 4 2 0-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -8% -7% 6% 10% 8% 10% 10% 2% 5% 1% Kotimaan liikenne (läht+vaihto) Kansainv reittiliikenne (läht+saap+vaihto) Kansainv tilausliikenne (läht+saap+vaihto) 400 300 200 100 0 Oulu -4% Turku 2% -4% 1% 4% -6% 7% Rovaniemi Vaasa Kuopio Tampere-Pirkkala Jyväskylä Kittilä 250 200 150 100 50 0-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -5% -7% -6% -6% -1% 2% 8% -2% 2% 1% Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Yleisilmailu Sotilasilmailu Ylilennot (EFES) 8 7 6 5 4 KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJAT 1991 2001 milj. lentomatkaa 200 180 160 140 120 100-3% LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT 2000-2001 -1% 3% 2% -7% 1000 matkustajaa (läht+saap+vaihto) 6% -11% 2000 2001 120 100 80 60 TAVARALIIKENNE 1991 2001 1000 tonnia 3 2 1 0-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -9% -6% 8% 11% 8% 9% 9% 5% 4% 2% Reittiliikenne (läht+saap+vaihto) Tilausliikenne (läht+saap+vaihto) 80 60 40 20 0 Joensuu Kruunupyy Ivalo Kajaani Kemi-Tornio Kuusamo Maarianhamina 2% -3% Pori Lappeenranta Savonlinna Varkaus 0% -2% 13% Enontekiö 40 20 0-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -1% 8% 18% 7% 7% 5% -1% -5% 4% -13% Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne 13

Soihdunkantaja Maailman kaunein lentoasema, luonnehtii Heikki Jouppila Kuopion lentoasemaa. Kirkasvetisten järvien ympäröimänä, puhtaan luonnon keskellä, hän jatkaa runollista kuvailuaan, onnistuen vakuuttamaan kuulijan siitä, että Kuopiossa on potentiaalia, niin matkailulentämisen kuin muun lentoliikenteen saralla. Lentoaseman päällikön tärkeimpiä tehtäviä on pitää lentoaseman lippua korkealla erilaisiin sidosryhmiin päin. Koen olevani soihdunkantaja, joka muistuttaa ympäröivää yhteiskuntaa ilmaliikenteen merkityksestä elinkeinoelämälle, matkailulle, kaupungille, kunnille, korkeakouluille, lääninhallinnolle listaa voisi jatkaa loputtomiin. Lentoasema on ihmisistä muodostuva organisaatio siinä mielessä se on samanlainen kuin mikä tahansa yritys. Lentoaseman päällikön on yritettävä toimia niin, että henkilöstö pysyy motivoituneena ja innostuneena, muutostenkin keskellä. Kuopion lentoasemalla on hyvä henki mittaustenkin mukaan, ja itse koen olevani todella onnekas saadessani täällä yhdistää työn ja harrastuksen: olen harrastanut ilmailua pikkupojasta lähtien ja lennän edelleen. Pelkkä lentokoneitten näkeminen sytyttää yhä. Ilmailulaitoksen arvoista turvallisuus on itsestään selvästi tärkein, se on kaiken perusta. Muista arvoista nousee esiin yhteistyö: sen merkitys näkyy vuorovaikutuksessa lentoaseman henkilöstön ja sidosryhmien kanssa ja erityisesti käynnissä olevan, lentoasemien alueellisen yhteistoiminnan rakentamisessa. Luonteeni mukaisesti pyrin yhteistyöhön enemmän luovimalla ja sovittelemalla kuin käskemällä. 14 Heikki Jouppila, Kuopion lentoaseman päällikkö vuodesta 1999.

15

LENTOASEMAT 2001 MATKUSTAJAT LASKEUTUMISET Kotimaa Kansainv. Liikenneilm. Yleisilm. Sotilasilm. Muut Helsinki-Vantaa 2 999 672 7 031 246 78 838 912 1 134 2 268 Oulu 656 865 60 379 7 161 2 406 1 421 2 113 Turku 163 855 188 276 7 364 4 633 698 2 689 Rovaniemi 280 407 71 637 2 799 1 935 5 542 808 Vaasa 216 409 95 651 5 089 2 430 483 835 Kuopio 280 683 10 678 2 412 1 672 5 647 1 058 Tampere-Pirkkala 135 175 130 875 5 840 3 325 6 821 4 094 Jyväskylä 197 117 24 182 3 175 3 933 3 699 1 297 Kittilä 145 757 35 781 1 043 203 410 37 Joensuu 174 325 5 405 1 927 1 267 101 425 Kruunupyy 114 936 16 959 2 139 2 415 434 293 Ivalo 127 863 3 826 878 177 116 99 Kajaani 124 566 3 967 1 007 155 253 35 Kemi-Tornio 115 327 880 1 312 864 20 80 Kuusamo 99 949 2 928 728 167 31 31 Maarianhamina 75 277 12 459 3 124 863 0 541 Pori 52 826 17 450 2 305 1 766 57 6 554 Lappeenranta 60 280 128 1 960 1 909 92 1 975 Savonlinna 38 369 1 618 1 160 204 82 113 Varkaus 30 138 29 1 025 272 0 15 Enontekiö 4 739 8 012 108 12 93 3 Helsinki-Malmi 1 328 152 26 13 217 110 26 719 Kauhava 330 0 44 158 12 313 141 Utti 4 81 22 573 3 410 421 Halli 2 0 3 204 2 380 78 Yhteensä 6 096 199 7 722 599 131 489 45 672 45 347 52 722 LENNONVARMISTUSKESKUKSET 2001 IFR- LENNOT YLILENNOT Etelä-Suomi (Tampere) 226 106 13 869 Pohjois-Suomi (Rovaniemi) 37 793 2 598 16

Matkustaja- ja kaupalliset palvelut Schengen-sopimus astui voimaan Matkustajien vapaata liikkumista edistävä, viidentoista Euroopan maan välinen Schengen-sopimus astui voimaan Suomen ja muiden pohjoismaiden osalta maaliskuussa 2001. Sopimuksella poistuivat passintarkastukset maiden välisiltä rajoilta. Kohdistamalla voimavaroja yhteisen ulkorajan valvontaan Schengen-maat pyrkivät torjumaan rikollisuutta ja laitonta siirtolaisuutta alueellaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla sopimuksen voimaantulo aiheutti toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia ulkomaanterminaalissa. Rajatarkastus eli entinen passintarkastus siirtyi uuteen paikkaan, ja uusi raja jakoi ulkomaanterminaalin transit-puolen kahteen alueeseen, joista toinen on tarkoitettu Schengenin sisäiselle ja toinen Schengenin ulkoiselle liikenteelle. Samalla otettiin vanha tuloaula uudellen käyttöön ei-schengen-maista saapuville matkustajille. Myös muutamia uusia palvelupisteitä avattiin Schengen-maiden ulkopuolelle matkustavia ja sieltä saapuvia varten. Uuteen käytäntöön siirtyminen sujui Helsinki- Vantaan lentoasemalla hyvin. Matkustajien ei tarvitse huolehtia oikean alueen löytämisestä, sillä lähtöportit on jaettu lennon kohdemaan mukaan, ja matkustaja ohjautuu automaattisesti oikeaan paikkaan. Myös Suomeen saavuttaessa matkustajat ohjautuvat joustavasti oikeaan tuloaulaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman kansainvälisestä matkustajaliikenteestä noin 59 prosenttia suuntautuu Schengen-maihin. Schengen-sopimuksen voimaantulo aiheutti muutostöitä niillä lentoasemilla, joilla on sekä Schengenin sisä- että ulkopuolisia matkustajia kuten pohjoisen Suomen matkailulentoasemilla varsinkin joulun aikaan. Ongelmia tilajärjestelyissä saattaa syntyä silloin, kun matkustajia saapuu yhtäaikaa Schengen- ja ei-schengen-maista. Helsinki-Vantaan lisäksi laajoja terminaalijärjestelyjä sopimuksen voimaantulon vuoksi tehtiin Rovaniemen lentoasemalla. Kittilässä laajennettiin Kittilän lentoaseman asemarakennusta laajennettiin niin ikään Schengen-järjestelyjen mahdollistamiseksi. Työt aloitettiin kesäkuussa ja valmistuivat sopivasti joululiikenteeseen. Laajennuksen kokonaisala oli 421 m 2 ja kustannukset noin 673 000 euroa. Uudet tilat on tarkoitettu palvelemaan lähtevää liikennettä, joka suuntautuu Schengen-alueen ulkopuolelle. Sesonkiajan jälkeen tiloja käyttävät myös kotimaan lähtevät matkustajat. Vuonna 2001 Kittilän lentoaseman matkustajamäärä oli noin 181 500, heistä lähes 36 000 oli kansainväliseen liikenteen matkustajia. Lentoasemien turvatasoa nostettiin Ilmailulaitos reagoi nopeasti Yhdysvalloissa 11.9.2001 tapahtuneisiin terrori-iskuihin ja nosti välittömästi lentoasemiensa turvatasoa aloittamalla matkustajien ja käsimatkatavaran sataprosentti- 17

tavaran käsittelyauloja 3 ja 4 laajennetaan ja niiden matkatavaran kuljetin- ja turvatarkastusjärjestelmät täydennetään joutuisan tarkastustoiminnan mahdollistamiseksi. Samalla rakennetaan matkatavaroiden luovutusaulassa 3 sijaitsevalle tullille uudet tilat. Muutostyöt jatkuvat vuoden 2002 loppuun ja pyritään tekemään niin, että matkustajille koituisi niistä mahdollisimman vähän haittaa. Ulkomaanterminaalin muutostöiden rakennus- ja laiteinvestoinnit ovat yhteensä noin 11 miljoonaa euroa. Helsinki-Vantaan kotimaanterminaalissa tehtävät laite- ja rakennustekniset työt toteutuvat myös vuoden 2002 aikana. Hankkeen kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa. Muutostyöt muilla Ilmailulaitoksen lentoasemilla toteutetaan vuoden 2002 aikana. set turvatarkastukset myös kotimaan liikenteessä. Myöhemmin samassa kuussa käytäntö muutettiin pysyväksi. Ulkomaan liikenteessä sataprosenttinen tarkastuskäytäntö on ollut voimassa jo noin 30 vuotta. Ilmailulaitos on vastannut matkustajien turvatarkastuksista vuodesta 1994 lähtien. Suurimmalla osalla Ilmailulaitoksen lentoasemista tarkastukset suorittavat laitoksen omat, tehtävään koulutetut työntekijät, joillakin lentoasemilla palvelu ostetaan ulkopuoliselta yrittäjältä. Helsinki-Vantaalla käytännön turvatarkastukset on koko ajan hoitanut yksityinen turvayritys Ilmailulaitoksen tilaamana. Matkatavaroiden 100-prosenttiset turvatarkastukset tulossa ECAC-valtioiden (European Civil Aviation Conference) ilmailujohtajien päätöksen mukaisesti Ilmailulaitos oli jo ennen terrori-iskuja ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan toteuttaa ruumaan menevän matkatavaran sataprosenttiset tarkastukset kansainväliseen liikenteen osalta vuoden 2003 alusta lähtien. Syyskuun tapahtumien jälkeen Ilmailulaitos on valmistellut siirtymistä matkatavaran, postin ja rahdin sataprosenttiseen turvatarkastukseen myös kotimaan liikenteessä, ennakoiden näin EU-komission valmistelemaa asiaa koskevaa asetusta. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin matka- Aviapolis Lentoasemien ympärille rakennetut yrityspuistot, jotka tarjoavat siellä sijaitseville yrityksille niin näkyvyyttää kuin hyviä liikenneyhteyksiä, ovat tuttu näky maailmalla. Kansainvälisen mallin mukaan on Suomessakin alettu kiinnostua mahdollisuuksista ja eduista, joita lentoaseman läheisyys tuo yrityksen toiminnalle. Helsinki-Vantaan ympärille nouseva yrityspuisto, Aviapolis, on alueen osittain omistavan Ilmailulaitoksen ja Vantaan kaupungin yhteinen, vuonna 1997 käynnistetty kehittämishanke. Aviapolisalue sijaitsee lentoasemalle johtavan tulotien molemmin puolin ja on noin 60 hehtaarin laajuinen. Pitkän toteuttamisaikataulun mukaisesti alueelle tullaan rakentamaan toimistoja, työtiloja ja hotelleja. Alueelle sopivia toimintoja ovat mm. kansainvälisiä yhteyksiä tarvitsevat yritykset sekä logistiikka- ja varastointipalveluja tarjoavat yritykset. Ensimmäisiä Aviapolikseen tulijoita on oululainen Technopolis Oy, joka aloittaa rakennustoiminnan alueella vuoden 2002 alkupuolella. Ilmailulaitos on mukana myös Aviapolista laajemmassa, ns. Airport City -alueen, markkinointiprojektissa. Vantaan kaupunki toteuttaa hanketta yhteistyössä alueen maanomistajien ja kehittäjien kanssa. Yhteismarkkinointihankkeita on suunnitteilla myös muilla Ilmailulaitoksen lentoasemilla. Maanomistajana Ilmailulaitos osallistuu yhteistyö- 18

