PÄÄTÖS LAPELY/12/07.04/2012 Etelä-Savo 14.3.2013 ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENET- TELYN SOVELTAMISTARPEESTA HANKKEESTA VASTAAVA HAKEMUS HANKE Sijainti Puolustusvoimat Maavoimien esikunta PL 145 50101 MIKKELI Lapin luonnonsuojelupiiri ry on 10.5.2012 vaatinut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (myöhemmin Lapin ELY-keskus) käynnistämään harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Rovajärven ampuma-alueen toiminnasta. Luonnonsuojelupiiri on aloitteessaan todennut muun muassa, että erityisesti 2000-luvulla Puolustusvoimien toiminnassa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet olennaisesti alueen maanomistajien, asukkaiden ja käyttäjien perusoikeuksiin, muutokset ovat perustavanlaatuisia ja kauaskantoisia, ja että Rovajärven ampumaharjoitusalue aiheuttaa YVA-laissa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristölle ja siksi luonnonsuojelupiiri vaatii harkinnanvaraista ympäristövaikutusten arviointia. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on läntisen Euroopan laajin yhtenäinen sotilasharjoitusalue. Sen pinta-ala on noin 1 100 km 2 ja se sijaitsee pääosin Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien alueella. Ampuma-alueen pohjoisosat sijoittuvat Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. Alueen pohjoispuolella on 54 km 2 :n laajuinen aidattu Köngäsvuoman koeampuma-alue. Rovajärven ampuma-alue on Metsähallituksen omistamaa ja hallinnoimaa metsätalousmaata, jonka se on vuokrannut puolustusvoimille harjoitusalueeksi. Alueella ovat voimassa Pohjois- ja Itä-Lapin sekä Rovaniemen maakuntakaavat, joissa alue on osoitettu puolustusvoimien harjoitusalueeksi kaavamerkinnöillä EP (puolustusvoimien pysyvässä käytössä oleva harjoitusalue tai sellaiseksi suunniteltu varuskunta, harjoitus- ja vastaava alue, jolla liikku-
LAPELY/12/07.04/2012 2/10 minen on rajoitettua) ja ER (alue, jolle yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu, mm. ampumarata-alueet, eräät puolustusvoimien alueet). Itä- Lapin maakuntakaavassa maakuntakaavan M-aluevaraus on jätetty alueelta vahvistamatta. Alueella on voimassa Lapin osaseutukaavojen erityistoimintojen alue, jolla liikkuminen on rajoitettua (ER 880). Ampuma- ja harjoitusalueen vastuullisena hoitajana toimii Jääkäriprikaati. Alueella on järjestetty ensimmäinen kenttätykistön kesäleiri vuonna 1949. Tykistö oli pitkään alueen ainoa käyttäjä, mutta 1980-luvun loppupuolelta muiden aselajien harjoitukset ovat lisääntyneet. Vuodesta 1983 harjoituksia pidettiin vuosittain kolme ja vuodesta 1995 alkaen kaksi. Vuonna 1998 leiriajat muutettiin uusia palvelusaikoja vastaaviksi. Aluetarpeiden kasvaessa aluetta on laajennettu erilaisin järjestelyin. Sarriojärven alue liitettiin ampuma-alueeseen vuonna 1949. Vuonna 1960 alue jaettiin ampuma- ja suoja-alueisiin. Vuonna 1989 Köngäsvuoma liitettiin ampuma-alueeseen käyttöoikeussopimuksella. Vuosituhannen vaihteen jälkeen aluetta on kehitetty alueelle määritellyn tavoitetilan ja sen pohjalta laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Toiminta Puolustusvoimat käyttää ampuma-aluetta vuosittain noin 200 vrk, joista ammuntapäiviä on keskimäärin 