Näin on käynyt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Näin on käynyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 2007 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 1

Graafinen suunnittelu Sampo Saarinen, EK 2007 Etukansi Katariina Tirkkonen-Wane 2 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Esipuhe Näin on käynyt 2007 Suomen Yleinen Työnantajaliitto ja Suomen Ammattijärjestö perustettiin sata vuotta sitten, niissä ovat EK:n ja SAK:n juuret. Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut köyhästä maatalousmaasta kehittyneeksi tietoyhteiskunnaksi. Tässä muutoksessa on järjestöjen ja valtiovallan kolmikantaisilla neuvotteluilla ollut merkittävä rooli. Tähän Näin on käynyt -julkaisuun on kerätty sadan vuoden aikasarjoja. Painopiste on työmarkkinoiden, talouden ja elintason kehityksessä. Selvityksen on toimittanut EK:n ja SAK:n edustajista koottu työryhmä. Tämä julkaisu on jatkoa vuosina 1982 ja 1987 toimitettuihin Näin on käynyt -julkaisuihin, jotka julkaistiin Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) ja SAK:n toimittua 75 ja 80 vuotta. Uudessa julkaisussa on päivitetty osa edellisten julkaisujen tiedoista. Eräitä uusia tietoja on lisätty ja joitakin tietoja karsittu. Koska nykyinen EK edustaa koko elinkeinoelämää, tämän julkaisun sisältö ei painotu yhtä paljon teollisuuteen kuin aiemmat julkaisut. Tässä julkaisussa tiedot on esitetty kuvina ja teksteinä. Kuvat aikasarjoineen julkaistaan myös EK:n ja SAK:n verkkosivuilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 3

Sisältö Järjestöt Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät 1907 2006... 6 Jäsenyritysten henkilöstömäärät STK:ssa 1918 1992, TT:ssä 1993 2004, LTK:ssa 1945 1994 ja PT:ssä 1995 2004 sekä EK:ssa 2005 2006... 6 Palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa 1960 2001... 7 Palkansaajien järjestäytymisaste muutamissa maissa 1960 2001... 7 Väestö ja työvoima Väkiluvun kehitys 1750 2006... 8 Väestön ikärakenne 1750 2040... 9 Maahanmuutto ja maastamuutto 1945 2005... 10 Ulkomaalaisten osuus väestöstä ja työllisistä 1980 2006... 10 Ammatissa toimivan väestön jakautuminen elinkeinoittain 1900 2004... 11 Työlliset toimialoittain 1975 2005... 11 Työlliset teollisuudessa 1975 2005... 12 Työlliset yksityisillä palvelualoilla 1975 2005... 12 Naisten osuus teollisuuden työntekijöistä 1939 2006... 13 Naisten osuus koko työvoimasta 1970 2004... 13 Työttömät 1959 2006... 14 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 1981 2006... 15 Työvoima 1960 2005... 15 Työttömyysaste 1960 2006... 16 Työvoimaosuus 1960 2006... 16 Työllisyysaste 1988 2006... 17 Huoltosuhde 1987 2005... 17 Työttömyyspäiväraha 1988 2004... 18 Työtaistelujen lukumäärä 1907 2006... 19 Työtaisteluissa menetetyt työpäivät 1000 työllistä kohti 1960 2006... 19 Kansantalouden kehitys Reaalisen bruttokansantuotteen vuotuiset muutokset 1860 2006, 1926=100... 20 Työn tuottavuuden muutos: BKT työtuntia kohti 1901 2004... 21 Bruttokansantuote asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin ja sen osatekijät 1900 2004... 21 Bruttokansantuote asukasta kohti joissakin maissa 1970 2005... 22 Eri toimialojen osuudet bruttokansantuotteesta 1900 2004... 22 Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 1900 2006... 23 Veroaste 1930 2006... 23 Veroaste muutamissa maissa 1975 2005... 24 Ulkomaankaupan vaihtosuhde 1900 2005, 1900=100... 25 Vaihtotase 1950 2006... 25 Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteesta 1975 2005... 26 4 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Vienti muutamiin maihin 1900 2005... 26 Viennin kehitys tavararyhmittäin 1900 2004... 27 Tuonnin kehitys tavararyhmittäin 1900 2004... 27 Investointiaste 1860 2005... 28 Suomen Pankin diskonttokorko 1900 1980 ja peruskorko 1981 2005... 29 Keskimääräinen reaalikorko 1921 2006... 30 Keskimääräinen inflaatio 1861 2006... 31 Kuluttajahintaindeksi muutamissa maissa 1960 2004, 1960=100... 31 Tulot ja elintaso Funktionaalinen tulonjako: palkansaajakorvausten osuus kansantulosta 1948 2005... 32 Palkkasumma asukasta kohti 1900 2004, vuoden 2004 rahassa... 33 Palkansaajien nimellinen ansiotasoindeksi 1948 2006, 1938=100... 33 Palkansaajien ansiotasoindeksi 1964 2006, 1964=100... 34 Palkansaajien ansiotasoindeksit 1985 2006, 1985=100... 34 Palkansaajien ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutokset 1950 2005... 35 Teollisuustyöntekijöiden nimellinen ja reaalinen ansiokehitys 1900 2005, 1900=1... 35 Säännöllinen vuosityöaika 1910 2005... 36 Tuloerojen kehitys: Gini-kertoimet 1966 2004... 37 Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot desiileittäin ja ylimmässä prosentissa 1990 2002... 38 Vastasyntyneen elinajanodote 1760 2000... 38 Autokanta (1000 asukasta kohti) 1922 2004... 39 Puhelinliittymät (1000 asukasta kohti) 1980 2004... 39 Asuntojen hintojen reaalihintaindeksi 1970 2005, 1970=100... 40 Asuinpinta-alaa henkilöä kohden 1960 2004... 40 Asunnot varusteiden mukaan 1950 2003... 41 Sähkön kokonaiskulutus 1000 asukasta kohti 1970 2004... 41 Sähkön kokonaiskulutus jaoteltuna 1970 2004... 42 Energian kokonaiskulutus 1930 2004... 43 Energiasektorin hiilidioksidipäästöt 1900 2006... 43 Suoritetut ylioppilastutkinnot suhteessa kyseisen vuoden 19-vuotiaiden määrään 1940 2004... 44 Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894 2005... 45 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917 2005... 47 Palkkaratkaisut STK:n kentässä 1950 1968... 51 Työmarkkinaratkaisut 1969 2006... 53 Julkaisussa käytetyt lyhenteet... 56 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 5

