Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 32,18 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 962,12 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 12 48,00% 2. nainen 13 52,00% Yhteensä 25 100% 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 15 62,50% 2. naimaton 6 25,00% 3. muu (leski/eronnut) 3 12,50% Yhteensä 24 100% 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosentt i 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. 3. Kansa-/peruskoulu 5 20,00% Ammattikoulu/kurssi 4 16,00% Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 0 0,00% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto 10 40,00% Sivu 1
. 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou lu 2 8,00% 6. 7. Ylempi korkeakoulututkinto 4 16,00% Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 25 100% 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 2 8,00% 2. Ylempi toimihenkilö 3 12,00% 3. Alempi toimihenkilö 3 12,00% 4. Työntekijä 3 12,00% 5. Yrittäjä 5 20,00% 6. Maatalousyrittäjä 1 4,00% 7. Opiskelija 2 8,00% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 0 0,00% 9. Työtön/lomautettu 1 4,00% 10. Eläkeläinen 5 20,00% 11. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 25 100% 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 7 29,17% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 0 0,00% 3. Valtio/ muu julkinen 2 8,33% 4. Järjestö/yhdistys 0 0,00% 5. Yritys 2 8,33% Sivu 2
6. Oma yritys/itse työllistynyt 6 25,00% 7. Ei työelämässä 6 25,00% 8. Muu, mikä 1 4,17% Yhteensä 24 100% 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 6 24,00% 2. 3. 4. Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia 10 40,00% 7 28,00% 2 8,00% 5. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 25 100% 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto - ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 0 0,00% 2. 2 5 20,00% 3. 3 12 48,00% 4. 4 5 20,00% 5. Oikeisto 3 12,00% Yhteensä 25 100% 10. Miten tyytyväinen olette Yhteensä Sivu 3
Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) 2 3 4 (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin tyytyväinen (Arvo: 5) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 3,96) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,38) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 4,08) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,83) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 3,96) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 4 % 2 % 24 % 46 % 24 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 0 0,00% 2. Etelä-Suomen Sanomat 24 96,00% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 22 88,00% 4. Käytän vain internettiä 3 12,00% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 14 56,00% 9 36,00% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän (Arvo: 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä paljon (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) Sivu 4
Lähin naapurusto (avg: 3,40) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,56) Seurakunta (avg: 3,20) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,88) 100 % 100 % 100 % 100 % Maakunta (avg: 3,00) 100 % Lääni (avg: 2,75) 100 % Suomi (avg: 4,32) 100 % Pohjola (avg: 3,26) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,32) 100 % Yhteensä 6 % 14 % 39 % 28 % 14 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 7 28,00% 2. Kyllä 18 72,00% Yhteensä 25 100% 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella 6 24,00% 2 8,00% 3. Kylän keskustassa 4 16,00% 4. Haja-asutusalueella 13 52,00% Yhteensä 25 100% 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 8 32,00% 2. 2 7 28,00% Sivu 5
3. 3 9 36,00% 4. 4 1 4,00% 5. Erittäin epätodennäköistä 0 0,00% Yhteensä 25 100% 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa Päijät-Hämeen kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 0 0,00% 2. 2 0 0,00% 3. 3 4 16,00% 4. 4 13 52,00% 5. Erittäin hyvin 8 32,00% Yhteensä 25 100% 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin hyvin huonosti (Arvo: 2) 3) 4) (Arvo: 5) 1) Yhteensä tuttu (avg: 4,38) 100 % turvallinen (avg: 4,33) tunnettu (avg: 2,96) läheinen (avg: 4,17) välittävä (avg: 3,88) auttava (avg: 3,71) yhteisöllinen (avg: 3,92) urheilullinen (avg: 3,46) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % kulttuurinen 100 % Sivu 6
(avg: 3,50) avoin (avg: 3,46) 100 % Yhteensä 1 % 5 % 31 % 43 % 20 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 19 86,36% 2. Kyllä 3 13,64% Yhteensä 22 100% 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 6 26,09% 2. Kyllä 17 73,91% Yhteensä 23 100% 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 11 45,83% 2. Kyllä 13 54,17% Yhteensä 24 100% 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta 22 95,65% 2. rakennuksista 9 39,13% 3. ihmisistä 19 82,61% 4. historiasta 13 56,52% 5. saavutuksista 5 21,74% 6. muusta, mistä 7 30,43% Yhteensä 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7
