1 (10) Asianumero 6163/10.02.03/2011 Aluenumero 110616 Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskus, muutos 51. kaupungin osa, Leppävaara Osa korttelia 51076 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 20. päivänä helmikuuta 2012 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6714. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Laturinkujan päässä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa 29.2.2012. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 24111 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Koski Matias Kallio etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.l.sukunimi@espoo.fi
2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 3 2.1.3 Rakennusjärjestys... 3 2.1.4 Tonttijako... 3 2.1.5 Rakennuskiellot... 3 2.1.6 Pohjakartta... 3 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Suojelukohteet... 5 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 6 3.1 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 4.3.1 Maankäyttö... 6 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 7 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 7 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 7 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 7 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 7 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 8 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Havainnekuva
3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu Suunnittelualueella on 1910-luvulla valmistunut huvila, joka on muutettu toimitilaksi, mutta on tällä hetkellä tyhjillään. Rakennus on suojeltu. Asemakaavan muutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Ylänne. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2. esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 1.3 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 1178 m 2. 1.4 Muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksella muutetaan korttelin 51076 tontti 2 toimitilarakennusten korttelialueesta (KTY) asuin-, palvelu- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Olemassa oleva huvilarakennus muutetaan takaisin asuinkäyttöön. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on osoitettu Espoon eteläosien yleiskaavassa kehitettäväksi kaupunkimaisen asuinrakentamisen alueeksi (A1). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. 2.1.2 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Mestarintunnelin asemakaavaan liittyvä Leppävaaran keskus Pohjoinen I/ Ydinkeskus, muutos -niminen asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.11.2003. Suunnittelualue on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Huvilarakennus on kaavassa suojeltu sr-merkinnällä. Lisäksi tontin koillisosaan on osoitettu rakennusalaa, jonka enimmäiskerrosluku on I ja rakennusoikeus 40 k-m 2. 2.1.3 Rakennusjärjestys 2.1.4 Tonttijako Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Tonttijako on hyväksytty 7.6.2005. 2.1.5 Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella, korttelin 51076 tontilla 2, ei ole rakennuskieltoa. 2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset.
4 (10) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Kiinteistö Oy Ylänne. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Tontilla on vanha, suojeltu puurakenteinen huvila, joka on ollut toimistokäytössä. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Tontin etelä- ja länsiosassa on luonnonvaraista kasvillisuutta. Pohjoisosassa on muutamia pysäköintipaikkoja. Tontin kaakkoispuolella kulki ennen Mestarintie (Kehä I), mutta se on siirretty maan alle tunneliin ja paikalle rakennetaan Mestarinkatu. Ympäristö on muuttumassa voimakkaasti ja läheisille alueille tullaan rakentamaan mm. useita asuinkerrostaloja. Tontin koillispuolella on paikoitustalo, jonne on ajoyhteys Laturinkujalta. Lounaispuolella on jyrkähkö rinne, jonka alapuolella on asuinkerrostaloksi muutettava pienehkö toimistorakennus. Tontin luoteispuolella kulkevat Nikkarinportaat rinnettä alas. Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Laturinkujalta, joka liittyy tällä hetkellä Porarinkadun, Vallikallionkadun ja Vallikadun kautta muuhun liikenneverkkoon. Tulevaisuudessa liikenneyhteydet paranevat, kun suunniteltu Mestarinkatu rakennetaan, jolloin alueelta pääsee Laturinkujan ja Porarinkadun kautta Mestarinkadulle, jolta on yhteys myös etelään ja itään. Alueen itäpuolella Kehä I:n liikenne kulkee Mestarintunnelissa. Kävely ja pyöräily Suunnittelualueen länsipuolella on Nikkarinportaat, joiden kautta Leppävaaran keskustaan on sujuva kävely-yhteys. Jollei portaita voi käyttää, kävely- ja pyöräily-yhteydet esimerkiksi Leppävaaran keskustaan kiertävät kauempaa, mutta yhteydet paranevat huomattavasti Mestarinkadun rakennuttua. Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Alueen pysäköinti tapahtuu omalla tontilla tontin pohjoisosassa. Julkinen liikenne Leppävaaran rautatieasema ja bussiterminaali sijaitsevat noin 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Rakennettavan Mestarinkadun suunnitelmissa on varauduttu bussin liikennöintiin. Palvelut Alle kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta on kattavat ja monipuoliset palvelut (mm. ostoskeskus, kirjasto, kouluja ja päiväkoteja). Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka.
5 (10) 2.2.3 Suojelukohteet Muutosalueella on suojeltu rakennus, huvila Ylänne, joka on ollut toimistokäytössä. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Asemakaavan muutoksessa rakennus saa tarkemman suojelua koskevan merkinnän (sr-1): Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa, ja jonka ominaispiirteet on vaalittava. Rakennukseen kohdistuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Huvila Ylänne etelästä kuvattuna. Huvilarakennus torneineen luoteesta.
6 (10) Otteita Espoon kaupunginmuseon julkaisemasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema -kirjasta (Härö, Erkki 1991): Ylänne on poikkeuksellisen suuri kaksikerroksinen taitekattoinen vuoraamaton hirsihuvila Leppävaaran Vallikallion etelärinteellä. Sen on rakennuttanut itselleen kupariseppä Mauno Fredrik Hätinen, ilmeisesti 1910-luvulla. Rakennuksen yksityiskohdat (mm. vesikourut, ovet, parvekkeen kaiteet, peltikatto) ovat poikkeuksellisen hyvin ja koristeellisesti tehdyt. Huvilan päässä on erikoinen matalahko torni. Ikkunoiden puitejako on erittäin koristeellinen. Rakennuksen arkkitehtuuritaustasta liikkuu kahdenlaisia tarinoita. Toisen mukaan Hätinen olisi halunnut rakentaa talon, joka muistuttaa hänen kotipitäjänsä kirkkoa. Kaavin kirkko erillisine kellotapuleineen ei kuitenkaan juurikaan muistuta Hätisen taloa. Toisen tarinan mukaan talon olisi suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen. Tiedetäänkin Hätisen liikkeen suorittaneen vaativan Helsingin asemarakennuksen tornin kattamistyön (ennen v. 1914). Todennäköistä onkin, että Saarinen on joko suoraan tai välillisesti vaikuttanut rakennuksen kansallisromanttishenkiseen arkkitehtuuriin. 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävimpänä häiriötekijänä on liikenteen melu. Tilannetta kuitenkin helpottaa aiemmin tontin vierestä kulkeneen Mestarintien (Kehä I) siirtyminen tunneliin. Alueen itäpuolelle rakennetaan Mestarinkatu. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoshakemus Kiinteistö Oy Ylänteen taholta on kirjattu saapuneeksi 16.11.2011. Hakemuksessa esitetään toimistokäytössä olleen huvilarakennuksen muuttamista takaisin asuinkäyttöön. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan kohdan 7.2 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Tontti on nykyisellä kaavamerkinnällään tarpeeton, ja tontilla sijaitseva suojeltu huvilarakennus on tyhjillään. Huvilarakennus halutaan ottaa takaisin asuinkäyttöön. Kaavassa huomioidaan myös mahdolliset tulevat tarpeet merkitsemällä tontti asuin-, palvelu- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. 4.2 Mitoitus Tontti sijaitsee alueella, jossa on paljon asuinrakentamista ja valmiit palvelut. Yleiskaavassa alue on merkitty kehitettäväksi kaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Käyttötarkoituksen muutos toteuttaa yleiskaavan tavoitetta. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1178 m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Olemassa oleva, toimistokäytössä ollut ja nyt tyhjillään oleva huvilarakennus otetaan jälleen asuinkäyttöön. Asemakaavan muutoksella muutetaan korttelin 51076 tontti 2 toimitilarakennusten korttelialueesta (KTY) asuin-, palvelu- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1).
7 (10) Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: kaksi autopaikkaa asuntoa kohden, yksi autopaikka toimistokerrosalan 50 m 2 kohden ja yksi autopaikka palvelukerrosalan 70 m 2 kohden. Autopaikkoja saa sijoittaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin häiriötekijä alueella on liikenteen melu. Suunnittelualueen itäpuolella Mestarintien (Kehä I:n) liikenne kulkee tunnelissa, jonka eteläiselle suuaukolle on etäisyyttä noin 150 metriä. Kehä I:n tiesuunnitelman yhteydessä tehdyn meluselvityksen mukaan suunnittelualueella päästää alle 55 db ohjearvon. Mestarintunneliin tehdyn ilmanlaatuvaikutusten arvioinnin mukaan suunnittelualueella ohjearvot eivät ylity. Suunnittelualueen itäpuolelle rakennetaan Mestarinkatu, joka toimii paikallisena kokoojakatuna. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan korttelin 51076 tontin 2 toimistokäytössä olleen huvilarakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen asuin-, palvelu- tai toimistorakennukseksi. Asemakaavan muutoksen vaikutukset ovat vähäiset. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutuksesta vastaa maanomistaja. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Maanomistaja on hakenut asemakaavamuutosta 16.11.2011. Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa 29.2.2012. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Espoon verkkosivuilla (http://www.espoo.fi/ ). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle.
8 (10) Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavanmuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Matias Kallio ja Sari Koski. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu laskutusluokkaan II. Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta.
9 (10) 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto 16.11.2011 Asemakaavan muutoshakemus 20.2.2012 Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston 5.3.2012 19.3.2012 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineistosta ei saatu palautetta. 16.4.2012 Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen 14.5.2012 28.5.2012 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa. Fortum Espoo Distribution Oy ilmoitti, että Fortumilla ei ole huomautettavaa Leppävaaran keskus alueen 110616 asema-kaavan muutoksesta sähkönjakeluverkon 0,4 kv/20 kv osalta. HSY ilmoitti, että asemakaavan muutos ei edellytä vesihuollon lisärakentamista. Mielipiteitä ei jätetty.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Asemakaavainsinööri Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö