Nanna Särkkä Väitöskirjatutkija, Aalto ARTS
Solmukohtia valokuvan työprosessissa Projektitutkija Nanna Särkkä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Magazine symposium 3.12.2013
stylisti meikkaaja lavastaja kuvankäsittelijä kuvasuunnittelija AD kuvausjärjestelijä valokuvaaja kuvausassistentti kuvatoimittaja graafikko tuottaja TOIMITTAJA toimituspäällikkö toimitussihteeri päätoimittaja kustantaja julkaisija
Kuvabriiffin elementit v 1.7 8.5.2013 Briiffin tueksi Kommunikointi briiffistä - suunnittelupalaverit - henkilökohtaiset keskustelut Briiffaus riittävän aikaisin Hyvä briiffin ominaisuuksia Selkeä Ytimekäs Kattava Innostava, arvostava Jättää kuvaajalle tilaa! Mahdolliset liitteet Juttu, jos valmis Taittomalli Ote tyylikirjasta Esimerkkikuva/-juttu Inspiraatiokuvia Lisäteksti Toimitusohjeet Toimijat Kuvaus Julkaisu Sopimusehdot ja toimitus Briiffaaja/ tilaaja Toimittaja Kuvaaja Kuvattava Muut Juttu Kuvatoiveet Aikataulu Esivalinnat Valmiit kuvat Nimi Nimi Yhteystiedot Toimi Kuka / mitä Nimi Yhteystiedot Miksi kuvataan Titteli Mitä sovittu HUOM! Pysyvien (vs. muuttuvat) tietojen kehyksiä on pyöristetty Nimi Yhteystiedot Kuvauslupa Huomioitavaa (pukeutuminen, lähestymistapa) Toimiala Organisaatio Läsnäolo kuvauspaikalla Rekvisiitta, lavastaminen Lokaatio Aika (-ikkuna) Kuvaajan osuus Sijainti/osoite Mahdollisuudet Rajoitteet Erityislaatu Vaihtoehdot Nimi Julkaisija Yhteyshenkilö Visuaalinen ilme Tavoite Genre Kohderyhmä Vaatimukset/ rajoitteet kuville Luonne Toimittajan osuus Kenen vastuulla Laajuus Juttutyyppi /palsta Kuvan tyyppi Värit Sisältö Tyylilaji Visuaaliset / muoto Idea/aihe/ sisältö Näkökulma Tunnetila/ Tunnelma Tyyli Ydinviesti Grafiikan tarve Tunnelma Tyyppi Valaistus Layout Kuvien koko/ asema Syväys Kuvien sijainti Tila tekstille/ otsikolle/ ingressille Lukumäärä Vaihtoehtojen lkm Tarve valmiissa jutussa Kuvitussäännöt Kuvakulmat Kuvasisältö Yhteystiedot Kuvamuodot Kuva Video Kuvitus Ilmaisullinen vapaus Mitä kuvilta odotetaan Syväterävyys Kuvallinen ilmaisu Rajaus / etäisyys Juttuesimerkki Kuvasuunnat Tapahtuma Toiminta Paikka Miljöö Teema Objekti Kuvattava(t) henkilö(t) Poseeraus/ tietoisuus Katsekontakti Katseen suunta Kasvojen ilme Sommittelu Vältettävät asiat Vaatteet/ulkoasu Värit Palkkio Toimitustapa * Sähköposti * Posti * Toimittajan palvelin * Tilaajan palvelin Julkaisukanavat * Lehti * Web * Tablet * Esitteet * PP-esitykset * Roll-upit *... Tiedostoformaatit * TIFF * JPEG * MPEG *... Käyttöoikeudet * Kertajulkaisu * Uudelleenjulkaisu * Jatkuva * Vapaa Laskutus Julkaisu Kuvakoko/ Resoluutio File info Julkaisun tunniste Henkilöiden nimet Kuvausaika ja -paikka Kuvaajan tiedot... Laskutusosoite Laskun tiedot Kysymykset/kommentit: mari.laine-hernandez@aalto.fi Mari Laine-Hernandez
" Saada toimituksen näkemys ulkopuolisen kuvaajan päähän ei ole helppoa."
Kuinka suuri merkitys briiffillä on kuvien onnistumisen kannalta? 0 % EI LAINKAAN MERKITYSTÄ 7 % JONKIN VERRAN MERKITYSTÄ 35 % MELKO PALJON MERKITYSTÄ 58 % PALJON MERKITYSTÄ Lähde: Kysely valokuvien tilaajille ja valokuvaajille huhti kesäkuussa 2013, vastaajia yhteensä 84.
Kuinka suuri merkitys briiffillä on kuvien onnistumisen kannalta? 0 % EI LAINKAAN MERKITYSTÄ 7 % JONKIN VERRAN MERKITYSTÄ 35 % MELKO PALJON MERKITYSTÄ 58 % PALJON MERKITYSTÄ Kun tiedetään, minkä tyylistä kuvaa tavoitellaan, kumpi on oleellisempi: oikein valittu valokuvaaja vai hyvin laadittu briiffi? 77 % OIKEA VALOKUVAAJA 23 % HYVIN LAADITTU BRIIFFI Lähde: Kysely valokuvien tilaajille ja valokuvaajille huhti kesäkuussa 2013, vastaajia yhteensä 84.