hön kuntien edustajien ja kaavoituasiantuntijoiden kanssa mm. Turun, Tampere-Pirkkalan, Vaasan, Kruunupyyn ja Oulun lentoasemilla. Yksittäisiä, yleiseen käyttöön tarkoitettuja tontteja on jo kaavoitettu Jyväskylän ja Lappeenrannan lentoasemien läheisyydessä. Lisää toimistotiloja Helsinki-Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ulkomaanterminaalin vieressä sijaitsevan toimistorakennuksen laajennus valmistui lokakuussa 2001. Vuonna 1994 valmistunut, viisikerroksinen Toimintakeskus sai lähes 12 000 kem 2 uutta kerrosalaa; laajennusosa on samalla kaksi kerrosta vanhaa osaa korkeampi. Uusiin tiloihin muutti noin 350 henkilöä, heistä ilmailulaitoslaisia kolmasosa. Laajennetussa toimistotalossa työskentelee yhteensä noin 900 henkilöä, talon pääkäyttäjä on Finnair-konserni Toimintakeskus-rakennuksen ja maapohjan omistaa Ilmailulaitoksen ja Finnairin vuonna 1992 perustama tytäryhtiö Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1, joka myös vastasi laajennuksen toteuttamisesta. Hankkeen rakennuskustannukset olivat noin 18 miljoonaa euroa. Vilkasta rakennustoimintaa niin lentoasemien matkustajille kuin yrityksille. Yhtiön osaamisaluetta ovat mm. lentokoneiden ground handling - eli maapalvelut, matkustajien bussikuljetukset terminaaleihin sekä matkatavarakärrytoiminta, turvatarkastukset ja matkailupalvelut. Helsinki-Vantaan, Turun ja Oulun lentoasemien lisäksi Airprolla on toimintaa Savonlinnassa ja Varkaudessa. Yhtiö on vastannut Savonlinnan lentoaseman maahuolintapalveluista huhtikuusta 2001 lähtien. Vuoden lopulla myös Varkauden lentoaseman kunnossapito sekä suuri osa muista lentoasemalla tarvittavista palveluista siirtyivät Airprolle; lennontiedotuksesta sekä hallinnollisista tehtävistä Varkaudessa vastaa edelleen Ilmailulaitos. Kesällä 2001 Airpro avasi Helsinki-Vantaan kotimaanterminaalissa matkailun ja liikenteen asiakaspalvelupisteen. Palvelupisteessä voi mm. ostaa lentolippuja ja vaihtaa valuuttaa, varata hotellihuoneen tai hankkia matkapaketin. Vastaavanlainen toimipiste avattiin myös Turun lentoasemalla. Airpron palveluksessa on noin 100 henkeä eri puolilla Suomea. Yhtiön tavoitteena on kehittää jatkossa erityisesti handlingiin ja matkailuun liittyviä palveluitaan. Ilmailulaitoksen tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj rakennuttaa ja omistaa toimitiloja Ilmailulaitoksen lentoasemilla. Vuonna 2001 yhtiön kiinteistökanta kasvoi sekä ostojen että uusien rakennuskohteiden myötä. Yhtiön DHL:lle rakennuttama toimistorakennus ja rahtiterminaali valmistui Helsinki-Vantaan lentoasemalla keväällä 2001. Joulukuussa valmistui Helsinki-Vantaalle, kotimaanterminaalin ja Finnairin rahtiterminaalin väliselle alueelle, seitsemänkerroksinen toimistorakennus. Air Side Center -nimisen talon uusia käyttäjiä ovat mm. SAS ja Airbotnia. Kiinteistöyhtiön seuraava hanke on Ilmailulaitoksen ja Vantaan kaupungin yhteinen pelastusasema Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle. Lentoasemapalveluja laajalla kirjolla Ilmailulaitoksen tytäryhtiö Airpro Suomen lentoasemapalvelut Oy on liikenteen ja matkailun monialainen palveluyritys. Vuonna 1994 perustetun yhtiön liikeideana on kehittää ja tuottaa palveluja 19

Ystävä Minulla on kaunis työpaikka, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelevä Päivi Puljujärvi. Katsopa vaikka ulkomaanterminaalin ostoskatua iltavalaistuksessa, tai öistä kiitotietä! Päivin työnä on auttaa ja opastaa matkustajia lentoasemalla, jonka kautta kulkee kymmenisen miljoonaa matkustajaa vuodessa, keskimäärin noin 27 000 vuorokaudessa. Hän ohjaa lähteviä matkustajia oikeisiin lähtöselvityspisteisiin ja oikeille porteille, hän neuvoo missä voi vaihtaa rahaa tai ostaa matkavakuutuksen, hän rauhoittaa passinsa kadottanutta ja antaa tarvittaessa ensiapua. Kokemuksen kautta olen oppinut näkemään aika hyvin, kuka tarvitsee apua. Menen ihmisten luo ja kysyn, miten voin auttaa. Tässä työssä tarvitaan empatiaa mutta myös napakkuutta, jonka avulla selvittää hankalat tilanteet. Opastuskierroksilla koululaisille sanon usein, ettei tämä työ ole mitään virkapuvussa liihottelemista vaan oikeaa työtä! Ja kävellä täytyy jaksaa! Yhteistyö ja tiedonkulku lentoasemalla työskentelevien ihmisten kanssa on tärkeää. Meidän on osattava kertoa matkustajille, miksi jokin lento on myöhässä tai mihin portille lento on siirretty. Lentoaseman toiminnoissa tai tiloissa tapahtuu usein muutoksia, joista meidän tiedettävä voidaksemme palvella matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla. 20 Päivi Puljujärvi, asiakaspalveluvirkailija, Helsinki-Vantaan lentoasema. 4 vuotta Ilmailulaitoksessa.

21

Liikennealuepalvelut Kiitotieurakka loppusuoralla Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien työt ovat edenneet aikataulussa. Vuoden 2002 marraskuussa käyttöön otettava kiitotie on jo kokonaisuudessaan päällystetty, ja kiitotievaloista huomattava osa on asennettu. Kiitotiehankkeen työläin jakso on nyt takanapäin. Vuoden 2001 loppuun mennessä projektin toteuttamiseksi oli solmittu kaiken kaikkiaan 79 osaurakka- ja hankintasopimusta, joista suurin osa on jo valmiina ja vastaanotettu. Kolmannen kiitotien rakentaminen aloitettiin vuoden 1997 alussa, jolloin projekti sijoituslupahakemuksineen ja suunnittelutöineen oli ollut käynnissä jo lähes kymmenen vuotta. Kalliolouhintatyöt, joita rakennusprojektiin sisältyi yli viisi miljoonaa kuutiometriä, saatiin valmiiksi vuoden 2001 loppuun mennessä. Samoin maaleikkaustyöt sekä pehmeän perusmaan poisto, yhteensä noin 4 miljoonaa kuutiometriä, saatiin valmiiksi vuoden 2001 aikana. Pohjaveden suojausalueet rakennettin pääosin valmiiksi kertomusvuoden aikana. Kiitotien alla kulkeva Päijännetunneli on suojattu erityisen hyvin pintavesiltä ja niiden mukanaan tuomilta epäpuhtauksilta juuri lentokentän kohdalla. Sadevesiviemäreitä ja salaojia on liikennealueiden alle rakennettu yli 44 km. Myös nykyisen kiitotien ja rullaustien sekä asematason alitse kulkevat kaapeliputki-, vesijohto- ja viemäriyhteydet ovat valmistuneet. Kiitotiealueen pelastus- ja huoltotieverkostosta oli vuoden 2001 lopussa valmiina noin kolmannes eli 7,5 km. Rullaustieverkoston loppuosa rakennetaan valmiiksi vuoden 2002 alkupuolella. Myös kiitotien mittarilähestymislaitteiden (ILS) sekä lähestymisvalojen asentamiseen päästään heti vuoden 2002 alkupuolella. Liikennealueet ovat valmiina elokuussa 2002, jolloin aloitetaan laitteiden koekäyttö ja testaus. Kaikki tulee olemaan valmista kiitotien avaamiselle 28.11.2002. Porin lentoaseman kiitotietä jatkettiin Porin lentoaseman pääkiitotien pidennys valmistui vuonna 2001. Nyt lentoasemalta on mahdollisuus lentää suoria charter-lentoja aina Välimerelle saakka. Mukana hankkeen rahoituksessa oli Porin talousalue. Jotta liikenne lentoasemalla ei häiriintyisi, tehtiin rakennustyöt tarkkojen ennakkosuunnitelmien ja tiukan aikataulun mukaisesti. 350 metriä pitkän jatkeen rakentaminen raskaita liikennekoneita varten oli haastava tehtävä myös hankalien pohjaolosuhteiden takia. Työssä onnistuttiin kuitenkin hyvin: Lentoturvallisuushallinto hyväksyi kiitotien jatkeen käyttöönotettavaksi 4.10.2001 alkaen, ja ensimmäinen tilauslento Porin lentoasemalta Kreetalle lähti seuraavana päivänä. Lentoasemien sertifiointijärjestelmä Ilmailulaitos on vuoden aikana kehittänyt kenttiensä rakentamista, ylläpitoa ja kunnossapitoa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn 22

