Pohjoisen ja Etelän kohtaaminen -opas Suomen kunnille

The North-South Local Government Co-operation Programme THE ASSOCIATION OF FINNISH LOCAL AND REGIONAL AUTHORITIES Pohjoisen ja Etelän kohtaaminen -opas Suomen kunnille Kulttuuriset käytännöt Suomessa ja Tansaniassa Julia Jänis

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Ensimmäinen osa: Kulttuuri käsitteenä 1. Mitä on kulttuuri? 1.1. Yksilöllinen kulttuuri 1.2. Yhteisöllinen kulttuuri 2. Kulttuurien kohtaaminen Toinen osa: Kulttuuriset käytännöt Suomessa ja Tansaniassa 1. Tervehtiminen 2. Kohteliaisuus 3. Kokouskäytännöt 4. Työmatkat 5. Yhteydenpito 6. Sosiaalisuus ja vieraanvaraisuus 7. Lahjat 8. Aikataulut 9. Pukeutuminen 10. Ruoka- ja juomakulttuuri 11. Asioita jotka kannattaa selvittää ja huomioida ennen työmatkaa Tansaniaan 2

Johdanto Kun suomalaiset ja tansanialaiset kunnat tekevät yhteistyötä ja kuntien edustajat vierailevat toistensa luona, tapahtuu kulttuurien kohtaamista. Kummatkin osapuolet joutuvat tekemisiin erilaisen kulttuurin kanssa, mikä voi johtaa moniin ennalta arvaamattomiin ja yllättäviin tilanteisiin. Uuden ja erilaisen kulttuurin kohtaaminen on hauskaa ja jännittävää, mutta siinä voi olla myös paljon hämmentäviäkin tekijöitä. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa suomalaisten kuntien edustajia ymmärtämään merkittävimpiä kulttuurieroja ja niiden syitä kun harjoitetaan yhteistyötä tansanialaisten kuntien kanssa. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan kulttuurin käsitettä ja muotoja sekä kulttuurisen kohtaamisen olemusta. Toisessa osassa esitellään keskeisimpiä kulttuurikäytäntöjä, joiden ymmärtäminen voi edesauttaa suomalaisten sopeutumista ja viihtymistä heidän vieraillessaan Tansaniassa. Vastaavasti tansanialaisten vieraiden viihtymistä Suomessa voi edesauttaa tiettyjen kulttuuritapojen ja odotusten huomioiminen. Kulttuuriset tavat vaikuttavat yhteistyöhön myös monella muulla tavalla ja ilmenevät esimerkiksi erilaisina odotuksina, kommunikaatiossa ja yhteistyön toteuttamistavoissa. Tämän oppaan toivotaan helpottavan kaikinpuolista kulttuurien kohtaamista, jotta kuntien pohjoinenetelä yhteistyö voi olla hedelmällistä, monipuolista ja antoisaa. Kuntaliitolla on myös vastaava opas etelän yhteistyökunnille, jossa kerrotaan suomalaisesta kulttuurista ja niistä asioista, joita kannattaa ottaa huomioon jos on yhteistyössä suomalaisten kuntien kanssa. Samoin kuin suomalaista kulttuuria ei voi suoraan yleistää eurooppalaiseen kulttuuriin, ei myöskään tansanialaisesta kulttuurista voi puhua afrikkalaisena kulttuurina. Vastaavasti, siinä missä suomalainen arvomaailma, käsitykset ja toimintatavat kuitenkin heijastavat yleiseurooppalaista kulttuuria, on tansanialaisessa kulttuurissa havaittavissa monia piirteitä muista Saharan eteläpuoleisen Afrikan maista. Kulttuurisia käytäntöjä käsittelevässä osassa on pääotsikoiden alla kaksi alaotsikkoa Tansaniassa ja Suomessa. Ensin mainittu käsittelee niitä asioita, joita suomalaisen kunnan edustajan kannattaa ottaa huomioon mennessään vierailulle Tansaniaan. Jälkimmäisessä käsitellään sellaisia kysymyksiä, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun tansanialaisia vieraita tulee Suomeen sekä kuntien väliseen yhteydenpitoon Suomesta käsin vaikuttavia asioita. Oppaan avulla voi yrittää ennen kaikkea ymmärtää toista kulttuuria ja uusia kokemuksia toisen kulttuurin kohtaamisessa. Tapojen ymmärtäminen puolestaan helpottaa kulttuurienvälistä sopeutumista ja kommunikaatiota. Ensimmäinen osa: Kulttuuri käsitteenä 1. Mitä on kulttuuri? Laajasti määriteltynä kulttuurilla tarkoitetaan samaa kieltä puhuvien ja samassa paikassa olevien ihmisten elämäntapaa, vuorovaikutussuhteita, arvoja ja normeja sekä tieteen ja taiteen saavutuksia 1. Kulttuuri ei ole pysyvää, vaan muuttuu ja sopeutuu erilaisten prosessien ja ilmiöiden seurauksena. Kiihtyvä globalisaatio on yksi tänä päivänä kulttuuria eniten muuttavista tekijöistä 2. Kulttuurien sekoittumisesta on tullut pysyvää ja länsimaisen kulttuurin vaikutteita on havaittavissa kaikkialla maapallolla. Vastaavasti Euroopan maissa voi nauttia esimerkiksi afrikkalaisesta musiikista ja ruoasta tai sisustaa kotinsa afrikkalaisin materiaalein. 3

Suomestakin on ryhdytty puhumaan monikulttuurisena yhteiskuntana, jossa eri kulttuurit elävät rinta rinnan suomalaisen kulttuurin kanssa ja samalla siihen sekoittuen 3. Sekoittumisesta huolimatta kulttuureja voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin niiden tiettyjen erityispiirteiden avulla. Eri maiden kulttuurit eroavat olennaisesti esimerkiksi sen suhteen, painotetaanko niissä enemmän yksilöllisyyttä vai yhteisöllisyyttä 4. Karkeasti jaettuna yksilöllisiä kulttuureita on ennen kaikkea Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa sekä yhteisöllisiä mm. Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Jaot eivät kuitenkaan ole selkeitä ja yksittäisten maiden sisällä on kumpiakin piirteitä. Esimerkiksi Euroopan eri maissa on yhteisöllistä kulttuuria ihannoivia ja yhteisöllisyyteen pyrkiviä pieniä vaihtoehtoyhteisöjä ja etelän suurkaupungeissa, varsinkin vauraan väestönosan parissa, on paljon yksilöllisen kulttuurin piirteitä. Myös nuoret ympäri maailmaa saattavat ottaa paljon mallia länsimaisesta ja yksilökeskeisestä kulttuurista. 1.1 Yksilöllinen kulttuuri Yksilöllisessä kulttuurissa jokainen yksittäinen ihminen on oma kokonaisuutensa, jonka elämä muovautuu pitkälti omien toiveiden ja suunnitelmien mukaan. Yksilö päättää itse omista teoistaan ja tavoitteistaan sekä on itse vastuussa niistä. Yksilö myös pitää huolta, että ennen kaikkea hänen omat, henkilökohtaiset tarpeensa tulevat tyydytetyiksi. Keskeisiä arvoja ovat riippumattomuus, itsenäisyys, itseluottamus ja omien, henkilökohtaisten tavoitteiden toteuttaminen. Henkilökohtainen mukavuus ja nautinnonhaku ovat yksilökulttuurille ominaisia piirteitä. 5 Yksilöllisyyttä painottavassa kulttuurissa yksittäisten ihmisten välinen kilpailu on voimakasta ja työpaikoilla yksilöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia arvostetaan suuresti. Keskeinen sosiaalinen yksikkö on ydinperhe, jolla voi olla laajat ja tiiviit yhteydet muihin sukulaisiin tai sitten ei välttämättä juuri minkäänlaisia yhteyksiä. Perheen jäsenet ovat monessa suhteessa tasa-arvoisia ja yleensä kaikilla on päätösvaltaa yhteisiin asioihin. Yksilökulttuurissa nuoruus ja nuorekkuus ovat ihailtavia ja tavoiteltavan arvoisia asioita. 6 Yksilöllisessä kulttuurissa yhteiskunnalla on merkittävä rooli erilaisten sosiaalisten palvelujen ja tukien takaajana. Yhteiskunta huolehtii niin sairaista ja vanhuksista kuin köyhistä ja kodittomistakin. Yhteiskunta antaa erityistä apua ja tukea lapsiperheille, työttömille ja työkyvyttömille. Perheen rooli sosiaaliturvaverkkona on puolestaan oleellisesti vähentynyt. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tässä mielessä ääriesimerkki kun taas jo eteläisessä ja itäisessä Euroopassa yhteisölliset verkostot ovat paljon tärkeämpiä, koska yhteiskunnalliset palvelut eivät toimi kuten Pohjoismaissa. 1.2 Yhteisöllinen kulttuuri Yhteisöllisessä kulttuurissa jokainen yksittäinen ihminen on olennainen osa suurempaa kokonaisuutta, yhteisöä, ja ihmisen elämään vaikuttavat monet yhteisön yhdessä tekemät suunnitelmat ja päätökset. Tärkein on oma perhe ja suku sekä etninen ryhmä, joiden kanssa yksilö ei voi elää ristiriidassa. Muita voivat olla esimerkiksi kylä, naapurusto ja sama uskontokunta. 4

Koko yhteisön päämäärät, tavoitteet ja tarpeet ovat tärkeämpiä kuin yksittäisen ihmisen. Monia päätöksiä tehdään yhdessä, yhteisön etuja ajaen ja yksittäisen ihmisen aiheuttama kunnia tai häpeä koetaan helposti koko yhteisöä koskettaviksi. Yhteisö velvoittaa jäseniään toimimaan tietyllä tavalla ja voi rangaista jos normeja ja sääntöjä rikotaan. Tämä perustuu siihen, että yhteisö antaa jäsenilleen monenlaista suojaa ja turvaa erilaisissa tilanteissa. Yksittäisen ihmisen hätä koskettaa koko yhteisöä ja toistensa auttaminen sekä vastavuoroisuus kuuluvat asiaan. Sosiaaliturvana toimii oma perhe ja suku. 7 Keskeisiä arvoja ovat yhteisön sisäinen harmonia, auktoriteettien kunnioittaminen ja toisten tarpeiden huomioon ottaminen. Sosiaalisena yksikkönä toimii suurperhe, jonka sisällä on selkeät roolijaot ja päätöksenteko on perheen vanhimpien jäsenten vastuulla. Miesten rooli on perinteisesti ollut perheen elättäminen ja taloudellisesti merkittävistä asioista päättäminen. Nykyisin miesten ja naisten väliset roolijaot eivät ole varsinkaan kaupungeissa enää niin selkeitä ja molempien sukupuolten työssäkäynti on varsin yleistä. Vanhuuteen liittyy suurta kunnioitusta ja arvostusta, minkä vuoksi vanhenemista ei yritetä jarruttaa tai peitellä. 8 2. Kulttuurien kohtaaminen Kun tietyn kulttuurin edustaja menee erilaiseen kulttuuriympäristöön, voi moni asia aiheuttaa hämmästystä ja kummastusta. Erilainen fyysinen ympäristö, yhteiskunta ja kieli sekä erilainen käsitys sosiaalisesta tilasta tuntuvat oudoilta ja vierailta, sillä ihminen vaistoamattaan heijastaa niitä hänelle tuttuun ja omaan kulttuuriin 9. Erilaista kulttuuria voi ymmärtää ja eroavaisuuksille on yleensä olemassa rationaaliset syyt. Avoin, ennakkoluuloton asenne ja hyvä perustietämys erilaisesta kulttuurista helpottavat kulttuurien kohtaamista ja auttavat yksilöitä sopeutumaan kulloiseenkin ympäristöön 10. Tänä päivänä suomalaisten ei tarvitse välttämättä matkustaa mihinkään kohdatakseen eri kulttuureja. Suomalainen yhteiskunta on jo siinä määrin monikulttuurinen, että kaikki ikäluokat ovat ainakin tietoisia muiden kansallisuuksien olemassaolosta maassamme. Riippuu paljon asuinpaikasta ja ihmisen elämäntilanteesta sekä omista asenteista, kuinka henkilökohtaista ja syvällistä muiden kulttuurien kohtaaminen on. Kulttuurien kohtaamisesta onkin tullut Suomessa ja muualla jo täysin arkipäiväinen asia. Ihmisiä kannustetaan tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin, jotta eri kansallisuuksien yhteiselo olisi sujuvaa ja ihmiset voisivat oppia toisiltaan. Sen vuoksi on ryhdytty harjoittamaan kulttuurienvälistä kasvatusta, joka ohjaa ihmisiä elämään ja toimimaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma tarjoaa monia mahdollisuuksia kulttuurienväliseen kasvatukseen Suomen kunnissa. Toinen osa: Kulttuuriset käytännöt Suomessa ja Tansaniassa 1. Tervehtiminen Tansaniassa Tansaniassa ihmiset tervehtivät toisiaan lähes kaikissa sosiaalisissa kohtaamisissa. Naapureiden ja muiden tuttujen päivittäinen tervehtiminen on itsestäänselvyys, mutta usein 5

tervehditään myös ennalta tuntemattomia kaupan kassalla, linja-autopysäkillä, toriostoksilla - missä tahansa kaksi ihmistä kohtaa toisensa. Tervehdittäessä kätteleminen on erittäin tärkeää. Tervehdittäessä varsinkin tuttuja on kyseessä yleinen small talk, jonka lomassa kysellään erilaisia kuulumisia, kuten mitä kotiin, töihin, perheelle ja lapsille kuuluu. Vastaukseksi riittää hyvää eikä kysyjä odotakaan toisen kertovan kaikkia yksityiskohtaisia kuulumisia pitkän kaavan mukaan. Siinä missä suomalaiset tervehtivät toisiaan virallisten tilaisuuksien alussa nopeasti, saatetaan Tansaniassa käyttää aikaa perusteelliseen kuulumisten vaihtoon eri osapuolten kesken. Tervehdittäessä tulee kätellä, mutta tavattaessa erityisen tärkeitä ihmisiä vaikkapa pitkän ajan jälkeen voidaan myös tuttavallisesti halata. Yksittäiset kättelytavat vaihtelevat tilanteesta ja suhteesta riippuen. Oikein läheisen tai tärkeän ihmisen kädestä voidaan pitää kiinni koko tervehdyskeskustelun ajan. Jos suomalaisen kunnan edustajat ovat vieraana Tansaniassa ja heidät viedään vierailulle vaikkapa paikalliseen kunnanvirastoon tai oppilaitokseen, heidän voidaan haluta ja odottaa kättelevän jokaista paikalla olevaa aikuista 11. Suomalaisittain sellainen voi tuntua tarpeettomalta ja liian paljon aikaa vievältä, mutta paikallisesta näkökulmasta se osoittaa suomalaisen kunnioitusta ja kiinnostusta vierailupaikkaa kohtaan. Kättelemisen lisäksi tai sen yhteydessä voidaan myös haluta jokaisen suomalaisen esittelevän itsensä kertomalla ainakin nimi ja toimenkuva. Tämän jälkeen myös paikalliset isännät voivat mielellään esitellä itsensä yksi kerrallaan. Molemminpuolisille esittelyille tulee varata riittävästi aikaa. 12 Tansaniassa on oma suahilinkielinen tervehdys Shikamoo, jolla tervehditään itseään vanhempia ihmisiä. Siihen on myös oma vastauksensa Marahaba. Tätä tervehdystä käyttävät eniten lapset ja nuoret tervehtiessään aikuisia, mutta myös aikuiset jos he tervehtivät itseään huomattavasti vanhempia, esimerkiksi vanhuksia. Suomessa Tansanialaisia vieraita tulee Suomessa aina kätellä. Pelkän tervehdyksen lisäksi voi kysellä muutamalla sanalla vaikkapa matkan sujumisesta. On kohteliasta tervehtiä kättelemällä jokaista vierasta erikseen eikä kaikkia yhtenä ryhmänä. Käteltäessä ja esiteltäessä ryhmää tulisi aina aloittaa asemaltaan korkea-arvoisemmista henkilöistä. Etelän vieraille voi myös olla tärkeää, että pidettäessä virallisia kokouksia tai neuvotteluita, ensin kätellään kaikkia henkilökohtaisesti ja esittäydytään 13. Erilaisilla vierailuilla kunnan elimissä tansanialainen voi pitää itsestään selvyytenä sitä, että tervehtii jokaista vastaanottajaa. Jos Suomesta käsin soitetaan puhelimella Tansaniaan, on epäkohteliasta mennä esittäytymisen jälkeen suoraan asiaan. Lyhytkin voinnin kyseleminen kuuluu asiaan (esimerkiksi: How are you? ). Myös kirjeissä ja sähköposteissa on kohteliasta kysyä ensin muutamalla sanalla, mitä vastapuolelle kuuluu. Kirjeenvaihdossa tulee käyttää hyvin kohteliaita ilmaisuja (esimerkiksi Dear Sir/Madam, please ja Sincerely Yours ) sekä osoittaa erikseen kiinnostusta ja kiitollisuutta aina kun niihin on aihetta (esimerkiksi We would appreciate ja We would be 6

thankful ). Jos pyydetään jotain tulisi asia ilmaista kohteliaasti (esimerkiksi Could you kindly..? ). 2. Kohteliaisuus Tansaniassa Englantia puhuttaessa tansanialaiset käyttävät jatkuvasti ilmaisua welcome. Esimerkiksi suomalaisen vieraan ollessa kierroksella kunnanvirastossa paikallinen isäntä saattaa sanoa welcome joka kerta kun astutaan uuteen huoneeseen. Yhteisellä aterialla sanan voi niin ikään kuulla monta kertaa: aterian aluksi, ruokaa ja juomaa ojennettaessa, aterian lopuksi jne. Tansaniassa käytetään ylipäätään erilaisia kohteliaita sanoja ja ilmauksia kuten tervetuloa, kiitos ja ole hyvä paljon enemmän ja useammin kuin Suomessa. Niihin kuuluu aina myös vastata ja reagoida. Tansaniassa kuulee myös jatkuvasti sanan karibu, joka tarkoittaa mm. tervetuloa ja ole hyvä. Siihen voi vastata sanomalla kiitos ( asante ). Siinä missä suomalainen näyttää helposti kielteiset tunteensa ja menee suoraan asiaan, Tansaniassa negatiivisten tunteiden avoin näyttäminen julkisesti ja suorapuheisuus ovat epäkohteliasta käytöstä 14. Esimerkiksi suomalainen vieras voi olla hänen kunniakseen järjestetyn illanvieton lopussa niin väsynyt, että haluaisi mennä vain hotelliin nukkumaan, jotta jaksaisi herätä aikaisin aamulla paluulennolle. Oma-aloitteisen hyvän yön toivotuksen ja poistumisen sijaan olisi kohteliasta ottaa asia puheeksi illan isännän kanssa, kiittämällä aluksi illasta ja sen yksityiskohdista (ruoka, ohjelma jne.) sekä koko vierailusta, jos kyseessä on viimeinen ilta. Sen jälkeen tulisi selittää, kuinka pitkä ja raskas lentomatka seuraavana aamuna on tiedossa ja kuinka pakkaaminenkin täytyisi vielä suorittaa loppuun. Vasta lopuksi tulisi mennä itse asiaan ja kysyä hienovaraisesti, olisiko mitenkään mahdollista, että vieras lähtisi hotelliin. Virallisissa tilaisuuksissa ja kokouksissa kohteliaisuus ja kohteliaat ilmaisut ovat tärkeitä 15. Suomalaiset voivat arvostaa rentoutta ja tuttavallisuutta, kun taas Tansaniassa tietyissä, vähänkin virallisemmissa tilaisuuksissa hierarkia ja kunnioittava käyttäytyminen kuuluvat asiaan. Mikäli suomalaisen vierailuryhmän sisällä yhden tai useamman tiedetään olevan johtavassa asemassa, saatetaan häntä kohdella erityisellä kunnioituksella ja häneltä voidaan myös odottaa asemansa mukaista käyttäytymistä. Tällaista henkilöä voidaan myös pyytää pitämään puhe eri tilaisuuksissa. Puheen ei tarvitse olla pitkä eikä valmisteltu, vaan olennaista on osoittaa puheessa kiitollisuutta koko ryhmän puolesta isäntiä ja vierailun järjestelyjä kohtaan 16. Suomessa Etelän vieraille voi osoittaa erityistä kohteliaisuutta yleisillä englanninkielisillä sanoilla welcome, please, thank you, excuse me, joiden suomenkielisiä vastineita käytetään Suomessa paljon harvemmin kuin monissa muissa maissa. On myös kohteliasta osoittaa avointa kiinnostusta vieraita kohtaan kyselemällä säännöllisesti heidän mielipiteitään ja viihtymistään. Suomeen tulevan vierailuryhmän sisällä voi olla selkeä hierarkia. Todennäköisesti ainakin joku on asemansa tai muun syyn vuoksi jonkinlainen ryhmänjohtaja. Tällaista henkilöä on 7

kohteliasta tervehtiä aina ensin ja antaa muutenkin painoarvoa esimerkiksi pyytämällä häntä istumaan merkittävässä asemassa olevan suomalaisen viereen ruokailutilanteessa. Mikäli vieraiden kanssa syntyy Suomessa jotain erimielisyyksiä, väärinkäsityksiä tai vastoinkäymisiä, on kohteliasta puuttua niihin hienotunteisesti. Asia tulee ottaa ensin puheeksi yhden, esimerkiksi johtavammassa asemassa olevan ryhmän jäsenen kanssa. Tämän tulee tapahtua yksityisesti, ei koko ryhmän kuullen. 3. Kokouskäytännöt Tansaniassa Periaatteessa kokouskäytännöt ovat Tansaniassa samat kuin Suomessakin. Asiat käydään läpi esityslistan mukaisesti ja puheenjohtaja on vastuussa kokouksen kulusta. Puheenjohtajaa kunnioitetaan ja häneltä pyydetään kohteliaasti puheenvuoroa nostamalla käsi ylös. Puheenjohtajalla on sikäli auktoriteettia, että hän voi itse käyttää hyvinkin pitkiä puheenvuoroja, joiden kestoon muut paikalla olijat eivät voi puuttua 17. Ylipäätään tansanialaiset ovat hyviä keskustelemaan ja perustelevat mielellään näkemyksiään sekä mielipiteitään. Tämän vuoksi puheet voivat olla suomalaisittain hyvinkin pitkiä. Siinä missä suomalaiseen tapaan kuuluu kertoa vain olennainen ja asiaan välittömästi liittyvä, saatetaan Tansaniassa kertoa myös paljon välillisesti asiaan liittyvää. Tällaiset asiat eivät ehkä ole suomalaisesta näkökulmasta olennaisia, mutta tansanialaisen puhujan mielestä niiden kertominen on tärkeää. Tansaniassa saatetaan kokouksia ja muita virallisia tilaisuuksia varten laatia hyvinkin tarkka aikataulu, johon kellonajat on merkitty jopa viidentoista minuutin tarkkuudella. Käytännössä voi kuitenkin varautua siihen, että aikataulut saattavat venyä. Kokouksen alkukin voi myöhästyä pelkästään huonojen liikenneyhteyksien ja muiden ennalta arvaamattomien ongelmien takia. Suomalaisessa keskustelutilaisuudessa viimeisinä puheenvuoroa pyytäneet eivät välttämättä ehdi saada lainkaan suunvuoroa aikapulan vuoksi. Tansaniassa puolestaan kaikilla on oikeus kertoa ja perustella mielipiteensä, vaikka aikataulusta jouduttaisiinkin tinkimään. Pohjoisen ja etelän kunnan edustajien kannattaa työmatkojen aikana pitää yhteisiä kokouksia, joissa käydään läpi osapuolten tehtäviä ja aikatauluja (deadlinet). Kokouksissa tulee pitää pöytäkirjaa, joihin merkitään kaikki päätökset. Osallistujien kannattaa tehdä omat muistiinpanot kokouksen asioista, jotta pöytäkirjat voidaan tarkistaa. On tärkeää, että kaikki pöytäkirjat hyväksytään yhdessä vierailun aikana. Suomessa Kun tansanialaisten vieraiden kanssa pidetään Suomessa kokouksia ja neuvotteluita, kannattaa ennen kaikkea varata riittävästi aikaa monipuoliselle keskustelulle. Tansanialaista voi loukata sellainen, että hänet on kutsuttu Suomeen asti kertomaan näkemyksiään yhteistyöstä, mutta aikataulurajoitusten vuoksi hän ei saa tai ehdi kertoa kaikkea, mitä haluaisi 18. Mitä suurempi ryhmä vieraita on, sitä enemmän aikaa kannattaa varata, sillä jokainen voi haluta käyttää yhtä 8