1. On 10 45,45% 2. Ei 12 54,55% Yhteensä 22 100% 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 4 17,39% 2. 2 16 69,57% 3. 3 2 8,70% 4. 4 1 4,35% 5. En koskaan 0 0,00% Yhteensä 23 100% 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 0 0,00% 2. Kotiseutuyhdistys 0 0,00% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) 3 16,67% 4. Liikunta- tai urheiluseura 7 38,89% 5. Kulttuurijärjestö 4 22,22% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö 0 0,00% 7. 8. 9. Poliittinen järjestö tai puolue Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 11 61,11% 6 33,33% 2 11,11% 10. Eläkeläisjärjestö 1 5,56% 11. Ympäristöjärjestö 0 0,00% 12. Vapaaehtoisjärjestö 2 11,11% 13. Maanpuolustusjärjestö 3 16,67% Sivu 8
Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä 3 16,67% 5 27,78% 4 22,22% Yhteensä 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 17 70,83% 2. Ei 7 29,17% Yhteensä 24 100% Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 15 78,95% 2. Ei 4 21,05% Yhteensä 19 100% 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 24 100,00% 2. Ei 0 0,00% Yhteensä 24 100% 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,48) 100 % tansseja (avg: 1,87) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,22) 100 % kuvataidetta (avg: 1,17) 100 % Yhteensä 57 % 43 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Sivu 9
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 9 37,50% 2. Ei 15 62,50% Yhteensä 24 100% 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 12 52,17% 2. Ei 11 47,83% Yhteensä 23 100% 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä 2 100,00% Yhteensä 2 100% 66. Tunnetteko Päijät-Hämeen maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 5 20,83% 2. En 19 79,17% Yhteensä 24 100% Sivu 10
Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 54 vuotta 37 vuotta 60 vuotta 40 vuotta 28 vuotta 40 vuotta 19 vuotta 22 vuotta 44 vuotta 38 vuotta 32 vuotta 61 vuotta 20 vuotta 14 vuotta 50 Sivu 1
vuotta 2 vuotta 4 vuotta 13 vuotta 50 vuotta 16 vuotta 26 vuotta 2,5 vuotta 35 vuotta 36 vuotta 61 2. Minä vuonna olette syntynyt 1955 1946 1943 1955 1977 1962 1968 1948 1951 Sivu 2
1949 1939 1947 1984 1995 1955 1973 1977 1996 1959 1968 1983 1961 1973 1946 1943 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä Koulu 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä Sivu 3
Keski-Häme Keski-Häme Keski-Häme Keski-Häme keski-häme Keski-Häme Keski-Häme Keski-Häme Keski-Häme Keski-Häme Keski-Häme Keski-Häme Keski-Häme 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Helsingin Sanomat Maaseudun Tulevaisuus HS (sunn) maaseudun tulevaisuus Kansan Uutiset HS HS Sivu 4
Hesari Maaseudun Tulevaisuus 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet?, Karttula Heinjoki, Maaninka Reijärvi, Koski Hl Äyräpää, Koski Hl Lammi, Lahti Koski ja Nastola Orimattila, Somero Pyhäjärvi, Vuosalmi (Kannaksella) Joutsa, Hartola Sulkava Sippola, Kymi Lahdessa Koski Hl, Karttula Toivakka ja Varpaisjärvi Savo,Ranua Koski Hl Sivu 5
Luopioinen ja Huittinen & Lammi Äitini Pyhäselän kunnassa ja isäni Värtsilässä, Luumäki Hollola, Reisjärvi, 14. Mikä on syntymäkuntanne? Tarvasjoki Koski Hl Koski Hl Lahti Koski Elimäki Lammi Hartola Sulkava Anjala Lahti Sivu 6
Koski Hl. Lammi Lahti Koski Hl Turku Koski HL Joensuu (Koski Hl) 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne?, Hollola, Lahti Elimäki Lammi Sivu 7
Hämeenkoskea Lahti Hämeenkoskea 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Olen asunut täällä koko ikäni Vakituinen, pitkäaikainen asuminen, työhön sitoutuminen Maatila, turvallisuus, luonto, hyvä asua Vaivattomuus Sivu 8
Oma koti, läheiset, "juuret" puhdas luonto ja maisemat,mukavat ihmiset Ystävät, ja sukulaiset Lapsuus ja nuoruus, asunut siellä ensimmäiset 18 vuotta, kesäasumispaikka Ollaan kuin yhtä perhettä Luonto, hyvä maantieteellinen sijainti, ihmiset. Ihmiset Itsenäinen ja ystävällinen kunta Olen asunut täällä koko ikäni. Tutut ihmiset, lasten koulut, yhteiset tapahtumat, oma koti ja sen ympäristö Tuttu ja turvallinen ympäristö, hyvä olo, ystävät Koti uskonto ja isänmaa Perhe, ystävät, työ ja harrastukset Ystävät ja perhe Koti, ihmiset, rauhallisuus, turvallisuus. Ihmiset, työ, koti, luonto ym. Haluan asua maalla, eri vuodenajat, vapaus. Lapsuudenkoti, tutut ihmiset, ympäristö 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? Pieni, kaunis kunta pienen kunnan joustavuus, voimakas yhteisöllisyys Pienen paikkakunnan rauhallisuus, henkilökohtaista palvelua Sivu 9
Yksituumaisuus Palvelut hyvin (toistaiseksi) verrattuna toisiin. pieni ja luonnonläheinen Luonnonrauha, Talous kunnossa Kuntani on pieni ja kaupunkeihin on matkaa. Pieni, yksilöllinen, nöyrä (yhteistyöhaluinen) Pieni koko ja asukasmäärä, vähemmän byrokratiaa, puoluepolitiikka ei määräävä, ratkaisut "asialinjalla". Pieni, elinvoimainen, hyvin hoidettu puhtaiden pohjavesien kunta Pieni, vähän unelias kunta, jonka palvelut rajoittuvat lähinnä lakisääteisiin palveluihin. Oma pieni kyläkeskusta Palveluiden puute, sisäänpäin lämpiävä, kateus ja juoruilu erottavat Hämeenkosken hyvin negatiivisessa mielessä esimerkiksi Hollolasta tai Lahdesta. talosu hoidettu todella hyvin vrt. esim rapakuntoinen Lahti Sopivan kylämäinen. Ei kaupungin varjopuolien aiheuttamia uhkia. Hyvä palvelut & sijainti Luonto, yhteen hiileen puhaltaminen, halu pysyä itsenäisenä, positiivisuus. Luonto, kaikki lähellä. Ihmiset tuntevat toisensa. Hyvät päiväkoti ja koulupalvelut, nyt myös terveyspalvelut. Pieni kunta, talous vakaa. Suurin osa tuntee jollakin tavoin toisensa. Sivu 10
23. Mikä on mielestänne Päijät-Hämeen menestyksekkäin kunta? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti taloudellisesti - kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Padasjoki taloudellisesti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Kärkölä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Hollola taloudellisesti Hollola, kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti - kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti Hollola Sivu 11
sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Hollola kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti? taloudellisesti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Sivu 12
taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Lahti/Hollola 24. Onko tiedossanne mitään tarinaa tai kertomusta kuntanne synnystä tai varhaisvaiheista?kertokaa pääkohdat on ollut katolinen ja uskonpuhdistuksen jälkeen itsenäinen kunta 1410-1540. Sen jälkeen ollut Lammin kappeliseurakunta. 1865 perustettu Kosken kunta. Kunta kuului Suur-Hollolaan ja ollut Lammin kappeliseurakunta. Voimakas paikallisidentiteetti ja teollinen historia On. Liittyy vahvasti seurakuntaan. Irtautui myöhäisemmässä vaiheessa Lammin hallinnasta itsenäiseksi asiakirjojen mukaan jo 1400-luvulla. Kunta on ollut osa Lammia ja Suur-Hollolaa. Perustettu 1870-luvulla Lammista itsenäiseksi julistautuneena. Pelkkää peltoa ja metsää kuulemma, ei köyhyyttä kummempaa. Näin olen kuullut. Ei Paasikivi on sattunut syntymään Koskella. Täällä on ollut vilkasta "kartanoiden aikaan", myös varhaista teollisuutta Kaipa me joskus oltiin osa Hollolaa Ei synnystä, mutta esim. Pekolan liikenteen tallit ollut Koskella, Huljalan kylä palanut kapina-aikana jne. 1571 olemme kuuluneet Hollolaan ja kyllä myös muihin kuntiin. Etolan kylä mainitaan usein. Pääjärvi on ollut hyvä kulkureitti, kun on veneellä liikuttu. Itsenäinen Koski mainitaan 1410. 25. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät arvot (perusperiaatteet), jotka ovat kuntaanne leimaavia eli valtaosan hyväksymiä ja noudattamia? Sivu 13
En osaa sanoa Hyvä yhteishenki, läheisyys - ennakkoluulottomuus, realistisuus - ei pelätä uutta - pidetään puheet Avoimuus, rehtiä ja reilua väkeä Kunnalliset palvelut kunnossa!! Vapaus, yhteisöllisyys (heikkoa ei jätetä) Kunnan päätöksissä epäpoliittisuus. Kuntalaiset tuntevat toisensa, se tuo läheisyyttä. Kaikki toiminta ja päätökset koskettavat konkreettisesti kaikkia. Hyvin hoidetut naapurisuhteet. Asiat on voitu viedä eteenpäin huolimatta puoluepolitiikasta. Hämeenkosken etu on ollut esillä aina ratkaisuja tehdessä. Pidetään itsenäisyydestä kiinni kynsin hampain. Lapsista huolehtiminen Maaseutuläheisyys? Itsenäisyys, sosiaalisuus, rehellisyys, avoimuus, läheisistä välittäminen. Täällä on hyvä asua omakotitalossa luonnon keskellä. Pienyritystoimintaa 1-3 henkeä on paljon. Hämeenkoskella työllistää vanhainkoti, hoivakoti ja kaupat naisia, miehet ovat Orimattilassa tai käyvät työssä Salpakankaalla tai Lahdessa. Hyvät yhteydet joka suuntaan, oma auto tarvitaan tai kaksi. Tällä hetkellä terveyspalvelut, päiväkoti ja koulu toimivat hyvin. 26. Miten ne mielestänne eroavat naapurikuntien arvoista? En osaa sanoa Kunnan pienuus antaa erityisasemaa - meillä on helpompaa päättää, toimia ja elää Sivu 14
Ent. Lammi mm. hyvin "itsenäinen" ja vaikeasti lähestyttävä Naapureissa ei niin ole. Osataan nauttia pienistä asioista. Pyritään päätöksissä yksimielisyyteen. Arvot ihmisläheisempiä, naapuriapu ja -sopu hyvä. Naapurikunnissa esim. kunnallinen päätöksenteko on kovempaa. Suuremmissa kunnissa ei aina nähdä kokonaista kunnan etua, politikointi pilaa päätökset. Hollolla ja Lahti haluavat olla "City".? - Hämeenkoskella ei "minulle kaikki heti" ja "minä, minä"-toimintaa. Auttamista yli rajojen, jos vaan pystyy. Ihmisistä välitetään. Urheilu ja kulttuuritoiminta monipuolista, oma posti + näyttelytilat + muut palvelut. Hyvä seuratalo, jossa paljon toimintaa. Kohta uusi koulukeskus ala-asteella ja päiväkoti. 27. Monissa kunnissa 'palkitaan' vuosittain joku kuntalainen nimityksellä tai mitalilla. Onko teidän kunnassanne tällainen käytäntö? Mikä sen nimi on? Kunnan kuntalaisen nimittäminen Kyllä: kunnan kuntalainen, vuoden yrittäjä Ei Vuoden hämeenkoskelainen Vuoden yrittäjä, vuoden urheilija Vuoden urheilija ja vuoden kulttuurihenkilö tai teko Hyvä kuntourheilija huomioidaan/mitalin jako Yrittäjillä on Vuoden yrittäjä. Aikaisemmin myös maataloustuottajilla oli Vuoden tuottaja. Sivu 15
Ei ole palkitaan joku vuoden urheilija ja kunnassa hyvää tehnyt ihminen Kunnon kuntalainen ja vuoden urheiluteosta palkitseminen. on: kunnon kuntalainen On. Vuoden yrittäjä. Kunnon kuntalainen Palkitaan liikunnan tai kulttuurin saralla kunnostautunut "Kunnon kuntalainen". Ainakin joku Kunnon kuntalainen on olemassa Joulun avaus, urheiluteko, kulttuuriteko, kuntalaisten valitsema. Hämeenkosken nuoria palkitaan. Kuntoilijoita ja kulttuuri-ihmisiä. Vuoden urheilija 28. Mikä on kuntanne vaakunan aihe? Koski ja siinä olevat kosket ja apilanlehdet maataloutta kosket, apilanlehdet Kolme koskea Koski/pellava Vesi ja maatalous Viittaa kosken kuohuihin ja pääelinkeinoon (apilanlehdet) Kosket Mm. neljä koskea kunnan alueelta. apilat Sivu 16
Kosket joessa. Koski Kosken pitäjän joessa on useita koskia; vaakunassa mustat koskimerkit viittaavat pitäjän nimeen ja apilanlehdet pitäjän pääelinkeinoon, maatalouteen. koski kolmilehtinen apila? Koski Joki ja apilat. Pellava ja sillat. Kolme koskea 29. Mitä symboleja kuntanne käyttää vaakunan ohella (eläin, kukka, kivi, laulu yms)? En osaa sanoa Kolmiapilan lehdet Puhdasta pohjavettä Pari muistokiveä: Lagus ja Paasikivi, kasveista ojakurjenpolvi. Koskivalssi on olemassa. Koskikara? Punaisessa kilvessä on kaksi hopeapalkkia, joissa kummassakin kaksi mustaa kaateista polviortta; palkkien välissä kolme hopeista apilanlehteä alatusten. kukka sininen ja vihreä aaltoviiva - puhdasta pohjavettä Koskikara on nimikkolintu Sivu 17
Puhdasta pohjavettä Hämäläisten laulu vanhojen keskuudessa. Puhdas vesi pinssissä, Kellolan lähde. Hankalan loukku myyty, ei auki yleisölle. Kukka 31. Pitäisikö kunnalla olla nykyistä laajempia päämääriä tai tehtäviä, jos kyllä niin, mitä? En osaa sanoa ei Ei, tällä hetkellä päämäärä/tehtäviä riittää mm. uusi koulu/päiväkotihanke Ei tarvita laajempia, nykyisessä kuntataloudessa on haaskattu ja tehtäviä kylliksi. Ei Ei tarvitse. Kunta antaa ihmisille yhteisön, johon on hyvä kuulua (jos palvelut pelaa!?!) Kunnan pitäisi katsoa pitemmälle tulevaisuuteen ottaen huomioon väestön rakennemuutos. ei Yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä sukupolvien välillä pitäisi tukea Pitää kunta itsenäisenä. Hämeenkosken pieni kunta tehnyt aina yhteistyötä toisten kuntien kanssa terveys + kulttuuriasioissa. Suurissa kunnissa paljon ongelmia. Ei haluta Lahti-vetoisiksi. 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? Kuntarajoilla on merkitystä, mutta toisaalta en pidä kuitenkaan niitä asiana, jota ei voisi tarvittaessa muuttaa. Mielestäni parasta Hämeenkoskella on luonto, mutta ilman palveluita on vaikea elää. Sivu 18
Yhteistyö esim. markkinoinnissa Yrittäjänä toimiminen, palvelujen tarjoaminen kuntalaisille. Liittyy: kunnallisasioiden laaja harrastus. Luonto. harjut, järvet, metsät. Erinomainen sijainti, lyhyt matka isoihin kaupunkeihin. Yhteisöllisyys ei ole palvelua, jonka kunta varsinaisesti järjestää. Ihmiset joko kokee sen tai ei. Kaunis, rauhallinen syntymäkunta, jossa olen viettänyt suurimman osan lapsuuttani. Oma kunta on osa omaa kotia, kotipitäjä Paljonkin!! Tekniset palvelut nyt kunnassa, mutta kuinka käy tulevaisuudessa. Koulu ja terveyspalveluissa Oiva tällä hetkellä heikko versio. Johtajia liikaa. Kukaan ei tiedä missä mennään. 35. Jos vastasitte kyllä, minkä kuntien kanssa oman kotikuntanne yhdistyminen olisi mahdollista tai toivottavaa? Tällä hetkellä pidän järkevänä vähintään Hämeenkosken, Hollolan, Kärkölän, Asikkalan ja Padasjoen yhteenliittymää, mutta järkevin kokoonpano olisi mielestäni koko Päijät-Hämeen laajuinen uusi kunta. Kolmas vaihtoehto voisi olla Lahden ympäristökuntien mudostama kokonaisuus. Toisaalta tässä vaihtoehdossa juuri ne alueen reunamilla olevat kunnat, jotka eniten tukea tulevaisuudessa tulisivat tarvitsemaan, olisi vaarassa jäädä ulkopuolelle. Tavoite: koko maakunnan kokoinen kunta tai kakkosvaihtoehtona nykyisten Oiva-kuntien (Hollola, Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, ) muodostama kunta. 1. Päijät-Häme 2. Oiva-kunnat 3. Itsenäisyys Hollola ja Kärkölä tai mahdollisesti Oiva-kunnat. Ei isoon Lahteen. Hollola Esim. Hollola, Kärkölä, Asikkala, Hollola, Kärkölä Hollola Sivu 19
1. Hollola. 2. Hollola, Kärkölä 3. Lahti yhdessä em. kanssa + muut Päijät-Hämeen kunnat. Yhtyminen esim. Oiva-jutun pohjalta. 1. Hollola, Kärkölä, Asikkala, Padasjoki. 2. Koko Päijät-Häme Hollola ja Kärkölä Ei missään tapauksessa Lahti Lähialueen kunnat, Lahti ym. Hollola, Kärkölä,, ei Lahteen.!! Oma kunta paras. 36. Mitkä asiat kunnastanne tulee mahdollisessa liitostilanteessa ehdottomasti säilyttää? Terveydenhuollon lähipalvelut, kirjasto, peruskoulun luokat 1-6, esikoulu, päiväkoti, kauppa, pankki Nykyiset peruspalvelut: peruskoulu 1-Vi lk, päivähoito, terveys- ja sos. peruspalvelut, kirjasto, liikunnan peruspalvelut Terveyspalvelut lähellä, hyvin toimiva posti, vanhushuolto, koulu, pankki Tärkeät asiat pysyvät ja paranevat Kaikki! koulut,päiväkodit ja terveyskeskus,kauppapalvelut Nykyiset palvelut Peruspalvelut Vanhusten palvelut (kauppa, pankki, posti, terveyskeskus) Päivähoitopaikat, koulu vähintään nykyisessä laajuudessa, linja-autovuorot Lahteen. Lääkärin vastaanotto, vanhainkoti, kotipalvelu, ala-aste, päiväkoti. Lähipalvelut: koulu, terveydenhoito, posti, pankki, kauppa, kyläteiden hoito. omat koulut ja päivähoidot Säilytettävät asiat tulee tarkkaan tutkia. Sivu 20