135, jolloin alueen muu käyttö on kokonaan tai osittain rajoitettu. Käyttöaste on vuosina 1992 2012 vaihdellut 135 220 vrk ollen suurimmillaan vuonna 2009 (220 vrk) ja pienimmillään vuonna 2012 (135 vrk). Käytön painopisteet ajoittuvat vuosittain varusmiesten saapumiserien kahden viimeisen kuukauden ajalle, toukokesäkuulle ja marras-joulukuulle. Näille jaksoille painottuvat myös tykistön harjoitusammunnat. Vielä 2000-luvun alussa alueella järjestettiin vuosittain neljä alueellista harjoitusta, tällä hetkellä yksi, ja 2010-luvulla painopiste on siirtynyt yksikkötason harjoituksiin (komppania/patteri). Suurin harjoitus on vuosittainen toukokuussa järjestettävä vajaan parin viikon mittainen Maavoimien vaikuttamisen harjoitus, johon voi osallistua joukkoja kaikista viidestätoista maavoimien joukko-osastosta ja keskimäärin 3 500 4 500 sotilasta. Alue on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen (1 8), joista seitsemää (1 7) käytetään kovapanosammuntoihin. Osa-alueilla on rajoitusalueita, joille ei sijoitella maalialueita ja tuliasemienkin sijoittelu on ohjeistettu johtosäännössä ja varomääräyksissä. Alueen sisällä on yksityisalueita, suojelualueita ja leirikeskuksia. Tukeutumisalueita, joissa on leirialueita, ja joissa kaikki ammunnat ja räjäytystoiminta on kielletty, on Heinuvaarassa, Rovarinteessä, Kielijupossa, Rovamännikössä, Jokilammella, Sarriojärvellä ja Ristilammella. Rovaselässä kovapanosammunnat on kielletty. Vaara-alueet eivät ulotu tiehen nro 82 rajoittuville yksityisalueille eivätkä Enijärven ja Majavalammen yksityisalueille. Yksityisalueille ei ryhmitytä taisteluasemiin.
LAPELY/12/07.04/2012 3/10 Ampumatoiminta on painottunut alueen eteläosiin ja tyypillisin suurikaliiberisten aseiden ampumasuunta on etelästä pohjoiseen. Viime vuosina on lisääntynyt myös ampumasuunta pohjoisesta etelään. Alueen keskellä ja kaakkoisosissa on merkittäviä tykistön tuliasemia. Keskeisiä tuliasemapaikkoja ovat olleet mm. Hautainmaa, Heinuvaara, Alanaarma, Rättiselkä ja Suontaanselkä. PST-ohjusammuntoja suoritetaan pääasiassa Hautainmaan ja Syyrakin alueilla sekä Tulkaselän ja Hyppyläkeron välisillä alueilla. Alueen pinta-alasta noin kolmannes on maalialuetta. Maalialueita ei saa sijoittaa 300 metriä lähemmäksi nimettyjä vesistöjä eikä siten, että ammunnat vaurioittavat poroaitoja. Tiestölle ampuminen on kielletty. Maaleja on usein sijoitettu seuraaville alueille: Kiviselkä Hirvasselkä, Köngäsvuoma, Niemimaa, Hautainvuoma ja Hautavaara Kypärävaara sekä lisäksi Suontaanselkä ja Pärijärvi Vianselkä. Köngäsvuoman alue on aidattu, koska alueella on kokeiluampumatarvikkeista johtuen korkeampi räjähtämättömien ampumatarvikkeiden määrä. Ammuntoja ei järjestetä porotalouden rauhoitusaikoina eli vasojen merkitsemisaikana juhannusaatosta 31.7. saakka eikä porojen syyserotusten aikana 15.9. 31.10.. Lisäksi 1. 