pitkän ja perusteellisen puheenvuoron. Vieraat saattavat myös odottaa, että heiltä erikseen pyydetään puheenvuoroja. Jos aikataulu aiheuttaa suuria ongelmia, kannattaa jo etukäteen rajata keskusteltavia aiheita eri tilaisuuksia varten. Tällöin puheiden venyessä voi vieraille kohteliaasti ilmoittaa, että siitä ja siitä aiheesta on tarkoitus jatkaa keskustelua seuraavana päivänä tietyssä tilaisuudessa. Tansanialaiset pitävät keskustelusta ja vuoropuhelusta. He ovat myös kiinnostuneita kuulemaan vastapuolen mielipiteitä ja näkemyksiä eri asioista. Suomalaisten vastaanottajien ja muiden keskusteluihin osallistuvien ihmisten kannattaakin rohkeasti kertoa mielipiteitään, joiden ei tarvitse olla aina samanlaisia kuin vieraiden. Tansanialaiseen keskustelukulttuuriin kuuluu myös kaikenlainen väittely asioista eri mieltä olevien ihmisten välillä 19. Suomen kielen käyttämistä tulee välttää kaikissa sellaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa, joissa on tansanialaisia vieraita koolla. Jos jonkun asian selvittäminen vaatii suomalaisten keskinäistä keskustelua suomeksi, kannattaa vieraille selittää, miksi se on tarpeellista. Yhteistyötä koskevissa tiedotustilaisuuksissa tulisi käyttää englantia tai järjestää tansanialaisille vieraille tulkki, joka kääntää tilaisuudessa käsiteltävät asiat suomesta englanniksi. Näin kaikki yhteistyön osapuolet tietävät, mitä tiedotustilaisuudessa käsitellään ja voivat halutessaan tehdä lisäyksiä. 4. Työmatkat Tansaniassa Kuntayhteistyössä pyritään molemminpuoliseen oppimiseen. Työmatkat ovat keskeinen keino saada omakohtaista tietoa etelän kuntajärjestelmästä, kunnan resursseista, päätöksenteosta, organisaatiosta, tehtävistä ja hyvästä hallinnosta 20. Työmatkat kannattaa ajoittaa siten, että ne tukevat raportointiajankohtia ja hankesuunnitelman kirjoittamisprosessia. Ohjelman suunnittelu etukäteen on ensiarvoisen tärkeää. Ulkomaisia vieraita pidetään Tansaniassa kunnia-asiana ja heille esitellään mielellään monia paikkoja ja merkittäviä henkilöitä sekä kuntayhteistyön puitteissa mahdollisesti avustettavia kohteita. Jo Suomen päässä kannattaa siksi miettiä, mikä on vierailun tavoite ja mitä kaikkea ohjelmaan voi pyytää sisällytettäväksi. Ohjelmasta kannattaa neuvotella yhteistyössä paikallisten isäntien kanssa jo paljon ennen matkaa, jotta lopputulos tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Työmatkojen onnistumista lisätään sillä, että valmistellaan etukäteen lista kysymyksistä, joihin työmatkalla halutaan vastauksia. Kysymykset tulee antaa etukäteen etelän osapuolille. Tällainen etukäteisvalmistelu lisää molemminpuolista oppimista. Työmatkoihin osallistuville kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille tulee tehdä matkaohjelmat, jotta matkasta saadaan irti yhteistyölle tarvittava hyöty. Tansaniassa miehet saattavat olla virallisissa tilaisuuksissa aktiivisempia puhujia kuin naiset. Tämä ei tarkoita sitä, että naisten mielipiteet eivät tulisi lainkaan esiin, vaan kyse on sukupuoliroolien ja keskustelukulttuurin luonteesta. Ihmisen sosiaalinen asema on usein sukupuolta merkittävämpi tekijä sen suhteen, kuka kokee voivansa olla enemmän äänessä. 9

Mikäli suomalaiset kunnan edustajat haluavat keskustella erikseen naisten kanssa, tulisi siihen olla erityinen syy, jonka voi perustella myös miehille. Naisia voi myös rohkaista kertomaan mielipiteitään, jos ne eivät suomalaisen osapuolen mielestä tule muuten riittävästi esille. Työmatkojen suunnittelussa kannattaa miettiä tarkkaan mm. vierailun kestoa ja aikatauluja. Pitkä lentomatka, talvella kuuma ilmasto ja ylipäätään uusi kulttuuri voivat uuvuttaa siten, että välttämättä heti ensimmäiseksi aamuksi paikan päällä ei kannata varata kovin tiukkaa ja raskasta ohjelmaa. Tansaniassa asiat sujuvat harvoin juuri niin kuin on suunniteltu. Vierailun vastaanottajille saattaa tulla eteen hautajaiset tai kokoustilassa voi esiintyä sähkökatkos. Liikenneruuhkat voivat aiheuttaa huomattavia viivytyksiä tai maan sisäinen lentomatka voidaan peruuttaa teknisen vian vuoksi. Tansanialaisille tällaiset yllätykset ovat jokapäiväisiä, mutta ennalta sovittuihin suunnitelmiin ja infrastruktuurin toimivuuteen tottuneille suomalaisille ne voivat olla häiritseviä. Onkin tärkeää valmistautua jo etukäteen siihen, että suunnitelmiin ja ohjelmaan voi tulla yllättäviä muutoksia sekä viivytyksiä. Rento suhtautuminen ja kärsivällisyys auttavat asioiden järjestymistä, kun taas ärtymyksen avoin osoittaminen on tansanialaisten mielestä epäkohteliasta ja epäsoveliasta. Tansaniassa suomalaisia kuntia voidaan pitää ennen kaikkea avun antajina ja auttajina. Niinpä suomalaisia vieraita voidaan pitää helposti pelkästään avunantajien asemassa, joille toisaalta osoitetaan suurta kiitollisuutta ja toisaalta esitellään erilaisia ongelmia, joiden ratkaisuun toivotaan yhteistyön panosta. Jotta yhteistyön muutkin ulottuvuudet kuten dialogi ja molemminpuolinen oppiminen olisivat yhtä suuri osa vierailua ja tapaamisia, kannattaa niiden esilläoloon kiinnittää huomiota jo ohjelmaa suunniteltaessa. Molemminpuolista oppimista kannattaa painottaa myös keskusteluissa yhteistyökunnan kanssa. Kuntayhteistyössä suositellaan, että osapuolet tekevät suunnitelmien ja raporttien yhteistä kirjoittamisprosessia, johon etelä osallistuu aktiivisesti. Tällainen etelän tekemä konkreettinen kirjoittamistyö lisää etelän osallisuutta yhteistyöhön 21. Työmatkoja kannattaa hyödyntää kirjoittamisprosessissa. Suomessa Kun Tansaniasta kutsutaan vieraita Suomeen, on vierailun ohjelman ja keston suunnittelu yhtä tärkeää kuin suomalaisten vieraillessa Tansaniassa. Ohjelman suunnittelu on hedelmällisintä, jos se toteutetaan yhteistyössä vieraiden kanssa ja heidän toiveensa otetaan huomioon. Työmatkojen suhteen oleellisinta on pohtia hyvin etukäteen, mikä on vierailun tavoite ja mitä sen aikana halutaan saavuttaa. Ohjelman suunnittelu yhteistyössä auttaa kumpiakin osapuolia valmistautumaan mahdollisimman hyvin ja ottamaan huomioon toistensa tarpeet ja odotukset. Etelän osapuolilta tulee myös kysyä, millaisiin kysymyksiin he haluavat vastauksia työmatkansa aikana. Kun kysymyslista laaditaan ennen matkaa, saadaan työmatkasta irti kaikki mahdollinen hyöty. Lähes kaikki Afrikasta Suomeen tulevat tarvitsevat viisumin ja mahdollisesti jonkinlaisen virallisen kutsun, jossa vierailun isäntä lupaa vastata kustannuksista. Tansanialaisilta 10