Järjestöt Lähteet: Asianomaiset järjestöt Vuonna 2005 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Palvelutyönantajat (PT) yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK), jossa oli vuonna 2006 jäsenliittoja 42. Jäsenliittojen yritykset työllistävät n. 900 000 palkansaajaa. Lähteet: Asianomaiset järjestöt 6 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Järjestöt Palkansaajien järjestäytymisaste määritellään ammattijärjestön edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten suhteena alan työvoimaan. Lähteet: Työministeriö ja OECD. Lähde: OECD. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 7

Väestö ja työvoima Väkiluvulla tarkoitetaan väkilukua kyseisen vuoden viimeisenä päivänä. Lähde: Tilastokeskus. 8 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 9

Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Työllisillä ulkomaalaisilla tarkoitetaan vakituisesti työssä olevia ulkomaan kansalaisia. Lähde: Tilastokeskus. 10 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 11

Väestö ja työvoima Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Yksityisistä palveluista on poistettu julkisen sektorin henkilöstö. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. 12 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Väestö ja työvoima Lähde: Palkkatilastot, EK. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 13

Väestö ja työvoima Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Vuosisadan alussa työttömyys oli vähäistä, pääasiassa talvisin esiintynyttä kausityöttömyyttä. Eräs syy tähän oli palkansaajien suhteellisen pieni osuus koko työvoimasta. Varsinaista joukkotyöttömyyttä ilmeni ensimmäisen kerran vasta vuosina 1917 1919 työvoiman vapauduttua venäläisten linnoitustöistä. Kattavasti työttömien määrää on kirjattu vasta suuren laman aikana vuodesta 1929. Valtion apua saadakseen kuntien tuli kirjata työttömiksi ne, jotka olivat yhteiskunnan avun tarpeessa työttömyyden vuoksi. Siten kaikkia työttömiä ei kirjattu kortistoon, ja työttömyyden määrittelyongelma oli sama kuin nykyäänkin. Kortistoja ei myöskään pidetty kesäaikana. Eniten kortistoon merkittyjä työttömiä ennen sotia oli helmikuussa 1932, kaikkiaan 92000 henkilöä. Näistä oli kuitenkin ns. varatöissä 41 000 henkilöä. Kokonaan ilman työtä oli eniten marraskuussa 1931, noin 60000 henkilöä. Kortistoihin merkittyjä oli siten enimmillään 5,4 % ammatissa toimivasta väestöstä ja kokonaan ilman työtä olevia 3,5 %. 14 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Väestö ja työvoima Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yli vuoden työttömänä. Lähde: Työministeriö. Työvoimaan kuuluvat kaikki 15 74-vuotiaat työlliset ja työttömät. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 15

Väestö ja työvoima Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Työvoimaosuus on työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä 15 74-vuotiaasta väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. 16 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Väestö ja työvoima Työllisyysaste on 15 64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit). Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Esimerkiksi pahimpana lamavuotena 1993 huoltosuhde oli 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 17

Väestö ja työvoima Maksetut etuudet ovat nimellisiä arvoja. Lähteet: Kansaneläkelaitos ja Tilastokeskus. 18 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Väestö ja työvoima Vuosilta 1915 1916 ja 1942 1944 puuttuvat tiedot työtaistelujen määrästä. Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 19

Kansantalouden kehitys Kuvioiden trendiviiva on kyseisen ajanjakson reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen keskiarvo. Vuodet 2005 ja 2006 ovat ennakkotietoja. Lähteet: Tilastokeskus ja Riitta Hjerppe: Suomen talous 1860 1985. Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja. Helsinki 1988. 20 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Kansantalouden kehitys Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900 2030, teoksessa Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki 2004. Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900 2030, teoksessa Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki 2004. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 21

Kansantalouden kehitys Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: OECD. Lähde: Tilastokeskus. 22 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Kansantalouden kehitys Lähde: Tilastokeskus. Lähteet: Tilastokeskus ja Tuomo Martikainen: Julkisen sektorin kasvu Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 23

Kansantalouden kehitys Veroasteella tarkoitetaan verotulojen (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksut) osuutta markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta prosentteina. Tilastoa on uudistettu vuosina 1960 ja 1975, jolloin aiemmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa, ja vuoden 2005 luvut ovat ennakkolukuja. Veroasteiden maakohtaista vertailua vaikeuttavat maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä. Verovähennysten muodossa annettu tuki alentaa veroastetta ja veronalainen tulonsiirto tai tuki nostaa sitä. Pohjoismaissa yleisenä suuntauksena on ollut verovähennysten korvaaminen tulonsiirroilla, mikä on johtanut veroasteen nousuun, vaikka todellisuudessa henkilöiden taloudellinen asema ei ole muuttunut. Suomessa tulonsiirrot muutettiin jo 1970-luvulla pääsääntöisesti veronalaisiksi, ja vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa lapsiin kohdistuvat vähennykset poistettiin kokonaan ja lapsilisiä sekä asumistukia vastaavasti korotettiin. Lähteet: VATT, OECD ja Tilastokeskus. 24 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Kansantalouden kehitys Vaihtosuhde on vientihintaindeksin ja tuontihintaindeksin suhde. Vaihtosuhde laskee, jos tuontitavaroiden hinnat nousevat nopeammin kuin vientitavaroiden hinnat. Lähteet: Ulkomaankaupan kasvututkimus ja Tilastokeskus. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 25

Kansantalouden kehitys Lähde: Tilastokeskus. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: Tullihallitus. 26 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Kansantalouden kehitys Lähde: Tullihallitus. Lähde: Tullihallitus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 27

Kansantalouden kehitys Investointiaste = Kiinteän pääoman bruttomuodostus / BKT. Lähde: Tilastokeskus. 28 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Kansantalouden kehitys Diskonttokorolla tarkoitetaan alinta diskonttokorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Peruskorolla taas tarkoitetaan peruskorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Diskonttokorko on keskuspankin muille pankeille ja muille rahoituslaitoksille myöntämän luoton korkokanta. Peruskorko taas on hallinnollinen viitekorko, jonka arvon valtiovarainministeriö määrittää. Peruskorko määritetään kesä- ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on nykyään vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden euriborkorkojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Lähde: Suomen Pankki. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 29

Kansantalouden kehitys Keskimääräinen reaalikorko = (diskontto- tai peruskorko) keskimääräinen inflaatio. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 30 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Kansantalouden kehitys *) Vuonna 1918 inflaatio oli epävirallisen tiedon mukaan 238 prosenttia. Vuosien 1914 1920 luvut ovat epävirallisia. Vuodet 1861 1914 perustuvat erillistutkimuksiin. Vuodet 1921 2004 on laskettu elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksistä. Lähde: Tilastokeskus. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: OECD. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 31