Ei-visuaaliset ihmiset eivät yleensä osaa briiffata. Miksi hitossa joku toimittaja edes briiffaa. Näistä seuraa yleensä ongelmia.
"Visuihmiset" + yhteinen kieli "Teksti-ihmiset" Kentällä + tieto jutusta valokuvaaja toimittaja Toimituksessa + tieto konseptista ja kokonaisuudesta AD + tieto todellisesta kuvatarpeesta toimitussihteeri, TUOTTAJA ym.
"Visuihmiset" + yhteinen kieli "Teksti-ihmiset" Kentällä + tieto jutusta Toimituksessa + tieto konseptista ja kokonaisuudesta valokuvaaja toimittaja AD + tieto todellisesta kuvatarpeesta kuvatoimittaja + työn tuntemus toimitussihteeri, TUOTTAJA ym.
lisäkuvat/lisäkäyttö suosittelu eteenpäin kriteeri = suunnitelmanmukaisuus kohdistuu yksityiskohtiin, ei kokonaisuuteen kriittisiä huomioita ei sanota palautetta ei pyydetä kiire prosessissa ei kohtia arvioinnille huono tapa kuvien käyttö taitossa ei hyödyllistä liian myöhään suomalainen tapa? seuraava keikka ympäripyöreää tappava palaute syitä valta-asetelma ei tohdi hyväksyminen/hylkääminen epäsuora yksipuolista ulkopuolinen rooli muutosehdotukset kuittaus vastaanotosta suora ei riittävästi/lainkaan ongelmia briiffi kuvausjärjestelyt malli itseymmärryksen kehittyminen muodot prosessi kuvien toimitus olosuhteet inspirointi Palaute kuvatyöprosessissa kuvaustilanne uudistuminen kuvaajan kehittyminen kuvien riittävyys prosessin ohjaaminen luottamuksen rakentaminen kuvaaja/tekijä itselleen työryhmän sisällä toimeksiantaja ja tekijä toisilleen kohde kuvaajalle ja toimitukselle yhteistyön kehittäminen funktiot milloin? julkaisun kehittäminen suunnittelun aikana faattinen kuvausten aikana briiffin oikaisu kuvausten jälkeen kuvien toimittamisen yhteydessä kuka kenelle? taiton aikana määräävyys julkaisun ilmestyttyä palautekokouksessa mistä? toteutustapa kuvassa olevat asiat kuvat brändinmukaisuus tekniset asiat kuvien suhde tekstiin kuvavalinnat kuvien käyttö taitossa kollegat keskenään toteava hylkäävä seuraavaa keikkaa sopiessa ohjaava korjaava
Palautetta ei tule, tai vaihtoehtoisesti huonoa palautetta kerätään ajan mittaan kuppiin ja lopuksi kuppi menee nurin.
Palaute valokuvan työprosessissa [1] Palautteen saaminen on kaikkien oikeus ja sen antaminen kaikkien velvollisuus. Palaute on osa palkkaa ja palkkiota ammattimaisessa valokuvatyössä. Se parantaa työn laatua, lisää työhyvinvointia ja edistää ammatissa kehittymistä. [²] [³] [4] Palautetta annetaan usein vain lopputuloksesta. Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpääkin, on palaute, jota annetaan työn sujumisesta ja toiminnasta. Monipuolinen palaute prosessin kaikissa vaiheissa varmistaa laadukkaan lopputuloksen sekä hyvin sujuvan työprosessin. Hyvä palaute on vuorovaikutteista. Se perustuu luottamukselle ja rakentaa luottamusta. Hyvä palaute on ohjaavaa, ei arvottavaa. Ohjaava palaute varmistaa, että kaikilla osapuolilla on kuvatyöprosessin eri vaiheissa yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi ja mikä on kenenkin vastuulla. Kuvista puhuttaessa on hyvä tarkistaa, että osapuolet ymmärtävät mielikuvat ja adjektiivit samalla tavalla. [⁵] [⁶] [₇] Hyvä palaute ottaa huomioon olosuhteet ja realiteetit. Se kohdistuu asioihin, joihin palautteen saaja voi vaikuttaa. Palautteen antaminen on vastuullista. Se vaatii kykyä asettua vastaanottajan asemaan. Palaute annetaan tilanteeseen sopivalla tavalla kasvokkain, puhelimitse tai kirjallisesti ei epäsuorasti. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on osa ammattitaitoa, ja siinä voi kehittyä. Kaikki tarvitsevat työstään inspiroivaa, perusteltua, selkeää, oikea-aikaista, olennaista, konkreettista ja aitoa palautetta. Siksi palautteen antaminen ja saaminen tulee nähdä osana jokapäiväistä työtä.
Kommunikaatio, kommunikaatio ja järjestelmällinen kehittäminen. Yhteistyö. Ilo tekemiseen. Siitä se lähtee.
Kiitos! nanna.sarkka@aalto.fi Diat & Aikakausi-lehden sähköinen versio: www.mediaconceptsrg.net