15.11. pyritään välttämään ammuntoja, joiden vaara-alue ulottuu laidunkiertoaidan linjauksen pohjoispuolelle. Ampuma-alueella ammutaan käytännössä kaikilla käytössä olevilla asejärjestelmillä, kuten muun muassa 130 mm (130 K 54) ja 155 mm (155 K 98) kanuunoilla, 152 mm haupitsilla (152 H 55), 122 mm panssarihaupitsilla (122 PsH 74) ja 120 mm kranaatinheittimellä (120 KrH 92). Lisäksi käytetään kevyempiä aseita kuten 23 mm ilmatorjuntakanuunaa, 12,7 mm ilmatorjuntakonekivääriä, 81 mm kranaatinheitintä ja käsiaseita. Vuonna 2011 eri aselajien laukaus- ja räjähdemäärät ovat olleet seuraavat: Panssaritorjunta (kes ja rsk:n 1 700 kpl ontelokranaatit ja ohjukset) Kranaatinheittimen kranaatit 8 000 kpl Tykistölaukaukset (ml. pans- 8 000 kpl sarivaunut) Ohjukset 1 700 kpl Räjähteet 1 400 kg Käsikranaatit (taistelu) 125 kpl Merkkisavut 900 kpl Kiväärilaukaukset (cal. 7,62 mm) 200 000 kpl Kiväärilaukaukset (paukku- 150 000 kpl patruuna) ilmatorjunta-kk laukaukset 17 000 kpl Panssarivaunu-kk 13 000 kpl
LAPELY/12/07.04/2012 4/10 Tykistön ja kranaatinheittimistön valtakunnallisessa ampumaharjoituksessa (nykyisin Maavoimien vaikuttamisen harjoitus) ammutut laukausmäärät ovat 2000-luvun alun tilanteesta vähentyneet huomattavasti, miltei puoleen, johtuen ampuvien joukkojen määrän vähenemisestä, harjoitusten keston lyhenemisestä, ampumatarvikkeiden käytön tietoisesta vähentämisestä ja taloudellisten resurssien vähenemisestä. Maalialueille sijoittuvat Hautainmaan ja Syyrakin ensisijaisesti taisteluammuntojen järjestämiseen tarkoitetut alueet. Hautainmaan alueeseen kuuluvat Hautainmaanharjun Raanjupon Kiviselän Kivivuoman ja Ryymäysvaaran tuliasema ja maalialueet. Taisteluampuma-alueella ammutaan muun muassa panssaritorjunta-aseilla, ohjuksilla, vaunutykeillä ja tykeillä. Syyrakin alueella ovat vakiotaistelupaikka ja maali- ja räjäytysalueet. Panssaritorjuntaradat ovat Syyrakinmaassa ja Pärijärvellä. Sinkoaseiden taistelulaukauksia ammutaan vain niille tarkoitetuilla radoilla, joita ovat Syyrakki pohjoinen, Parvaharju ja Syyrakin kovan liikkuvan radan ampumapaikat. Kouluampumaradoille asetetut vaatimukset täyttävät pienikaliiberisten aseiden kohdistuspaikat ovat Heinuvaarassa ja Niskavaarassa. Kohdistuspaikoilla ei ammuta taisteluammuntoja. Maalialueet tarkastetaan ennen ja jälkeen ammunnan. Räjähtämättömät ammukset poistetaan räjäyttämällä ne paikallaan tai ne siirretään Oksavaaran räjäytyspaikalle räjäytettäväksi tai niiden sijainti merkitään maastoon. Ampuma-alueella on raivauksista huolimatta edelleen räjähtämättömiä ampumatarvikkeita. Alueella järjestetään säännöllisesti kenttätyöleirejä tarkoituksena alueen kunnostaminen ja kehittäminen. Leirien yhteydessä aluetta siivotaan ja maastosta poistetaan materiaaleja, kuten ammusten kuoria. Tukeutumisalueilla on talousvesikaivoja ja vesijohtoverkostoja, osassa myös viemäriverkosto ja jätevedenpuhdistamot, kuten Heinuvaarassa ja Sarriojärvellä. Ampuma-alueella on yhteensä noin 20 betonista elementtikäymälää. Ampuma-alueella on ajettavaa tiestöä noin 300 km. Talviaikaan teitä ja uria aurataan. Polttoaineiden jakelu on keskitetty Heinuvaaraan ja Sarriojärvelle rakennetuille polttoaineiden jakelupaikoille ja jakelu suoritetaan säiliöautoista tai siirrettävistä säiliöistä, joissakin harjoituksissa myös maastossa säiliöautoista pohjavesialueiden ulkopuolella. Alue on suojattu ja öljytuotteiden jakopaikoilla on käytettävissä öljyntorjuntakalusto. Polttoaineiden jakopaikoilla käytetään öljynimeytysmattoja.
LAPELY/12/07.04/2012 5/10 Ympäristöolosuhteet Rovajärven ampuma-alueen jätteet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Vaarallinen jäte toimitetaan pääsääntöisesti kotivaruskuntaan, poikkeustilanteissa Misin varastolle, mistä ne toimitetaan asianmukaiseen vastaanottokeskukseen. Ampuma-alueen käyttö suunnitellaan siten, että luonto ja sen erityispiirteet huomioidaan, toteutetaan Metsähallituksen laatimaa alue-ekologista suunnitelmaa ja ohjataan toimintoja sellaisille alueille, joilla ei aiheuteta luonnolle ja sen erityiskohteille korvaamattomia haittoja. Alueen asutus on keskittynyt pääosin kantatien nro 82 (Rovaniemi Kemijärvi) ja valtatien nro 4 varsille. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 1,5 km:n päässä tuliasemista. Melko keskellä ampuma-aluetta Enijärven ja Majavajärven rannoilla on loma-asutusta ja ampuma-alueen lounaisosassa Vikajärvellä on maatilamatkailua. Alue on kasvillisuudeltaan varsin karua ja sen ominaispiirteisiin kuuluvat moreenikummut ja laajat mäntyvaltaiset metsäalueet ja alavien maiden suot ja vesistöt, joiden lomassa on vain vähän rakennettua ympäristöä. Soita on noin 30 % alueen pinta-alasta ja ne ovat runsasvetisiä, mutta kangasmaiden pilkkomia eivätkä muodosta laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia. Metsänkasvatukseen kelpaavat suot on ojitettu. Laajat suot ovat puuttomia nevoja tai nevarämeyhdistymiä. Ravinteikkaita lettoja on vähän ja korvet sijoittuvat lähinnä vesistöjen varsille. Alueella on kaikkiaan noin 950 luontoarvoja sisältävää kohdetta kokonaispinta-alaltaan lähes 34 km 2. Kohteita on eniten kasvillisuudeltaan rehevämmässä pohjois- ja länsiosassa. Mäntyvaltaiset metsät ovat metsätalouden ja armeijan aktiivisen harjoitustoiminnan vuoksi yleisilmeeltään melko pirstoutuneita, mutta luonnontilaisia, aihkipetäjäisiä vanhan metsän kokonaisuuksiakin löytyy. Uhanalaiset kasvilajit ovat keskittyneet alueen pohjoisosaan. Alueelta löytyy kasvi- ja eläinlajeja, joiden uhanalaisuutta ja suojelustatuksia on määritelty myös luontodirektiivin liitteissä II, IV ja V ja lintudirektiivissä. Ampuma-alue kuuluu Kemijoen päävesistöalueeseen (65) ja rajoittuu lännessä Raudanjokeen. Keskellä virtaa Raudanjokeen laskeva, sivujokineen aktiivisen kunnostuksen kohteena ollut Vikajoki pohjoisesta lounaaseen. Alueella on lukuisia säännöstelemättömiä järviä, lampia ja jokia. Suurin järvi, Enijärvi (10 km 2 ) sijaitsee ampuma-alueen itäosassa. Ampuma-alueella on yli 40 pohjavesialuetta. Vedenhankintaa varten tärkeitä (luokka I) tai vedenhankintaan soveltuvia (luokka II) pohjavesialueita on 12 ja ne kaikki sijaitsevat ampuma-alueen suoja-alueilla. Lautavaaran pohjavesialueella on Napapiirin Veden pohjavedenottamo.
LAPELY/12/07.04/2012 6/10 Ympäristöselvitykset Ampuma-alue käsittää noin neljänneksen Pyhä-Kallion paliskunnasta ja puolet ns. keskipalkisesta. Paliskunnan suurin sallittu poroluku on 6 500, joista noin 4 100 kuuluu pääasiassa keskipalkisessa (Namman ja Kemijärven roikat ) toimiville osakkaille. Ampuma-alueella on 19 erotusaitaa, 12 yövyttävää kämppää ja poroaitoja noin 130 km. Alueen paliskunnilla on Puolustusvoimien kanssa sopimus ampuma- ja harjoitusalueen käytöstä. Kahdesti vuodessa kokoontuvassa neuvottelukunnassa käsitellään muun muassa harjoitteluajankohtia ja korvauskysymyksiä. Harjoitusten ulkopuolella alue on vapaassa käytössä jokamiehen oikeuksin. Järvet ja metsät tarjoavat hyvät puitteet metsästykselle, kalastukselle ja marjojen keruulle. Alueelle myönnetään metsästys- ja kalastuslupia. Osa alueen vesistä on vuokrattu yksityisille. Alueen vesistöissä ei ole ammattimaista kalastusta. Alueelta tunnetaan kiinteitä muinaisjäännöksiä runsaasti. Esihistoriallisen ajan jäännökset ovat pyyntikuoppia, kivikautisia asuinpaikkoja ja irtolöytöjä. Historiallisen ajan jäännökset ovat kalaseitoja tai kalapatsaita, kalakenttiä, kalansäilytyspurnuja ja pilkkapetäjiä. Rovajärven alueella on 2000-luvulla tehty useita ympäristötutkimuksia Akukon Oy:n, Ramboll Finland Oy:n, Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tekeminä. Ympäristö- ja luontoselvityksiä ovat olleet Naarma Rovajärven alueekologinen suunnitelma (2000), Rovajärven ampuma-alueen maankäyttösuunnitelma (2005), Rovajärven alueen kääväkässelvitys (2010), Rovajärven alueen kovakuoriaisselvitys (2010) ja Rovajärven ympäristöselvitys (2013). Melu- ja tärinäselvityksiä ovat olleet Rovajärven ampuma-alueen ympäristömeluselvitys (2007) ja Ammunnan ja räjäytysten aiheuttama tärinä, Rovajärven mittaukset (2008). Maaperä- sekä pintavesi- ja pohjavesiselvityksiä ovat olleet Sarriojärven leirialueen maaperätutkimukset (pilaantuneen maaperän esiintymisen selvittäminen) (2005) ja Heinuvaaran polttoaineiden jakopaikan ja ajoneuvojen huoltopaikan, Hautainmaan jätepaikan ja Venevaaran pesupaikan sekä polttoaineiden jakelualueiden maaperätutkimukset (2006). Osana Rovajärven ympäristöselvitystä on tehty pohja-, pinta- ja lähdevesitutkimus (2012). Lisäksi on tehty tutkimus poronhoidosta ampuma- ja harjoitusalueella (2011).
LAPELY/12/07.04/2012 7/10 ASIAN KÄSITTELY Asia on tullut vireille Lapin ELY-keskuksessa 10.5.2012 Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n vaatimuksesta. Lapin ELY-keskus on järjestänyt asiasta 16.8.2012 valmistelevan neuvottelun, jossa ovat Lapin ELY-keskuksen ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojeluviranomaisten lisäksi olleet läsnä Maavoimien Esikunnan, Pohjois-Suomen huoltorykmentin, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan ja Jääkäriprikaatin edustajat. Lapin ELY-keskus on pyytänyt Puolustusvoimilta vastinetta Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n vaatimuksesta. Puolustusvoimien puolesta Maavoimien esikunta on 31.1.2013 toimittanut Lapin ELY-keskukselle vastineen, jossa on vaatinut, että Lapin luonnonsuojelupiirin vaatimus tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä perusteettomana. Vastineen liitteenä on toimitettu Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöselvitys, Rovajärven ampuma-alueen maankäyttösuunnitelma ja selvitys Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen melualueista sekä Naarma Rovajärven ja Luoston alue-ekologiset suunnitelmat. Lisäksi Maavoimien esikunta toimitti 11.3.2013 tutkimusraportin Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen pohja-, pinta- ja lähdevesitutkimuksesta. Lapin ELY-keskus on järjestänyt asiasta 28.2.2013 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) annetun lain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisneuvottelun, johon kutsu oli 12.2.2013 toimitettu Rovaniemen ja Kemijärven kaupungille, Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille, Rovaniemen kaupungin kaavoitusviranomaiselle, Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnille, Lapin liitolle ja Lapin aluehallintovirastolle. Viranomaisneuvottelussa 28.2.2013 eivät olleet läsnä Pelkosenniemen kunnan, Lapin liiton eikä Lapin aluehallintoviraston edustajia, eivätkä ne myöskään ole toimittaneet Lapin ELY-keskukselle kirjallista kannanottoaan asiasta 26.2.2013 mennessä. Viranomaisneuvottelussa läsnä olleet viranomaisten edustajat ovat ilmoittaneet asiasta kannanottonaan seuraavaa: Sodankylän kunnan edustaja on todennut, että ampuma-alue ulottuu pieneltä osalta Sodankylän kunnan alueelle. Jos toimintaan ei ole tulossa muutoksia, kunnalla ei ole asiaan mitään sanottavaa. Rovaniemen kaupungin edustajan mukaan toiminta edellyttäisi YVAmenettelyä, jos kyseessä olisi uusi toiminta. Nykyisen olemassa olevan toiminnan osalta YVA-menettely ei välttämättä ole tarpeen. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin olla selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Laaditussa ympäristöselvityksessä esitettyjen jatkotoimenpiteiden toteuttaminen on tärkeää kuten pinta- ja pohjavesien seuranta ja jatkotutkimukset. Uskottavuuden kannalta tarkkailusta ja sen sisällöstä
LAPELY/12/07.04/2012 8/10 LAPIN ELY-KESKUKSEN RATKAISU Päätös Perustelut tulisi pyytää Lapin ELY-keskuksen hyväksyntä. Muutoinkin olisi tärkeää, että tehdyistä selvityksistä ja niiden riittävyydestä olisi valvovan viranomaisen kannan-otto. Kemijärven kaupungin edustajien mukaan Rovajärven alueella on merkitystä myös Kemijärven kaupungille ja ampuma-alueen toiminta ja tarkoitus hyväksytään. Ongelmakohtana on, että tien nro 82 varrella olevien Hyypiön ja Kalliosalmen kylien kehittäminen on pysähtynyt vuoden 2005 meluselvityksen pohjalta laadittujen melualueiden vuoksi. Alueelle ei voida myöntää uusia rakennuslupia. Parhaillaan on käynnistymässä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavojen laadinta. Tässä prosessissa melukysymykset ja meluselvitys tulee olemaan keskeisessä asemassa. YVA-menettelyä puoltaisi se, että näin saataisiin koottua kaikki ampuma- ja harjoitusalueen ympäristövaikutukset yhdeksi selvitykseksi ja samalla voitaisiin laatia vaikutusten seurantaohjelma. Tämä palvelisi erityisesti alueen ihmisiä sekä parantaisi toiminnan avoimuutta. Lapin ELY-keskus päättää, että Rovajärven ampuma-alueen toimintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4 :n 1 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityspiirteiden vuoksi. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan aina arviointimenettelyä. Ampumaalueet eivät kuulu asetuksen hankeluetteloon. Ympäristövaikutusten arviointimenettely tehdään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 7 :n mukaisesti ennen hankkeeseen ryhtymistä ja menettelyn tarkoitus on mahdollistaa eri tahojen osallistuminen hankkeen toteutusvaihtoehtojen valintaan ja hankkeen vaikutuksiin. Kyseessä on olemassa oleva hanke, johon arviointimenettelyä ei 4 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sovelleta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden
LAPELY/12/07.04/2012 9/10 Sovelletut oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 7 :n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa on tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta. Lapin ELY-keskukselle toimitetuissa selvityksissä ei ole tullut ilmi, että ampuma-alueen käytössä tai toiminnassa tai maankäytössä olisi tapahtunut tai tapahtumassa sellaisia muutoksia, että haitalliset ympäristövaikutukset olisivat lisääntyneet tai tulevaisuudessa lisääntyisivät, tai että alueen maankäyttö oleellisesti muuttuisi. Saatujen selvitysten mukaan asejärjestelmissä, ampumamäärissä ja harjoitusajoissa viime vuosina tapahtuneet muutokset ovat merkinneet ympäristövaikutusten vähenemistä ja erityisesti melu- ym. ympäristöhaittojen kannalta merkittävimpien raskaiden aseiden osalta. Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä ja sen käyttämät aseet ovat pysyneet pääosin samanlaisena viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta järjestettävien harjoitusten määrät ovat vähentyneet. Lähialueella ei ole tiedossa sellaisia muita hankkeita, joilla olisi merkittäviä yhteisvaikutuksia puheena olevan hankkeen kanssa. Hankkeessa ei siten ole kyse ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentissa tarkoitetusta hankkeesta tai hankkeen olennaisesta muutoksesta, johon arviointimenettelyä olisi sovellettava. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja muutos 458/2006) 4 ja 6. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 ja muutos 359/2011) 4, 6 ja 7. Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Rovaniemen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen valittamalla hakea muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 19 :n 3 momentti).
LAPELY/12/07.04/2012 10/10 PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO PÄÄTÖKSEN JAKELU JA MAKSU Päätös Maksu Tiedoksi Kuulutus päätöksestä on nähtävänä Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien sekä Pelkosenniemen ja Sodankylän kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Lapin ELY-keskuksen ilmoitustaululla 19.3 17.4.2013. Päätös on saman ajan nähtävillä sähköisenä asiakirjana osoitteessa www.ely-keskus.fi/lappi hakupolkuna: Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset > Yksittäiset tapaukset > Rovajärven ampuma-alue, Rovaniemi. Hankkeesta vastaavalle saantitodistuksin. Maksutta Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Rovaniemen kaupunki Kemijärven kaupunki Pelkosenniemen kunta Sodankylän kunta Lapin liitto Lapin aluehallintovirasto Metsähallitus, Luontopalvelut Lapin Luonnonsuojelupiiri ry. Johtajan sijainen, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tiina Kämäräinen Alueidenkäyttöyksikön päällikkö Kaija Pekkala LIITE Valitusosoitus (LAP 01 R).