Tulot ja elintaso Bruttokansantulon laskentamenetelmää on uudistettu vuodesta 1975 alkaen. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Funktionaalisella tulonjaolla tarkoitetaan tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen jakautumista työn ja pääoman kesken. Arvonlisäys kuvaa tuotantoyksikön synnyttämää lisäarvoa, joka saadaan vähentämällä tuotannon arvosta tuotannossa käytettyjen välituotteiden arvo. Tästä osa tuloutuu työntekijöille korvauksena työpanoksesta ja osa jää yritykselle käytettäväksi investointeihin tai jaettavaksi omistajille. Työn osuudeksi jaettavana olevasta tulosta luetaan yleensä palkat ja työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut eli palkansaajakorvaukset. Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. 32 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 33

Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 34 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Vuosilta 1940 1941 puuttuvat tiedot. Lähteet: EK:n palkkatilastot, Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksi vuosilta 1900 1950 ja elinkustannusindeksi vuosilta 1951 2005. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 35

Tulot ja elintaso 1 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96t/2 viikkoa 2 = Vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää 3 = Itsenäisyyspäivästä vapaapäivä 4 = Vuosiloman pituudeksi 5-12 päivää 5 = Vapunpäivästä vapaapäivä 6 = Vuosiloman pituudeksi 12 24 päivää 7 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko 8 = Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi 9 = Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko 10 = Vuosiloman pituudeksi 18 24 päivää 11 = Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi 12 = Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v. 1966 1970, arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä 13 = Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v. 1971 1979 14 = Vuosiloman pituudeksi 24 26 päivää 15 = Vuosiloman pituudeksi 24 28 päivää 16 = Vuosiloman pituudeksi 24 30 päivää 17 = Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v. 1986 1990 18 = Loppiaisesta vapaapäivä 19 = Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä Lähde: EK. 36 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Tulot ja elintaso Tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot. Bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot = bruttotulot - maksetut tulonsiirrot. Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 100: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 100. Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 37

Tulot ja elintaso Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 38 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 39

Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 40 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 41

Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. 42 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Tulot ja elintaso PJ tarkoittaa yksikköä petajoule = joule x 10 15. Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan öljyä, hiiltä ja maakaasua. Muu energia sisältää uusiutuvat energialähteet, ydinenergian ja sähkön nettotuonnin. Lähteet: Tilastokeskus ja Timo Salonen: Dynaamiset markkinaosuusmallit energiataloudessa. Diplomityö. Helsinki 1981. Kauppa- ja teollisuusministeriö; Energiaosasto. *Kauppa- ja teollisuusministeriön arviointi. Lähteet: VATT, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 43

Tulot ja elintaso Tässä kuvassa prosenttiosuus on laskettu seuraavasti: suoritetut ylioppilastutkinnot / 19-vuotiaiden henkilöiden määrä kyseisenä vuotena. Lähde: Tilastokeskus. 44 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894 2005 1894 Suomen ensimmäinen ammattiliitto, Suomen kirjaltajaliitto, perustettiin. 1899 Rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustettiin. 1900 Graafisen teollisuuden työnantajat järjestäytyivät ja tekivät ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen. 1903 Metallityönantajat järjestäytyivät. 1905 Helsingissä pidettiin suurlakon jälkeen työnantajakokous, joka päätti aloittaa valmistelut työnantajien keskusjärjestön perustamiseksi. 1907 Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustettiin maaliskuussa. Huhtikuussa perustettiin Suomen Ammattijärjestö. 1918 Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi ja STK aloitti toimintansa. 1919 Kansainvälinen työjärjestö perustettiin. 1921 Suomen Tuontiteollisuusliitto (s. Teollisuusliitto) perustettiin. 1922 TVK:n edeltäjä Suomen Virkailijakeskusliittojen Yhtymä perustettiin. 1930 Hallitus lakkautti Suomen Ammattijärjestön. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, SAK, perustettiin lokakuussa Helsingissä. 1935 Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Teollisuusliitto perustivat Teollisuuden Keskusvaliokunnan. 1940 Tammikuun kihlaukseksi kutsutulla yhteisellä julkilausumalla STK ja SAK solmivat neuvottelusuhteet. STK Suomen Teollisuuden Keskusvaliokunnan jäseneksi. 1944 SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille. TVK:n edeltäjä otti nimekseen Henkisen Työn Keskusliitto (HTK). 1945 Liiketyönantajain Keskusliitto (LK) ja Maataloustyönantajain Järjestö perustettiin. 1946 Teollisuuden Työjohto-opisto (JTO) perustettiin. Taloudellinen Tutkimuskeskus (ETLA) perustettiin. Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (STTK) perustettiin. Taloudellinen Tiedotustoimisto perustettiin. 1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuivat vakiintuneeksi työehtosopimusjärjestelmäksi. 1949 STK, LK ja Maataloustyönantajain Liitto perustivat Suomen Työnantajain Yhteisvaliokunnan. 1950 AKAVA:n edeltäjä Akateeminen Valtuuskunta perustettiin. 1951 Kansan Markkinatutkimuslaitos (KAMALA, myöhemmin Palkansaajien tutkimuslaitos) perustettiin. 1954 Akateeminen Valtuuskunta muuttui AKAVA:ksi. 1957 Henkisen Työn Keskusliitosta Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK). SAK:n järjestöllinen hajaannus alkoi. 1960 SAK:n hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustettiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 45

Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894 2005 1969 SAK eheytyi ja muuttui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi. 1970 Kunnallinen sopimusvaltuuskunta perustettiin. 1971 Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustettiin. 1973 Liiketyönantajain Keskusliiton lyhenne LK:sta LTK:ksi. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta (YTHN) perustettiin. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloitti toimintansa Valtion työmarkkinalaitoksena. 1974 EVA perustettiin. 1975 Teollisuuden elinkeinopoliittiset keskusjärjestöt yhdistettiin Teollisuuden Keskusliitoksi. 1987 Kunnallinen sopimusvaltuuskunta muutti nimensä Kunnalliseksi työmarkkinalaitokseksi. 1989 STTK:n Teknisten Liitto ja TVK:n Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto perustavat Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön (TNK). 1992 Päätökset STK:n ja TKL:n yhdistämisestä. TVK:n konkurssi, pääosa jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. 1993 Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton nimi muuttui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ksi. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) toiminta alkoi. 1995 LTK muuttaa nimensä Palvelutyönantajiksi. 2005 TT ja PT yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK). Lähteet: Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto 1980 1992. Jyväskylä 2005. Pietiläinen, Jukka-Pekka: Herraklubista edunvalvojaksi. Liiketyönantajain Keskusliito 1945 1995. Keuruu 1995. SAK. 46 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917 2005 1917 Laki 8 tunnin työpäivästä. 1922 Työsopimuslaki, johon sisältyi määräys työntekijöiden 4 7 päivän palkallisesta vuosilomasta. 1923 Työehtosopimuslaki. 1927 Ammattitarkastuslakiin työläistarkastajat. 1937 Kansaneläkelaki. 1939 Vuosilomalaki: työntekijöiden vuosiloma oli työsuhteen kestosta riippuen 5 12 työpäivää. 1942 Palkkasäännöstely alkoi. 1946 Laki työriitojen sovittelusta. Työtuomioistuinlaki. Työehtosopimuslaki. Tuotantokomitealaki. Uusi vuosilomalaki (vuosiloma 12 päivää 1 kuukausi). 1947 Lapsilisät. 1948 Tapaturmavakuutuslaki. 1949 Kansaneläkkeiden maksaminen alkoi. 1955 Hintojen ja palkkojen säännöstely päättyi. 1956 Kansaneläkelain uudistus. 1958 Työturvallisuuslaki. 1959 Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia. 1960 Vuosilomalaki (vuosiloma 18 24 päivää). 1961 Työeläkelait. 1962 Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Valtakunnansovittelijan virka perustettiin. 1964 Sairausvakuutuslaki tuli voimaan. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki. 1966 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen alkoi. Tavoite oli saavutettava viimeistään vuotta 1970 koskevissa työehtosopimuksissa. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki. 1967 Ammattitautilaki. 1968 Indeksiehdot hävitettiin. 1970 Uusi työsopimuslaki: sopimukset yleissitoviksi. 1972 Lomaltapaluuraha käyttöön. Arkipyhiä siirrettiin STK:n ja SAK:n ehdotuksesta. Kansanterveyslaki säädettiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 47

Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917 2005 1973 Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus 24 26 päivää. Työsuojelun valvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. 1976 Ryhmähenkivakuutus. 1977 Vuosiloman pituus 24 30 päivään, josta viikko talvilomaa. 1978 Työsuhdeturvakomitea. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilakiin. Isyysloma 12 päivää. 1979 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voimaan. Talvilomaoikeuden laajennus. 1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. 1984 Työttömyysturvalaki. Laki irtisanomismenettelystä. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Työriitakomitea asetettiin. 1985 Hyvityssakkojen korotukset voimaan. Kirkkolain muutos, jolla arkipyhiä siirrettiin, vuoden 1992 alusta. Tehtiin vastoin STK:n ja SAK:n tahtoa. Laki kotihoidontuesta. 1986 Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti. 1987 Tasa-arvolaki voimaan. Aikuisopintolaki, opintovapaalain muutokset, työturvallisuuslain muutokset. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. 1988 Työsopimus- ja yhteistoimintalain muutokset. 1989 Työttömyysturvalain muutos. Henkilöstörahastolaki. 1990 Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa. 1991 Ammattikoulutusraha. Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain muuttaminen. Vuosiloman säästämisjärjestelmä. Työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittainen siirtäminen työnantajien vastuulta työntekijöille. 1992 Vuoden 1985 kirkkolain muutos arkipyhien siirrosta voimaan. 1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Eurooppa-tason konserniyhteistyö. 1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Henkilöstörahastolain muutokset. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. TEL-yhtiöiden hallintolaki. 1997 Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta. 1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen. 1999 Varhaiseläkeuudistus. 2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002. 2001 Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti). 2002 Uusi työterveyshuoltolaki. Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005. 48 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917 2005 2003 Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaan uudistus. 2004 Muutosturva työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. 2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. Lähteet: Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto 1980 1992. Jyväskylä 2005. SAK. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 49

50 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Palkkaratkaisut STK:n aloilla 1950-1968 Yleiskorotusten voi- Palkkojen maantulo ja suuruus indeksisidonnaisuus Hintasäännöstely ja Ansioiden Sopimuskorotus- Vuosi Sopimus Pvm % mk ja indeksikorotukset hintavalvonta nousu (%) vaikutukset (%) 1950 Fagerholm-sopimus 26,0 Indeksiehto voimassa Jakelusäännöstely (1/1) lokakuu 1950 26,0 + 5 % 1951 Aura-sopimus 18,0 Indeksiehto voimassa Hinnat ja palkat 55,5 (1/1) tammikuu 1950 sidottiin toisiinsa, + 5 % vakauttamisvaihe 18,0 1952 Ei yleisiä palkankorotuksia Indeksiehto (1/1) voimassa 1953 Ei yleisiä palkankorotuksia " 1954 Linnanrauha " Jakelusäännöstely 11,2 loppui 1954, 1955 " hinnanalennusohjelma 2,0 1956 SAK:n ja STK:n sopimus 12 mk/h Neuvotteluehto 5.3.1956 hinnat ja 13,4 10,0 Ansiot sidottiin maksut säännöstelyyn 1957 Ei keskitettyjä 2,0-2/3-periaatteella Hintojen ja maksujen 3,9 2,0 sopimuksia elinkustannusindeksiin säännöstely purettiin 1958 " (4,0) - vuosina 1957-58 5,4 4,0 4 % 1959 " 3,0 - neuvotteluehto 5,1 3,0 1960 " 3,8 - - 7,8 3,8 1961 Runkosopimus 1.1.1961 4,3 - - 6,3 4,3 1962 " 1.1.1962 3,5 - - 6,0 3,5 1963 Liittokohtaiset sop. 6,0 - - 8,4 6,0 1964 Ripatin sopimus 1.1.1964 6,0 - Indeksisidonnaisuus (2/3) 14,1 12,7 1965 " 1.1.1965 3,8 - tammikuu -64 +3 % 7,1 3,6 syyskuu -64 +3 % 1966 H-R-sopimus 1.2.1966 3,0-1.6.1966 2,4-1967 " 1.1.1967 3,0 - Indeksiehto (1/2) 7,2 6,1 1.6.1967 3,0-1968 27.3.1968 Vakauttamissopimus 1.1.1968 3,0 - tammikuu -68 +2,8 % 12,6 9,6 1.6.1968 3,5 - Luovuttiin ideksiehdosta (luovuttiin vuoden lopun indeksikorotuksesta) Lähde: Tulopoliittinen selvitystoimikunta 17.10.1985. Tulopoliittiset ratkaisut vuosina 1950-1984 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 51