Kaikki! Pelkkään että menetetään paljon jos liitytään: esim. koululaisista huolehtiminen, päivähoitopalvelut. kaikesta tulee persoonattomampaa minimitason "palvelua" Mihinkään ylimääräiseen ei ole enää varaa, koska muillakaan ei ole. PAIKALLISET terveydenhoitopalvelut!! Kaikki Oma koulu ja päiväkoti sekä oma postimme ja Seurala Palvelut!!! Erityisesti vanhustenhoito ja terveyspalvelut Terveydenhoitopalvelut sekä muut sosiaaliset palvelut eli koulut ym. Itsenäisyys!!! Omavaraisuus!!! Itsenäisyys, päätäntävaltaa. Posti, lääkärit, vanhusten hoito omassa kunnassa, koulu, apteekki, kauppa, päiväkoti. 37. Mistä kunnasta kuntanne on irtautunut/itsenäistynyt? Lammista 1800-luvun puolenvälin jälkeen, muistaakseni 1860-luvulla Lammin (seurakuntajako 1800-luku) Hollolasta joskus 1800-luvulla Hollolasta tai Lammista Hollolasta Ilmeisesti itsenäinen 1400-luvulla, Lammista 1865. Ensin Hollolasta, sitten Lammista Lammi Oisko Hollolasta? Hollola Sivu 21
Hollola, Lammi Suur-Hollola 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko muusta, mistä muistomerkeistä sijainnista Hyvin järjestetyistä palveluista. Esittelen kunnossa olevat muistomerkit ja entisen pellavankäsittelylaitoksen. hyvästä koulusta VPK-juhlista, erilaisista yhdistyksistä ja harrastusmahdollisuuksista päiväkoti, koulu + terv. palveluista. 39. Mitkä ovat mielestänne merkittävimmät kunnassanne tehdyt tuotteet tai palvelut? En osaa sanoa. Ehkä Ollilan marjahillot. Nykyisellään: betonituotteet, puusepän tuotteet, teräshallit Lähiruoka (erilaiset maataloustuotteet) - Betoni, Teräshallit, ovet ja ikkunat ainakin mansikanviljelyä on melko paljon Kohtuullisen toimivat kunnalliset yleispalvelut (sosiaali-terveys-koulu) 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa alueen teollistuneimpia kuntia. Tampella naulatehdas, pellavaloukku ja mylly jne. Sivu 22
Mökkipalvelut, useita pienyrittäjiä. Kuljetus- ja maansiirtopalvelut. Maataloustuotepalvelut, karja-, viljaja puutarhatuotteet. Rakennuspalvelut, useita pienyrittäjiä. Kunnan oma posti, toimiva päivähoito, kouluolotkin ok (vaikka Hämeenlinna kieltäytyy jatkamasta sop. pohjalla). Terveydenhoito ei aina toimi, mutta silti on aika hyvä. Kuntaan saatu uusia asukkaita ja yrityksiä viime vuosina. Peruna, porkkana, porsas, maito, kananmuna, mansikka, mustikka Pienet hoito- ja opetusryhmät kouluissa ja päiväkodeissa. Oma monipuolisesti palveleva posti ja yhteispalvelupiste. Hyvä kirjasto. Rautakauppa. Asiamiesposti, huone täynnä kaikkea Kirjasto Ystävän kulma Lestilä Sormikoukku Silvosen kutomon tuotteet menneiltä ajoilta, Kantolan puusepänliike (toimii vieläkin), Enson saha, palanut!!!, Ei toimint., Riikosen henkaritehdas. Sementti, puu, ovet, ikkunat, maito, liha, mansikat ym. Maansiirto, kotipalvelu Ratas ym. Matkailutilat, Putulan kesäkauppa. Asiamies posti, Koskikartanon palvelut, eri maataloustuotteet 40. Mitkä ovat kuntanne keskeiset luonto- ja rakennuskohteet? Luontokohteista keskeisimmät Pääjärvi, Linnakallio, Kellolan lähde harjut, Teurojoki-laakso, lähdealueet (Kello- ja Helvetinlähteet) Kirkko, kartanot, pellavaloukku, kirkonkylä Omakotialueet Teuvojoki, Pääjärvi, Linnakallio Helvetti, kirkko lähteet ja kalliot Salpausselän harjut, supat. Lähitulevaisuudessa rakennettava koulun laajennussaneeraus ja päiväkodin uusi rakennus. Pohjavesilähteet, Salpausselkä suppamaastoineen, Teurojoki ja syvä Pääjärvi. Engelin suunnittelema kellotapuli v. 1824 ja keskiaikaiset Pyhän Laurin kirkon rauniot Sivu 23
Pääjärvi, Valkjärvi, Salpausselän harjut, Linnakallio, Kellolan lähde, Huljalan helvetti. Meijeri, kirkko kellotorneineen, kartanot (Jokela, Pätilä, Käikälä, Kurjala) Huljalan helvetti, kirkko, sairaala. tällä hetkellä tärkeää on uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen Kellolan lähde, Pääjärvi, harjut. Hämeenkosken kirkko, Hankalan pellavaloukku. järvet ja joki En tiedä rakenteilla uusi päiväkoti, koulu, liikuntahalli Luonto: Kukkolanharju, järvet, Huljalan Helvetti Rakennukset: Kirkonkylän koulun laajennus Koski, Pellavaloukku, Teurojoki, Kellolan lähde Aloitusvaiheessa oleva koulu, päiväkotirakennus. Luonto: Huljalan Helvetti, Kellolan lähde, järvet, Leppälampi, Pääjrävi + lukuisat saaret. Kirkonkylän koulun laajennus, päiväkoti ja liikuntahallin laajennustyöt Pääjärvi ja Valkjärvi, Linnakallio, Ortekallio, luontopolut. Metsästys, kalastus, sienestys, marjastus. 42. Jos on, miten kuvaisitte sen oleellisia piirteitä? (esim. lahtelaiset sanovat olevansa "Lahesta" ja Hollolassa käytetään l:ää: Ehlota mitä ehlotat, mutta älä mahlottomia) Lapsena muistan mummoni käyttäneen sellaisia sanoja kuin esim. öylön (eilen), jolle meille koulussa naurettiin. Ilmeisesti ei ollut (hämeen)koskelaista murretta kuitenkaan. Lähinnä Hollolan murretta Vanhemmat ihmiset puhuvat esim. "Lahesta" ja Hollolan tapaista murretta. Nuoremmista ei huomaa murre piirteitä. Hämäläisyys, myös karjalaisuus "Toisest viärest" Vaikutteita Hollolan l:stä ja Lammin Hämeestä. Sivu 24
Mielestäni Koskella on oma murre: "Äitevainaa kerto nälkävuosist meitille. Kyll ne tielettiä kyll, kun hiiet syövätte talvell männynkuoria en niitä ne sit, että ihmistenkin pitää syömä niit". Vanhemmat ihmiset puhuvat Hollolan murretta, nuoret eivät enää (nuoret tarkottaa alle 70-vuotiaita). Hollolan murre sopii myös Koskelle. Porstuasta tullaan tupaan, mennään Lahtien ja syövään perunaa. Vain vanhemmat ihmiset puhuu murretta. 43. Miten murteenne eroaa mielestänne lähikuntien murteista? Ei paljonkaan. Yleistasolla ei eroa Sekoitus Murre lienee lähellä Hollolan murretta, mutta selvästi vaikutteita myös Lammilta. Itse ei sitä huomaa. Ei paljoakaan. 44. Mitkä ovat kuntanne historian ja kulttuurin tärkeimmät tapahtumat ja henkilöt? Henkilöistä tärkeimmät Kalevi Koskinen, Ruben Lagus ja Juho Kusti Paasikiven syntymä Kartanoiden ja verkatehtaan ajat J.K. Paasikiven syntymä E.R. Laguksen lapsuudenkoti Nykyihmiset: Kalevi Koskinen VPK:n perustaminen, Väinö Siltala (voimamies), Lagus-sotasankari, presidentti Paasikiven syntyminen, oopperalaulaja Kalevi Koskinen, nykyinen kanttori Veikko Saari, Putulan kirjasto Paasikivi, Lagus, K. Koskinen Nimen vaihto, sahan palo Siirtolaisten muutto Panssarikenraali Lagus, muistomerkki kirkonmäen alla. Presidentti Juho Kustaa Paasikiven syntymäkunta (1870), muistomerkki Kärkölään mentäessä, Huljalassa) PYhän Laurin kirkonrauniot Sivu 25
J.K. Paasikivi on omittu syntymäpaikan takia sekä panssarikenraali Laguksen syntymäpaikka. VPK:n juhlat kesäisin. Historiasta 1918 taistelut Hujalan kylässä, Kosken markkinat 1900-luvun alkupuoliskolla. Paasikiven syntymäpaikka, Ruben Laguksen muistomerkki, oopperalaulaja Kalevi Koskinen, Putulan kyläkirjasto taidenäyttelyineen. J.K.Paasikivi syntyi, Kalevi Koskinen, oopperalaulaja ja kunnan kulttuurin vetomies, pellavaloukun uusi tuleminen, VPK:n juhlat joka vuosi jne.. Juho Kusti Paasikiven syntymä. Laguksen syntymä.? Paasikivi, Lagus Oopperalaulaja Kalevi Koskinen ja vaimonsa kuvataiteilija Kaarina Koskinen, Putulan kirjasto ja sen "henkilöstö", Maa-ja kotitalousseuran järjestämä kansainvälinen illanvietto ja teatteriretket. VPK:n kesäjuhlat. Taideyhdistyksen kesänäyttelyt. 1995 nimenmuutos! Lagus ja Paasikivi Palokunnan juhlat, Kalevi Koskinen, Laakuksen patsas kirkonkylässä, Paasikiven syntymäpaikka Huljalassa. Kirkko ja museo, Putulan kirja ja taidenäyttely. Väinö Siltala, Suomen vahvin mies, Kaarina Suosalmi ja Jorma Karden. Väinö Siltala, voimamies, Kalevi Koskinen, oopperalaulaja, VPK-vuosijuhlat, Laurin kirkon rauniojumalanpalvelus. 45. Miten kuvailisitte kunnassanne asuvia ihmisiä? Tavallisia työteliäitä ihmisiä. En osaa sanoa heidän erottuvan erityisesti muista naapuripitäjien ihmisistä. vakaita hämäläisiä, joihin siirtokarjalaiset toivat myönteisen ja piristävän lisän. Keski-ikäisiä ja vanhempia on paljon. Eletään aika paljon omaa lähipiiriä tapaillen. Ei olla kovin vilkkaita. Harkitsevaisia. Osa kateellisia, pihejä hämäläisiä Osa kansainvälisiä, "hyviä" tyyppejä Avoimia, auttavia leppoisia ja toisistaan välittäviä Sivu 26
Kuntalaiseksi hyväksytään vasta kun olet asunut noin 10 vuotta paikkakunnalla Avoimia, lämpimiä, talkoohenkisiä Ensin varautuneita, sitten ystävällisiä, luotettavia, vieraanvaraisia. Valtaosa ihmisistä on "maalaisen" oloisia, ystävällisiä ja seurallisiakin, vaikka joskus kuulee sanottavan, ettei ole helppoa päästä joukkoon, jos on muualta muuttanut. Tavallisia, vaatimattomia ihmisiä. ihan tavallisia mukavia erilaisia ihmisiä Vanhanaikaisia, sisäänpäin lämpiäviä, hitaita, kateellisia. Positiivisena asiana luonnoläheisiä, tutustumisen jälkeen ystävällisiä, lapsista huolta pitäviä, myös muiden! Kivoja heppuja Osa on aktiivisia ja mukavia, mutta joukossa on myös itsekkäitä, passiivisia valittajia, kuten kaikkialla. Mukavia Rehtiä, avoimia, tavallisia ihmisiä. Hitaasti tutustuvia, ei kovin vilkkaita. 46. Mitä historian kohokohtia muistatte lähikunnissa tapahtuneen? Lammilla Heli Rantasen keihäänheiton olympiakulta. Hollolasta järvestä löytnyt historiallinen vene ja keskiaikainen kivikirkko. Asikkalasta Anianpellon markkinat ja Kärkölässä Huovilan alueen rakentaminen. Lahden kaupungin kehitys ja synty Ikäviä ainakin vuoden 1918 tapahtumat 1918 tapahtumat Hämeenkoskella ja Lahdessa, siirtolaisasutus Hämeenkoskella ja lähikunnissa. Mommilan laukaukset, Lammin kirkon palo, Anianpellon markkinat.? Sivu 27
??????????? Hämeenlinna levittäytyi Lammille. Sisällissota (Mommila) Huovilan puiston kunnostus Kärkölässä, Mommilan kartanon vaiheet Lammilla 47. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät kulttuuri/urheilutapahtumat? Palokunnan juhlat, Yrittäjien markkinat, Heinäjuoksu, Teurojokimelonta, -päivä Jokakesäiset palokunnanjuhlat, -päivät Salibany-turnaukset (nuoret) Keväällä kansalaisopiston näyttelyt. Kevarilla kirjastotapahtumat, näyttelyt, VPK:n vuosijuhlat, salibandy-pelit VPK:n juhla, -päivä Heinäjuoksu (uudelleen9 Putulassa kirjasto- ja kotiseutuyhdistyksen järjestämä taidenäyttely vuosittain. Hämeenkosken ratsastajien kilpailut kesäisin, Teurojokimelonta. taidenäyttelyt VPk:n juhlat VPK:n kesäjuhla VPK:n kesäjuhla, Heinäjuoksu, Putulan kirjastopäivät taidenäyttelyineen, syyskesällä Koskipäivä Koskikartanolla. VPK:n juhlat, paikkakunnalla vaikuttavien kuorojen konsertit salibandy Palokunnan juhlat wpk-juhlat Sähly, taide Sivu 28