asettamien vaatimusten mukaisesti. Kansainvälisen liikenteen lentoasemien sertifiointijärjestelmä edellyttää, että lentoasema täyttää yksityiskohtaiset vaatimukset, jotka liittyvät mm. kenttien fyysisiin ominaisuuksiin, maalaitteisiin, turvallisuuden hallintaan, pelastustoimintaan ja maaliikenteen ohjaukseen. Suomen osalta vaaditut toimenpiteet pyritään toteuttamaan vuoden 2004 loppuun mennessä. Sopimusuudistus Suomessa siivili- ja sotilasilmailua käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Käytössä on ollut mm. yhteinen lennonvarmistusjärjestelmä 1960-luvulta lähtien. Yhteistyöstä on sovittu myös lentoasemilla ja lennonvarmistuskeskuksissa. Ilmailulaitoksen ja Ilmavoimien välinen yhteistoimintasopimus uudistettiin vuonna 2001. Uudistuksen myötä sekä perussopimus että toimintakohtaiset, mm. ilmaliikenteen hoitoa, kenttien ylläpitoa ja koulutusta käsittelevät liitesopimukset päivitettiin vastaamaan tämän päivän tarpeita. Omaisuuden siirto Vuoden 2001 aikana valmisteltiin lentoasemilla olevan puolustushallinnon kiinteän omaisuuden siirtymistä Ilmailulaitokselle. Lentoasemien läheisyydessä olevat maa-alueet ja rakennukset siirtyvät Ilmailulaitokselle näillä näkymin vuodenvaihteessa 2002/2003, minkä jälkeen Ilmailulaitos omistajana ja vuokranantajana vastaa niiden uudistamisesta, rakentamisesta ja kehittämisestä. 23

24

Orkesterinjohtaja Kun Helsinki-Vantaalla sataa lunta ja olosuhteet kiitotiellä huononevat, komentaa kunnossapidon työnjohtaja Matti Lukkarinen orkesterinsa töihin: liikkeelle lähtee harjakalustoa ja tarvittaessa pari lumilinkoa. Nuotistona on harjausohjelma, jonka mukaan kiitotiet ja rullaustiet puhdistetaan tietyssä järjestyksessä ja tietyssä ajassa. Ylikapellimestarina toimii lennonjohto, jonka kanssa sovitaan liikenteen turvallisuuden kannalta paras ajankohta puhdistukselle. Tässä työssä kokemus ja asiantuntemus auttavat, tai ainakin ne vähentävät tuskanhikeä silloin, kun on nopeasti päätettävä tarvittavista toimenpiteistä! Kun sataa märkää lunta ja lämpötila laskee äkkiä nollan alapuolelle, on osattava arvioida juuri se oikea hetki, jolloin liukkaudenestokemikaalit on levitettävä kiitotielle. Helsinki-Vantaan vilkas liikenne asettaa kunnossapidolle omat haasteensa. Kun maaseutukentillä on aikaa tehdä toimenpiteitä kaikessa rauhassa ennen koneen saapumista, meidän täytyy yrittää ehtiä toimia mahdollisimman nopeasti liikenteen keskellä. Helsinki-Vantaan kolmas kiitotie tuo aikanaan mukanaan lisähaasteita, uutta työtä ja uutta opittavaa. Työni on vaativaa mutta samalla palkitsevaa varmaankin siksi olen viihtynyt täällä näin kauan! Kun tiedän, että lentoliikenne sujuu turvallisesti ja aikataulun mukaisesti talvisissakin olosuhteissa, voin nukkua yöni hyvin. Matti Lukkarinen, työnjohtaja, Helsinki-Vantaan lentoasema. 35 vuotta Ilmailulaitoksessa. 25

Lennonvarmistuspalvelut Helsinki-Vantaan uudet lähestymisreitit Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmatilaa on viime vuosina uudistettu vuoden 2002 lopulla käyttöön otettavaa kolmatta kiitotietä varten. Ilmatilan huolellinen suunnittelu sekä lento- ja lennonjohtomenetelmien uudistaminen varmistavat sen, että lentoliikennettä voidaan hoitaa joustavasti ja turvallisesti lentoaseman muuttuneessa toimintaympäristössä niin vuoden kuin kahdenkymmenenkin vuoden kuluttua. Kesällä 2001 lentoasemalla otettiin käyttöön uudet, aluenavigointiin perustuvat lähestymisreitit, jotka helpottavat niin lennonjohtajan kuin lentäjän työtä lentokoneen lähestyessä lentoasemaa ja valmistautuessa laskuun. Matkustajille uudistus merkitsee entistä täsmällisempiä lentoja. Uusissa tuloreiteissä käytetään hyväksi jo useimmissa koneissa olevaa teknologiaa, joka mahdollistaa koneen suunnistamisen ennalta määrättyjen reittiohjeiden mukaisesti, entistä suoremmin ja tarkemmin. Samalla voidaan lentokoneen suoritusarvoja hyödyntää optimaalisesti lennon eri vaiheissa. Näin menetellen säästetään huomattavasti polttoainetta ja vähennetään päästöjä. Lennonjohtajan ei enää tarvitse johtaa lentoa aktiivisesti tutkan avulla, vaan hän voi seurata lentoa esitysjärjestelmällä ja puuttua asioiden kulkuun vasta tarvittaessa. Lennonjohdossa vapautuu näin kapasiteettia sen varmistamiseen, että liikenne kokonaisuudessaan sujuu turvallisesti. Ilmailulaitoksen suunnitteluryhmä on yhteistyössä laitoksen ympäristöasiantuntijoiden kanssa pyrkinyt löytämään sellaiset lähestymisreitit, joiden meluvaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Ennen kolmannen kiitotien valmistumista otetaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla käyttöön myös koneiden uudet lähtöreitit. Ilmailutiedotusyksikön laatujärjestelmä sertifitoitu Ilmailulaitoksen ilmailutiedotusyksikön toiminnoille myönnettiin ISO 9000-standardiin perustuva sertifikaatti huhtikuussa 2001. Yksikön vastuulla on ilmailutiedotus- eli AIS-palvelu, ilmailukarttatuotanto, lentomenetelmäsuunnittelu sekä lentoesteiden käsittely. AIS (Aeronautical Information Services) tuottaa tiedot, joita ilmatilan ja lentoasemien käyttäjät tarvitsevat lentoliikenteen suunnittelussa ja päivittäisessä operatiivisessa lentotoiminnassa. Laatujärjestelmä on rakennettu ICAOn (International Civil Aviation Organisation) asettamien vaatimusten mukaisesti. Myös lennonvarmistusalan Eurocontrol-järjestö tähtää siihen, että kaikilla ECAC-järjestöön (European Civil Aviation Conference) kuuluvilla mailla on ISO 9000-pohjainen laatujärjestelmä vuoden 2003 puoleenväliin mennessä. Suomi oli neljäs valtio Euroopassa, jolle laatusertifikaatti myönnettiin. 26