vaaditaan kumpiakin. Näiden asiapapereiden ja lupien hoitamiseen ja järjestymiseen kannattaa varata aikaa. Lisäksi on huomioitava, että kaikilla vierailulle tulevilla ei välttämättä ole voimassa olevaa passia ja esimerkiksi Tansaniassa passin saaminen voi kestää jopa useita kuukausia 22. Mikäli vierailun ajankohta on keskellä kylmintä talvea, vieraita varten voi varata joitakin ylimääräisiä ulkovaatteita (tutuilta, kirpputorilta jne) kuten takkeja, villavaatteita ja päähineitä. Monen tansanialaisen käsitys ja omakohtainen kokemus kylmästä voi rajoittua noin +5 ja +15 asteen välille. Vieras voi siten olla varautunut -20 asteen pakkaseen pelkällä vuorettomalla ulkotakilla ja ohuella huivilla. Suomalaiset isännät voivatkin ystävällisesti tiedustella vieraidensa ulkovaatetuksen riittävyyttä ja kertoa suomalaisesta kerrospukeutumisesta sekä varautumisesta kylmään säähän. Monilla tansanialaisilla ei ole juurikaan mahdollisuutta matkustaa Suomeen tai Eurooppaan. Niinpä Suomeen tulevilta tansanialaisilta odotetaan ystävien, sukulaisten ja tuttavien piirissä erilaisia lahjoja ja tuliaisia 23. Käytännössä tuliaistoiveet liittyvät tavallisiin kulutustavaroihin vaatteista ja kengistä kodin elektroniikkaan. Tansanialaisille vieraille on siten tärkeää, että vierailun puitteissa heillä on mahdollisuus ja aikaa päästä ostoksille. Vieraille voi toki näyttää suomalaista designia, käsitöitä ja matkamuistoja myyviä liikkeitä, mutta tuliaisten ostoon joku iso ja edullinen tavaratalo tai marketti voi olla paras. Neuvottelemalla asiasta suoraan vieraiden kanssa toiveet voidaan täyttää parhaiten. 5. Yhteydenpito Tansaniassa Tietoliikennelaitteet ja -yhteydet ovat Suomessa huippuluokkaa, mutta Tansaniassa tietokoneet ja sähköpostit ovat vasta pikku hiljaa yleistymässä. Sen sijaan kirjoituskoneita ja faksi-laitteita käytetään vielä yleisesti ja niitäkin saattaa olla vain muutama kunnan virastossa, kun taas tietokoneita ei välttämättä lainkaan. Tämän vuoksi yhteydenpito Tansaniasta käsin vaatii ennen kaikkea aikaa, mutta myös teknisiä valmiuksia ja rahaa. Sähköpostin lähettäminen tai tulostaminen tapahtuu yleensä internet-kahvilassa, jotka ovat yksityisiä ja siten maksullisia. Joskus niissäkin voi olla koko päivän mittainen katkos ja yhteydet ovat erittäin hitaita verrattuna suomalaisiin. Yhteydenpidon hitautta voivat joskus lisätä byrokratia ja hierarkia 24. Kuka tahansa ei voi avata Suomesta saapunutta kirjettä, saati vastata siihen. Jos asiaan oikeutettu on matkoilla tai muuten poissa, kirje tai sähköpostiviesti saattaa odottaa kyseisen henkilön paluuta. Joskus suomalaisen yhteistyökunnan tiedusteluun tarvitaan Tansanian päässä kokousta tai neuvottelua isommalla kokoonpanolla. Asia voi silloin venyä, koska kuntayhteistyön edelle voi mennä muita ja akuutimpia toimenpiteitä vaativia asioita. Kokouksen tai muun yhteisen päätöksentekoelimen kokoon kutsuminen voi myös viedä oman aikansa. Suomessa Suomesta käsin yhteydenpito on teknisesti helpompaa ja nopeampaa sekä usein myös hierarkian kannalta keveämpää. Tärkeää onkin ymmärtää vastapuolen hitautta ja suhtautua 11

siihen kärsivällisesti. Toisaalta asiasta voi myös muistuttaa, jos vastausta ei ala kuulua. Tämän voi tehdä tarvittaessa useampaankin kertaan, mutta ehdottomasti kohteliaita ilmaisuja käyttäen. Joskus faksi tai tulostettu sähköposti ovat toisessa päässä voineet hävitä tai informaatio ei ole syystä tai toisesta kulkenut eri osapuolten välillä. Mitä selkeämmin ja kohteliaammin asiat ja ehdotukset on ilmaistu Suomen päässä, sitä helpompaa niiden käsittely on Tansaniassa. Otettaessa yhteyttä yhteistyökuntaan on tärkeää ymmärtää paikallista hierarkiaa 25. Yhteydenotot tulee aina tehdä johtavassa ja päättävässä asemassa olevalle henkilölle. Kirjeeseen voi laittaa cc:nä henkilön tai henkilöt, joille se myös halutaan lähetettävän. Vasta myöhemmin, jos muussa asemassa oleva henkilö yhdessä päättävän henkilön kanssa sovitaan yhteydenpidon vastuuhenkilöksi, voidaan yhteydenotot osoittaa tälle. 6. Sosiaalisuus ja vieraanvaraisuus Tansaniassa Tansaniassa vallitsee yhteisöllinen kulttuuri, jossa asioiden hoitaminen ja niistä vastuun ottaminen toteutetaan pääasiassa yhdessä 26. Ihmiset ovat erittäin sosiaalisia päivittäisessä kanssakäymisessään ja toisten tervehtimiseen sekä keskusteluun käytetään suomalaisittain paljon aikaa. Perhe ja suku ovat tärkeimpiä sosiaalisia suhteita, joista pidetään huolta ja joista ollaan ylpeitä. Tämä kaikki voi näkyä monin tavoin myös kuntayhteistyössä. Tansanialaiset ovat erittäin vieraanvaraisia ja vieraanvaraisuuden osoittaminen on jokaiselle suuri kunnia. Työmatkalle tulevista suomalaisista huolehditaan 24h ja mikäli suomalaiset haluavat olla välillä yksin tai omissa oloissaan, sitä voi joutua erikseen pyytämään. Tansanialaisesta näkökulmasta vieraan jättäminen yksin on epäkohteliasta ja siksi vierasta kohdellaan suomalaisittain ehkä liiankin huolehtivaisesti 27. Yksinäisyys ja yksinolo saattavat kuitenkin olla monille suomalaisille tärkeitä hetkiä rauhoittumiseen ja omien asioiden miettimiseen. Tällaiset hetket voi parhaiten perustella paikallisille osapuolille jos syyksi mainitaan lepääminen. Muutaman vastuuhenkilön sijaan suomalaisista vieraista saattaa huolehtia iso ryhmä paikallisia kuntayhteistyöhön osallistuvia ihmisiä. Koska suomalaiset kuntavieraat ovat tärkeitä ja toivottuja, heidät saatetaan haluta esitellä mahdollisimman monille ihmisille ja tahoille. Suomalaiselle voisi riittää yhteistyön kannalta olennaiset henkilöt ja tahot, mutta Tansaniassa on kunnia esitellä vieras myös perheelle, sukulaisille, ystäville ja naapureille. Monet voivat myös esittää vilpittömän pyynnön vierailla kodissaan päivällisellä. Pyyntöihin ja kutsuihin on epäkohteliasta vastata kielteisesti, varsinkaan ilman pätevää syytä. Sen sijaan on normaalia vastata, että mahdollisesti myöhemmin tai kenties toisena päivänä, huolimatta vierailun oikeista toteutumismahdollisuuksista 28. Tansaniassa suomalaisten kuntien edustajat voivat normaalin vieraanvaraisuuden lisäksi kokea olevansa erityisen kunnioitettuja vieraita. Tämä liittyy tansanialaisten äärimmäiseen vieraanvaraisuuteen. Kunnioituksen osoituksia ei tarvitse vaatimattomuuden nimissä vähätellä, vaan niihin voi suhtautua kiitollisuudella ja osoittamalla kiinnostusta sekä kunnioitusta myös vastapuolta kohtaan. 12

Suomessa Tansanialaisille on luonnollista tervehtiä kaikkia ja jutella kaikkien, lyhyestikin tapaamiensa ihmisten kanssa. Sosiaalinen kanssakäyminen voi välillä haitata suomalaisen aikataulun noudattamista, mutta tansanialaisille on vaikeaa olla epäsosiaalinen. Aikataulussa pysymisestä voikin tarvittaessa kohteliaasti huomauttaa, jos se tuntuu venyvän liikaa. Suomalainen hiljaisuus ja vähäpuheisuus voivat ihmetyttää tansanialaisia, joille on luontevaa keskustella koko ajan toistensa ja muiden kanssa 29. Vierailun suomalainen osapuoli voi kuitenkin yrittää parhaansa mukaan olla sosiaalinen vieraiden suhteen ja rohkaista kaikkia juttelemaan vieraiden kanssa. Monet suomalaiset arastelevat vieraiden kielten puhumista, mutta eivät kaikki tansanialaisetkaan puhu täydellistä englantia. Jos vieraita viedään tutustumaan esimerkiksi paikalliseen jätehuoltolaitokseen, laitoksen henkilökuntaa voi pyytää etukäteen valmistelemaan vieraille esitettäviä kysymyksiä. Tansanialaiset vieraat voivat odottaa samankaltaista vieraanvaraisuutta Suomessa kuin mihin ovat itse tottuneet omassa maassaan. Vaikka suomalaisten ei tarvitse tehdä mitään sellaista, mikä ei ole Suomessa tapana, itse vieraanvaraisuuden osoittaminen on kuitenkin tärkeää ja joitakin tiettyjä asioita kannattaa ottaa huomioon. Tansanialaisilta vierailta ei voi odottaa sellaista itsenäisyyttä kuin esimerkiksi suomalaisilta. Tansanialaisittain vierailta vaadittava täysin itsenäinen toiminta osoittaa välinpitämättömyyttä vieraita kohtaan. On tärkeää, että joku vastaanottaa heidät lentokentällä, saattaa majoituspaikkaan ja katsoo, että kaikki on järjestyksessä. Vieraiden olisi myös hyvä tietää heti vierailun alkaessa yksi henkilö, jonka puoleen he voivat kääntyä aina kun heillä on jotain kysyttävää tai ongelmia. Tansanialaisittain on epäkohteliasta ja epävieraanvaraista antaa vieraille linja-autoaikataulut ja kartta sekä pyytää heitä tulemaan itse tiettyyn paikkaan sovittuna aikana 30. Jonkun suomalaisen tulisi liikkua heidän kanssaan, mutta sen ei tarvitse olla aina sama henkilö. Jos vieraat täytyy jättää yksin ajan tai henkilöresurssien puutteessa, heiltä tulisi kysyä ja varmistaa, että kaikki on hyvin. Kun tansanialaiset vieraat lähtevät jostain vierailukohteesta, heidät tulisi aina saattaa ulko-ovelle, pysäkille jne., sillä saattaminen on Tansaniassa yleinen ja kohtelias tapa. Mikäli tansanialaisten vieraiden odotetaan maksavan jostakin kulkuneuvosta, ateriasta tai muista kustannuksista, siitä on hyvä kertoa heille etukäteen 31. Vieraat voivat odottaa vierailun vastaanottajan maksavan kaikki kustannukset ja moni voisi vaihtaa tansanialaisittain kalliin ravintola-aterian edullisempaan, jos tietäisi etukäteen sen olevan itse kustannettava. Talven kylmimpänä aikana kannattaa miettiä vieraiden kuljetuksia. Pitkät kävelymatkat tai julkisella liikenteellä kuljettaessa pitkät odottelut kylmässä ulkoilmassa voivat olla erittäin epämiellyttäviä kokemuksia kylmään tottumattomille tansanialaisille. Vieraanvaraisuutta voi osoittaa kyselemällä ja varmistamalla, että vierailla on kaikki hyvin. 13

7. Lahjat Tansaniassa Mentäessä työmatkalle Tansaniaan on kohteliasta viedä paikallisille isännille jotain tuliaisia. Pienet henkilökohtaiset lahjat ovat parempia kuin yksi iso, yhteiseksi tarkoitettu lahja. Suomessa yhteinen lahja voidaan asettaa julkisiin kunnan tiloihin kaikkien ihailtavaksi, mutta Tansaniassa julkiset tilat ovat karumpia ja lahjojen turvallisuus on kyseenalainen. Hierarkian vuoksi on hyvä varata muutama isompi tai näyttävämpi lahja korkeassa asemassa oleville ja kuntayhteistyön kannalta olennaisimmille henkilöille. Hyviä lahjoja ovat esimerkiksi suomalaisena käsityönä valmistetut käyttöesineet. Koriste- ja taide-esineitä voi myös viedä lahjaksi. Suomea ja omaa kuntaa esittelevät kirjat, seinäkalenterit, liput ja viirit ovat hyviä tuliaisia. Niin ikään voi viedä perinteistä matkamuistotavaraakin kuten Suomiaiheisia t-paitoja, mukeja tai lippalakkeja. Lahjat voi antaa missä tahansa sopivassa tilaisuudessa. Lahjojen anto sopii hyvin viralliseen tilaisuuteen ja jos lahjoja ei ole annettavaksi kaikille läsnäolijoille, voidaan ojentaa päätuliaiset tärkeimmille henkilöille. Virallisessa tilaisuudessa lahjan antamisen yhteydessä on soveliasta pitää vapaamuotoinen puhe, jossa mm. kiitetään tansanialaisia osapuolia vierailukutsusta ja järjestelyistä 32. Jos lahja on suomalaista käsityötä ja liittyy johonkin suomalaiseen perinteeseen, sellaisesta kannattaa kertoa, koska perinteiden erilaisuus ja samankaltaisuus ovat aina kiinnostavia. Lisäksi kannattaa varata pieniä, spontaanisti annettavia lahjoja kuten kyniä, avaimenperiä yms. joita voi antaa lahjaksi erilaisissa vierailukohteissa tavattaville ihmisille tai hyvin työnsä tehneelle auton kuljettajalle. Tällaisten lahjojen antamisesta ei tarvitse tehdä sen suurempaa numeroa. Lahjat on eri asia kuin lahjus ja juomaraha, jotka nekin ovat yleisiä Tansaniassa. Lahjuksilla tarkoitetaan rahaa tai muuta lahjaa, joka annetaan jollekin ihmiselle siinä toivossa, että tämä hoitaisi pyydetyn asian (ylipäätään, nopeammin tai paremmin). Usein lahjuksia käytetään monissa byrokratiaa vaativissa asioissa. Esimerkiksi nopeasti Suomen vierailulle passin tarvitseva tansanialaisen kunnan edustaja voi joutua lahjomaan passivirkailijan, jotta saa passinsa ajoissa valmiiksi 33. Työmatkalla olevien suomalaisten kuntavieraiden tulee välttää kaikkien lahjusten käyttöä. Juomarahaa jätetään yleensä maksujen yhteydessä esimerkiksi ravintolaan tai taksin kuljettajalle. Juomarahan suuruus voi vaihdella, mutta noin 10 % kokonaissummasta on suositeltavaa. Tansaniassa taksien hinnat sovitaan kuljettajan kanssa etukäteen ja paikallisilta isänniltä kannattaa tiedustella kunkin matkan keskimääräinen hinta. Monet turistimatkailijat antavat Tansaniassa vastaan tuleville lapsille mielellään rahaa, makeisia ja muita lahjoja. Sellainen ei ole kuitenkaan suositeltavaa, koska se korostaa eriarvoisuutta ja saa lapset pyytämään yhä enemmän. Onnistunut kuntayhteistyö voi omalta osaltaan vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa mm. lasten asemaa yhteistyökunnassa 34. 14

Suomessa Tansanialaiset vieraat tuovat todennäköisesti suomalaisille tuliaisia kotimaastaan. Vierasta voi ilahduttaa, jos suomalainen osapuoli kyselee tarkemmin lahjan käyttötarkoituksesta Tansaniassa kuten mihin sitä käytetään (esim. kangasvaate) tai mistä materiaalista se on valmistettu (esim. puinen veistos). Jos lahja on tarkoitettu yhteiseksi, sen voi asettaa vieraiden iloksi jollekin näkyvälle paikalle kaikkien nähtäväksi. Kun yhteistyö on pidemmällä ja yhteydenpitoa harjoitetaan tuttavallisesti eri tahojen kanssa, voi Tansaniasta tulla joskus yksittäisten ihmisten pyyntöjä tiettyjen lahjojen suhteen. Monet olettavat, että esimerkiksi kengät ja kodin elektroniikka ovat Suomessa paljon tasokkaampia ja edullisempia kuin Tansaniassa. Niinpä joku voi toivoa lahjaksi TV:tä, videonauhuria tai Adidaksen lenkkitossuja. Tällaisiin pyyntöihin voi vastata rehellisesti ja asiallisesti, että yhteistyö on kuntien välistä eikä siten yksittäisten ihmisten henkilökohtaisia toiveita voida täyttää. Lahjojen pyytäminen ulkomailta on Tansaniassa aivan normaalia eikä pyytäjä yleensä loukkaannu, mikäli hänen pyyntöään ei täytetä 35. 8. Aikataulut Tansaniassa Yhteisöllisessä kulttuurissa jotkut asiat ovat toisia tärkeämpiä, vaikka suunnitellut deadlinet menisivätkin uusiksi. Esimerkiksi työpaikan tärkeä kokous voidaan siirtää, jos kokouksen kannalta välttämättömän johtajan lähisukulainen on kuollut ja hänen on lähdettävä toisessa päässä maata pidettäviin hautajaisiin 36. Tämä voi hankaloittaa asioiden etenemistä sovitussa aikataulussa työpaikalla, mutta kaikki ovat yksimielisiä hautajaisiin osallistumisen tärkeydestä. Toisaalta juuri yhteisöllisten tapahtumien suhteen sovitut aikataulut ovat tärkeitä ja niiden deadlineista pidetään kiinni. Vastaavasti monia muita yllättäviä tapahtumia ja tilanteita voi esiintyä milloin vain ja ne vaikuttavat siihen, että suunnitelmista ja aikatauluista ei voida pitää kirjaimellisesti kiinni. Nykyisin kun kännykät ovat varsin yleisiä, viivästyksistä ja yllättävistä tilanteista voidaan kuitenkin informoida melko tehokkaasti. Suomessa aikataulujen tehokasta noudattamista edesauttavat toimiva infrastruktuuri, tehokkaat palvelut ja nopeat tietoliikenneyhteydet. Tansaniassa kaikki ei välttämättä toimi aina niin hyvin. Jos joku lähtee kunnan virastosta ottamaan muutaman valokopion ja lähettämään yhden faksin, hänellä voi mennä siihen puoli päivää. Yhdessä konttoriliikkeessä sähköt ovat poikki, toisessa kopiokone on rikki, kolmannessa toimii vain kopiokone jne. Kyseinen henkilö voi haluta tulla takaisin taksilla ehtiäkseen ajoissa, mutta taksiin voikin tulla matkalla vika tai yksi liikenneonnettomuus on voinut tukkia koko liikenteen useiksi tunneiksi. Kun osaa orientoitua aikataulumuutoksiin jo etukäteen ja pyrkii suhtautumaan niihin rauhallisesti sekä kärsivällisesti, eroon voi tottua nopeastikin. Eri asioiden priorisointi ei tarkoita sitä, etteikö asioita kuitenkin hoidettaisi sovitulla tavalla. Ne saatetaan vain hoitaa eri järjestyksessä ja erilaisessa aikataulussa kuin on sovittu. 15

Suomessa Vieraillessaan Suomessa tansanialaiset saattavat kummastella suomalaista kiirettä. Tansanialainen voi esimerkiksi ihmetellä sitä, että joku juoksee ehtiäkseen linja-autoon tai ei tervehdi tuttavaansa, koska hänellä on niin kiire jonnekin. Kun suomalaiset kunnat ovat yhteydessä yhteistyökuntiin Tansaniassa, aikataulut voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä. Jos suomalainen lähettää sähköpostiviestin Suomessa ja sanoo toivovansa mahdollisimman pikaista vastausta siihen, hän voi odottaa saavansa vastauksen muutaman minuutin tai muutaman tunnin kuluttua. Tansanialaiselle mahdollisimman pian tarkoittaa sitä, että hän hoitaa asian heti kun hänellä on sen asian hoitamiseen aikaa ja mahdollisuus. Hän ei siis ole tahallaan laiska tai tehoton, vaan joutuu jatkuvasti asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja on riippuvainen asioista, joihin hän ei itse voi vaikuttaa (esim. tietoliikenneyhteyksien toimivuus, asian sopiminen esimiehen kanssa jne.). Kuntayhteistyössä selkeät deadlinet (tiettyyn päivämäärään mennessä tai tietyn ajan kuluessa) ovat avuksi. Kiireellisten asioiden hoitoon puhelin on paras väline ja nykyisin kännyköiden ansiosta oikean ihmisen tavoittaminenkin on helppoa. 9. Pukeutuminen Tansaniassa Kun suomalainen menee Tansaniaan ja paikan päällä on erityisen lämmin, voi ilmaston takia ja ruskettumisen toivossa tehdä mieli käyttää koko ajan vaikkapa shortseja ja hihatonta paitaa. Suomalaisten kuntien edustajat ovat kuitenkin arvovaltaisia vieraita, joiden odotetaan pukeutuvan oman arvonsa edellyttämällä tavalla. Tansaniassa se tarkoittaa, että miehillä pitäisi olla pitkät housut ja paita, naisilla vähintään polvien alle ulottuva tai pitkä hame ja olkapäät peittävä paita. Pitkiä housujakin voivat suomalaiset naiset käyttää, vaikka tansanialaiset naiset käyttävätkin enemmän hameita ja mekkoja. Rannikolla on aina kuumaa ja kosteaa, joten hengittävät, ohuet ja puuvillaiset vaatteet ovat parhaita. Sisämaassa ilmasto voi kuitenkin vaihdella ja olla korkeammilla alueilla tiettyinä aikoina jopa suomalaisellekin viileää. Kannattaa selvittää etukäteen eri kohteiden ilmasto, jotta voi varautua asianmukaisella tavalla. Aina kannattaa varata mukaan myös juhlavampaa vaatetta. Tansaniassa juhliin pukeudutaan erityisen näyttävästi sekä värikkäästi ja pukeutumiseen kiinnitetään paljon huomiota. Vaikka paikallinen osapuoli veisikin suomalaisia vieraitaan vain ns. turvallisiin paikkoihin, kannattaa taskuvarkailta suojautua maalaisjärjellä. Tansania on periaatteessa hyvin turvallinen maa, mutta lisääntyvä matkailu on tehnyt taskuvarkaudesta yleisempää ja houkuttelevampaa. Näyttävät, kultaiset korut voi jättää Suomeen ja lompakoita on turvallisempaa säilyttää suljettavassa laukussa. Kallista digikameraa ei kannata pitää kaulalla vaan laukussa aina kun sillä ei ota kuvia. Ennen kuvien ottamista siihen tulee pyytää lupa joko kuvattavalta kohteelta tai mukana kulkevilta kunnan edustajilta. 16

Suomessa Tansanialaisten vieraiden suurin ongelma pukeutumisen suhteen Suomessa lienee se, että se ei ole vuodenaikoihin nähden riittävää. Jos vieraalle on kerrottu, että Suomessa on kylmä, hän voi varata mukaansa takin. Harvalle kuitenkaan tulee mieleen, että sen lisäksi pitäisi olla normaalia lämpimämmät kengät, käsineet, kaulahuivi tai lämmintä puettavaa housujen ja hameen alle. Tällaisia vaatteita ei välttämättä edes kovin helposti löydä Tansaniasta. Kannattaa myös muistaa suuret lämpötilaerot. Syksy tai kevät ei ole suomalaisen mielestä erityisen kylmä ajankohta, mutta +10 asteen lämpötila voi tuntua jäätävältä, jos tulee +35 asteesta. Lämpimien vaatteiden lainaaminen itseltä ja tuttavilta tansanialaisille vieraille lyhyeksi ajaksi on täysin hyväksyttävää. Vieraille kelpaavat myös kirpputorilta edullisesti ostettavat käytetyt vaatteet. Ennen vieraiden kotiinpaluuta kannattaa kuitenkin muistuttaa, jos jotkut vaatteista oli tarkoitettu vain lainaksi. Tansanialaisille voi olla myös outoa jatkuva ulkovaatteiden ja jopa kenkienkin riisuminen kun tullaan ulkoa sisätiloihin. Heille voikin ystävällisesti muistuttaa, että ulkovaatteet voi jättää tiettyyn paikkaan ja vakuuttaa, että sisällä lämmitys toimii. Toisinaan joku voi olla sisälle tultuaankin niin kylmissään, että haluaa pitää ulkovaatteet päällä ainakin jonkin aikaa. Siinä missä suomalaisten miesten kuuluu riisua hattu päästä varsinkin virallisissa sisätilaisuuksissa, Tansaniassa miehillä on tapana pitää jotain päähinettä koko päivän ajan 37. Jos tansanialaisilla vierailla on ulkona päähineet, he saattavat sisään tullessa riisua kehotuksesta muut ulkovaatteet, mutta pitää päähineen pääsään. Sen voi kehottaa ystävällisesti riisumaan. Saunominen on olennainen osa suomalaista perinnettä ja kulttuuria, josta voi kertoa tansanialaisille vieraille. Alastomuus on tansanialaisille hyvin henkilökohtainen asia ja suomalainen saunakulttuuri voi vaikuttaa kummalliselta 38. Saunan kokeileminen käytännössä täytyy olla vapaaehtoista ja rohkeimmat kokeilijatkin voivat haluta mennä saunaan alusvaatteissa, minkä voi hyväksyä tekemättä asiasta sen suurempaa numeroa. 10. Ruoka- ja juomakulttuuri Tansaniassa Tansaniassa ruokaa on yleensä runsaasti ja se on erittäin maukasta. Ateriat ovat periaatteessa samat kuin Suomessa, mutta ruokailuajankohdat vähän myöhemmin. Aamiainen saatetaan syödä hyvinkin aikaisin, esimerkiksi kello kuudelta. Monet pitävät teetauon klo10-11 ja teen kanssa saatetaan syödä joku suolainen leivonnainen. Lounasta syödään yleensä klo 13-14 ja illallinen noin klo 20-21. Välipalaksi ja aterioiden yhteydessä syödään erilaisia hedelmiä. Suomalaisten vieraiden kannattaa pitää mukanaan aina puhdasta juomavettä (jota kuumassa ilmastossa voi kulua useita litroja päivän aikana) sekä helposti kuorittavia hedelmiä kuten banaaneja tai mandariineja välipalaksi, jos nälkä yllättää. Tansaniassa syödään yleensä paljon ja isäntiä voi ihmetyttää ja jopa loukatakin se, jos suomalaiset vieraat syövät tansanialaisten mielestä liian vähän. Ravintola-annokset voivat olla suomalaisittain runsaita ja juhlaoloissa ruokaa tarjotaan vieraille jatkuvasti lisää. 17

Tansanialaisilta voi tiedustella, mitä joku ruokalaji ravintolan ruokalistassa tai muualla pitää sisällään ja mitkä ovat perinteisiä tansanialaisia ruokia. Vierailun järjestäjät voivat olla myös ilahtuneita, jos suomalaiset kertovat haluavansa maistaa juuri paikallisia ruokia. Tansaniassa ruoka kypsennetään hyvin ja sen syöminen on siten turvallista melkein missä vain. Raakoja salaatteja voi välttää. Tansaniassa vieraille tarjotaan usein juotavaksi virvoitusjuomia. Jos sen sijaan haluaa ruokailun yhteydessä vaikka vettä, niin asiasta voi kohteliaasti ilmoittaa. Kahvia saa aterioiden päätteeksi joissakin ruokapaikoissa ja monissa ulkomaisille suunnatuissa hotelleissa ja kahviloissa. Vierailtaessa eri paikoissa vieraille voidaan tarjota limonadipullot, joka on tärkeä vieraanvaraisuuden ele aivan samalla tavalla kuin Suomessa kahvin tarjoaminen. Jos suomalaiset kutsuvat tansanialaiset isäntänsä omaan hotelliinsa iltaa istumaan, kuuluu suomalaisten tarjota heille virvoitusjuomia. Alkoholeista Tansaniassa juodaan eniten olutta ja sitä voidaan tarjota vieraillekin esimerkiksi illallisen tai iltatapahtuman yhteydessä. Isoista kaupungeista saa myös erilaisia viinejä. Alkoholijuomat ovat kuitenkin paikallisittain aika kalliita, jonka vuoksi tansanialaiset eivät välttämättä tarjoa niitä. Humalahakuista juomista suomalaisittain esiintyy paljon vähemmän Tansaniassa kuin Suomessa. Sitä saattavat harjoittaa lähinnä aikuiset miehet baarimaisessa ympäristössä. Suomalaisia kuntavieraita tuskin viedään sellaisiin paikkoihin ja hillitty alkoholinkäyttö pitää paremmin yllä suomalaisten vieraiden arvokkuutta. Suomessa Tansanialaiset ovat tottuneet syömään paljon kerralla ja vähän välipaloja. Olennaista tansanialaisella aterialla on, että pääruoka koostuu esimerkiksi riisistä (Suomessa myös perunasta) ja sen lisäksi on yksi tai useampi kastike. Suomalainen, pelkästä keitosta koostuva ateria, jossa lisukkeena on vain leipää voi siten ihmetyttää tansanialaisia eikä ole suositeltava. Keittoja tosin syödään Tansaniassakin yhtenä osana ateriakokonaisuutta. Tansanialaiselle on myös olennaista, että syödään lämmin ateria. Pelkkä kylmä voileipä- ja salaattipöytä voi jättää vieraan nälkäiseksi. Lisäksi tansanialaiset arvostavat, jos aterialla on jotain lihaa tai kalaa tarjolla, sillä Tansaniassa kasvisruokaa syövät usein ne, joilla ei ole varaa ostaa lihaa 39. Moni tansanialainen pitää esimerkiksi sieniä kotimaassaan köyhien ruokana ja voi hämmästyä kuullessaan, että tietyt sienet ovat Suomessa kulinaarista herkkua. Kannattaa varmistaa vierailta etukäteen, mikäli joukossa on erityisruokavaliota noudattavia. Esimerkiksi noin kolmannes tansanialaisista on muslimeja, joista useimmat eivät voi syödä sianlihaa. Vaikka Tansaniassa kasvatetaan kahvia, ovat tansanialaiset enemmänkin teen juojia. Niinpä erilaisissa kahvitilaisuuksissa kannattaakin varata myös teetä tarjolle. Tansaniassa ei perinteisesti ole juurikaan syöty makeita leivonnaisia tai muuta makeaa. Kahvitilaisuuksissa voisikin olla mahdollisuuksien mukaan tarjolla vaihtoehtoisesti myös jotain suolaista pikkupurtavaa. Jos tansanialaisten vieraiden ateria-ajat noudattavat suomalaisia aikatauluja ja esimerkiksi illallinen syödään jo klo 17 19 aikaan, voi vieraille tarjota mahdollisuutta riittävään iltapalaan 18

vielä myöhemmin illalla. Suomalaisten erikoisuuksien ja perinneruokien tarjoaminen vieraille on aina suositeltavaa. 11. Asioita jotka kannattaa selvittää ja huomioida ennen työmatkaa Tansaniaan Työasiat - Vierailun kesto suhteessa suunniteltuun ohjelmaan (onko realistinen) - Paikallisten osapuolten yhteystiedot, etenkin kännykkänumerot - Maan sisäiset matkat, niihin tarvittava aika ja lippujen varaukset - Viisumeiden hankkiminen etukäteen Tukholman suurlähetystöstä tai käteisellä lentokentältä (onnistuu helposti) - Matkavakuutukset - Kannettavan tietokoneen tai kännykän lataamiseen pistokeadapteri, joka sopii paikallisiin pistokkeisiin (saa sähkökaupoista) Henkilökohtaiset asiat - Malarianestolääkitys - Tarvittavat rokotukset - Ilmasto ja vaatetus - Paikallinen valuuttakurssi ja luottokorttien käyttömahdollisuudet maksuvälineenä ja automaattinostoissa eri puolilla maata (saa selville Suomen pankeista) 19

VIITTEET 1 Talib et.al 2004:14 2 Hall 2002:57 3 Kaikkonen 2004:42 4 Virtanen 2004 5 Kanervo & Saarinen 6 ibid. 7 ibid. 8 ibid. 9 Kaikkonen 2004 10 Liebkind 2000 11 Liikkanen 2005 12 Jänis 2005 13 ibid. 14 Ogola 2005 15 Jänis 2005 16 Liikkanen 2005 17 Jänis 2005 18 Chachage 2005 19 Ogola 2005 20 Liikkanen 2005 21 ibid. 22 Ogola 2005 23 ibid. 24 ibid. 25 Liikkanen 2005 26 Ogola 2005 27 ibid. 28 ibid. 29 Chachage 2005 30 ibid. 31 Ogola 2005 32 Jänis 2005 33 Ogola 2005 34 Liikkanen 2005 35 Ogola 2005 36 Jänis 2005 37 ibid. 38 Chachage 2005 39 Ogola 2005 LÄHTEET: Hall, Stuart (2002). Identiteetti. Vastapaino, Tampere. Kaikkonen Pauli (2004). Vierauden keskellä. Vierauden, monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen kasvatuksen aineksia. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, Jyväskylä. Kanervo Sari & Saarinen Tiina. Kulttuurit keskuudessamme. Turun kulttuurikeskuksen kansainvälisen kohtauspaikan tuottama www-materiaali. www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit 20