Salibandy pelit Kulttuuri: Joulunavaus, itsenäisyyspäivän juhlat, MK-seuran kansainväliset illanvietot, kesänäyttelyt Urheilu: Dynamon salibandy-turnaukset VPK-juhlat VPK:n juhlat kesällä, ratsastuskilpailut, salibandy Postin näyttelyt, jotka vaihtuvat kuukausittain, Putulan taidenviikko + kirjapäivät, kansalaisopiston työnäyttely, salibandy kerhot ja turnaukset, kuvataidekoulun näyttelyt. VPK:n vuosijuhlat + markkinat. 48. Onko kunnassanne muita suuria yleisötapahtumia? Mitä? VPK:n Palokunnan juhlat Vain satunnaisesti Laurin vaellus kirkkopyhä rauniokirkolla VPK-juhlat VPK:n juhlat heinäkuussa Koskikartanon -päivä Palokunnanjuhlat heinäkuulla Seurakunnallisia kirkkopyhiä ja veteraanijuhlia, myös muiden järjestöjen myyjäisiä ja tempauksia. Kosken omat vpk juhlat VPK juhlat VPK juhlat VPK-juhlat Marttojen syksyinen lähiruokalounas -päivä syksyisin, Moottoriurheilupäivä Sivu 29
50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Muu yhdistys tai järjestö, mikä Keskustanaiset Maa- ja kotitalousseura maa-ja kotitalousseura Maa- ja kotitalousseura 53. Oletteko osallistunut kunnassanne vapaaehtoistyöhön/talkoisiin tai muihin me-henkeä kohottaviin tilaisuuksiin? Mihin? Kuvataidekoulun kannatusyhdistyksen toimintaan. Nuorten iltojen valvontaan. Kyllä. Lions-toiminta, erilaiset tempaukset, siivoustalkoot Ei VPk Kyllä, maa- ja kotitalousnaisten toimintaan, ratsastajien toimintaan. Finlandia-hiihdon talkoisiin Kaunkorven latuasemalla Seurakunnan talkoisiin, Siivottu tienvieriä, kerätty rahaa leirikouluja varten. Aikoinaan Finlandia-hiihdon töissä, seurakunnan puitteissa osana Hollolan seurakuntaa (Hämeenkosken kappeli) Seurakunnan talkootilaisuuksiin. Kaikkiin mahdollisiin ja eri aikoina erilaisiin tapahtumiin. vuosi sitten olin vielä mukana nuoriso ja vapaa aika toimen puolella vapaaehtoisena,olin mukana n.5 vuotta mutta tällä' hetkellä ei enään aika riitä siihen. Sivu 30
? en Leirikoulujen järjestämiseen koululaisille, maa- ja kotital. seuran tapahtumiin Kyllä. Esim. ruuan laittamiseen, tarjoamiseen jne VPK:n juhlat joka vuosi, nuorten illat Lestilä nuorisotalossa. Siivoustalkoisiin joka vuosi, palokunnan juhliin, kirpputoreihin, taide-kirja-kulttuuriasioihin. Ei 54. Annatteko tai saatteko naapuriapua? Milloin ja mihin? - vain harvoin Kyllä. Maatalouteen liittyvissä tehtävissä joskus. Tarvittaessa, harvoin nykyään. Kyllä naapurien kanssa ainakin koneyhteistyötä Kyllä, kuljetusapua annettu ja saatu, venettä saatu lainaksi. Annan apua tarpeen mukaan naapureilleni. Kyllä - ammatin puitteissa Ei tarvita. Lähinaapurille keskustelu yms. apua. (Pariskunta kotipalvelun varassa). Aina kun tarvetta on! Esim. naapuri tarvitsee kyytiä tai haetaan lainaksi tikkaat ja mukana tulee talonmies. kyllä ja paljon - lasten hoitoon yms. Annan jos pyydetään ja pystyn auttamaan. Sivu 31
tarvittaessa enpä juuri erityisesti Jep Aina kun on tarvetta puolin ja toisin. Pientä apua pihatöissä ym. asioissa. Naapurin naisten kesken vaihdetaan kasveja, annetaan kurkkuja, marjoja, omenoita tarvitseville. Maatalouskoneiden vaihtoa 55. Mitkä ovat kunnassanne/kotonanne perinteiset ruoat? Arkena Pyhänä Silakkalaatikko, uuniohrapuuro lapsuudessa lapsuudessa lihapullat, imelletty perunalaatikko Arkena Pyhänä Perunat erilailla, kalat, keitot, vihannekset Paistia, lihapullia, laatikot, muusi, kalaa Arkena Pyhänä peruna peruna, kotijuusto Arkena Pyhänä Ruisleipä, makkara, keitot, paistokset ym. Liha- tai lohiruokia, kunnan oma vaalea leipä Arkena - Pyhänä Perinteinen yleensä vain juhlissa ja joulun ruoat Arkena Pyhänä Peruna ja kastike (kana, kala) Ei eroa arjesta. Arkena Pyhänä Perunat, lihapullat, keitot Piimäjuusto, laatikkoruoat, kokolihaa Arkena Pyhänä makaroonilaatikko kala Sivu 32
Arkena Pyhänä Hernekeitto, kaalikääryleet Lihapullat, porsaankyljykset Arkena Pyhänä Peruna ja kastike Peruna ja kastike Arkena Pyhänä - ei erityistä perinteistä ruokaa Arkena Pyhänä HIrvipaisti Hämäläinen pitopöytä Arkena Pyhänä Peruna ja kastike, makaronilaatikko Kala ja muusi, lihapata Arkena Pyhänä Peruna, liha, keitot, puurot Kesällä grillataan, talvella leivinuunissa, pyhänä aina jälkiruoka Arkena Pyhänä Perunaruoat, keitot, vihannekset, kalat Imellyslaatikko, paisti, kinkku, kalat, peruna eri muodoissa 59. Mitä odotatte seurakunnaltanne? Elämistä mukana ihmisten arjessa ja juhlassa. Auttamista ja tukemista ihmisen kriisitilanteissa Normaalit toimitukset Jämäkkää läheisyyttä Tällä hetkellä en uutta. Nykyinen toiminta ok. Lasten päiväkerho toiminut hienosti muutaman vuoden. Ihmisläheisyyttä. Vankkaa kivijalkaa (ei ajan tuulien mukana) elämälle. on Hollolan kappelisrk eli palannut takaisin emäseurakuntaa. Yhteistyö ollut erinomaista. Hollolan kappelina toivottavasti säilytään! Työntekijöitä saadaan näin enemmän ja tilaisuuksia osallistumiseen on tarpeeksi. Myötäelämistä ihmisten rinnalla. perhekerhoa ja yhteisiä tapahtumia Sivu 33
En mitään Yhteisöllisyttä ja rauhoittumista, mutta myös välillä saisi olla vauhdikkaampaa ohjelmaa. Hyvin hoidetut hautausmaat ja vanhuksille kerhoja. Hämeenkosken kappeliseurakunta on hyvä. Olisin mielellään pitänyt oman seurakunnan ja kirkon entisessä asussa, nyt se on pilalla. Alttari takaisin entiseen asuun. Hämeenkoskella tarmokas, osaava, osallistuva seurakuntaväki. PS. ehkä sisäänlämpiäviä liikaa, uudet seurakuntalaiset vaikea päästä mukaan toimintaan. 60. Mikä on mielestänne "paras" kirkko (rakennus) Päijät-Hämeessä? Hämeenkosken kirkko Hollolan keskiaikainen kivikirkko Hollolan vanha kirkko. Rakkaampi oma. Hollolan kirkko Hollola Hollolan kirkko Orimattilan Hollolan pääkirkko Hollolan vanha kirkko, sitten uusi valmistuva Salpakankaan kirkko. Hollolan vanha kivikirkko (seuraavaksi uusi nouseva kirkko Salpakankaalla!) Hämeenkosken kirkko Hämeenkosken kirkko. hollolan? Sivu 34
Hollolan kirkko? Hollolan kirkko Hämeenkosken kirkko Hollola ja Hollolan kivikirkko 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Hämeenkoskelle Hämeenkosken Valkjärven hautausmaa Hämeenkosken vanhalle hautausmaalle (kirkon vieressä) Valkjärven hautausmaa Hämeenkoskella Orimattilaan Hämeenkosken kirkon hautausmaahan. Hämeenkosken Valkinranta Hämeenkosken vanhalle Hämeenkoskelle Hämeenkoskelle Valkjärven hautausmaahan. hämeenkoski Lahti tai Sivu 35
Koskelle Tuhkana metsään Tuhkattavaksi ehdottomasti ja tuhka ripotellaan Hämeenkosken muistolehtoon ja tuulen vietäväksi. Hämeenkoskelle Valkin rantaan Ehkä Pohjois-Karjalaan Valkjärven hautausmaa Polttohautaus, lapset päättää. Hämeenkosken 62. Oletteko seurakunnan jäsen? Minkä Hämeenkosken Hollolan srk Hämeenkosken kappelisrk Hollolan kappelisrk Hämeenkosken kappelisrk Hämeenkosken kappeliseurakunta Hollolan/Hämeenkosken Hollolan seurakunnan En Hämeenkosken kappeliseurakunnan Hämeenkosken kappelisrk Hämeenkosken kappelisrk Hämeenkosken kappelisrk Sivu 36
ev.lut Hämeenkosken kappelisrk hollola- hämeenkoski en ev.lut Hämeenkosken srk Hollola, en Hämeenkosken Hämeenkosken Hämeenkosken 63. Mihin maakuntaan kuntanne kuuluu? Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijäthäme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Sivu 37
Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme päijäthäme Päijät-Häme päijät-häme Päijät-Hämeeseen Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme 64. Mitä pidätte omana maakuntananne? Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijäthäme Kanta-Häme Päijät-Häme Häme Päijät-Häme Sivu 38
päijät-häme Päijät-Häme päijät-häme Päijät-Hämettä Päijät-Häme Päijät-Häme 65. Mikä maakunnan merkitys teille itsellenne on? Maakunta on alue, jossa kuntamme sisältyy. Luonto ja hallinnollinen yhdistävä tekijä Passeli aluekokonaisuus hallintoyksiköksi Kokoaa alueella asuvia ihmisiä eri yhteyksissä, edustaa melko suuri Ei paljoa merkitystä Ei merkitystä Tottakai olemme päijäthämäläisiä, ei pelkästään hämäläisiä. Maakunta, jossa asuinkuntani sijaitsee. ei paljon merkitystä Ei ole ei merkitystä Ei juurikaan merkitystä Olen hämäläinen ja maakuntani on myös. Viihdyn Päijät-Hämeessä oikein hyvin. Lahti ja Hämeenlinna pääkeskuksina hyvin tuttuja. Sivu 39
67. Mitkä ovat maakunnan palkitsemismuodot? En osaa sanoa mitalit, yrittäjäpalkinnot Maakuntamitali Kulttuuriapuraha jaetaan ainakin.? En tiedä???? Viiri ja kunniakirja -linjaa ennen. 68. Mikä on maakuntavaakunan aihe? Vellamo-merenneito Vellamo vedenneito + Karjalan käki Vellamo vedenneito Vellamo Vedenneito Vellamo neito Vellamo Vellamo Vellamo-merenneito. Sivu 40
? En muista?????????? Wellamo Vellamo Vellamo 69. Halutessanne voitte kertoa tässä kuntasuhteestanne ja asioista, joita ei ole huomattu kysyä Pidän Hämeenkoskea maailman parhaana paikkana, mutta ymmärrän ettei se nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa voi pysyä ikuisesti itsenäisenä Suuruus ei ole aina voimakasta ja parasta asioiden hoitoa. Yhteistyöllä voi päästä parempaan. Hämeenkoskella on runsaasti pienimuotoisia järjestöjen järjestämiä toimintoja ja tapahtumia: kuvataide- ja musiikkiharrastus on aktiivista, samoin kuin eläkeläisten toiminta. Urheilussa nuorten salibandy on valtakunnallisestikin menestyksekästä. Lasten takia asumme Hämeenkoskella, turvallinen koulu, ei kiusaamista, kaikki tuntevat toisensa. Aikuisena koen ahdistavaksi paikaksi. Valtiolle terveisiä, että lopettavat kuntien pakkoliitokset. Tehtäviä on ennenkin hoidettu kuntayhtymillä yhdessä ja niin voidaan edelleen tehdä ilman liikelaitoksia, yhttymiä ja pakkonaintia. Syrjäalueet joutuvat väkisinkin kärsimään. Jos tulee koko maakunnan laajuinen kunta, jolla on sama veroäyri koko alueella ja syrjäkylillä ei mitään palveluita, niin se on maailman epätasa-arvoisinta ja sopivaa tavaraa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi! Eipä täältä nytkään pääse kuin omalla kustannuksella (autolla), mutta onneksi monta asiaa saa vielä hoidettua Hämeenkoskella. Poliisi vei palvelut pois ja nyt vanehmpi väki joutuu sompaamaan Lahden ruuhkiin, että saa ajokorttinsa uusittua. Järjetöntä! Olisi edelleen tullut yksi virkailija Hämeenkoskelle, vaikka joka toinen viikko, niin monta riskiä ja turhaa kulua olisi säästetty "maakunnan tasolla". Sivu 41