52 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Työmarkkinaratkaisut 1969-2007 Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p/t % % 1969 Liinamaa I 1 v. 1.1.1969 16 3,9 Indeksiehtojen poistaminen 27.3.1968 Valtuuslaki hintojen ja vuokrien valvontaan Jäsenmaksuperintä sopimus 1970 Liinamaa II 1 v. 1.1.1970 väh. 1,0 18 1,0 5,1 Erorahajärjestelmä 1.9.1969 Kokoontumisoikeus työpaikalla 1971 UKK-sopimus 15 kk 1.1.1970 22 3,00 mk/t 2,0 14,3 Neljän viikon vuosiloma -73, vähimmäispalkka 8.12.1970 1.9.1971 20 3,20 mk/t Tiedotus- ja koulutussopimukset 1972 HL-sopimus 1 v. 1.4.1972 25 3,50 mk/t 3,0 7,7 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta 17.3.1972 Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen 18.3.1972 Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen 1973 Liittokohtaiset sop. 50-65 1974 Lindblom 22 kk 1.4.1974 55 4,90 mk/t 1,2 11,3 Verohelpotuksia 1. vaihe 1.9.1974 20 Lapsilisien korotus, 7 kk:n äitiysloma 19.3.1974 Ansiokehitystakuu 1975 2. vaihe 1.4.1975 väh. 4,0 50 5,60 mk/t 1,5 1.9.1975 15 Liinamaan tark. 26.2.1975 1.4.1975 10-25 6,30 mk/t 0,2 8,7 Lapsilisien korotus Tarkistuksen jälkeen Erillisverotus yhteensä 10 kk 1.4.1975 väh. 5,0 75-90 6,30 mk/t 1,7 Asumistukiuudistus 1976 Miettusen välitys 10 kk 1.2.1976 väh. 3,5 60 6,90 mk/t 1,5 7,2 Ryhmähenkivakuutus 12.2.1976 Osaeläke työkyvyttömyydestä 1977 Liinamaan suositus 2 v. 1.3.1977 väh. 3,4 45 0,8 5,5 Talviloma 9.3.1977 Ansiokehitystakuu 1. vaihe Turvalauseke devalvaation varalta 1978 2. vaihe 1.3.1978 väh. 3,0 40 31.3.1978 1.10.1978 2,5 0,1% 1) 5,4 Korotukset siirron ja devalvaationeu- 1.5.1978 1,5 (=22) 0,4 votteluiden jälkeen 1.9.1978 väh. 3,0 40 1979 Somerto-Oivio sop. 1 v. 1.2.1979 1 30 0,1% 1) 0,4 Indeksiehto, ansiokehitystakuu 26.1.1979 1.12.1979 1 (=17) 0,5 4,9 Talvilomaoikeuden laajentaminen, työllisyyssuosituksia Sairausjan palkan maksukauden pidentäminen 1980 Liittokohtaiset sop. 1.3.1980 90 11,3 1.10.1980 3 1981 Pekkanen 2 v. 1.3.1981 3,3 (65) 0,5 Sairauspäivä- ja äitiysrahan 9.3.1981 1.9.1981 2,6 (50) 7,0 maksuperusteiden uudistus 1. vaihe väh. 2,5 Ansiokehitysjärjestely 1982 Liittokohtaiset sop. 1.3.1982 2,2 (45) 0,4% 1) 0,4 Indeksiehto (palkantarkistusindeksi) 1.10.1982 2,2 8,4 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 53

Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p/t % % 1983 Liittokohtaiset sop. 1.3.1983 3,15 1.10.1983 2,25 5,6 1984 Pekkanen 2 v. 28.3.1984 Indeksiehto 1. vaihe 1.3.1984 3,2 0,4% 1) 4,0 Työttömyysajan toimeentuloturvan uudistus 1985 2. vaihe 1.3.1985 3,6 3,8 Työajan lyhentäminen 32t/v 1986 VHS-sopimus 2 v. 1.3.1986 väh. 1.5 (55) 0,3% 1) 0,3 2,8 Indeksiehto, ansiokehitystakuu 16.3.1986 Työajan lyhentäminen 1987 16 t/v, 1. vaihe 1988 16 t/v, 1989 16 t/v, 1990 20t/v 1987 2. vaihe 1.3.1987 väh. 1.7 (64) 0,3% 1) 0,3 3,4 Valtion tukipaketti, ml. verokevennyksiä 1988 Liittokohtaiset sop. 2 v. 1.3.1988 98-145 5,3 1989 Talous- ja tulopo- 1 v. 1.3.1989 väh. 1 40 0,1% 1) 3,6 Palkansaajien ostovoiman lisäys 2,5 % liittinen yhdistelmä- Ansiokehitystakuu 70 p li sop. kor. ratkaisu yleiskorotuksen ja tasa-arvoerän lisäksi 23.9.1988 Valtion toimenpiteet, indeksiehto 1990 Kallio 2 v. 1.3.1990 väh. 0,7 30 Palkansaajien käytettävissä olevien 15.1.1990 1.10.1990 väh. 0,7 30 0,4% 2) 0,3 5,4 reaalitulojen kasvutavoite 1990-91 4,5 % Ansiokehitystakuu III/89-III/90 4 % yli sop. kor. 1991 2. vaihe 1.5.1991 väh. 0,9 50 0,3% 2) 1,7 Indeksiehto, veropol. toimet 15.11.1990 Luottamusmiessop., työaikakysymykset Aikuiskoulutus 1992 Ihalainen-Kahri 2 v. Nyk. sop. 0 0 0 0,0 0,2 Indeksiehto 15.11.1991 jatketaan Työeläkkeiden rahoitus ja 31.10.1993 palkansaajien työeläkemaksu saakka Sopimisjärjestelmän kehittäminen Valtion toimenpiteet, ml työttömyysturvan tason säilyttäminen 1993 Ihalainen-Kahri 0 0 0 0,0 0,0 Tarkistus 30.11.1992 1994 Liittokohtaiset sop. 1 v. 1.11.1993 3,2 1995 Liittokohtaiset sop. 1-2 v. 5,2 1996 Talous-, työllisyys 2 v. 1.11.1995 väh. 1,8 105 0,0 2,1 Indeksiehto ja työmarkkina- Ansiokehityslauseke, tar. 1996, 1997 poliittinen sopimus Työelämän kehittäminen 1996-97 Valtion toimenpiteet, mm. 29.9.1995 verotusta ja työttömyysturvaa koskevat 1. vaihe 1.10.1996 väh. 1,3 65 0,3% 3) 1,7 54 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p, /t % % 1997 2. vaihe 0,0 1998 Tulopoliittinen 2 v. 1.1.1998 väh. 1,6 85 0,3% 3) 0,5 2,5 Indeksiehto sopimus 1998-1999 Ansioiden kehityksen tarkastelulauseke 1997-1998 12.12.1997 1999 2. vaihe 1.1.1999 väh. 1,6 85 1,7 Työelämän kehittäminen Hallituksen veroratkaisut 2000 Liittokohtaiset sop. 3,3 2001 Tulopoliittinen 2 v. 1.2.2001 väh. 2,1 120 0,2 % 2) 0,5 % 4) 3,0 Taloudellisen kehityksen tarkastelu ja indeksiehto sopimus 2001-2002 Ansiokehityslauseke 15.12.2000 Jatkuva neuvottelumenettely Työelämän kehittäminen Elinikäinen oppiminen osana työelämää 2002 2. vaihe 1.3.2002 väh. 1,9 107 0,3 % 4) 2,3 Euron käyttöönotto (0,18 Työaikajärjestely euroa) Hallituksen veroratkaisut Työttömyyspäivärahan määräytyminen Neuvottelulauseke 2003 Tulopoliittinen 2 v. 1.3.2003 väh. 1,8 17 s 0,3 % 2) 0,8 % 4) 2,8 % 5) Indeksiehto sopimus 2003-2004 (28,39 Tarkastelulauseke 2.12.2002 e/kk) Jatkuva neuvottelumenettely Työelämän kehittäminen Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen 2004 2. vaihe 1.3.2004 väh. 1,7 16 s 0,5 % 4) 2,2 % 5) Työllisyys ja työvoimapolitiikka (26,72 Hallituksen veroratkaisut e/kk) Työllisyyttä edistävät toimenpiteet 2005 Tulopoliittinen 2,5 v. 1.3.2005 väh. 1,9 18 s 0,6 % 4) 2,5 Indeksiehto ja tarkastelulauseke sopimus 2005-2007 (30,06 Jatkuva neuvottelumenettely e/kk) Sopimusalakohtaiset toimet paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämiseksi 2006 2. vaihe 1.6.2006 1,4 0,3 0,4 % 4) 2,1 Työelämän kehittäminen Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Harmaan talouden torjunta ja tilaajavastuu Hallituksen työllisyyttä, ostovoima ja kilpailukykyä tukevat toimenpiteet 2007 Liittokohtaiset sop. Lähde: EK, SAK 1) Matalapalkkajärjestelyn vaikutus 2) Tasa-arvoerä 3) Matalapalkkaerä + naispalkkaerä 4) Liittoerä 5) Tupossa mukana olevat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 55

Julkaisussa käytetyt lyhenteet BKT EK LTK N-L OECD PT SAJ SAK STK STTK Super TT TVK VATT bruttokansantuote Elinkeinoelämän keskusliitto Liiketyönantajain Keskusliitto Neuvostoliitto Organisation for Economic Co-operation and Development Palvelutyönantajat Suomen Ammattijärjestö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Suomen Työnantajain Keskusliitto Toimihenkilökeskusjärjestö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 56 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK