Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Lapin ELY keskus MRL neuvottelupäivät 7. 8.9.2016 Matti Vatilo, YM
Yleistä Ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1.10.1983, sen tilat ovat Aleksi 7:ssä Ministeriötä johtaa maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ministeriön ylimpänä virkamiehenä toimii kansliapäällikkö Hannele Pokka
RYMO organisaatio, 1.11.2015 Johto Johdon tuki Hallitusohjelman seuranta Omistajaohjaus Muut koko osastoa palvelevat tehtävät Alueet ja yhdyskunnat Alue- ja yhdyskuntarakenne Maankäytön suunnittelujärjestelmä Merialuesuunnittelu Kaupunkikehitys ja kaupunkiseutuyhteistyö Maaseutukehitys Maapolitiikka Liikkuminen ja liikenneverkot Viherverkot Energiaverkot Rakennukset ja rakentaminen Rakentamisen ohjausjärjestelmä Rakentamisen tekniset vaatimukset Korjausrakentaminen ja rakennusten ylläpito Energia- ja materiaalitehokkuus Rakennustuotteet Lähienergia Lähiympäristö ja asuminen Rakennetun ympäristön laatu ml. melu, esteettömyys Kulttuuriympäristöt ja rakennussuojelu Asuntorahoitus-, tuki- ja hallintajärjestelmät Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuminen Asunto- ja rakennusmarkkinat
Ympäristöministeriön toiminta ajatus ja visio TOIMINTA AJATUS Ympäristöministeriö on yhteistyöhakuinen johtava vaikuttaja kestävän kehityksen, hyvän elinympäristön ja monimuotoisen luonnon turvaamisessa nykyisille ja tuleville sukupolville. VISIO Ympäristövastuullinen osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö.
Sipilän hallitusohjelman viisi strategista painopistettä Työllisyys ja kilpailukyky Koulutus ja osaaminen, Hyvinvointi ja terveys Biotalous ja puhtaat ratkaisut Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen Työllisyys ja kilpailukykyä koskevan osion kärkihankekokonaisuudet: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamien ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen Paikallisen sopimisen edistäminen ja työllistämisen esteiden purkaminen Työvoimahallinnon uudistaminen työllisyyttä tukevaksi Asuntorakentamisen lisääminen
Hallituksen norminpurun kärjet Perataan säädökset, puretaan turhaa sääntelyä ja uudistetaan tarvittavat säädökset. Sujuvoitetaan lupa ja valitusprosessit ja annetaan niitä koskeva palvelulupaus Viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoidaan, esimerkiksi ennakkoneuvottelumenettelyllä Perustetaan lainsäädännön vaikutusarviointielin, jonka tehtävänä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu www.norminpurku.fi
Hallituksen normitavoitteet pelkistetysti Kansanedustaja Matti Vanhasen tiivistys KIRA foorumissa 17.11.2015: Kaavoituksen ja rakentamisen uudistamisen tavoitteena on 1) helpottaa 2) yksinkertaistaa 3) sallia 4) edistää markkinoiden toimivuutta
Normien sujuvoittamisessa monta palloa ilmassa Maakuntakaavojen vahvistamisesta luovuttiin viime helmikuussa Poikkeamistoimivalta kokonaisuudessaan siirrettiin kunnille huhtikuussa Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen lakivalmistelussa Valituslupamenettelyn muuttaminen kattavaksi valmisteilla OM:n ja YM:n yhteistyönä, HE annettanee syksyllä Valitusten oikeudenkäyntimaksuja nostettu 2016 vuoden alusta Valituslajin muuttaminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseksi selvitettiin viime keväänä. Selvityksessä ilmeni että muutos todennäköisesti pidentäisi valitusprosesseja. Siksi sen valmistelua ei ole jatkettu. Esteettömyysasetuksen tarkistaminen vireillä, lausuntoaika päättyi 12.8., rakentamismääräyksiä uudistetaan muutoinkin Ns. yhden luukun periaate lakivalmistelussa
Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen työryhmä Tehtävä: Hallitusohjelman edellyttämän kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseen tähtäävän lainvalmistelun ohjaus Kokoonpano: YM, ELY, Kuntaliitto, RAKLI, RT, MTK, SLL, Kaupan liitto, Kauppakamari Aikataulu: Työryhmän ehdotus valmistui 6/2016 (5 eriävää mielipidettä) > lausuntokierros 6/2016 8/2016, lausuntoja saatiin n. 160 > Tavoitteena että HE luonnos valmis 10/2016 HE eduskuntaan 11/2016 > MRL muutos voimaan 3/2017 (?) Työryhmän valmisteluaineistot ovat YM:n julkisella verkkosivulla www.ym.fi/mrlmuutokset > valmisteluaineistot
Työryhmän aihealueet Yleiskaava rakennusluvan perusteena Hajarakentamisen helpottaminen Lomarakennusten käyttötarkoitusten muuttaminen ELY:jen roolin muuttaminen konsultoivaksi, ELY:jen valitusoikeuden rajoittaminen kaavapäätöksissä Päätösprosessien lyhentäminen Kaupan laatuluokituksesta luopuminen ja suuryksikkösääntelyn keventäminen keskustatoimintojen alueella Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittaminen sekä kevennetty kaavamenettely Pienimuotoinen piharakentaminen sekä aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen luvitus Puiden kaataminen/yleiskaavan toimenpiderajoitukset
Muita MRL lainsäädäntöhankkeita MRL:n muutos ja siihen liittyvät asetukset lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi (lausuntokierros päättynyt, lakivalmistelu käynnissä) MRL:n muutos SEA direktiivin saattamiseksi osaksi Suomen lainsäädäntöä kaavoituksen osalta (lausuntokierros alkamassa, voimaan vuoden 2016 loppuun mennessä) MRL:n muutos hanke YVA:n ja kaavoitusprosessin integroimisesta osana ns. yhden luukun periaatteen toteuttamista (taustatyö valmistumassa, HE keväällä 2017) Maakuntauudistuksesta aiheutuva MRL:n muutos (lakivalmistelu käynnissä, lausuntokierros talvella 2017, HE loppukeväästä 2017) Rakentamismääräyskokoelman uudistaminen 2017 loppuun mennessä
Maakunnan tehtäväala Poimintoja maakuntalain 6 :stä aluekehittämisviranomaisen tehtävät maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen kulttuuriympäristön hoito liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun kalatalous ja vesitalous vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen
Valtion viranomaisen tehtäväala sosiaali ja terveydenhuolto koulutus, kirjasto, liikunta ja nuorisotoimi sekä varhaiskasvatus oikeusturvan edistäminen ja toteuttaminen ympäristön ja luonnonsuojelu sekä vesilainsäädännön alaan kuuluvat lupa ja muut hakemusasiat sekä näihin lupiin liittyvä valvonta pelastustoimi työsuojeluhallinto kilpailu ja kuluttajahallinto ELY keskusten Y vastuualueiden tehtävät ovat tulevaisuudessa osin maakuntien, osin valtion viranomaisen vastuulla.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) uudistettavana Vaikuttavammin, rajatummin ja täsmällisemmin - VATteja uudistetaan vaikuttavimmiksi siten, että ne koskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia, ja ovat nykyistä täsmällisempiä Yhteistyöllä maaliin 2017 - Valmistelu käynnistyi helmikuussa 2016.Tavoitteet valmistellaan yhteistyössä ministeriöiden ja maakuntien liittojen sekä muiden asian kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena käsittely eduskunnassa keväällä 2017 ennen valtioneuvoston päätöstä. www.ym.fi/vat-uudistus
VATtien uudistamisen tarpeita MRL:n toimivuusarviointi: VATit tarpeellinen ja toimiva osa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tarve uudistaa/ajantasaistaa siten, että ne vastaisivat entistä vaikuttavammin alueidenkäytön valtakunnallisiin haasteisiin. Hallitusohjelma: VATtien ohjausvaltaa selkeytetään kuntien alueidenkäyttövallan ja vastuun lisäämiseksi Eduskunnan vastaus MRL:n muutokseen: Vahvistamismenettelyn poistuminen korostaa maakuntakaavoituksessa maakuntien vastuuta MRL 24 :n mukaisesti huolehtia VATtien huomioon ottamisesta ja edistämisestä.
Kolmannelle kierrokselle 30.11.2000 Tavoitteet on jaettu kuuteen kokonaisuuteen: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Luonto ja kulttuuriympäristö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 13.11.2008 (osittainen tarkistus) Alueidenkäytön uusiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen vastaaminen Painopisteenä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja liikennemäärien hillintä, energiakysymykset, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä Helsingin seudun erityiskysymykset Tavoitteiden sanamuotoja täsmennettiin
Mistä asioista tavoitteita voidaan antaa? Luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään kestävää kehitystä (MRL 1 ja 5 ).varmistamalla/edistämällä valtakunnallisesti merkittävien asioiden (MRL 22 ) toteutuminen aluerakenteen, alueidenkäytön taikka liikenne tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuritai luonnonperintöön valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen
Valtakunnallisia haasteita Ilmiötarkastelun aihekokonaisuudet Liikkuminen ja liikenne Ilmastonmuutos ja energia Kaupungistuminen ja väestömuutokset Ympäristö ja turvallisuusriskit Luontopääoma ja kulttuuriympäristö
Puurakentamisohjelma käynnistynyt Puurakentamisen edistämistä toteutetaan osana hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut painopistealueen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä kärkihanketta. Ohjelmapäällikön tehtävät: puurakentamisen edistäminen osana hallituksen kärkihanketta, teollisen puurakentamisen osaamisen ja kehittämisen edistäminen puurakentamista koskevien teas hanketietojen kokoaminen kokonaisuudeksi. Hankkeen ohjelmapäälliköksi nimetty syyskuun alusta Petri Heino Ohjelman julkistaminen 10.11. (Puupäivä 2016)
Puurakentamisen peikot ja porkkanat Puurakentamisen yleistymistä jarruttavat: Asennekapeikot Osaamiskapeikot Taloudelliset kapeikot Sääntelykapeikot Poliittiset kapeikot Puurakentamisen yleistymistä vauhdittavat: Rakennusalan tuottavuuden ja laadun parantamisen vaatimukset Rakennusten terveysaspektin korostuminen Ekologiset vaatimukset ja tavoitteet Rakennuskustannusten alentamisen tavoitteet Puun jalostusarvon ja viennin kehittämistavoitteet
Ilmastopolitiikka Kansainväliset ilmastoneuvottelut (UNFCCC) Pariisin ilmastokokous 2015: sopimus, jolla ilmastopäästöjä vähennetään vuoden 2020 jälkeen maailmanlaajuisesti. EU:n ilmastopolitiikka EU:n päästövähennystavoite toteutetaan yhteisesti jäsenmaiden kesken EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Jäsenvaltiokohtaisista päästövähennystavoitteista päätettiin heinäkuussa (EU:n ilmastopaketti 2030) Kansallinen ilmastopolitiikka Hallitusohjelman kärkihanke: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti: Kansallinen energia ja ilmastostrategia 2030 Ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin suunnitelma
Energia ja ilmastostrategia Energia ja ilmastostrategiassa linjataan kokonaisvaltaisesti politiikkatoimista, joilla saavutetaan kansallisesti ja EU tasolla asetettuja energia ja ilmastotavoitteita. Strategia vastaa seuraavanlaisiin kysymyksiin: Kuinka saavutetaan hallitusohjelman tavoite uusiutuvan energian osuudelle, hiilen energiakäytöstä luopumiselle ja tuontiöljyn käytön puolittamiselle? Nämä tavoitteet ovat osa kärkihanketta Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Kuinka Suomi täyttää EU:n 2030 energia ja ilmastotavoitteet? Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 40 prosenttia ja lisäämään uusiutuvan energian osuuden 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kuinka Energiaunionin tavoitteet saavutetaan? Strategia annetaan selontekona eduskunnalle vuoden 2016 lopulla.
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) Suunnitelmassa esitetään, millä toimilla ilmastonmuutosta hillitään päästökaupan ulkopuolisella sektorilla (EPKS) Suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma, jossa esitetään, millä toimilla ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä hillitään maataloudessa, liikenteessä, jätteiden käsittelyssä, teollisuuden F kaasujen suhteen ja rakennusten erillislämmityksessä, sekä arviot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä ja politiikkatoimien vaikutuksista siihen. Valmistellaan koordinoidusti energia ja ilmastostrategian kanssa Annetaan selontekona eduskunnalle, tavoitteena kevät 2017
Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeiset tekijät kaavoituksessa, rakennuksissa ja rakentamisessa Keskeiset tekijät alueidenkäytön suunnittelussa Yhdyskuntarakenne (erityisesti kaupunkiseudut) Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Täydennysrakentamisen edistäminen Edellytysten luominen uusiutuvan energian hyödyntämiselle (mm. lähienergiaratkaisut ja tuulivoimatuotanto) Edellytysten luominen ilmastonmuutoksen hillintää tukevalle elämäntavalle. Rakentamisen ja rakennuskannan kannalta keskeiset tekijät Uudisrakentaminen (lähes nollaenergiarakentaminen) Korjausrakentaminen ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energian kulutus ja tuotanto Resurssitehokkuus
Kiitos! Seuraa meitä @yministerio /ymparistoministerio Ministry of the Environment of Finland